Alueellinen kehittämistehtävä AKEpampas kehittää kirjastoja Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Olemme huomanneet, että alueellamme on monia kirjastoja, joko koulun tai päiväkodin yhteydessä tai niiden välittömässä läheisyydessä, silti kirjastotilojen suunnittelu ei ole tehty lapsilähtöisesti. Voidaksemme lisätä tietoisuutta, miten kirjastotilasta voidaan muokata lapsiystävällinen tila, päätimme hakea apurahaa, minkä avulla pääsimme vierailulle Tanskan Billundissa sijaitsevaan lastenkirjastoon. Aloitimme projektin kirjastovierailulla Billundin monitoimitalossa sijaitsevaan lastenkirjastoon. Kirjastonjohtaja Christian Hansen esitteli kirjastotilan, sekä heidän toimintamallinsa. Monitoimitalo on alun perin valmistunut 1970 –luvulla, mutta kirjasto sai uuden ilmeen sen peruskorjauksessa 2016, tilan suunnitteluun palkattiin Rosan Bosch arkkitehtitoimisto ja tilan teemaksi valittiin aavikko. Lopputulokseen päästiin useiden työryhmien tapaamisten jälkeen, missä alueen asukkaat saivat vaikuttaa tilan sekä toiminnan suunnitteluun. 1 100 neliön kokoisen kirjastotilan remontoiminen maksoin miljoona euroa, josta puolet maksoi alueella toimiva LEGO –konserni, heidän toiveenaan oli toteuttaa kirjasto, mikä on oppimisen ja leikkimisen paikka. Billundissa sijaitsee Legoland ja vesipuisto Laland, koska 7 300 asukkaan kunta on rakennettu pitkälti lasten huvipuistojen ympärille, on samaa teemaa haluttu noudattaa kirjastotilassa. Billundin kunnan alueella on neljä kirjastoa, joista kaksi toimii vapaaehtoisvoimin, pääkirjasto sijaitseen Grindstedin kunnassa 15 kilometrin päässä Billundista, lastenkirjastossa työskentelee viisi kirjastoalan ammattilaista. Billundissa asuu paljon maahanmuuttajia, jotka ovat korkeasti koulutettuja ja muuttaneet paikkakunnalle töiden perässä. Tämä näkyy kuitenkin melko vähän kirjastotiloissa. Tekstit ovat pääsääntöisesti tanskaksi, samoin kokoelma.
Vuonna 2024 lastenkirjastossa oli 75 093 kävijää ja lainoja tehtiin 31 667. Kirjasto käyttää vuodessa 200 000€ fyysisiin kirjoihin ja 110 000€ e-kirjoihin. Kirjastossa on myös lehtiä lainattavissa, mutta niiden hankinta on vähentynyt huomattavasti kuluneiden vuosien aikana. Tanskalla on jo pitkään ollut käytössä valtakunnallinen e-kirjasto ja nykyään käytetään enenevissä määrin rahaa e-aineistoon. Kokoelma on ensisijaisesti lapsille, mutta kokoelmassa on pieni aikuisten osasto. Koko Billundin kunnalla on yhteinen kokoelma, mikä kelluu neljän kirjaston kesken. Kirjavarasto on ainoastaan pääkirjastossa. Lasten kirjaston varastotila on luovutettu alueellisten vapaaehtoisten ylläpitämien kerhojen säilytystilaksi, mitkä tarjoavat monipuolista toimintaa kirjastossa. Tanskan kirjastolaki määrittelee kirjaston tehtäväksi tarjota kulttuuria, kirjallisuutta ja teknologiaa. Tämän vuoksi kirjastoissa kokoontuu vapaaehtoisvoimin käsityökerhoja, tietotekniikkakerhoja ja kunta sijoittaa vuosittain 10 000€ tarjotakseen teatteriesityksiä lapsille kirjastotilassa. Kerhoissa opetetaan mm. Tietotekniikkaa ja digitaalista osaamista sekä verstastoimintaa. Kirjasto omistaa tilassa käytettävistä 3D –tulostimista yhden, loput kaksi on vapaaehtoisten kerhotoiminnan omistamia. Kirjaston toiminnan ydinajatus on, että lapset oppivat leikin kautta, voit lukea siitä lisää täältä . Asiakkaat voivat leikkiä legoilla ja pelata pelejä omatoimisesti aamu seitsemästä ilta kymmeneen. Henkilökunta on paikalla arkisin klo 10-16:00, kerran kuukaudessa lauantaina järjestetään kirjasotn toimesta lastentapahtuma, jolloin henkilökuntaa on myös paikalla. Kirjaston aukioloaikana henkilökunta ei päivystä asiakaspalvelutiskillä, vaan on erikseen kutsuttavissa kellolla. Työpäivänsä aikana he suunnittelevat kirjavinkkauksia, päiväkotiyhteistyötä, verkostoitumista alueen toimijoiden kanssa ja tapahtumia. Kirjastotapahtumat ovat pääosin ulkoisten maksullisten toimijoiden järjestämiä. Kirjaston toiminta painottuu omatoimisuuteen.
Kirjaston aavikko-teema näkyy termiittikeossa, keitaassa, meressä ja vuorilla, mitkä ovat leikki- ja ajanviettokohteita kirjastotilassa. Leikkitilaan on saatu sijoitettua kirjojen esillepano mutkattomasti. Kirjat ovat näkyvä ja tärkeä osa kirjaston sisustusta. Kirjastoon on lahjoitettu myös kaksi arcadia peliä, joiden kunnossapito on lahjoittajan vastuulla.
Meluhaittaa on minimoitu kattoa peittävillää akustiikkalevyillä. Eniten asiakaspalvelussa työllistää asiakaskoneiden läheisyydessä oleva tulostin. Kirjaston avaruus sekä valoisuus on mahdollistettu monilla kattoikkuinoilla, tilan seinustoilla on myös suuria ikkunoita, mikä saattaa aiheuttaa kesäisin lämpöhaittaa. Tilaan on rakennettu paljon tilaa lukemiseen ja vapaaseen ajanviettoon.
Kirjaston henkilökunta kasvattaa lasten lukuintoa satutunneilla, kirjavinkkauksilla, teemakirjakasseilla, mitä kootaan päiväkodeille ja perhepäivähoitajille ja lukupiirein. Kirjaston asiakaskunnassa on myös kotiopetuksessa olevia lapsia, jolloin oppimateriaalia haetaan aktiivisesti kirjastosta. Tanskan jokaisessa koulussa on oma aktiivinen koulukirjastonsa, siitä huolimatta luokat tekevät aktiivisesti kirjastovierailuita, myös yhteistyötä koulukirjastojen kanssa tehdään erittäin tiiviisti. Kirjaston strateginen tavoite on lisätä lainoja sekä lukemista.
Vierailun jälkeen
Järjestimme 17.9.2025 webinaarin Teamsin välityksellä, jossa esittelimme Billundin kirjastoa, kerroimme havainnoistamme kirjastotiloista ja ratkaisuista palvelujen suhteen. Webinaariin osallistui yhteensä 41 henkilöä. Webinaari oli avoin kaikille kirjastoalan ammattilaisille.
Aloitimme webinaarin esittämällä lyhyen videon, jonka kuvasimme vierailumme aikana. Käytimme PowerPoint-esitystä esityksemme tukena, mihin olimme keränneet tiedot kirjastosta, sekä tekemistämme havainnoista. Esitys pohjasi valtaosin vierailumme aikana ottamiimme valokuviin. Esittely herätti kysymyksiä erityisesti kirjamaistiaisista, mitä konseptia on kokeilumuodossa hyödynnetty mm. Helsingin kaupunginkirjastossa, Billundissa ei muuta kirjavinkkausmuotoa hyödynnetä, mikä sai osallistujat pohtimaan, olisiko tämä muoto hyvä hyödyntää jatkuvana toimintamuotona perinteisten kirjavinkkausten sijaan.
Sisustusarkkitehti Päivi Meuronen antoi vinkkejä, kuinka kirjastotilasta voidaan muokata lapsiystävällisempi. Päivi Meuronen käytti esimerkkeinä Turun, Seinäjoen ja Kirkkonummen kirjastoja. Esityksessä jokaisesta kirjastosta tuli tietoa kirjastojen suunnittelusta ja miten niissä pyrittiin luomaan lapsiystävällisiä tiloja kirjastorakennuksissa. Haasteita oli akustiikan kanssa, joita erilaisten ratkaisujen kautta saatiin rajattua, jotta kaikki kovemmat äänet eivät kantautuisi koko kirjastotilaan. Kirjastojen suunnittelussa oli mukana myös kirjastojen henkilökunta, samoin kuin Billundin kirjaston suunnittelussa. Päivi Meuronen vastaili esityksestä nousseisiin kysymyksiin tilojen toteutuksesta, kuinka samaa voisi toteuttaa myös pienemmissä kirjastoissa pienemmällä budjetilla ja kuinka asiakkaat ovat kokeneet tilat.
Yritimme saada Billundin kirjaston suunnittelijat Rosan Boschin arkkitehtitoimista kertomaan kirjaston suunnittelusta, mutta heidän hintatoiveensa ylitti budjettimme ja koimme myös, ettei heidän esityksensä olisi tuonut merkittävää lisäarvoa webinaariin.
Olemme tyytyväisi osallistujamäärään sekä runsaaseen keskusteluun esityksen aikana.
Webinaarilla halusimme innostaa suomalaisia kirjastoja poimimaan onnistuneita toimintamalleja Billundin lastenkirjastosta. Erityisenä kohderyhmänä oli kirjastolaiset, jotka työskentelevät koulujen ja päiväkotien yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä. Tavoitimme runsaasti toivomaamme kohdeyleisöä, myös omalta alueeltamme. Toivoimme tilaisuudesta vastavuoroista, jolloin koimme, ettei tilaisuutta kannata tallentaa.
Opittua ja havaittua hankkeesta:
Vierailulla opimme kuinka Billundin kirjastossa asiakaspalvelijan ei tarvitse olla päivystämässä palvelutiskillä, vaan asiakaspalvelua saa kelloa soittamalla. Tällöin henkilökunnan työaika vapautuu kirjastopalvelujen kehittämistyöhön, jolloin kirjastonkäyttö perustuu vahvasti asiakkaiden omatoimisuuteen. Tästä huolimatta kirjasto tekee paljon
yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa antamalla tilojaan heidän käyttöönsä, kuten varastoja sekä toimitiloja, näin kirjaston tiloissa voidaan tarjota monipuolista toimintaa kaikille ikäryhmille pienemmällä henkilökuntamäärällä. Kouluyhteistyötä ei tehdä suoranaisesti koulujen kanssa, koska Tanskan kirjastolaki määrittelee, että jokaisessa koulussa on oltava oma koulukirjastonsa. Kirjastovierailuja ja kirjastonkäytön opastuksia kuitenkin toteutetaan jossain määrin alueen lähistöllä olevan kansainvälisen koulun kanssa. Lainattavan materiaalin esillepanoon, sekä kirjastotilojen viihtyvyyteen on panostettu laajasti.
Vaikka kirjastoverkosto toimii samalla tavalla kuin Suomessa, kirjastopalveluissa käytettään lisäksi vapaaehtoisia tarjoamaan palveluja, koska vapaaehtoisilla ei ole pääsyä kirjastojärjestelmään, käy kirjastoammattilainen viikoittain kirjastoissa huolehtimassa kirjastoammatillisista tehtävistä.
Matkan suunniteltu aikataulu käytettiin tehokkaasti hyväksi. Saimme matkalta enemmän kuin odotimme. Suhteessa alueen väkilukuun nähden, kirjastopalveluihin on panostettu paljon. Kirjastoa kulttuuripalveluna arvostetaan paljon, mikä näkyy siinä, että tapahtumatuotantoon panostetaan rahaa paljon.
SELVITYS VALTIONAVUSTUKSEN KÄYTÖSTÄ
Hakija
Lappajärven kunta (0180516-9)
Hankkeen tai toiminnan nimi
Uusi palvelutila kirjastoon
Diaarinumero
LSSAVI/18276/2021
Myöntöpäivä
21.03.2022
Hakuvuosi
2021
Myönnetty summa
10000,00
Myöntänyt aluehallintovirasto
Länsi- ja Sisä-Suomen
aluehallintovirasto (LSSAVI)
Raportoija
Sukunimi
Puro
Puhelin
0443699221
Etunimet
Tarja Maarit
Sähköposti
tarja.puro@lappajarvi.fi
Toteutus
Myönnetty avustuksen käyttöaika
01.04.2022 – 31.07.2023
Toteutunut avustuksen käyttöaika
01.04.2022 – 31.07.2023
Hankkeen tai toiminnan tavoitteet hakemuksessa
Tavoitteet lyhyesti:
– uuden ryhmätyöskentelytilan suunnittelu
– muutostöiden aiheuttamien muutosten suunnittelu lasten lainaosastolla, vaikutuksia koko kirjastoon
– työntekijäresurssin lisääminen muutostöiden toteuttamiseksi
– tvt-laitteiden hankinta erityisesti etäyhteyksillä pidettäviä tilaisuuksia varten
Tavoitteet asiakkaan näkökulmasta:
– matalan kynnyksen palvelut paranevat (kirjasto ja kansalaisopiston tarjonta)
* uutena suunniteltu mm. lp-levyjen kuuntelu, elämänkertakirjoittajaryhmä, tarinankerrontatuokiot (iäkkäät lapsille)
– uudenlainen kirjaston käyttö
– kirjaston käytön monipuolistuminen
Toteutuiko hanke tai toiminta pääosin hakemuksessa esitetyllä tavalla?
Kyllä
Toiminnan kuvaus
Hanke aloitettiin ryhmätyöskentelytilasta. Aluksi suunniteltiin se ja sen toiminnot. TVT-laitteiden suunnittelussa,
hankinnassa ja asennuksessa käytettiin Järvinet oy:n asiantuntemusta. Samalla tilaan tehtiin suunniteltu lp-levyjen
kuuntelunurkkaus.
Lasten- ja nuorten osaston muutoksiin tilattiin ammattilaiselta suunnittelu – tämä tehtiin kaksi eri kertaa. Toinen kerta
sen takia, että ensimmäisen suunnitelman toteutettavien kohtien jälkeen tarvittiin vielä uusi suunnitelma, joka pohjasi
ensimmäisiin muutoksiin kirjaston tiloissa.2/3
LP-levyjen listaukseen sekä tarvittavien muutostöiden valmisteluun ja toteuttamiseen palkattiin kirjastolle kahteen eri
otteeseen ylimääräinen työntekijä. Kirjastossamme on muuten vain 1,6 htv, joten lisäkädet olivat erittäin tarpeen jo
kirjojen siirtelyn takia. Lisäkäsiä palkattiin vuoden 2022 aikana ja keväällä 2023 hankkeen loppuun saattamiseksi.
Hanke toteutui hyvin pitkälti kuten sitä haettiin ja suunniteltiin. Lisäaikaa haettiin lasten- ja nuorten osaston
saattamiseksi loppuun.
Arvioi hankkeen tai toiminnan vaikutuksia
Hankkeen vaikutukset ovat olleet merkittävät, koska sen avulla on saatu ammattitaitoista suunnitteluapua
muutostöiden tekoon. Muutostyöthän tehtiin lähes kokonaan kunnan omalla rahoituksella. Kirjasto saatiin myös ns.
2020-luvulle, kun yhteistyössä Järvinet oy:n kanssa suunniteltiin ja toteutettiin työskentelymahdollisuus
älynäyttöineen kirjastoon.
Erityisesti lasten- ja nuorten osaston uusi toiminnallisuus, selkeys ja avartuminen ovat ilahduttaneet niin työntekijöitä
kuin asiakkaitakin. Osastosta saatiin myös paremmin esteettömäksi.
Jatkotoimenpiteet
Kirjastossa tullaan tekemään vielä muutamia tilamuutoksia, joihin saatiin ideat hankkeen aikana. Tehdyn uuden
ryhmätyöskentelytilan markkinointia lisätään, jotta tila ja sen käyttömahdollisuudet tulevat asiakkaille tutummiksi.
Kirjastossa tehdään syksyn 2023 aikana asiakastyytyväisyyskysely, jonka fokus on nimenomaan tehdyt
muutostyöt ja toiminnalliset muutokset. Näin saadaan palautetta tehdystä työstä, kirjaston nykyisestä
toimivuudesta sekä kehityssuunnista.
Hankkeen järjestämät tapahtumat
Koulutustilaisuudet (kpl)
0
Koulutuksiin osallistujia (henkilöä)
0
Tapahtumien lukumäärä (kpl)
3
Tapahtumiin osallistujat (henkilöä)
47
Toteutuneet kokonaiskustannukset ja rahoitus
Erittele, miten hankkeen tai toiminnan kustannusarvio muuttui käyttötarkoituksen muutoksen myötä verrattuna
alkuperäiseen hakemukseen (alla olevat tiedot perustuvat alkuperäiseen hakemukseen)
Haimme alunperin yhteensä 17.500 euroa ja saimme kuntarahoitus mukaan laskettuna 12.500 euroa. Lisäksi
haimme hankkeelle jatkoaikaa, koska muutostyöt etenivät hitaasti ja osan suunnittelu jäi vielä keväälle/kesälle 2023.
Palveluiden ostoon olimme ajatelleet kalusteita, mutta niitä ei voinut olla tässä hankkeessa kustannuksina. Hanke siis
toteutui hyvin pitkälti kuten alunperin oli suunniteltu – vain kalusteet poistettiin hankinnoista. Lisäaikahakemuksessa
muutettiin jonkin verran rahoitusta palvelujen ostosta palkkauksiin. Palkkaukset on käytetty kokonaan lisätyöntekijän
palkkaukseen.
Kustannukset
Kustannus Hakemuksessa (€) Toteutuneet (€) Erittely
Palkkakustannukset
sivukuluineen / työpalkkio
5050,00 6135,00 suunniteltu työntekijän
palkkaus 2 eri aikajaksoa
Matka- ja kuljetuskustannukset 0,00 0,00 –
Aineet, tarvikkeet tavarat 2500,00 2463,00 TVT-laitteet
ryhmätyöskentelytilaan3/3
Palveluiden osto 10000,00 3911,00 suunnittelutyö, ideailtojen
kustannukset
Tilavuokrat 0,00 0,00 –
Muut vuokrat,
leasingkustannukset
0,00 0,00 –
Muut kustannukset 0,00 0,00 –
Yhteensä (€) 17550,00 12509,00
Rahoitus
Rahoituslähde Hakemuksessa (€) Toteutuneet (€) Erittely
Valtionavustus myönnetty
summa
14040,00 10000,00
Kunnan rahoitus/kuntien
omarahoitus
3510,00 2509,00 kunnan osuus
Muu julkinen rahoitus ja
avustukset
0,00 0,00 –
Toiminnasta saatavat tulot 0,00 0,00 –
Muu rahoitus 0,00 0,00 –
Yhteensä (€) 17550,00 12509,00
Hankkeen tai toiminnan tavoitteet hakemuksessa olivat:
Hankkeen tavoitteena oli lisätä miehien ja poikien kiinnostusta kirjastoon, tuoda esille kirjaston tarjoamaa aineistoa ja tilaa sekä tarjota tietoa paikallisista toimijoista, harrastusmahdollisuuksista sekä tuoda alan harrastajia yhteen. Tavoitteena oli koota miehiä kiinnostavia teemakokonaisuuksia vuosikelloajattelun pohjalta.
Toiminnan kuvaus*
Kuvaa alle hankkeen tai toiminnan toteutuminen. Jos se ei toteutunut pääosin hakemuksessa esitetyllä tavalla, kuvaa miten ja miksi toiminta toteutettiin eri tavalla
Ajatuksena oli luoda vuosikellomainen suunnitelma erilaisille teemailloille, jotka olisivat rakentuneet hankkeeseen lähteneiden asiantuntijoiden ja yhteisöjen tai yritysten mukaan, mutta koskaan ei ole hankkeen toteuttaminen tehnyt näin tiukkaa kuin nyt. Hankkeen alkaessa vuonna 2020 loimme vuosikellosuunnitelman, kunnes korona alkoi ilmoitella itsestään. Sairastelukierteet ja asiakaskato näkyivät myös meidän kirjastomme, ja hanke lähti etenemään vauhdilla käytännössä vasta vuoden 2023 keväällä, kun olimme saaneet toisen käynnissä olevan Kirjastosta kaveri -hankkeemme melkein finaaliin. Tässä vaiheessa aikaisemmin suunnitellut yhteystyökumppanit olivat joko lopettaneet tai eivät olleet kiinnostuneita osallistumaan hankkeeseen. Jouduimme muuttamaan konseptia myös sen vuoksi, että naapurikunnalla oli samantyylinen hanke meneillään miesten lukemisen kehittämiseksi. Heillä oli lukuisia kirjailijavierailijoita etänä tai läsnä, joten meidän tuli tarjota jotain muuta houkuttelevaa. Päädyimme lopulta tubettajiin.
Vuosikellomainen ajattelu ei toteutunut, mutta saimme teemailtoja kyllä aikaiseksi. Koronan alussa Teemu Keskisarja ehti luennoida etänä ennen kuin kaikki hankkeet ja kirjastotyöt menivät jäihin koronan hallitessa. Vuoden 2021 toukokuussa järjestimme paikallisen Luontopolku Karhukorpi -yrityksen kanssa luontoillan lähialueen retkeilyreiteistä ja luontopoluista. Tämä ilta oli ensimmäinen, jonka striimasimme kunnan laitteistolla. Loppuvuodesta esiintyi Seppo Vainio Herman tarkk’ampuja -kirjansa tiimoilta. Kulut jaoimme puoliksi Toholammin kirjaston kanssa, sillä Seppo esiintyi vierekkäisinä päivinä molemmissa kirjastoissa. Keväällä 2023 keskityimme tubettajiin. Mehtämikko kertoi vaellusreissuistaan Pohjoisessa, Janne Tarvainen lähialueen retkeilystä ja vaelluksista sekä Mima Jämsä ja Teemu Sirkkala luennoivat metsästyksestä ja lintujen rengastuksesta. Jokainen heistä avasi myös valokuvaamisen, videoimisen, editoinnin ja tubettamisen maailmaa, mikä tuntui kiinnostavan katsojia. Katsojat pääsivät näkemään kuvauslaitteistoa, kameraputkia ja saivat vinkkejä kuvaamiseen ja julkaisutuotantoon. Lisäksi Lauri Skantsi K.H. Renlundin museosta kävi luennoimassa paikallisarkeologiasta sekä kaustislähtöiset perinnerakentamisen asiantuntijat Risto Känsälä sekä Matti Mäkelä vetivät esityksellään tuvan täyteen.
Hankkeen kannalta suurimmat haasteet olivat ehdottomasti koronan vaikutukset sekä kirjaston henkilökuntaan että asiakkaisiin. Henkilökunta käytännössä sairasteli vuoden 2022 syksyyn asti. Tämän vuoksi haimme muutoshakemusta hanketyöntekijän saamiseksi, mutta rajallisen tuntimäärän ja vaihtelevien aikataulujen vuoksi emme löytäneet ketään pätevää ja innokasta henkilöä tehtävään. Jahka tilanne henkilökunnan osalta näytti paranevan, päätimme toteuttaa ensin Kirjastosta kaveri -hankkeen maaliin ja keskittyä vasta 2023 keväällä tähän hankkeeseen. Toinen hankkeen suuri haaste oli yksityisten toimijoiden aktivoiminen hankkeeseen, mikä rajoitti täysin alueen harrastusmahdollisuuksien ja toimijoiden esittelemisen. Esimerkiksi Eräkellari oli lopettanut kivijalkaliikkeensä Kaustisella ja metsästysseurasta, Kemoran moottoriradoilta tai frisbeegolfin tiimoilta emme tavoittaneet ketään yhteydenotoista huolimatta. Luontopolku Karhukorpi, Lauri Skantsi, Janne Tarvainen, Mima Jämsä sekä perinnerakentajat Risto Känsälä sekä Matti Mäkelä olivat ainoat lähialueen toimijat tai paikallistuntemuksen omaavat esiintyjät.
Kameralaitteistoa varten haimme muutoshakemusta 2021, kun tautitilanne näytti arvaamattomalta eikä asiakaskunta käynyt kirjastossa samassa mittamäärässä kuin ennen. Saimme kameralaitteistot ennen Seppo Vainion esitystä, jonka sitten striimasimme uusilla laitteilla.
Arvioi alle hankkeen tai toiminnan vaikutuksia*
Mainostaminen on tapahtumatuotannon ydintä, ja hankkeessa jaoimme tietoa tapahtumista aivan uusille kanaville. Otimme yhteyttä lähialueen harrastajakerhoihin, laitoimme mainoksia lähikuntiin ja liityimme Facebookissakin erilaisiin naapurikuntien ryhmiin jakaaksemme mainokset ryhmien seinille. Ahkerasta ja aktiivisesta mainostuksesta johtuen toivoimme, että olisimme saaneet vielä enemmänkin väkeä paikalle, mutta ainakin Kaustisen kirjasto on lisännyt varmasti tunnettavuuttaan.
Vaikka hanke muuttui alkuperäisestä konseptistaan, koemme, että hanke lisäsi merkittävästi tietoutta Kaustisen kirjastosta myös kuntarajojen ulkopuolelle. Tapahtumaosallistujia tuli jopa Kauhavalta, Seinäjoelta ja Espoosta asti. Myös Kokkolasta ja Toholammilta saapui yleisöä, jota harvemmin kirjastoomme on eksynyt, vaikka olemmekin naapurikuntia. Yllättävää oli, että Mehtämikon kaltaiset nimekkäämmät tubettajat keräsivät erityisesti mieskatsoja muualtakin kuin naapurikunnista. Hänen kaltaisiaan esiintyjiä toivottiin lisää myös jatkossa. Kaustislainen historia, kuten perinnerakentaminen ja paikallisarkeologia houkuttelivat ja aktivoivat selvästi paikallisia katsojia enemmän.
Jokaisen tapahtuman yleisössä oli sekä miehiä että naisia, mutta ilahduttavaa oli huomata, että miesväestö oli edustettuna aikaisempaa paremmin, ja että valtaosa heistä eivät olleet käyneet kirjastossamme tai eivät olleet kirjaston aktiivisia kävijöitä. Myös kirjastotila ja kokoelma saivat paikalle tulleilta kehuja. Moni oli yllättynyt, että tämänkaltaisia tapahtumia järjestetään kirjastossa. Tapahtumat saivat kiitosta myös tubettajilta itseltään, jotka koittavat kasvattaa tunnettavuuttaan ja luoda uraa verkkotuotannossa. He kokivat saaneensa lisää seuraajia ja näkyvyyttä sekä itseluottamusta esiintymiseen, sillä kaikilla luontotubettajillamme oli vain yksittäisiä kirjastoesiintymisiä takanaan tai ei yhtään.
Jatkotoimenpiteet*
Kysyntää sekä paikallistuntemusta lisääviin tapahtumiin että tunnettuihin tubettajiin on selvästi, ja nämä tapahtumat vetosivat hyvin miespuoliseen asiakaskuntaan. Kirjastojen kannattaisikin enemmän tehdä yhteistyötä uraa aloittavien sometuottajien kanssa. Voisimme jatkossa miettiä lisähanketta, jonka avulla voisimme keskittyä vain tubettajien esiintymisiin eri aihealueilta. Kameralaitteisto on lisännyt merkittävästi kirjaston mahdollisuuksia, ja jatkossa kirjastomme panostaakin vielä entistä enemmän verkkomateriaalin tuotantoon. Koitamme myös perehtyä ja kouluttautua lisää striimaamisen ja editoinnin saloihin.
Hankkeen tai toiminnan tavoitteet hakemuksessa olivat
Kirjastosta kaveri -hankkeen tarkoituksena oli luoda eskari-ikäisille uusi elämyksellinen toimintamalli, jossa kirjastotila, kirjastossa käynti sekä kirjastokortin saaminen ja käyttäminen tulisivat mielekkäällä tavalla opittua. Aikaisempaa järjestelmällistä toimintaa eskareille kirjastonkäytön opetukseen ei ollut. Tavoitteena oli luoda malli, jolla toivottaa lapset tervetulleeksi kirjaston uusiksi käyttäjiksi, tukea lukemisen opettelua lukukaverin avulla sekä vahvistaa kirjaston ja koulujen välistä yhteistyötä. Uusien toimintamallien tuli varmistaa lapsille positiiviset kirjastokokemukset, joiden avulla jäisi mielikuva helposti lähestyttävästä ja käytettävästä kirjastopalvelusta sekä henkilökunnasta.
Toiminnan kuvaus*
Kuvaa alle hankkeen tai toiminnan toteutuminen. Jos se ei toteutunut pääosin hakemuksessa esitetyllä tavalla, kuvaa miten ja miksi toiminta toteutettiin eri tavalla
Halusimme luoda mieliinpainuvan toimintamallin, joka innostaa sekä kirjastossa käymiseen että lukemiseen. Tästä kehittyi idea liittää kirjastoseikkailuun lukukaveri. Lukukaverin oli tarkoitus olla uniikki ja luovuutta tukeva kestävän kehityksen mukainen lelu, jonka lapsi olisi saanut itse rakentaa eri vartalonosista, mutta kyseltyämme hintoja koottavan lukukaverin ompeluun, ei tämä vaihtoehto ollut enää mahdollinen resurssiemme puitteissa. Päädyimme lopulta Ikean Fabler Björn -nalleen, joka on konepestävä ja muokattava erilaisilla vaatetuksilla. Nallen lapsi saa ihan omakseen eikä joudu palauttamaan kirjastoon lukuvuoden päätyttyä, kuten aikaisemmin oli ideana koottavan lelun kanssa. Yksilöllisemmäksi nallet saatiin erilaisilla vaatteilla ja asusteilla, jotka kirjaston työelämävalmennuksessa oleva henkilö ompeli suurimmaksi osaksi kierrätyskankaista ja kirpputorilöydöistä. Puimme itse nallet valmiiksi, jotta turhilta mielipahoilta vältyttiin nallen saamisen yhteydessä, koska asusteet ja vaatteet olivat uniikkeja, eivätkä olisi riittäneet välttämättä kaikille halukkaille.
Hankkeen yhtenä tavoitteena oli luoda värikäs ja lasta houkutteleva informatiivinen esite. Tarkoituksena oli teettää esitteen kuvat paikallisella taiteilijalla, mutta tämä olisi lohkaissut niin suuren osan hankkeen budjetista, että päädyimme luomaan itse esitteen käyttäen Canvan ilmaista versiota ja painamaan tuote paikallisessa painokeskuksessa. Ehdimme suunnitella seikkailun, tilata nallet sekä valmistaa esitteen, kunnes korona iski voimalla päälle. Hanke meni jäihin kirjastosulkujen, rajoitusten ja lopulta henkilökunnan sairasteluiden vuoksi. Haimme muutosta hankkeelle, jotta saimme hankittua kuvauskalustoa, jolla mahdollistimme muun muassa tämän hankkeen Kirjastohiiren joulukalenterit YouTubeen. Ensimmäiseen neljän julkaisun joulukalenteriin kirjastovirkailija kirjoitti oman tarinan, johon työelämävalmennuksessa oleva työntekijämme teki lavasteet. Toiseen joulukalenteriin kuvasimme runoja, leikkejä ja askarteluita. Videoita tuli yhteensä kahdeksan. Mainostimme joulukalentereita kaikille, erityisesti esikouluille ja päiväkodeille, jotta seikkailuun tultaessa Kirjastohiiri olisi mahdollisesti jo tuttu hahmo. Kirjastohiiren joulukalenterit ovat keränneet hyvin katsojia, ja uusiakin videoita on toivottu päiväkotien toiveesta.
Teimme toisen muutoshakemuksen hanketyöntekijän palkkaamiseksi syksyllä 2022, kun sairastelukierteemme kolmen työntekijän kirjastossa näytti siltä, ettei hankkeiden suorittamisesta tule ennen määräaikaa mitään. Innokkaita tulijoita, joita rajallinen työtuntimäärä olisi kiinnostanut ja joilla olisi ollut asiaan vaadittava taitoa, ei löytynyt. Tilanne henkilökunnan suhteen kuitenkin parani ja aloimme suunnitella ja muokata kirjastoseikkailua jouluiseksi ja varasimme esikoulujen kanssa joulukuulle 2022 kaikki seikkailupäivät, mutta jälleen sairastumiset siirsivät ajankohtaa myöhemmäksi. Aluksi tarkoituksena oli järjestää seikkailuun neljä eri tapahtumakertaa, mutta päädyimme sekä sivukoulun kuljetuskustannusten että aikataulujen vuoksi järjestämään vain kaksi tapahtumaa – itse seikkailun ja lukujuhlan.
Seikkailupäivänä esikoululaiset tulivat kirjastoon, jossa he pääsivät suorittamaan seikkailun yhdessä kirjaston työntekijän ja Kirjastohiiren kanssa. Tehtävänä oli löytää Kirjastohiiren lukukaveri Nalle. Nallen oleskelupaikoista kertoivat pienet tassunjäljet eri puolilla kirjastotilaa. Tutuksi tulivat eri kirjaston osastot sekä käyttäytyminen kirjastossa. Lapset saivat suorittaa erilaisia tehtäviä seikkailun aikana, esimerkiksi aihemerkkitehtävän, keskusteltiin kuvakirjojen kansikuvista, kuunneltiin runo, etsittiin tietokirjaa, leikittiin musiikkileikki sekä löydettiin korjattavia kirjoja kirjasairaalaan, jossa keskusteltiin aineiston kohtelusta. Aina tehtävän suoritettuaan lapsille annettiin palapelipala, ja seikkailun päätyttyä he saivat ratkaista palapelin yhdessä joko kirjastossa tai koulussa. Lopulta Nalle löytyi portaikon alta lukemasta satukirjaa muiden nallekavereidensa kanssa. Nallen kirja jäi kuitenkin kesken, joten Kirjastohiiri opetteli lasten kanssa lainaamaan kirjan. Tässä vaiheessa kävimme läpi, miten kirjastokorttia käytetään, puhuimme muun muassa kuiteista ja tuhoutuneesta aineistoista. Lainaamisen jälkeen Kirjastohiiri luki kirjan lapsille ja Nallelle kirjaston yläkerrassa. Sitä ennen kerrattiin säännöt, miten yläkertaan mennään ja tullaan alas. Lukuhetken jälkeen harjoiteltiin palauttamaan kirja. Tämän jälkeen lapset saivat mennä rinkiin, laittaa kädet selän taakse ja silmät kiinni. Jokaiselle annettiin oma lukukaveri, ja vasta sitten yhdessä he saivat avata silmät ja katsoa, mitä olivat saaneet. Lopuksi jokaiselle lapselle annettiin oma kirjastokortti uudessa värikkäässä esitteessä, ja lapset saivat siirtyä juomaan mehua ja syömään keksejä.
Päätimme panostaa lukujuhlaan, koska suunnitellut käyntikerrat olivat puolittuneet, ja olimme useita kertoja joutuneet henkilökunnan sairastumisten vuoksi siirtämään seikkailukertoja. Kyseltyämme eri esiintyjiä päädyimme Malttiin ja Valttiin, joita muut kirjastot olivat kehuneet, ja koska heidän kirjallisuutensa on yksi suositumpia kirjastossamme. Valtti oli estynyt, joten meille esiintyivät Maltti ja Vallu. Tapahtumaan hankimme pillimehut paikallisesta kaupasta sekä 4H:lta pienet hattarapussit. Lukujuhla oli menestys, ja saimme runsaasti kiitollista palautetta sekä seikkailuista että lukujuhlasta. Järjestimme lisäksi Kirjastohiiren satutunnin myöhemmin kesällä lukujuhlan jälkeen. Tilaisuus oli kaikille avoin, mutta oli ilo huomata, että paikalle tuli eskarilaisia lukukaverinallensa kanssa.
Hankehaussa mainitsimme tekevämme kirjan, jossa kuvaisimme nallet eri lavasteissa, ja valmis kirja julkaistaisiin lukujuhlassa. Lopulta päädyimme kuitenkin luomaan tarvenäkökulman huomioiden kirjan, jossa Kirjastohiiri käy Nallen kanssa Kaustisen kirjastossa, tutustuu eri tiloihin ja opastaa lainaamaan ja palauttamaan aineistoa. Kuvat saimme otettua hankkeen avulla hankitulla kameralla, ja kirjan teetimme Ifolorilla. Valitettavasti emme ehtineet saada kirjaa valmiiksi ennen lukujuhlaa, mutta kirja tulee tukemaan hyvin tulevia kirjastokäytön opetushetkiä ja Kirjastohiiren seikkailuita.
Arvioi alle hankkeen tai toiminnan vaikutuksia*
Hankkeen avulla Kaustisen kirjastoon on luotu selkeä toimintamalli, jota on helppo jatkossa toteuttaa uusille esikoululaisille vuosittain. Yhteistyö sekä päiväkodin että koulun kanssa on kehittynyt entisestään ja on ennakoitavampaa esikoululaisten osalta. Kirjastolla on nyt selkeästi oma ja innostava maskotti Kirjastohiiri, jonka ympärille on helppo kehittää uusia tapahtumia ja toimintoja. Hanke ja sen toteutuminen on tarkoitus jakaa laaja-alaisemmin tietoon ja käyttöön muille kirjastoille hankkeen antamien hyötyjen ja toteutumiskelpoisuuden vuoksi.
Jatkotoimenpiteet*
Kirjastoseikkailut esikoululaisille tulevat jatkumaan vuosittaisena toimintana. Kuvausvälineistö myös mahdollistaa kirjastotoiminnan laajenemisen aktiivisemmin myös verkkoon eri alustoille: kirjastohiiren joulukalenterit tulevat saamaan jatkoa. Hankkeen avulla tehtyä kirjaa tullaan käyttämään opetusmateriaalina. Lisäksi teos on myös lainattavissa. Kirjastohiiren ympärille rakennetaan mahdollisesti myös muuta tapahtumatoimintaa.