Miten järjestät onnistuneen tapahtuman kirjastossa? Miten määrittelet tapahtumien kohderyhmän/yleisön sekä tapahtuman tavoitteet ja miksi se on tärkeää? 

Koulutuksessa tutustut tapahtumatuotannon suunnittelu- ja toteutusprosessiin ja opit tuottamaan tapahtumia kirjastossa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti. Koulutus on tarkoitettu koko kirjaston henkilökunnalle.  Koulutuksen aikana opit tapahtumatuotannon prosessin teoriaa, saat hyviä vinkkejä onnistumiseen käytännönläheisten tehtävien avulla. Koulutuksen jälkeen tunnet tapahtuman tuotantoprosessin ja osaat suunnitella ja toteuttaa eri tyylisiä tapahtumia kirjastossa.

Koulutusvideoilla nostetaan esiin erilaisia mahdollisuuksia käyttää tiloja sekä muita tapahtumajärjestelyn aikana huomioitavia asioita.

Koulutuksen eri osissa on myös useita tehtäviä, joiden avulla voit suunnitella oman tapahtuman. Halutessasi voit myös tulostaa eri osioissa olevat muistilistat, jotka auttavat sinua järjestämään onnistuneen tapahtuman. 

Kurssin kesto n. 6-8h ja kurssiavaimen saat AKE-koordinaattoriltasi

Koulutuksen on tehnyt AKEpampas yhteistyössä Vaasan kulttuuri-ja kirjastopalvelujen kanssa.

Mukavia koulutushetkiä!

Toimintavuoden teemat

AKEpampas painottaa toimintavuoden 2025 aikana kolmea teemaa, jotka huomioidaan esim. koulutuksissa, podcasteissa ja työryhmien työskentelyssä. Teemat ovat:

1. Tulevaisuuden työkalut

2. Kansallinen lukutaitostrategia

3. Kulttuuri- ja työhyvinvointi

Tulevaisuuden työkalut liittyvät tulevaisuusajatteluun, ennakointiin ja varautumiseen. AKEpampaksessa halutaan tarjota alueen kirjastojen henkilökunnalle työtapoja, osaamista ja työkaluja liittyen tulevaisuustyöhön kirjastoissa. Koemme tehtäväksemme toimia uuden testaajana, taustoittajana ja tiedon etsijänä, joka pystyy tarjoamaan sisällöt paketoituna kirjastojen henkilökunnan hyödynnettäväksi ja osaamisen kehittämiseksi.

Kansallisen lukutaitostrategian ja AVIn peruspalveluiden arviointiraportin myötä AKEpampas tarttuu teemaan omalta osaltaan. Mm. kokoelmatyö, lukutaitotyö ja polarisoituminen nostetaan esiin ja etsitään näihin ratkaisuja ja työkaluja.

Kulttuuri- ja työhyvinvointi nostaa esiin asiakasnäkökulman lukemisesta ja kirjastoista kulttuurihyvinvoinnin lähteenä sekä toisaalta kirjastojen henkilökunnan työhyvinvointiin liittyviä aiheita menemättä kuitenkaan liiaksi kuntien alueelle ja vastuulle tukea oman henkilökuntansa työhyvinvointia.

Näiden lisäksi vuoden neljäs painopiste on yhteistyön ja erityisesti kimppayhteistyön kehittämisessä.

Toimintamuodot

Henkilöstö

AKEpampaksen henkilöresurssi pysyy samana eli 3,5htv. Tehtävät jakautuvat pääsääntöisesti kolmelle palvelusuunnittelijalle.

Materiaalipankki

Materiaalipankki on valmis ja sen täydentämistä, markkinointia ja hyödyntämistä jatketaan. AKEpampas kuratoi, kuvailee, tägittää ja vinkkaa materiaalipankin sisältöä alueen kirjastoille.

Lainattava materiaali:

AKEpampas on kehittänyt lainattavan materiaalin repertuaaria ja materiaali liikkuu sujuvasti alueella. Verkkosivuille toteutettava varauskalenteri odottaa Vaasan kaupungin teknistä ratkaisua ja hankintaa, ja tämän yhteydessä pystytään toteuttamaan kalenteri materiaalipankin yhteyteen. Lainattavien materiaalien ja laitteiden käyttäjäkoulutuksia viedään työryhmiin.

Koulutukset

Koulutukset tukevat teemoja ja niiden järjestämisessä sekä yhteistyössä tuotetuissa koulutuksissa arvioidaan ja edistetään vahvemmin ennen kaikkea AKEpampaksen oman alueen kirjastohenkilökunnan osallistumista ja kiinnostusta. AKEpampaksella on tärkeä tehtävä myös ruotsinkielisen koulutuksen järjestämisessä ja tätä edistetään yksin ja yhteistyössä Porvoon ja ÅKE-ryhmän kanssa. AVIn peruspalveluiden arviointiraportin ehdotuksista otetaan vinkkiä ja lähdetään edistämään lukutaitotyön strategista suunnittelua sekä nostamaan lukutaitojen edistämiseen liittyvän menetelmällisen kehittämisen vaikuttavammaksi osaksi täydennyskoulutusta.

Podcast “Pinnalla – Flytande” (Spotify)

Podcastin kanssa jatketaan kuukausittaista vaihtelevaa teemaa ja julkaisua. Podcast on otettu hyvin vastaan ja se tarjoaa toisenlaisen tavan avata ja käsitellä eri sisältöjä. Vuoden 2025 jaksojen aiheet liittyvät mm. tekoälyyn, kirjastoautoihin, kirjastotyön tulevaisuuteen sekä ruotsinkieliseen kirjastotyöhön/ÅKE-yhteistyöhön.

Mentorointi: Toiminnan jatkamiselle on kiinnostusta; toteutusmuoto riippuu mukana olevien AKEalueiden määrästä ja toiveista.

Virkailijavaihto on herättänyt kiinnostusta ja saanut hyvää palautetta vuoden 2024 aikana. Tätä toimintaa jatketaan myös vuonna 2025 ja mahdollistetaan AKEpampasalueen ulkopuolinen vaihto. Vaihto koetaan tärkeänä vertaistukena ja inspiraationa omalle työlle.

Kirjastokäynnit: Kevään 2025 aikana käydään vielä muutamissa alueen kirjastoissa, jonka jälkeen kaikissa kirjastoissa on vierailtu vuoden aikana. Jatkossa käyntejä tehdään esim. uuden kirjastonjohtajan aloittaessa, uuden tilan rakentuessa tai kirjaston omasta toiveesta.

Työryhmät: AKEpampaksen työryhmät ovat Lanukkaat, BarnPampas, Seniliinit, SeniorPampas, Digiryhmä, Musaryhmä, Nyfiken ja Johtajaryhmä. Työryhmissä tarkoituksena on hakea entistä kehittävämpää otetta sekä musa- ja digitiimin osalta kokemuksia ja työkaluja muilta alueilta. Maahanmuuttajatyöhön keskittyvä Nyfiken-ryhmä kaipaa vielä vahvistustaosallistujien osalta. Lastenkirjastotyön ryhmät Lanukkaat ja BarnPampas lähtevät yhdessä pohtimaan lukutaitostrategiaan, eriyttävään kirjastopedagogiikkaan ja polarisaatioon liittyviä sisältöjä. Massakirjavinkkauksia jatketaan, samaten vinkkauspiiriä, joka koetaan tärkeänä vertaistukena.
Kaikki ryhmät luovat mm. toimintamalleja, joita voi kopioida muihin kirjastoihin; kaikkien ei tarvitse osallistua kaikkiin työryhmiin, mutta kaikki voivat hyötyä niistä.

Yhteistyö

Kehitetään oppilaitosyhteistyötä sekä opiskelijoiden hyödyntämistä opinnäytteiden ja harjoitteluiden osalta. Yhteistyö muiden AKE-alueiden (+VAKE) kanssa on jatkuvaa ja luonnollista: tällaisia muotoja ovat mm. Oppimisen karttakirja, mentorointi, webinaarit, koordinaattoripäivät ja koulutukset. Myös AVI on tärkeä yhteistyökumppani koulutusten ja työryhmien osalta; näissä AKEpampas on mielellään mukana. Näiden lisäksi ÅKE-ryhmän kautta ruotsinkielisen kirjastohenkilökunnan osaamisen edistäminen koulutusten ja tapahtumien osalta on tärkeä osa Vaasan AKEn toimintaa. Yhdessä jatketaan Bokkarusellenin, ruotsinkielisten kirjastonhoitajien päivän, Biblioteksdagenin, Smakbitar, Liboppi-kurssien ja e-kirjaston ruotsinkielisen kokoelman edistämistä ja näissä mukanaoloa.

Muita yksittäisiä yhteistyökumppaneita ja –hankkeita ovat mm. Västerbottenin kanssa toteutettava Långfika sekä Luulajan kirjaston kanssa tehtävä yhteistyöwebinaari.

Em. lisäksi AKEpampas haluaa vuonna 2025 kehittää kimppojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Tämä näkyy siinä, että perustetaan uudelleen AKEn ohjausryhmä, joka koostuu kolmen kimpan edustajista, sekä AVIn ja AKEpampaksen edustajista. Ohjausryhmä kokoontuu kaksi kertaa vuodessa ja sen tehtävänä on ohjata toimintaa sekä toimia linkkinä kimppoihin ja alueiden kirjastoihin. Ohjausryhmän lisäksi järjestetään vuonna 2025 oma kimppapäivä per kimppa, jolloin AKEpampas kouluttaa kimppojen henkilökuntaa sekä informoi toiminnasta. 

Tapahtumat

AKEpampas järjestää seuraavat tapahtumat vuoden aikana:

• Lastenkirjastotyönpäivät, 2 pvä fi-sv, 8.-9.5.2025 (Lanukkaat ja BarnPampas -työryhmät)
• AKE-koordinaattoripäivät 3.-4.4.2025 (yhteistyössä Porvoon kanssa)
• Kimppapäivät, 3 eri ajankohtaa (vielä tarkentumatta)
• Lisäksi AKE-henkilökuntaa on mukana järjestämässä YKNn kokouksesta Vaasassa toukokuussa

Projekti: Oppimisen karttakirja yhteistyössä Rovaniemen, Joensuun ja Kuopion AKEn kanssa on valmistunut vuoden 2024 lopulla. Vuonna 2025 tarkoituksena on jalkauttaa karttakirjan sisältö ja hyödyntää tuotettua materiaalia käytännön työssä.

Muu toiminta

Toiminnan arviointi ja seuranta AKEpampas kehittää edelleen tilastointiaan ja huomioi OKMn mahdolliset uudet suositukset liittyen toiminnan ja vaikuttavuuden arviointiin. AKEpampas toteuttaa tammikuussa asiakastyytyväisyyskyselyn alueen kirjastojen henkilökunnalle. Seuraavana vuotena toteutetaan alueen henkilökunnalle kysely kehittämistoiveista; nämä kyselyt vaihtelevat joka toinen vuosi.

Viestintä

Viestinnässä kiinnitetään huomiota toiminnan ja AKEpampaksen esille nostamiseen ja henkilökunnan tietoisuuden kasvattamiseen. Vuoden aikana hankitaan käyttöön uutiskirje, joka helpottaa ja selkeyttää viestimistä. Mietitään mahdollisuuksia tuottaa materiaalipankkiin kirjastoille valmiita viestintämateriaaleja hyödynnettäväksi esim. kirjastokalenterin mukaisesti. Kanavina käytetään yhä kotisivujen ja suoran sähköpostiviestinnän lisäksi kirjastot.fi, instagram, Facebook ja Linkdin. Tärkeä on huomioida alueen kaksikielisyys ja vastata sisältöjen kääntämisestä ja mahdollisesta tekstittämisestä.

Liboppi

Liboppi on Suomen yleisten kirjastojen henkilökunnalle suunnattu täydennyskoulutuksen verkko-oppimisalusta. Liboppi-oppimisalustan avulla luodaan edellytyksiä yleisten kirjastojen toiminnan vahvistumiselle tukemalla henkilöstön osaamista, kirjastojen kehittymistä ja kirjastojen keskinäistä yhteistoimintaa. Liboppi tarjoaa yleisten kirjastojen henkilökunnalle ajasta ja paikasta riippumattoman mahdollisuuden hyödyntää kirjastoalan täydennyskoulutuksen laadukkaita oppimissisältöjä. Verkko-oppimisalusta vähentää koulutusmatkojen tarvetta ja parantaa näin erityisesti pienten kirjastojen mahdollisuuksia osaamisen kehittämiseen.

Liboppi on alueellista kehittämistehtävää hoitavien kirjastojen yhteistyössä tuottama palvelu, joka on suunnattu kaikille Suomen yleisille kirjastoille. Liboppi-yhteistyön tavoite on parantaa täydennyskoulutuksen oppimissisältöjen tavoittavuutta sekä vähentää päällekkäistä työtä ja näin vapauttaa resursseja esimerkiksi alueellisten verkostoitumisen ja osaamisen kehittämisen tukemiseen. AKE-kirjastot voivat hyödyntää valtakunnallista tarjontaa myös alueellisissa koulutuksissa järjestämällä esimerkiksi valtakunnallisiin kursseihin liittyviä opintopiirejä ja työpajoja. Valtakunnallisten sisältöjen lisäksi jokainen AKE voi niin halutessaan hankkia tai tuottaa omaan alueelliseen Liboppi-osioonsa vain tämän alueen kirjastohenkilökunnalle suunnattua sisältöä, mikäli esimerkiksi alueen erityispiirteiden huomioiminen sitä edellyttää. Palvelun tuottamista ohjaa laki yleisistä kirjastoista 8 §.

Liboppi-oppimisalustan valtakunnallista sisällöntuotantoa, kehittämistä ja tiedottamista koordinoi toimituskunta, jossa on vähintään yksi edustaja kaikista alueellista kehittämistehtävää hoitavista kirjastoista sekä valtakunnallista kehittämistehtävää hoitavasta kirjastosta. Toimituskunnan ja Libopin sisällöntuotannon koordinoinnin vetovastuu on yhdellä AKE-kirjastolla kaksi vuotta kerrallaan. Kaudella 2025–2026 toimituskunnan ja Libopin sisällöntuotannon vetovastuu on Vaasalla. Alustan teknisestä ylläpidosta huolehtii Turku.

Libopin vuoden 2025 sisällöntuotannon ja teknisen kehittämisen painopisteet on kuvattu oppimisalustan toimintasuunnitelmassa, joka on erillisenä liitteenä. Kaikki alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot osallistuvat palvelun tuottamiseen Libobin toimintasuunnitelmassa kuvatun yhteistyön kautta, mutta ainoastaan sisällöntuotannon vetovastuussa vuosina 2025–2026 oleva Vaasa ja teknisestä ylläpidosta vastaava Turku ovat liittäneet toimintasuunnitelman avustushakemukseensa.

AKEpampas pilotprojekt i service design har nu nått sitt slut! Slutseminariet, där resultaten presenterades, hölls onsdagen den 1 februari via Zoom. Nu publiceras även slutrapporten från projektet och under våren öppnas en Liboppi-kurs i service design, vilken gjorts inom projektet. Länk till slutrapporten hittas längst ner i denna text. 

Projektet som pågick under 2021-2022 riktade sig huvudsakligen till små bibliotek, vilka ofta har begränsat med resurser, såväl pengamässigt som i tid och personalresurser. Målet var att de deltagande biblioteken med hjälp av service design skulle kunna utveckla en del av sin verksamhet. De metoder och arbetssätt biblioteken fått lära sig i projektet kan de även ha nytta av i framtida utveckling av verksamheten. Många bibliotek brottas med liknande frågor och problem, och tanken med projektet var därför att dokumentera och rapportera om resultaten, lösningarna och erfarenheterna så att andra bibliotek skulle kunna ha nytta av dem. I slutrapporten presenteras de resultat och lösningar som biblioteken kommit fram till under projektets gång.

I projektet deltog åtta bibliotek från hela AKEpampas-området (Österbotten, Södra Österbotten och Mellersta Österbotten). De deltagande biblioteken var, Kronoby kommunbibliotek, Lappajärvi kommunbibliotek, Lestijärvi kommunbibliotek, Nurmo bibliotek i Seinäjoki, Brändö bibliotek i Vasa, Pedersöre kommunbibliotek, Vetil kommunbibliotek och Lillkyro bibliotek i Vasa.

Inom projektet ordnades både biblioteksvisa och gemensamma workshopar för de deltagande biblioteken. Workshoparna leddes av experter inom service design. Samarbetspartner för workshoparna som ordnades år 2021 var Tuomas Harviainen och för år 2022 Design Studio Muotohiomo, där teamet bestod av verkställande direktör Pekka Toivanen, service designer Riikka Ahonen och AD/service designer Tuomo Väänänen.

Sammanlagt hölls 21 workshopar, varav fem var gemensamma. Under de gemensamma workshoparna fick de deltagande biblioteken dels lära sig teori och metoder som används inom service design och dels berätta om och diskutera det egna projektet med de andra deltagarna. På så vis kunde biblioteken också få inspiration och tips från de andra deltagande biblioteken. Under de biblioteksvisa workshoparna låg fokus på det egna bibliotekets utmaningar. Mellan workshoparna jobbade biblioteken på egen hand med sina utvecklingsprojekt, med stöd av AKE.

Projektet avslutades i slutet av år 2022. Alla deltagande biblioteks utvecklingsprojekt hann av olika orsaker inte färdigställas och arbetet fortsätter därför efter att själva projektet avslutats. Poängteras bör, att en service heller aldrig blir 100 % färdig, utan den behöver regelbundet utvärderas och vidareutvecklas i takt med att samhället omkring den förändras!

Slutrapporten: Mindre prat, gör mera istället!

AKEpampaksen palvelumuotoilun pilottihanke on nyt päättynyt! Loppuseminaari, jossa tulokset esiteltiin, pidettiin keskiviikkona 1 helmikuuta Zoomin kautta. Hankkeen loppuraportti on nyt julkaistu ja hankkeessa tuotettu palvelumuotoilun Liboppi-kurssi avataan kevään aikana. Linkki loppuraporttiin löytyy tämän tekstin lopusta.  

AKEpampaksella on vuosina 2021–2022 ollut palvelumuotoilun pilottihanke. Hanke oli suunnattu lähinnä pienille kirjastoille, joilla on usein rajalliset resurssit niin rahan, ajan kuin henkilökunnankin suhteen. Tavoitteena oli, että mukana olevat kirjastot voisivat palvelumuotoilun avulla kehittää osaa toiminnastaan. Niistä menetelmistä ja työtavoista, jotka kirjastot ovat oppineet hankkeessa, voi olla hyötyä myös toiminnan kehittämisessä tulevaisuudessa. Monet kirjastot kamppailevat samanlaisten asioiden ja ongelmien parissa, ja hankkeen ajatuksena oli siksi dokumentoida ja raportoida tulokset, ratkaisut ja kokemukset niin, että muut kirjastot voivat hyötyä niistä. Loppuraportissa esitellään ne tulokset ja ratkaisut, joita kirjastot ovat saavuttaneet hankkeen aikana.

Hankkeeseen osallistui kahdeksan kirjastoa koko AKEpampas-alueelta (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa). Mukana olevat kirjastot olivat Kruunupyyn kunnankirjasto, Lappajärven kunnankirjasto, Lestijärven kunnankirjasto, Nurmon kirjasto Seinäjoelta, Palosaaren kirjasto Vaasasta, Pedersören kunnankirjasto, Vetelin kunnankirjasto ja Vähänkyrön kirjasto Vaasasta.

Hankkeen puitteissa järjestettiin sekä kirjastokohtaisia että yhteisiä työpajoja mukana oleville kirjastoille. Työpajoja johtivat palvelumuotoilun asiantuntijat. Vuonna 2021 järjestettyjen työpajojen yhteistyökumppaneina olivat Tuomas Harviainen ja vuonna 2022 Design Studio Muotohiomo, jonka tiimin muodostivat toimitusjohtaja Pekka Toivanen, palvelumuotoilija Riikka Ahonen ja AD/ palvelumuotoilija Tuomo Väänänen.

Yhteensä järjestettiin 21 työpajaa, joista viisi oli yhteisiä. Yhteisten työpajojen aikana mukana olleet kirjastot saivat sekä oppia palvelumuotoilun teoriaa ja siinä käytettäviä menetelmiä, että kertoa ja keskustella omista hankkeista muille osallistujille. Tällä tavoin kirjastot saivat myös inspiraatiota ja vinkkejä muilta mukana olevilta kirjastoilta. Kirjastokohtaisissa työpajoissa keskityttiin oman kirjaston haasteisiin. Työpajojen välissä kirjastot toimivat itsenäisesti kehityshankkeidensa kanssa AKEn tukemina.

Hanke päättyi vuoden 2022 lopussa. Kaikkien mukana olleiden kirjastojen kehittämishankkeet eivät ehtineet eri syistä valmiiksi, ja työ jatkuu itse hankkeen päättymisen jälkeen. On kuitenkin korostettava, että palvelu ei tule koskaan täysin valmiiksi, vaan sitä täytyy säännöllisesti arvioida ja kehittää edelleen sitä mukaa kuin yhteiskunta ympärillä muuttuu!

Loppuraportti: Vähän puhumista, enemmän tekemistä!

Liboppi on Suomen yleisten kirjastojen henkilökunnalle luotu Moodle-pohjainen verkko-oppimisalusta, jossa on mahdollista suorittaa erilaisia kursseja itsenäisesti opiskellen. Kuulostaapa hienolta, vai mitä? Kyseessä on kuitenkin ihan arkinen asia, jonka tarkoitus on yksinkertaisesti helpottaa mahdollisuutta ottaa uusia asioita haltuun, omassa tahdissa ja omien tarpeiden mukaan.

Libopissa on kaikille yhteisiä kokonaisuuksia ja alueellisia kokonaisuuksia. Osallistumiseen tarvitaan kurssiavain, joka löytyy AKEpampaksen infokirjeestä (ja Annelilta ja Tanjalta). Kerran avaimen syötettyäsi on kurssi jatkossa sinulle aina ns. auki. Libopissa on paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä sisältöä, selkokielestä ja englannin kielestä lastenkirjastotyön sisältöpakkiin ja Lukuluxiin (eli lukemattomien aikuisten ohjaamiseen työkaluja tarjoavaan kokonaisuuteen).

Miltä kurssin suorittaminen Libopissa tuntuu?

Sirpa Tuomisto, erikoiskirjastonhoitaja Kokkolan kaupunginkirjastosta testasi pyynnöstämme Libopin selkokielen kurssia. Kiitos Sirpa sinulle! Sirpan työnkuvaan kuuluu erilaisia kirjoittamishommia, virallisemmista vapaamuotoisempiin teksteihin. Hän kuvaa itse olevansa kapulakielen mestari, jolle hyvin yksinkertainen kieli tuottaa ajoittain haasteita. Selkokieli on hänelle jo ennestään tuttua aiemmista koulutuksista, mutta kuten monessa muussakin asiassa, myös selkokielessä kertaaminen kannattaa. Asiat on taas helpompi muistaa siinä käytännön työssä.

Liboppi ympäristönä tuotti aluksi Sirpalle hieman harmaita hiuksia, mutta käytön myötä siellä liikkumiseen alkoi tottua. Uloskirjautumispainikekin löytyi viimein sieltä yläosan keskiosasta, jonne se omaa nimeä napsauttaessa tulee esiin. Ei siis oikeaan yläkulmaan. Libopissa on siis omat niin sanotut omituisuutensa (niin kuin meillä kaikilla), mutta niihin kyllä tottuu.

Opiskeleminen Libopissa antaa Sirpan mielestä hienon mahdollisuuden oppia uutta omaan tahtiin ja oman työn ehdoilla. Kaikkiin itseä kiinnostaviin koulutuksiin ei vain ihan käytännön syistä ole mahdollista osallistua, ja silloin Liboppi tarjoaa todella hyvän mahdollisuuden kehittää osaamistaan silloin, kun se itselle sopii. Hienoa on myös se, että Liboppia voi käyttää missä vain ja miltä koneelta vain; näin on mahdollista hyödyntää esimerkiksi etätyöpäiviä osaamisen kehittämiseen. Tulevaisuuden työelämä on menossa entistä enemmän siihen, että on jatkuvasti opittava ja opiskeltava uutta. Tähän Liboppi tarjoaa loistavan mahdollisuuden.

Mitä opiskelu Libopissa vaatii?

Libopissa opiskelu vaatii Sirpan mielestä jonkin verran viitseliäisyyttä, aikatauluttamista ja motivaatiota – etenkin, jos haluaa suorittaa kokonaisen kurssin. Se, että kurssit on jaettu osioihin helpottaa työskentelyä paljon, kun voi edetä rauhassa ja selkeästi osio kerrallaan. Myös sen jonkin tietyn asian poimiminen omaan käyttöön koko kurssista on helppoa, kun kokonaisuus on jaettu selkeisiin osiin.

Sirpan vinkit Liboppi-opiskelijalle ovat:

• Varaa aikaa opiskeluun!
• Kärsivällisyys on valttia!
• Varustaudu riittävän hyvillä välineillä, jotta voit seurata esimerkiksi videoita sujuvasti.
• Uteliaisuus on hyväksi – eli toisin sanoen tiedonjano. Se toimii myös motivoivana tekijänä. Onneksi meillä kirjastolaisilla tiedonjanoa riittää!

Selkokielen perusteet -liboppikurssi

Kuten aiemmin todettua, Sirpalla oli jo aiempaa kokemusta selkokielestä. Hän vinkkaakin, että kurssi on hyvää kertausta selkokielen koulutuksille, mutta myös kaikille muille hyvä, kattava ja innostavakin paketti selkokielestä. Videot olivat selkeitä ja Riikka Tuohimetsän esiintyminen luontevaa. Tehtävissä riitti haastetta myös sille, joka on jo hieman tutustunut selkokieleen. Kirjastolaiset ovat usein hyviä kapulakielessä, jolloin selkokielen koulutuksesta on paljon ihan konkreettista apua. Täsmävinkkinä Sirpa muistuttaakin avaamaan käsitteitä tehtäviä tehdessä. Niin, ja kirjavinkkausosio on tosi hyvä, se ainakin kannattaa käydä kurkkaamassa kurssin sisällöstä!

Entä miten kävi oppimisinnon Selkokielen perusteet –kurssin jälkeen? Hyvin – Sirpa löysi seuraavaksi itsensä Microsoft 365 –kurssin parista. Uskallatko sinä kokeilla?

Meillä on alueellamme 3 kirjastokimppaa ja kimppoihin kuulumaton Vaasan kaupunginkirjasto. Miten viime vuosi meni eri puolilla aluettamme, ja mitä on menossa tänä vuonna missäkin? Tässä Kokkolan kirjastotoimenjohtajan Susann Forsbergin (Anders-kirjastot), Seinäjoen kirjastotoimenjohtajan Kirsti Länsikallion (Eepos-kirjastot), Vöyrin kirjastonjohtajan Marina Sandströmin (Fredrika-kirjastot) sekä Vaasan kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtajan Marita Aholan välittämät kuulumiset.

Viime vuosi ei ollut helppo kenellekään. Mutta miten se meni?

Viime vuosi oli koronan vuoksi haastava kaikille. Anders-kirjastoissa sekä kävijä- että lainausmäärät pienenivät. Valoa vuoteen toi omatoimikirjastopalvelujen kehittäminen koko alueella; uudet omatoimikirjastot avattiin Koivuhaassa Kokkolassa sekä Kaustisilla ja Toholammilla. Eepos-kirjastojen alueella jouduttiin kevään sulun lisäksi rajoittamaan toimintaa myös syksyllä muutamissa kirjastoissa, mikä heijastui lainaus- ja kävijämääriin. Silti valtakunnallisesti vertaillen Eepos-kirjastojen lainaukset ovat hyvällä tasolla. Eepos-kirjastot ottivat käyttöön myös hankintaportaalin, joka on jo tuonut säästöjä. Kimpalla on hankintasopimus kirjastokirjallisuudesta kahden toimittajan kanssa, ja hankintaportaali kilpailuttaa jokaisen yksittäisen hankinnan toimittajien välillä. Kätevää!

Fredrika-kirjastot pärjäsivät niin hyvin kuin vain mahdollista. Lainausluvut tietenkin laskivat, mutta monen loppuvuosi oli silti vahva. Fyysisten käyntien määrät laskivat koronatilanteen myötä, mutta lainausmäärät olivat olosuhteista huolimatta vakaat. Vaasassa koronan lisäksi kurittivat myös säästöpaineet ja sitä kautta lomautukset ja hankintakiellot (vain välttämättömimmät aineistot hankittiin). Lainausmäärät saavuttivat lähes niille asetetut tavoitteet.

Digiloikka

Koronan värittämä vuosi toi mukanaan suuren digiloikan jokaiseen kirjastoon. Koulutukset siirtyivät verkkoon, ja henkilökunta oppi hienosti ottamaan haltuun uusia työvälineitä ja tapoja tehdä asioita. Anders-kirjastot toteuttivat viime vuonna virtuaalisia kirjailijavierailuja ja kirjavinkkauksia. Myös alakoululaisille suunnattu digilukudiplomi https://digitaalinen-lukudiplomi.webnode.fi/ otettiin käyttöön syksyllä 2020. Se sopii kaikenlaisille lukijoille lukutasosta tai lukumausta riippumatta. Lukemisen edistäminen virtuaalisesti näyttääkin vahvasti olevan se keino, jolla kirjastot jatkossa paremmin puolustautuvat poikkeusolojen aiheuttamia ongelmia vastaan.

Myös Vaasassa henkilökunta siirtyi joustavasti, kekseliäästi ja periksiantamattomasti verkkoon ja digitaaliset tapahtumat saavuttivat jopa paremmin kuin lähitapahtumat, ja erilaista yleisöä. Tapahtumiin osallistujia oli viime vuonna jopa enemmän kuin edellisvuonna jolloin koronaa ei vielä ollut, n. 21 000. Jatkossa tullaan tekemään tapahtumia niin diginä, hybridinä kuin livenäkin. Kun digituen tarjoaminen oli mahdotonta paikan päällä, tarjosi Digitalkkari digitukea etänä.

Eepos-alueella Satusirkus-hankkeen sirkuskiertueen keskeytyessä tehtiin kirjastoklovni Jojon videot Kirjastokaistalle. Muutoinkin kirjastoissa otettiin nopeasti digitaalisia välineitä käyttöön ja järjestettiin etätapahtumia. Kurikassa syntyi oma live-kanava, ja Eepokselle oma YouTube-kanava. Somekanavat otettiin tehokäyttöön, verkkoaineistoja vinkattiin ja digitukeakin tarjottiin etänä. Syksyn huippukohta oli ilman muuta Rakkaudesta kirjaan –palkinto, jonka sai Eepoksen Lukuliekki-peli Helsingin kirjamessuilla.

E-materiaalit

E-materiaalien käyttö nousi viime vuonna, ja siihen myös vastattiin. Fredrikassa uudesta palvelusta Viddlasta tuli yhä suositumpi vuoden mittaan. Eepoksessa e-kirjahankintoihin satsattiin lisämääräraha. Kirjastokinokin saatiin sopivasti käyttöön 1.4.2020. Myös Andersissa sosiaalisen median käyttöönotto ja digitaalisten aineistojen markkinointi sai e-aineistojen käyttöasteen kiitettävään nousuun kaikissa kirjastoissa. Vaasassakin pystyttiin vastaamaan kasvaneeseen kysyntään ja tarjoamaan asiakkaille aikakauslehtiä digitaalisessa muodossa etäkäyttömahdollisuudella.

Miltä tämä vuosi näyttää yleensä? Onko jotain, mitä erityisesti halutaan nostaa esiin?

Jokaisen tunnelmat ovat toiveikkaat, ja jokaisessa kirjastossa henkilökunta odottaa jo sitä, että pääsee tekemään töitään täysillä. Vaasassa tämä vuosi näyttää sekä koronan että säästöjen mukaan paremmilta. Palveluiden asteittainen avaaminen on luonut uskoa tulevaisuuteen. Kaikesta selvittiin ja kaikesta selvitään! Maaliskuusta lähtien Vaasan verkkokirjasto on toiminut täysin Finnassa: https://vaasankirjasto.finna.fi/. Myös Eepoksessa nähdään valoa tunnelin päässä, ja toiveet suhteellisen normaalista syksystä ovat korkealla. Tapahtumia ja käyttäjäkoulutuksia on tarkoitus järjestää vähintään entiseen malliin. Toivo ja usko siihen, että asiakkaat palaavat kirjastoihin sitten, kun kaikki palvelut saadaan jälleen avata on suuri. Muutamissa kirjastoissa, kuten Laihialla ja Ähtärissä, remontoidaan tiloja ja Nurmon kirjasto on saamassa uudet tilat. Omatoimikirjastoja avataan koko ajan lisää. Ilmajoki ja Kurikka saivat avustusta kirjastoauton hankintaan ja suunnittelu on siellä varmasti jo täydessä käynnissä! Fredrika-kirjastot ottivat 1.3. käyttöön uudet verkkosivut https://fredrika.finna.fi/, ja niiden kehittäminen omia tarpeita vastaaviksi on vienyt eniten aikaa alkuvuodesta. Vielä on paljon opittavaa, mutta osaavan henkilöstön avulla suurin osa asioista on ratkennut. Myös Andersissa tunnelmat ovat positiiviset ja odottavat.

Mihin keskitytään erityisesti tänä vuonna?    

Fredrika-kirjastoissa ei tänä vuonna ole muita suuria yhteistyössä toteutettavia projekteja kuin Finna-verkkokirjaston kehittäminen kirjastokimpan asiakkaille niin käyttäjäystävälliseksi kuin mahdollista. Kimpassa tehdään tiivistä yhteistyötä e-aineistojen tiimoilta ja jaetaan tietoa palveluista ja mahdollisuuksista, joista kaikki voisivat hyötyä.

Eepos-kirjastot keskittyvät viestinnän kehittämiseen. Viestintäsuunnitelma on valmistumassa ja markkinointikampanjoita on suunnitteilla. Tavoitteena on, että Eepos-alueella kaikki tietäisivät, mikä Eepos on. Uusille kuntapäättäjille halutaan kertoa kirjaston merkityksestä kuntalaisille ja Eepos-yhteistyön tuomista hyödyistä. Rakkaudesta kirjaan –palkintosummalla juurrutetaan Lukuliekki-peliä entistä paremmin alueen kouluille. Lukeva kunta –hanke kattaa suuren osan Eepos-alueesta ja lukutaitoa edistetään yhteistyössä koulujen kanssa. Kokoelmien kehittämistä varten kirjastojärjestelmään hankittiin analyysityökalu.

Vaasan kaupuginkirjastossa ”Koko Vaasa lukee” jalostetaan pysyväksi brändiksi tämän vuoden aikana. Ristinummen kaupunginosassa on käynnissä alueen kehittämishanke, jossa kirjasto on yhtenä toimijana tiiviisti mukana. Varhaiskasvatuksen kanssa kehitetään ja laajennetaan kirjastopolkua. Tapahtumiin panostetaan, kaikissa muodoissaan. Digitaalisten palveluiden kehittäminen saavutettavuus niiden kärkenä on myös asia, johon keskitytään.

Anders-kirjastoissa panostetaan tänä vuonna erityisesti verkon mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Virtuaalisia kirjailijavierailuja ja kirjavinkkauksia jatketaan. E-aineiston käytön kasvusta johtuen etäkäyttöisten aineistojen tarjontaa lisättiin vuodelle 2021. Digilukudiplomin hyödyntämistä jatketaan täysillä myös tänä vuonna.

Millaisia hankkeita alueellanne on tai tulee olemaan käynnissä tänä vuonna?

Eepos-kirjastojen uusi yhteinen hanke on jatkoa Vieläkin parempi Eepos –hankkeelle. Nyt keskiössä ovat heikosti lukevien nuorten aikuisten lukutaidon tukeminen, asukkaiden osallisuuden ja yhteiskunnallisen keskustelun edistäminen sekä Eepos-kirjastojen strategisen kehittämisen jatkuvuus. Alueen kirjastot saivat avustusta myös omille hankkeilleen. Niillä edistetään lukemista ja avataan uusia omatoimikirjastoja.

Vaasassa on käynnissä ja käynnistymässä lukutaitoon liittyviä hankkeita: Nuoret kirjastoon jatkuu lokakuun loppuun. Myös Elämäni sanat/Orden i mitt liv –hanke jossa hyödynnetään draamaa ja sanataidetta, jatkuu yhä. Tänä vuonna alkaa myös Arki sujuu, lukeminen sujuu/Läsandet flyter, vardagen flyter, jossa keskitytään erityisesti syrjäytymisvaarassa oleviin ja nuoriin aikuisiin. Vaasan hallinnoima, yhteistyössä Seinäjoen ja Jyväskylän kanssa toteutettava yrittäjiin kohdistuva hanke on myös yksi tänä vuonna aloittavista hankkeista.

Anders-kirjastoissa lukemisen edistäminen on perinteisesti ollut kirjastokimpan vahvaa osaamista ja hankeavustuksilla jatketaan tätä työtä myös vuonna 2021. Lisäksi jatketaan työtä omatoimikirjastojen lisäämiseksi (Kälviän kirjasto) ja monikulttuurisuuden tukemiseksi.

Fredrika-kirjastoissa ei tänä vuonna ole yhteistä hanketta, vaan kirjastot ovat tehneet enemmän omia hankehakemuksia. Tänä vuonna kirjastoissa on hankkeita liittyen lukemisen edistämiseen ja sanataiteen hyödyntämiseen, yhteistyön tiivistämiseen yhdistysten kanssa ja omatoimikirjastoihin panostamisen lisäksi. Ensi vuodelle pyritään suunnittelemaan jälleen yhteinen projekti.

Vi har på vårt område 3 bibliotekssamarbeten, samt Vasa stadsbibliotek som inte hör till något av dessa. Hur gick förra året i olika delar av området, och vad är egentligen på gång i biblioteken i år? Här är vad Vörås bibliotekschef Marina Sandström (Fredrikabiblioteken), Karlebys biblioteksdirektör Susann Forsberg (Anders-biblioteken), Seinäjokis biblioteksdirektör Kirsti Länsikallio (Eepos-biblioteken) och Vasas kultur- och biblioteksdirektör Marita Ahola berättade om det senaste året och nuläget.

Fjolåret var inte lätt för någon. Men hur gick det egentligen?

Fjolåret var utmanande för alla på grund av coronan. I Anders-biblioteken minskade både besök och utlåning. Men det som gav en guldkant till året var utvecklandet av meröppna bibliotek i hela området; nya meröppna bibliotek öppnades i Björkhagen i Karleby, i Kaustby och i Toholampi.

Eepos-området måste begränsa verksamheten i några bibliotek inte bara på våren utan också på hösten, och det syntes i besökarantalet och utlåningen. Men ändå är utlåningen på bra nivå på området, då man jämför med hela Finland. Eepos-biblioteken tog också i bruk en anskaffningsportal, som redan medfört inbesparingar. Eepos har anskaffningsavtal med två leverantörer om biblioteksmaterialet (böcker), och anskaffningsportalen konkurrensutsätter varje anskaffning mellan de här två leverantörerna. Behändigt!

Fredrikabiblioteken klarade fjolåret så gott de kunde. Utlåningen gick förstås ner men många avslutade ändå året starkt. Antalet fysiska besök sjönk, av naturliga skäl, men utlåningen var trots omständigheterna stabil. I Vasa var det inte bara coronan, utan också inbesparingstrycket med sina följder som anskaffningsförbud (endast det nödvändigaste materialet anskaffades) och permitteringar, som retade. Utlåning nådde ändå nästan målet.

Digisprånget

Ett år färgat av corona förde med sig ett stort digisprång till varje bibliotek. Fortbildningarna flyttades till nätet och personalen lärde sig på ett fint sätt att ta i bruk nya verktyg och sätt att göra saker. I Anders-biblioteken hade man ifjol virtuella författarbesök och bokprat. Också det digitala läsdiplomet https://digitaalinen-lukudiplomi.webnode.fi/ som är riktat åt årskurserna 1-6 togs i bruk 2020. Läsdiplomet passar alla oberoende av läskunnighetsnivå och boktycke. Att främja läsandet virtuellt verkar vara det sätt som biblioteken kan försvara sig mot undantagsförhållanden i fortsättningen.

Även i Vasa övergick personalen flexibelt, påhittigt och outtröttligt till nätet och de digitala evenemangen nådde även fler än fysiska evenemang, samt annorlunda publik. Deltagarna i olika evenemang var även mera som det corona-fria året före, ca. 21 000. I framtiden kommer evenemang vara både i digital format, hybrid och live. Så länge det inte var möjligt för huvudbibliotekets Digistöd att fungera fysiskt i biblioteket erbjöds det på distans.  

Då Satusirkus-projektets cirkus-turné avbröts i Eepos, gjordes biblioteksclownen Jojos videor till Bibliotekskanalen. Biblioteken tog annars också snabbt i bruk olika verktyg och ordnade distansevenemang. I Kurikka föddes en egen live-kanal och Eepos fick en egen YouTube-kanal. Sociala medier togs effektivt i användning och man tipsade om materialet på nätet och erbjöd även digistöd på distans. Höjdpunkten på hösten var nog Rakkaudesta kirjaan-priset som Eepos-bibliotekens Lukuliekki-spel fick under Helsingfors bokmässa.

E-materialet

Användningen av e-material ökade ifjol och biblioteken svarade också på efterfrågan. I Fredrika-biblioteken blev den nya streamingtjänsten Viddla mer och mer populär. I Eepos satsade man extra pengar på e-materialet, vilket syns i utlåningen. Kirjastokino togs i bruk just passligt 1.4.2020. Också i Anders-biblioteken resulterade en satsning på sociala medier och marknadsföring av det digitala materialet i en berömvärd ökning av användningen. Även i Vasa kunde man, trots besparingar, svara på den ökade efterfrågan och erbjuda digitala tidskrifter man kan läsa hemifrån åt kunder.

Hur ser det här året ut i allmänhet? Är det någonting speciellt man vill lyfta fram?

Stämningen för alla är hoppfull och i varje bibliotek väntar personalen redan på tiden då de kan jobba till fullo. I Vasa ser det här året bättre ut sett ut både corona- och inbesparingssynvinkel. Det gradvisa öppnandet av servicen har skapat förtroende för framtiden. Vi klarade allt, och allt klarar vi! Sedan mars har Vasas nätbibliotek fungerat helt i Finna: https://vaasankirjasto.finna.fi/. Också i Eepos ser man ljus i ändan av tunneln och förhoppningarna om en relativt normal höst är på hög nivå. Evenemang och användarutbildningar har man planerat att ordna åtminstone i samma takt som förr. Hoppet och tron på att kunderna återkommer till biblioteken då man har fått öppna alla tjänster igen är stor. Några av biblioteken, som Laihela och Etseri, håller på att renovera utrymmen, och Nurmo bibliotek ska få nya utrymmen. Det öppnas hela tiden fler meröppna bibliotek. Ilmola och Kurikka fick bidrag för anskaffning av en ny bokbuss, och planeringen är säkert redan i full fart där. Fredrikabiblioteken tog fr.o.m. 1.3 i bruk sina nya webbsidor fredrika.finna.fi och har lagt mest energi på att få dem att fungera enligt behoven. Det är ännu en del kvar att lära men med kunnig personal har det mesta löst sig. Också i Anders-biblioteken är stämningen positiv och förväntansfull.

Vad fokuserar man speciellt på i år?    

Fredrikabiblioteken har inget stort samarbetsprojekt i år utan fokuserar på att få den nya Finna-sida att bli så användarvänlig som möjligt för kunderna. Biblioteken samarbetar kring e-material och delar information om tjänster och möjligheter som kan vara till fördel för alla inom samarbetet.

Eepos-biblioteken fokuserar på utveckling av kommunikationen. Kommunikationsplanen blir snart färdig och marknadsföringskampanjer planeras. Målet är att alla i Eepos-området skulle känna till vad Eepos är. Man vill berätta för kommunens nya beslutsfattare om bibliotekets betydelse för alla invånare i kommunen och fördelarna med Eepos-samarbetet. Med hjälp av Rakkaudesta kirjaan-prissumman vill man låta Lukuliekki-spelet få ännu bättre fäste i områdets skolor. En läsande kommun-projektet täcker största delen av Eepos-området och läskunnighet främjas i samarbete med skolorna. För utvecklingen av samlingarna skaffades ett analyseringsverktyg.

I Vasa stadsbibliotek har ”Hela Vasa läser” förfinats till ett bestående brand under detta år. I stadsdelen Korsnäståget har man startat ett utvecklingsprojekt för hela stadsdelen, där biblioteket aktivt är med. Biblioteksstigen utvecklas och vidgas i samarbete med småbarnspedagogiken. Man satsar på evenemang, i alla sina former. Också digitala tjänster utvecklas, och tillgänglighet är där den sak man fokuserar på. 

I Anders-biblioteken satsar man i år speciellt på att utnyttja de möjligheter som nätet erbjuder. Virtuella författarbesök och bokprat fortsätter. På grund av den ökade efterfrågan för e-materialet i fjol har utbudet ökats för året 2021. Digi-läsdiplomet utnyttjas för fullt också i år.

Hurdana projekt är på gång eller kommer att vara på gång på området i år?

Det nya projektet som Eepos har tillsammans är en fortsättning på Vieläkin parempi Eepos-projektet. Denna gång fokuserar man på unga vuxna som har dåliga läskunskaper genom att stödja deras läskunskaper, främjar invånarnas delaktighet och samhälleliga samtal, samt fortsätter att strategisk utveckla Eepos-biblioteken. Områdets bibliotek fick bidrag också för sina egna projekt. Med dessa främjar man läsandet och öppnar nya meröppna bibliotek.

I Vasa håller man på, och ska börja, med olika slags projekt kring läskunskap: Nuoret kirjastoon fortsätter ända till slutet av oktober. Också Elämäni sanat/Orden i mitt liv –projektet, där man utnyttjar ordkonst och drama, fortsätter ännu. I år börjar också Arki sujuu, lukeminen sujuu/Läsandet flyter, vardagen flyter, där man fokuserar speciellt på dem som riskerar att bli marginaliserade och unga vuxna. Samarbetsprojektet mellan Vasa (fungerar som administratör), Seinäjoki och Jyväskylä, vilket riktar sig till företagare börjar också i år.

I Anders-biblioteken har främjande av läsandet traditionellt hört till hela samarbetets starka kunnande och detta arbete fortsätter med hjälp av projektbidrag också i år 2021. Till det så fortsätter man arbetet för att öka antalet meröppna bibliotek (Kelviå bibliotek) och för att stödja mångkultur.

Fredrikabiblioteken gjorde ingen gemensam projektansökan inför i år utan alla bibliotek har enligt egna behov och visioner gjort ansökningar. De enskilda kommunerna har gjort ansökningarna för bl.a. läsfrämjande och ordkonst, fördjupat samarbete med föreningar och för att få fler meröppna bibliotek. Nästa år kommer man att ansöka om bidrag för ett nytt gemensamt projekt.

---

Kurkistus uraan ja kirjastoalan tulevaisuuteen

Anneli Ketosen pitkä ja arvostettu ura kirjastotoimen ylitarkastajana aluehallintovirastossa alkaa nyt olemaan takana päin, ja uudet hieman vapaamuotoisemmat eläkeläisen työhaasteet edessä – tai ihan käsillä. Tapasimme Annelin vielä alueemme yhteisillä johtajien kahveilla, ja pääsimme Vaasan kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtajan Marita Aholan johdolla kyselemään hieman hänen urastaan ja ajatuksistaan kirjastoalasta.

Annelilla on vahvat kirjastolaisen juuret, joita on kasvatettu ihan nuoresta tytöstä lähtien. Päätyminen kirjastoon töihin oli hänelle luonnollinen suunta. Eikä hän ole päätöstään katunut.

Mutta miten Anneli tuli lähteneeksi juuri näihin tehtäviin, ja millaista työelämä on ollut?

Vuonna 2001 lähdin korkeakoulukirjastosta valtion aluehallintoon, lääninhallitukseen. Olen koko elämäni ajan hakenut haasteita, ja tämä haaste osui juuri oikeaan aikaan. Ensimmäinen, sivistystoimentarkastajan titteli, kuulosti todella komealle! Organisaatiomuutoksia on tullut useampia, ja ne ovat olleet aina aika rankkoja. Vuonna 2010 kirjasto- ja nuorisoväki siirrettiin ELY-keskukseen. Sekin oli hienoa aikaa, vastaanotto oli todella hyvä, vaikka vieressä istuivatkin täysin eri alojen – viennin ja kalatalouden – ihmiset. Vuonna 2014 siirryimme takaisin virastotalolle, aluehallintovirastoon. Noin 20 vuotta on mennä hurahtanut aluehallintotöissä.

Mikä työssäsi on ollut parasta?

Kirjastoihmiset! On ollut mahtavaa työskennellä kirjastolaisten kanssa. Jossain välissä matkustaminen oli upeeta. Mutta kun niitä matkustuspäiviä alkoi olla tajuttoman paljon, yli 70 reissua vuodessa, niin hohto katosi. Pitkiä päiviä, pitkiä matkoja. Tämä etätyöaika oli hyvä eläkkeellesiirtymisvaihe. Työssä on ollut koko ajan uutta ja myös organisaatiomuutokset ovat pitäneet virkeänä. Ihan viimeisinä vuosina, kun on saatu taas rekrytoida, uudet nuoret työkaverit ovat voimaannuttaneet. Opettaminen ja neuvominen on ollut mukavaa, mutta erityisesti näiden henkilöiden tuomat raikkaat ajatukset ja näkemykset ovat antaneet paljon.

Entä työsi huonot puolet?

Liian vähäiset resurssit. Työ on muuttunut sellaiseksi, että tehdään kaikki itse. Se johtaa siihen, että työ on silppua, eikä voi keskittyä kunnolla, kun joka asia hoidetaan itse. Mutta nyt kun on saatu rekryttyä lisää porukkaa, niin se on auttanut. Kirjastoalan resurssit huolettavat yleensäkin.

Miten näet kirjastoalan kehityksen tulevaisuudessa?

Näkyvyyteen on kiinnitettävä huomiota. Mikään asia ei ole itsestään selvää, vaan siitä on kerrottava. Päättäjiin pitää olla yhteydessä. Näkyvyys ja vaikuttaminen työssä on etenkin osa esimiestyötä. Yhteydenpitoa on oltava koko ajan, on kerrottava suunnitelmat ja päivitettävä. Mutta kun tässä asiassa jaksetaan uurastaa, alkaa myös tulosta näkymään.

Kirjastot säilyvät kuten kirja säilyy, sillä lailla en pelkää. Korona-aika osoitti, että kirjastoja tarvitaan. Mutta töitä pitää tehdä, että saadaan ihmiset takaisin. Osa porukasta, erityisesti ne, jotka eivät lainaa vaan ovat käyttäneet kirjastoa muuten, ovat etääntyneet kauemmaksi. Se jengi pitäisi saada takaisin kirjastoon. Myös kirjastoautotoiminta on tärkeä lapsille ja nuorille; kirjastoja ja kirjastoautoja tarvitaan lukemisen edistämistyössä. Päättäjät voisi viedä koulun pihalle silloin, kun kirjastoauto on siellä käymässä, jotta he voisivat nähdä konkreettisesti, miten tärkeä palvelu se on.

Viimeisenä Annelia pyydettiin esittämään itselleen kysymys ja vastaamaan siihen.

Menneisyyden penkominen on turhaa, se on ollutta ja mennyttä. Tärkeämpää on se, mitä tehdään nyt. Eteenpäin, oli Annelin viesti. Ja juuri tässä hetkessä, juuri hänelle; eteenpäin, kohti kesää ja valoa!

Ett inblick i kärriären och biblioteksbranschens framtid

Anneli Ketonens långa och uppskattade karriär som överinspektör för biblioteksväsendet börjar nu vara bakom henne, och nya, lite friare utmaningar för pensionären väntar i framtiden – eller är till hands.      

 Vi träffade  Anneli ännu på den gemensamma kaffestunden för regionens direktörer och kunde fråga om hennes tankar kring sin karriär och biblioteksbranschen i allmänhet, med hjälp av Marita Ahola, kultur- och biblioteksdirektör i Vasa som intervjuade.

Annelis rötter till biblioteksvärlden har vuxit starka redan då hon har varit en liten flicka. Att hon hamnade på jobbet i ett bibliotek var helt naturligt för henne. Och det har hon aldrig ångrat.

Men hur blev det så att Anneli sökte sig till just dessa arbetsuppgifter, och hurdant har arbetslivet varit för henne?

År 2001 fortsatte jag från högskolebibliotek till den regionala myndigheten, länsstyrelsen. För hela mitt liv har jag sökt efter utmaningar, och denna utmaning kom just passligt. Den första titeln, inspektör för bildningsväsendet, lät riktigt fint! Det har varit flera organisationsändringar, och de har alla varit ganska tunga. År 2010 flyttades biblioteks- och ungdomsfolk  till NTM-centralen. Det var också en fin tid, vi fick bra mottagning även om bredvid oss satt människor från helt olika branscher – från export och fiskerihushållning. 2014 flyttade vi tillbaka till ämbetshuset, till regionförvaltningsverket. Cirka 20 år har gått hastigt och lustigt i regionförvaltningsarbete.

Vad har varit det bästa i ditt jobb?

Bibbamänniskor! Det har varit häftigt att kunna arbeta med er på biblioteksbranschen. I något skede var det helt underbart att resa. Men när det började bli tokigt för många resedagar, över 70 i året, så var det inte så glamoröst längre. Långa dagar, långa färder. Denna period med distansarbete var egentligen bra för att övergå i pension. På jobbet har det alltid varit någonting nytt, och också organisationsändringar har varit uppiggande. Riktigt under de här sista åren, då rekrytering har åter igen varit möjlig, har nya unga arbetskompisar gett extra styrka. Att jag har fått lära ut dom och ge råd har varit trevligt, men speciellt deras fräscha tankar och åsikter har gett mig mycket.

Och vilka har varit nackdelarna?

För små resurser. Arbetet har ändrat så, att man gör allting själv. Det leder till att helheten och arbetet är splittrat överallt, och man kan inte koncentrera ordentligt på något då man måste sköta allting själv.  Men nu då det har rekryterats mera folk, så har det blivit bättre. Resurser på biblioteksbranschen är någonting jag är orolig över annars också.

Hur ser du biblioteksbranschens utveckling i framtiden?

Synlighet måste uppmärksammas. Ingenting är en självklarhet – man måste berätta om allt. Man ska ha kontakt till beslutsfattare. Synlighet och att påverka är en del av arbete speciellt för förmän. Man ska ha kontakt hela tiden, berätta vad man har planerat och uppdatera. Men, då man orkar jobba med detta, så syns det också.

Biblioteken kvarstår, likadant som böckerna  kvarstår, på det sättet är jag inte orolig. Corona-tiden visade att bibliotek behövs. Men man måste jobba för att få människorna tillbaka. En del av schacket, speciellt dom som inte lånar men använder biblioteket på något annat sätt, har blivit drivna längre bort från biblioteket. Dom borde man behöva få tillbaka till biblioteket.  Också bokbussverksamhet är viktigt för barn och unga; biblioteken och bokbussar behövs i läsfrämjande arbete. Man skulle kunna föra beslutsfattarna på plats till någon skola då bokbussen kommer dit för att konkret visa hur viktig service det är.

Till sist så blev Anneli uppmuntrad att ställa en fråga åt sig själv och svara på den.

Att rota i det förflutna är onödigt, det har viri och firi. Mycket viktigare är det, som görs nu. Framåt, det är Annelis budskap. Och just i denna stund, för henne; framåt, mot sommaren och ljus!

Kiitos Annelille kaikesta koko alueen puolesta. Nähärähän!

Hela området vill tacka dig, Anneli. Vi syns!

Mitä on vihreä kirjasto?

Aloittaessani hanketyöskentelijänä 1.9.2020 oli vihreä kirjastohanke jo käynnissä. Yksi niistä asioista, minkä halusimme tehdä, oli luoda pysyvä esittelytila kirjastoon. Halusimme myös tarkastella vaikutustamme ympäristöömme vihreän sertifioinnin avulla ja järjestää luentoja ja keskusteluita ympäristöteemalla.

Yksi ensimmäisistä toimista oli vaihtaa kaikki kirjaston lamput LED-lamppuihin, ja sen ansiosta säästämmekin nyt 20 % sähköstä. Puolen vuoden jälkeen voimme todeta, että myös suuri osa muista palasista ovat loksahdelleet paikoilleen.

5.2.2021 vihimme käyttöön pysyvän esittelytilan, meidän vihreän nurkkauksen. Vihreä nurkkaus tehtiin yhteistyössä ammattikorkeakoulu Novian ja sen opiskelijan Camilla Nabbin kanssa. Hänen ehdotuksensa oli puupalkeista muodostettu kuutio, joka sitten sisustettiin. Koska halusimme, että koko tila olisi kestävä ja ympäristöystävällinen, on kaikki kalusteet kierrätettyjä. Päädystä riippuu pellavakangas, jonka kuvion Camilla on itse suunnitellut.

Mikä sitten oikein on vihreä nurkkaus? Olemme ajatelleet, että se voisi jäädä avoimeksi. Se voi olla vähän mitä vain. Se voi olla mukava paikka vain istuskella. Paikka, jossa istua ja lukea lehteä. Tai kirjaa. Ehkä siinä voi istua ja kutoa villapaitaa, tai vain vetää hetken henkeä.

Koronarajoitusten vuoksi emme ole järjestäneet fyysisiä tapahtumia, mutta olemme kuitenkin järjestäneet keskustelutilaisuuden Facebookissa. Tilaisuus sai kiitosta. Keskustelussa oli mukana useita kaupungin poliitikkoja ja vastuuhenkilöitä, ja aiheena oli kestävyys. Keskustelua raamitti myös toinen, ”Oho – olen vaikuttaja” -niminen hanke.

Olemme valinneet motoksi hankkeelle: Jakobstads bibliotek – hållbarheten börjar här (Pietarsaaren kirjasto – kestävyys alkaa täältä). Yksi ajatuksista moton takana on se, että kirjasto voi olla pioneeri jakamistaloudessa. Samat ajatukset muotoiltiin eräässä toisessa blogikirjoituksessa kaksi vuotta sitten, 2019: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjasto_on_jakamistalouden_suunnannaytt(186091)?fbclid=IwAR1FReW-JbN6gYkeFMGve8__PkMTRfO_sy_MXUmAk7yVFLyZKPnYt6P_QNk  

Mielestäni on tärkeää pitää kiinni kirjaston perimmäisestä tehtävästä, tiedon säilyttämisestä ja jakamisesta sekä lukemisen edistämisestä. Tietoa ja tekstejä on tietenkin monessa eri muodossa. Huolimatta siitä valtavasta tiedon määrästä, jota internet tarjoaa; artikkeleista, elokuvista ja blogikirjoituksista kuten tämä, uskomme pidempään reflektoivaan tekstiin. Paljon voi saada alkunsa vain siitä, että joku lukee kirjan.

Otimme hankkeen sivupolkuna osaa ilmastolukupiiri-kampanjaan. Suomenkielinen ilmastolukupiiri on toiminut netissä, mutta ruotsinkieliseen ilmastolukupiiriin ilmoittautumisia oli ikävä kyllä tällä kertaa niin vähän, että jouduimme perumaan sen. Mutta otetaan sen kanssa uusi yritys syksyllä, kun korona toivottavasti on enää vain haalea muisto.

Kirjat, joita olemme päättäneet esitellä virheässä nurkkauksesssa ovat osaksi itsestään selviä ilmastokirjoja, kuten Jonathan Safran Foerin ”Me olemme ilmasto”. Mutta jos mukana ei olisi myös muunlaisia kirjoja, olisi kokonaisuus liian teoreettinen ja raskas. Sen vuoksi mukana on myös toisenlaisia kirjoja; käytännöllisiä käsikirjoja vaatteiden paikkaamisesta ja valmistamisesta, kasviskeittokirjoja ja kirjoja siitä kuinka korjata polkupyörä tai treenata ja pysyä kunnossa. Haluamme mieluummin välttää sormella osoittelua. Vihreä nurkkaus saa mielellään informoida mutta myös inspiroida.

Haluaisimme jonkinlaisia istutuksia kirjastoon. Ei mitään suurta – meidän päätehtävämme on yhä tieto ja lukeminen – mutta yhtenä polkuna viestiä ulospäin ja edistää kestävyyttä työssämme. Ehkä kesäksi ilmestyykin hydroponinen viljelmä tai muutama yrttiruukku?

Olemme talven aikana yhdessä kolmentoista muun kirjaston kanssa mitanneet hiilidioksidijalanjälkemme. Siinä selvisi, että suurimman hiilijalanjäljen aiheuttavat tilamme ja sähkömme. Sitä emme kuitenkaan jää suremaan. Onhan meidän lämpömme ja sähkömme yhteisiä resursseja, joista kaikkien pietarsaarelaisten on mahdollista hyötyä.  

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, työskentelemme Ekokompassin kanssa, jotta saamme oman vihreän sertifikaatin. Ekokompassi on ympäristöjärjestelmä, joka auttaa tunnistamaan, että minkä asioiden on muututtava, jotta toiminta voi olla mahdollisimman ympäristö- ja ilmastoystävällistä.  Lue lisää ekokompassista:  https://ekokompassi.fi/.

Martin Lövstrand, kirjastonhoitaja, Pietarsaaren kaupunginkirjasto

Vad är ett grönt bibliotek?

När jag började min projektanställning den 1.9.2020 var det gröna biblioteksprojektet redan igång. En av sakerna vi ville göra var att skapa en permanent utställningsyta i biblioteket. Vi ville också se över vår miljöpåverkan med hjälp av en grön certifiering och vi ville ordna föreläsningar och diskussioner med miljötema.

Som en av de första åtgärderna bytte vi ut alla våra lampor mot LED och sparar nu på så sätt 20% elektricitet. Efter ett halvår kan vi konstatera att vi också fått en hel del av de övriga sakerna på plats.

Den 5.2.2021 invigde vi vår permanenta utställningsyta, vårt gröna hörn. Det gröna hörnet utformade vi i samarbete med yrkeshögskolan Novia och en av eleverna där, Camilla Nabb. Hennes förslag var en kub av träbjälkar som vi sedan inredde. Eftersom vi ville att utformningen också skulle vara hållbar och miljövänlig så är alla möblerna enbart andrahandsmöbler. I fonden hänger ett linnetyg med en mönster som Camilla själv designat.

Vad är då ett grönt hörn? Vi har tänkt att det kan vara en öppen fråga. Det kan vara lite vad som helst. Det kan vara ett skönt ställe att sitta på.  Ett ställe där man till exempel sitta och läsa tidningen. Eller en bok. Man kanske vill sitta och sticka en tröja eller bara pusta ut en stund.

Vi har på grund av coronarestriktionerna inte haft några fysiska evenemang men vi har i alla fall  anordnat ett diskussionstillfälle via facebook. Det blev uppskattat.  Diskussionen som involverade flera politiker och ansvariga i staden handlade om hållbarhet och skedde inom ramen för ett av våra andra projekt “Hoppsan – jag är en påverkare.”

Vi har valt som motto för vårt projekt: Jakobstads bibliotek – hållbarheten börjar här. En av tankarna med mottot är att biblioteken kan vara en pionjär inom delningsekonomin. Samma tankar formulerades i annan blogg för två år sedan ,2019: https://www.sttinfo.fi/tiedote/biblioteket-ar-delningsekonomins-pionjar?publisherId=60579873&releaseId=69856231.

Jag tror att det är viktigt att hålla fast vid bibliotekens  primära uppgift, att lagra och återvinna information och att verka läsfrämjande. Information och texter finns förstås i många olika format. Trots den oöverskådliga mängd information på nätet, artiklar, filmer och blogginlägg som det här tror vi på den längre reflekterande texten. Mycket kan ta sin början med att en person läser en bok.

Vi deltog som ett led i projektet i kampanjen med klimatbokcirklar. Klimatbokcirkel på finska har pågott på nätet, men tyvärr var det för få anmälningar till den svenskspråkiga klimatbokcirkeln den här gången så vi fick ställa in. Vi får ta nya tag till hösten när coronan förhoppningsvis är ett minne blott.

De böcker som vi har valt att skylta med i det gröna hörnet är till en del de självklara klimatböckerna som “Det är vi som är klimatet”  av  Jonathan Safran Foer. Men det skulle lätt kunna bli för teoretiskt och tungt om inte sådana böcker samsades med andra sorters böcker, praktiska handböcker om stoppning och lagning av kläder, kokböcker för vegetarisk mat och böcker om hur man lagar cykeln eller hur man tränar och håller sig i form. Vi vill gärna undvika pekpinnar. Ett grönt hörn får gärna informera men måste också  inspirera.

Vi vill gärna ha odlingar i någon form på biblioteket. Inget stort – vårt huvuduppdrag är fortfarande information och läsning – men som ett led i vår kommunikation utåt och vårt hållbarhetsfrämjande arbete. Kanske blir det till sommaren något hydroponiskt eller några krukor med kryddor?

Vi har under vintern tillsammans med tretton andra bibliotek runt om i landet gjort en mätning av vårt koldioxidavtryck. Det visade sig att vårt största koldioxidavtryck kommer från våra lokaler och vår elektricitet. Det är inget vi hänger läpp för. Trots allt är det ju så att vår värme och el är gemensamma resurser som kommer alla Jakobstadsbor till del.

Sist men inte minst jobbar för vårt gröna certifikat tillsammans med Ekokompassen, som är ett miljöhanteringssystem som hjälper till att identifiera vilka delar av verksamheten som behöver förändras för att den ska bli så miljövänlig och klimatsmart som möjligt. Läs mera om ekokompassen på:  https://ekokompassi.fi/

Martin Lövstrand, bibliotekarie, Jakobstads stadsbibliotek

Mervi Heikkilä Seinäjoen pääkirjastosta otti rohkeasti vastaan haasteen kirjastolaisten henkilöstövaihdosta ja kävi kielikylvyssä Uudenkaarlepyyn kirjastossa. Mervi kertoo kokemuksistaan vierailustaan suomenruotsalaisesssa kirjastossa:

Seinäjoen kaupunginkirjasto on tämän vuoden alusta lähtien hoitanut Lasten ja nuorten lukemista edistävien
kirjastopalvelujen valtakunnallista erityistehtävää. Tehtävä koskee koko Suomea ja sitä hoidetaan kahdella kielellä. Taitavat kirjastopedogit Lena Sågfors ja Anna-Maija Koskimies vastaavat ruotsinkielisestä toiminnasta, mutta
 mielestäni yksikön vetäjän täytyy myös olla perillä suomenruotsalaisesta kirjastomaailmasta ja tietysti myös ruotsin kielen täytyy olla tyydyttävällä tasolla. Siispä määräsin itseni kielikylpyyn! Onneksi Vaasan kaupunginkirjasto tuki pyrkimyksiäni, sillä AKEPampas kannustaa henkilöstövaihtoon.

Syyskuun 9. ja 30. päivä sain suunnata auton nokan kohti Uuttakaarlepyytä.
 Olimme jo aiemmin tutustuneet kaupungin kirjastoon koko erten henkilöstön voimin. Pienen kaupungin pitkä historia, merellinen luonto ja kulttuurimyönteinen ilmapiiri olivat minulle ennestään tuttuja, mutta nyt sain tutustua myös uuteen kirjastoon ja ennen kaikkea sen innostuneeseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön.

Annoin kirjastolaisille vapaat kädet kielikylvyn sisällön suunnitteluun. Asiakaspalvelua en ole tehnyt työssäni pitkään aikaan, joten sitä en vaihdossakaan tehnyt. Tavoitteenani oli kuulla ja puhua mahdollisimman paljon ruotsia. Juuri sitä sainkin tehdä. Sain huomata,että kahvipöytä – ja lounaskeskustelut olivat kielen kannalta yhtä tärkeitä kuin esimerkiksi opettaja-kirjasto -kokoukseen osallistuminenkin. Sain oppia uusia termejä, joten esimerkiksi pannstark (ehdottomasti vältettävä asia) sekä stenkoll (aiheuttaa pieniä väristyksiä jopa aikuisissa) tulivat minulle tutuiksi.

Lasten- ja nuortenkirjastotyö Uudenkaarlepyyn kirjastossa oli vilkasta. Yhteys opettajiin oli vahva ja luonteva. Kirjasto vaikutti olevan kouluille tasaveroinen ja arvostettu yhteystyökumppani. Oli hauskaa kuunnella, kun kirjastolaiset ja opettajat vinkkasivat toisilleen hyviä kirjoja ja luentoja. Kateelliseksi tulin myös – nimittäin Topeliuksen synnyin koti Kuddnäs sijaitsee Uudessakaarlepyyssä. Topeliuksen perintö elää kirjastossa vahvana. Joka vuosi valitaan yksi satu, joka modernisoidaan, painetaan pikku vihkoseksi ja esitetään lapsiryhmille esimerkiksi pöytäteatterin avulla. Tämän vuoden teemasatuna oli Musti. Sain kunnian kääntää sen vapaasti suorasanaiseksi suomeksi ja osallistua sen esittämiseen pienelle esikouluryhmälle. Esitys todisti, että puhaltamalla vähän pölyjä pois satumestarin yltä, saadaan hänen hienot tarinansa kyllä kiinnostamaan pientä nykykuulijaa. Puitteet tällaisille pienille esityksille ovat Uudessakaarlepyyssä myös kohdillaan, sillä lastenosaston yhteydessä sijaitsee viihtyisä satuhuone.

Päivien mittaan saimme vieraaksemme läheisen suomenkielisen Metsäkylän koulun oppilaita. Heille vinkkasin ja kerroin kirjailijantyöstäni suomeksi. Nämä tapaamiset olivat minulle henkilökohtaisesti todella antoisia, kuten lasten kohtaaminen aina. 

Kaikkiaan päivät Uudessakaarlepyyssä olivat minulle suuri elämys ja olen niistä kiitollinen. Kieliraja Pohjanmaalla on perinteisesti melko jyrkkä, mutta sen ylittäminen kannattaa ehdottomasti. Kielikylpy antaa paitsi kielitaitoa ja rohkeutta kielen käyttämiseen, myös uusia näkökulmia kielikysymykseen. Kaiken lisäksi saa tutustua mitä mahtavimpiin kollegoihin! 

Mervi Heikkilä

Kehityspäällikkö

Seinäjoki stadsbibliotek/ Riksomfattande specialuppgift gällande bibliotekstjänster som främjar barns och ungas läsande och läskunnighet