Huhtikuun puolessa välissä PIKEAKEn ja AKE Pampaksen tarjoamassa työpajassa koottiin musiikkikirjastotyön yhteistä tiekarttaa. Kolmituntisen tavoitteena oli rakentaa sisällysluetteloa kirjastojen tulevaisuuden musiikkiosaamisen käsikirjalle tai oppaalle. Mukana oli osallistuva ja osaava 50-60 ammattilaisen joukko, jonka työskentelyä olin tukemassa.
Aamupäivän aikana vastauksia etsittiin näihin kysymyksiin:
1. Minkälaisia musiikkipalveluita kirjastot tarjoavat tulevaisuudessa? MITÄ
2. Minkälaista musiikkiosaamista edellytetään tulevaisuudessa? KUKA
3. Minkälaisissa kanavissa musiikkipalveluita tarjotaan? MITEN
4. Ketkä ovat kirjastojen musiikkiasiakkaita tulevaisuudessa? KENELLE
5. Miten pienet, keskisuuret ja isot kirjastot tuottavat musiikkipalveluita? KENEN KANSSA JA KUINKA
6. Miten mediamaailman muutos haastaa kirjastojen musiikkiosaamista? TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Miten tähän päivään on tultu?
Päivä käynnistettiin palaamalla oman musiikkikirjastouran ensi hetkiin: pienissä ryhmissä muisteltiin, millaisia ja keitä olivat asiakkaat, kollegat. tilat, työkalut, aineistot ja sisällöt, palvelut, työn tavoitteet ja työssä tarvittava osaaminen. Joidenkin osallistujien työkokemus oli vuoden tai parin mittainen, toisten lähtöpiste oli jo 80-luvulla, mikä toi esille myös työssä tapahtuneita muutoksia.
Veteraanien muistoissa korostuivat aineistojen luettelointi, siellä välähtelivät nykynäkökulmasta eksoottisemmat työvälineet ja formaatit kuten mikrofilmit ja LP:n pesulaitteet. Formaateilla on myös ollut vaikutusta toimintaan: cd teki lainaamisesta olennaista. Lainauskameraa poljettiin ja tiedonhaun infra oli hyvin toisenlaista. Tietopalvelukysymykset olivat vaativampia. Osastolla kuunneltiin musiikkia. Moni kommentoi myös, että asiakaskunta oli aikaisemmin nuorempaa. Ovatko nykyiset asiakkaat niitä samoja, jotka ovat kulkeneet mukana teini-ikäisestä saakka? “Kuulosti kiehtovalta”, totesi yksi uudemmista ammattilaisista.
Nykyhetkeen verrattuna kokoelmatyöhön ja aineistojen käsittelyyn oli enemmän aikaa. “Mihinkään ei ole riittävästi aikaa”, aineistoa ei nykyisellään ehdi edes nähdä osastolla, kun se menee suoraan lainaan. Hyllyvarauksia tehdään paljon, aineistoa siis edelleen lainataan, vaikka kirjastojen välillä onkin eroja. Lainaaminen ei kuitenkaan enää ole ainoa, eikä aina edes pääasia. Uutta ovat muun muassa karaokehuoneet ja studiot. Keskusteluissa pohdittiinkin, onko nyt palattu juurille, sisältöjen äärelle.
Tuomas Pelttari varoitti “pysähtyneisyyden uudelleenkäynnistämisestä” ja muisteli lämmöllä, kuinka tuore uusi kirjastolainen sai hyödyntää omaa innostustaan ja sisältöjen tuntemustaan työssään ja tiimissään, mikä on hyvä muistaa, kun itse on se varttuneempi ammattilainen.
Mitä näkyy horisontissa?
Kun osallistujat tähysivät oman uransa pituisen matkan tulevaan, horisontissa näkyi
äänitelainauksen lasku ja fyysisen formaatin kuihtuminen
kirjojen ja painettujen nuottien lainauksen säilyminen
satunnaisten käyttäjien katoaminen
hevijuusereiden pysyvyys
tapahtuminen lisääntyminen ja tapahtumatuotannon vahvistuminen
erityisryhmien korostuminen
Erityisen tärkeänä, toivottavana ja todennäköisenäkin pidettiin tulevaisuuden musiikkikirjastoissa sisältöjen avaamista ja vinkkaamista. Toiminnan ytimessä on jatkossakin informaatio, sen vaaliminen ja välittäminen. Yksi kirjastojen tehtävistä voi olla pienjulkaisujen ja marginaalijulkaisujen tarjonta. Formaattien aaltoliike näkyy kirjastoissa: vinyylit ovat jo palanneet, nyt takaisin ovat tulossa c-kasetit. Muoto muuttuu, palvelu pysyy.
Toimintamuodoista erityisesti musiikin tekijöiden tapaamiset puhuttivat: artistihaastatteluiden yhdistäminen keikkoihin MetsoLIVEN tapaan. Yhteistyö musiikkitoimijoiden kanssa toivottavasti entisestään yleistyy: oppilaitoksia, orkestereita, paikallisia muusikoita ja harrastajia kannattaa lähestyä, ellei sitä vielä ole tehty. Myös kirjastohenkilökunnan osaamisprofiili muuttuu. Musiikkikirjastotyöhönkin palkataan eritaustaisia ammattilaisia.
PopuLappi-tuoteperheen (http://populappi.rovaniemi.fi/) kaltaiset kokonaisuudet ovat varmasti tulevaisuutta, Rovaniemellä jo tätä päivää. Siellä kokonaisuuteen kuuluu tietokanta, äänitekokoelma, klubi, podcast ja tube-kanava. Paikallinen näkökulma on tärkeä.
Oletuksena on, että kohtaamisten merkitys korostuu, kokemuksen jakaminen, yhdessä tekeminen säilyy ja pedagoginen näkökulma vahvistuu. Siitä osallistujat olivat yhtä mieltä, että samanhenkisten tarve ei katoa. Kirjaston tulee olla matalan kynnyksen palvelu, joka tukee yhteisöllisyyttä.
Sisällysluettelosta vauhtia jatkoon
Kun osallistujilla on intoa ja näkemystä, vartissakin syntyy runko sisällysluetteloon. Kuusi ryhmää sai kokoon rakennelman, josta työryhmän on hyvä jatkaa:
aineistot ja sisällöt
palvelutarjonta
tapahtumatuotanto
pedagoginen tarjonta
henkilöstön osaaminen ja sen ylläpito
yhteistyö
markkinointi
resurssit
Näkökulmia on tiedostossa tarkennettu ja niihin liittyy monenlaisia lisälonkeroita kuten yhteistyön eri tasot kirjastojen välillä, kunnan muiden toimijoiden ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Asiakkaiden ja asukkaiden yhdenvertaisuus musiikkipalveluiden suhteen eri puolilla maata on osa samaa otsikkoa. Tapahtumien tuotantoon liittyy puolestaan kysymys striimaamisesta, missä siinäkin on osaksi kysymys yhteistyöstä. Mielenkiintoinen oli myös huomio kirjaston suhteesta musiikilliseen improvisaatioon.
Mitä, miten ja kenelle 2030?
Palveluiden tulevaisuus
Tulevaisuuden palveluista työpajailijat nostivat esille soitinlainauksen, tilaisuudet ja tapahtumat sekä näihin (ja muuhunkin toimintaan) liittyvän yhteistyön. Yhteistyökuvioissa nähtiinkin potentiaalia kaikista näkökulmista, niin palveluiden, kanavien kuin kohderyhmien tavoittamisen vinkkelistä. Myös kirjastojen välistä yhteistyötä pohdittiin (annetusta otsikosta riippumatta).
“Eri kirjastot voisivat erikoistua esim. levykokoelmansa puolesta tietylle alueelle, jolloin yhteistyön kautta syntyy pätevä kirjastoverkon välinen kokoelma. Enemmän “speksejä asiakkailta.” Kirjastosta pitää voida löytää “aina uutta ja ihmeellistä kokoelman syvyyden rinnalla”.
Kanavien tulevaisuus
Kaksi ryhmistä mietti tulevaa palvelukanavien näkökulmasta. Hallussa ovat “fyysinen kirjasto, verkkokirjasto, Facebook, Instagram, Twitter, Issuu, Soundcloud, YouTube, Musiikkikirjastot.fi ja muut verkkosivut, Kysy kirjastonhoitajalta, printtimedia ja paikallisradio”. Toinen ryhmä lisäsi listaan tarkennukset Insta live, FB live ja openstage.
Kehitettävää nähtiin mm. kirjaston ulkopuolelle jalkautumisessa ja yhteistyökuvioissa. Haaveissa on valtakunnallinen digitaalinen musiikkikirjasto, jonka rattaisiin tekijänoikeudet pistävät kapuloitaan. Nuorten saavuttamisessa on haasteita ja osittain hallussa, osittain kokeilussa on esimerkiksi Spotify-listojen hyödyntäminen.
Kohderyhmien tulevaisuus
Ketkä ovat musiikkirjastojen käyttäjiä jatkossa, keitä tavoitamme, kuka kaipaa lisähuomiota? Musiikinopiskelijat ja aktiiviset harrastajat ovat tottuneita vakiasiakkaita, joiden tarpeet pitkälle tunnetaan. Eri aineistoilla on myös omat käyttäjäryhmänsä: “CD:t: keski-ikäiset miehet, harrastehuoneiden käyttäjissä monipuolisempi jakauma”. Myös erityisryhmät, musiikinopettajat ja päiväkodit käyttävät musiikkikirjastojen palveluita.
Parempaa huolenpitoa kaipaavat keskustelujen perusteella paitsi nuoret, myös digiesteiset, maahanmuuttajat, erilaiset erityisryhmät kuten kuntoutujat ja aikuiset kehitysvammaiset. Aineiston lainaajatkin on muistettava: on “pidettävä huolta, että aineistoa riittää ja palvelut säilyvät; niin itsestään selvää, että unohtuu. Asiakkaat, joilla ei ole valmiuksia verkkokirjaston tai e-aineistojen käyttöön.” Hyvä huomio oli myös, kuinka “kotipalveluasiakas löytää musiikkiosaston aineistot?”
Useaan otteeseen mainitut nuoret eivät toki ole yksi yhtenäinen ryhmä, kuten aamupäivän aikana todettiin: “toisaalta on nuoria vinyyliharrastajia, jotka käyvät kirjastossa. Alle teini-ikäiset eivät näe fyysisiä äänitteitä. Mikä on suoratoistopalvelujen tulevaisuus? Millä tavalla tai palveluilla nuoria tavoitetaan?” Yksi osavastaus voisi olla esille tullut idea yhteistyöstä lanun kanssa. Kaiken kaikkiaan lähtökohtana voi kuitenkin pitää ryhmä vitosen lohdullista toteamusta siitä, että “asiakkaiden kiinnostus musiikkia kohtaan on loputon”. Tästä on – kuten tavataan sanoa – hyvä jatkaa!
Yleisten kirjastojen verkko-oppimisympäristö Libopissa on julkaistu uusi, kaikille avoin kurssi lastenkirjastotyöstä. Lastenkirjastotyön sisältöpakki on tiivis johdatus lastenkirjastotyöhön. Kurssilla tutustutaan lastenkirjastotyön ytimeen: asiakkaisiin ja sisältöihin. Lastenkirjastotyön sisältöpakin lukuvinkit on suunnattu alle kouluikäisille ja alakouluikäisille.
Lastenkirjastotyön sisältöpakki -kurssi koostuu tallenteista, joissa on haastateltu ammattilaisia eri puolilta Suomea. Lisäksi aiheeseen tutustutaan Seppo-pelin, ThingLink-kuvien, Flinga-seinien ja Padletin avulla.
Lastenkirjastotyön sisältöpakki löytyy Libopista Kirjastojen yhteiset -kurssikategoriasta. Pääset kurssille kurssiavaimella lanupakki. Jos et ole vielä rekisteröitynyt Liboppiin, se onnistuu liboppi.fi -etusivulla kirjaudu-painikkeen takaa. Tarkemmat ohjeet löydät esimerkiksi täältä.
Lastenkirjastotyön sisältöpakki -kurssi on avoin kaikille Libopin käyttäjille AKE-alueesta riippumatta. Kurssin ensisijaisena kohderyhmänä ovat uudet työntekijät, harjoittelijat, työntekijät, joilla ei ole kirjastoalan koulutusta, eri osastojen työntekijät, jotka kaipaavat tukea lastenkirjastotyössä, sekä pienten kirjastojen työntekijät, joiden on hallittava työssään laajasti aineistoja.
Kurssi on osa Vantaan, Tampereen, Lahden ja Porvoon kaupunginkirjastojen yhteistä SuositusLIIKE-hanketta ja se on toteutettu vuonna 2021 Tampereella. Ruotsinkielisen osion sisällön on tehnyt Porvoon kaupunginkirjasto.
Tervetuloa mukaan Lastenkirjastotyön sisältöpakkiin!
Tid: 6.5.2021 kl. 9.00-15.30 Webbinariet ordnas i Zoom, möteslänken skickas till de anmälda
Vad berättar kroppsspråket om oss själva? Hur kan vi ta fram vår kreativitet? Och vad händer om vi misslyckas? Kan ett misslyckande bli en framgång?
Med två kända inspiratörer och coacher vill vi ta fram den positiva energin och modet att pröva på nya saker.
Välkommen till samarbetsgruppen ÅKEs vårwebbinarium!
Uppkoppling 10 minuter före.
Del 1: Kroppsspråk – Förståelse – Framgång
Christoph Treier, mental tränare och coach
Innehåll: I sin föreläsning avslöjar Christoph Treier olika signaler som vi så ofta nonchalerar i vardagen och i kontakten med våra kunder. På ett underhållande sätt lär han oss tolka kroppssignaler vi många gånger har undrat över vad de betyder. Är vi beredda att se med nya ögon på oss själva och andra i framtiden?
Del 2: Kreativitet och konsten att misslyckas!
Teaterpedagog Nina Dahl-Tallgren, Wasa Teater
Innehåll: Hur utvecklar vi vår kreativitet? Hur får vi fler idéer och hur utvecklar vi dem? Hur blir våra misslyckanden framgångsrika verktyg?
Innovation och kreativitet är idag de viktigaste och mest efterfrågade egenskaperna. Det handlar om förmågan att våga skapa eller tänka nytt. Kreativitet är något som alla har inom sig, och det är även något som man kan utveckla till sin fulla potential med rätt verktyg. Föreläsningen ger insikt i att kreativitet är ett sätt att tänka som alla kan utveckla, en proaktiv inställning som hjälper oss att hitta lösningar på våra utmaningar. Föreläsningen ger praktiska tips, inspiration, positiv energi och uppmuntrar till mod att våga pröva nya saker.
Länken till webbinariet delas till de anmälda några dagar före tillfället.
Kostnader: Fortbildningen är avgiftsfri.
Arrangör:
Regionförvaltningsverkens svenska enhet för bildningsväsendet. Webbinariet ordnas tillsammans med Svenska samarbetsgruppen för bibliotekens utvecklingsuppdrag (ÅKE).
Lanukkaiden (=alueellinen lanu-työryhmä) ensimmäinen vinkkauspiiri oli torstaina 25.3. ja vinkkauspiirin aiheena olivat tällä kertaa 4-6 -luokkalaisten kirjat. Tässä lista kirjoista, joita vinkattiin:
Meggitt-Phillips, Jack: Hirviö ja Helmikki
Sewell, Anna: Uljas Musta
Tolonen, Tuutikki: Agnes ja unien avain
Florence, Debbi Michiko: Homma hallussa, Keiko Carter
Biblioteken har en viktig funktion i vår demokrati att möjliggöra allas tillgång till information. Enligt bibliotekslagen hör det till bibliotekens uppgift att erbjuda tillgång till material, information och kulturellt innehåll och att tillhandahålla en mångsidig och tidsenlig samling.
Hur fungerar medieurval på våra bibliotek idag? Vem är det som bestämmer vad som köps in och på vilka grunder? Bör biblioteken uppfylla alla önskningar som användarna har ? Vilka principer styr gallringen? Har biblioteken medieplan och följer man dem?
Vad bör man tänka på i mediestrategiskt arbete. Centraliserad uppköp och flytande samlingar ändrar arbetsprocesserna, hur ändrar de bibliotekariens roll? Hur kommer samlingarna att se ut i Svenskfinland i framtiden? Dessa frågor diskuteras på ÅKE-webbinariet I valet och kvalet 13.4. Eftermiddagen präglas av lustfylld reflekterande, inte av sökandet efter rätt eller fel.
Program:
Linjerna öppnas 11.45
12.00-13.30 Samlingarna utvecklas. Vad är planen?
Mångsidiga och tidsenliga samlingar i Svenskfinland. Susanne Ahlroth; RVF
Allmänhetens delaktigheti medieplanering och tillit till bibliotek som kunskapsinstitution, Sofia Lenninger
Samtal om samlingspolitik.Rauha Maarno, Finlands biblioteksförening
13.30-13-45 Paus
13.45-14.30 Biblioteksfall
Biblioteket som fick starta om från början. Tapani Häkkinen, Lovisa stadsbibliotek
Kursböcker på allmänna bibliotek – en samhällsviktig service? Malin Wikström-Orre, Raseborgs stadsbibliotek Centraliserad inköp och flytande samlingar i Helsingfors. Tina Wigg, Helsingfors stadsbibliotek
14.30-15.30 Diskussion: Hur ser samlingarna ut på biblioteken i Svenskfinland 2025, 2050?
Diskussionen leds av Malin Utter som är universitetsadjunkt vid Högskolan i Borås och undervisar bland annat i media strategiskt arbete, inköp och gallring.
Anmälning: Anmäl dig senast 8.4 via den här länken:Anmäl dig här
Webbinariet ordnas av svenska samarbetsgruppen för utvecklingsuppdrag (ÅKE) som består av Borgå, Vasa och Åbo stadsbibliotek som sköter det regionala utvecklingsuppdraget på sina respektive områden, det nationella utvecklingsbiblioteket, Helsingfors stadsbibliotek samt Regionförvaltningsverket. Webbinariet är avgiftsfri för deltagarna.
Tilläggsinformation: Jan Nyström, Borgå stadsbibliotek
Oppimistilaisuuteen mahtuu maksimissaan 75 kirjastolaista ja järjestävien AKE-kirjastojen henkilöstö on etusijalla.
Ohjelma
Klo 08.15 – 08.30 Virtuaaliset aamukahvit
Klo 08.30 – 11.30 Tiekartta tulevaisuuden musiikkikirjastotyölle
Työpajassa pohditaan kirjastojen tulevaisuuden musiikkiosaamista. Tavoitteena on rakentaa sisällysluetteloa kirjastojen tulevaisuuden musiikkiosaamisen käsikirjalle tai oppaalle. Oppaan kirjoittamista tehdään AKE Vaasa:n ja AKE Tampere:n kanssa yhteistyössä. Tervetuloa siis osallistumaan tulevan työn määrittelyyn, jakamaan ajatuksia ja oppimaan lisää musiikin palveluista tulevaisuuden kirjastoissa.
• Minkälaisia musiikkipalveluita kirjastot tarjoavat tulevaisuudessa?
• Ketkä ovat kirjastojen musiikkiasiakkaita tulevaisuudessa?
• Miten pienet, keskisuuret ja isot kirjastot tuottavat musiikkipalveluita?
• Miten mediamaailman muutos haastaa kirjastojen musiikkiosaamista?
Klo 11.30 – 11.45 Maagisessa paikassa – Musiikkikirjastojen tuntematon tulevaisuus, miten rakenteilla olevat ja tulevat julkaisut täydentävät toisiaan? /Tuomas Pelttari, Puheenjohtaja | Suomen musiikkikirjastoyhdistys, Suunnittelija | Musiikkikirjastot.fi
Klo 11.45 – 12.00 Keskustelua julkaisujen täydentävistä näkökulmista yhdessä ja yhteenveto
Työpajan fasilitoi Päivi Jokitalo, Kirtekst.
Klo 12.00 – 12.30 Lounas
Klo 12.30 – 13.00 Popular music: the sound of thriving cities / Peter Ehrström, Head of Research, Regional Science, Åbo Akademi
Klo 13.00 – 13.45 Mihin suuntaan musiikkimaailma kehittyy tulevaisuudessa? / Jukka Haarma, musiikkitoimittaja ja -kirjailija
Klo 13.45 – 14.00 Tauko
Tietoiskut maailmalta ja meiltä
Klo 14.00 – 14.40 Music libraries in Sweden. Is a national strategy possible? Or do we need more international cooperation? / Gunnel Jönsson & Pia Shekhter, Svenska Musikbiblioteksföreningen
Klo 14.40 – 15.20 How Odense Musikbibliotek – one of the biggest music libraries in Denmark works with music in the digital age? / Niels Mark, Teamleder for Odense Musikbbibliotek
Klo 15.20 – 15.30 Tauko
Klo 15.30 – 15.50 Opi musiikin tuntijaksi, taitajaksi, kokijaksi! -projektissa kehitettiin pedagogisia ja toiminnallisia musiikkipalveluita / Arja Niemimaa, projektikoordinaattori, Helsingin kaupunginkirjasto
Klo 15.50 – 16.00 Musiikkia kotimatkalle
Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Tampereen kaupunginkirjasto ja Vaasan kaupunginkirjasto. Kuvat ja tunnelmat somessa, käytä tunnisteita: #akepampas #akepike. Tilaisuus on lähtökohtaisesti kokonaisuus ja aamu- sekä iltapäivän ohjelma kuuluu pakettiin.
Yleisten kirjastojen verkko-oppimisympäristö Libopissa on julkaistu uusi kaikille lukutaidosta kiinnostuneille kirjastolaisille avoin kurssi. Lukulux.fi – Lukemattomien aikuistenohjaamiseen -kurssi on perehdytys (nuorten) aikuisten lukutaidon tukemiseen kirjastossa.
Kurssi pohjautuu Lukemattomat mahdollisuudet -hankkeessa yhteistyössä kirjastoammattilaisten kanssa luotuun Lukulux.fi -verkkokäsikirjaan, joka sisältää käytännössä testattuja toimintatapoja sekä runsaasti lisätietoa lukemattomuudesta. Malli lähestyy kohderyhmää uteliaana ja kuunnellen, joten se sopii myös muiden kohderyhmien ohjaamiseen. Kurssilla opittuja asioita on helppo hyödyntää kirjastotyössä, koska se sisältää konkreettisia menetelmiä kuvauksineen.
Selkokielen perusteet -kurssi
Koulutuksessa perehdytään selkokielen kirjoitusprosessiin ja -ohjeisiin. Koulutuksen jälkeen tunnet selkokielen perusteet ja osaat muokata viestintää sisällöltään, sanastoltaan ja rakenteeltaan yleiskieltä ymmärrettävämmäksi.
Koulutus on tehty yhteystyössä AKEpampaksen, Riikka Tuohimetsän ja Max Bäckmanin kanssa. Riikka Tuohimetsä on työskennellyt vuosia selkokielen parissa ja tehnyt itsekin useamman selkomukautuksen sekä kouluttanut ammattihenkilöstöä selkokielen periaatteista.
Lukulux ja Selkokielen perusteet kurssit ovat avoimia kaikille Libopin käyttäjille AKE-alueesta riippumatta. Kurssit löytyvät Libopista Kirjastojen yhteiset -kurssikategoriasta. Pääset kurssille kurssiavaimella, jonka saat AKEpampaksesta. Jos et ole rekisteröitynyt Liboppiin, se onnistuu liboppi.fi -etusivulla kirjaudu-painikkeen takaa. Tarkemmat ohjeet löydät esimerkiksi täältä.
12.30 – 12.50 Kestävä kirjasto 2030 – Ympäristötietoisuuden edistäminen Oulun kaupunginkirjastossa / palvelupäällikkö Minna Männikkö, Oulun kaupunginkirjasto
12.50 – 13.10 Vihreä lippu -toiminta Variskan koulussa/ opettajat Hanna Mikkola ja Sarianna Nikkola
13.10 – 13.25 Tauko
13.25 – 13.55 Kirjailija ja kirjasto / kirjailija Anni Kytömäki
13.55 – 14.15 Kirjasto yhteiskunnallisen keskustelun herättäjänä: case Ilmastolukupiiri / Katariina Ervasti, Vantaan kaupunginkirjasto
14.15 – 14.35 Kirjasto kirjakierrätyksen solmukohtana- kokeilu Vaasan kaupunginkirjastossa / Marcus Jääskeläinen, hankintapäällikkö, Finlandia Kirja Oy
14.35 – 14.45 Tauko
14.45 – 15.05 Green Office kirjaston ympäristötoimien ja ympäristötietoisuuden kehittämisessä /kirjastohoitaja Jari Tyrväinen, Lahden kaupunginkirjasto
15.05– 15.25 Kansainvälisiä esimerkkejä kirjastojen ympäristötietoisuudesta: IFLA Green Library Award / Harri Sahavirta, kirjaston johtaja, Helsingin kaupunginkirjasto, Vallilan kirjasto
15.25 – 15.45 Kirjastopuutarha – miksi ja miten? / Kirjastovirkailija-kuljettaja Emma Karimaa, Nokian kirjasto
Kansallinen Kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle –hanke edistää kirjastojen ympäristötietoisuutta, hiilineutraaliutta sekä jakamistaloutta. Kehittämistyötä varten hankkeessa uusitaan vuoden 2012 kansallinen kyselytutkimus pohjatietojen keräämiseksi. Asiantuntijoiden kanssa luodaan konsepti kirjastojen hiilijalan– ja kädenjäljen pienentämiseksi. Tämän konseptin pohjalta luodaan kirjastojen ympäristötietoisuuden road map sekä tarkastellaan YK Kestävän kehityksen tavoitteita. Lisäksi järjestetään koulutuksia, kehitetään nuorten mahdollisuuksia osallistua kirjastojen ympäristötoimintaan sekä lisätään kirjastojen tietoisuutta ympäristöjohtamisen tärkeydestä.
Hankkeen toteuttajat: Helsingin kaupunginkirjasto sekä Kuopion kaupunginkirjasto, Lahden kaupunginkirjasto, Oulun kaupunginkirjasto, Porvoon kaupunginkirjasto, Rovaniemen kaupunginkirjasto ja Vaasan kulttuuri- ja kirjastopalvelut
Hankkeen rahoittaja: Opetus- ja kulttuuriministeriö
Under webbinariet presenteras bl.a. resultat från höstens enkät angående bibliotekens miljömedvetenhet, resultaten från mätningarna av bibliotekens koldioxidfotavtryck samt bibliotekens miljögärningar runtom i Finland.
Program:
kl. 12.30-12.45 Presentation av projektet / Harri Sahavirta.
kl. 14.30-14.50 Vetenskapsjournalisten Marcus Rosenlund: Väder som förändrade världen
kl. 14.50-15.10 Kundperspektiv på klimatlitteratur / Lotta Grönroos
kl. 15.10-15.25 Klimatbokcirkel i Esbo /Karin Cederlöv
kl. 15.25-15.45 Jakobstad bibliotek – hållbarheten börjar här / Martin Lövstrand
De allmänna bibliotekens miljömedvetenhet till 2020-talet
Nationella projektet om bibliotekens miljömedvetenhet till 2020 -talet främjar bibliotekens miljömedvetenhet, koldioxidneutralitet och delningsekonomin. Som utvecklingsarbete kommer projektet att förnya den nationella undersökningen som gjordes under året 2012. Under projektet skapas det ett koncept med experter för att minska koldioxid fotavtryck och handavtryck i biblioteken. Baserat på detta koncept skapas också en road map över bibliotekens miljömedvetenhet och FN:s hållbara utvecklingsmål undersöks. Dessutom ordnas utbildningar och det kommer att utvecklas möjligheter för ungdomar att delta i bibliotekets miljöverksamhet samt bibliotekets medvetenhet om vikten av miljöledning kommer att ökas.
Bibliotek som är med i projektet: Helsingfors stadsbibliotek och Kuopio stadsbibliotek, Lahtis stadsbibliotek, Uleåborgs stadsbibliotek, Borgå stadsbibliotek, Rovaniemi stadsbibliotek och Vasa kultur- och bibliotekstjänster
