Voit kuunnella jakson täältä https://open.spotify.com/show/6uA8MjJloMa8UzP42begbZ

Äänitteen kesto: 34 min

Litterointimerkinnät

Haastattelija:Haastattelija
Vastaaja 1:Terhi Turkia
Vastaaja 2:Ilona Heinonen
Vastaaja 3: Vastaaja 4:Kalle Lehtinen Juliaana Grahn
  
sa-sana jää kesken
(sana)epävarmasti kuultu jakso puheessa tai epävarmasti tunnistettu puhuja
(-)                          sana, josta ei ole saatu selvää
(–)useampia sanoja, joista ei ole saatu selvää
[ääni]  litteroijan kommentti tai muu kuin puheen ääni
, . ? :-kieliopin mukainen välimerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa

[musiikkia]

Haastattelija: Tervetuloa AKEpampas Pinnalla –podcastin pariin. Tänään on aiheena Tampereen alueellisen kehittämistehtävän eli Akepiken julkaisutoiminta ja niitä käsitteleviä aiheita. Tervetuloa myös podcastin osallistujat. Voisitteko lyhyesti esitellä itsenne ja mitä teette työksenne.

Terhi Turkia: Joo, no mä voin vaikka alottaa. Mä oon siis Terhi Turkia ja työskentelen Tampereen kaupunginkirjastolla tällä hetkellä koordinaattorina. Vastuualueena mulla on mediakasvatus. Aikasemmin oon työskennellyt mediasihteerinä täällä Tampereen kaupunginkirjastolla ja silloinki ku tulin Akelle tätä julkaisua tekemään, niin olin siellä mediasihteeritaustalla.

Ilona Heinonen: Mä olen Heinosen Ilona, mä olen musiikkikirjastonhoitaja täällä Tampereen kaupunginkirjastossa. Työskentelen pääkirjastossa enimmäkseen ja olin kirjoittamassa musiikkikirjastotyön opasta tossa kolmisen vuotta sitten.

Kalle Lehtinen: Kalle Lehtinen, mediasihteerinä nykyään Tampereen kaupunginkirjastolla Sampolan kirjastossa. Mulla on semmonen koko kirjastonlaajuinen vastuu, eli mä oon harrastustila- ja laitevastaavana, kun meillä on näitä harrastushuoneita ympäri kirjastoa. Mä olin kirjoittamassa ja toimittamassa Kivaa että on kirjastoja -julkasua, joka on tämmöinen vaikuttamisopas, joka julkaistiin muistaakseni 23 alkuvuodesta.

Juliaana Grahn: Ja mä oon kehittämiskirjaston koordinaattori Juli, lyhyesti, mutta Juliaana Grahn. Eli tässä Tampereen eli Pirkanmaan ja Keski-Suomen yleisten kirjastojen alueellisessa kehittämistehtävässä koordinoin tätä muun muassa julkaisutoimintaa. Mä itte ku mä hyppäsin tähän Ake-työhön mukaan, niin mä käytännössä perehdyin kirjastotyöhän tuon aspa-hankkeen kautta tuotetun aspa-oppaan ja sitten lasten ja nuorten kirjastotyöhön lanuoppaan ja sitten oikeestaan ton digioppaankin kautta. Et sitten Ake-työssä mä oon ollu mukana sitten toimittamassa tuota musiikkiopasta ja vaikuttamisopasta ja sitten tarjoamassa henkistä tukee myös pelioppaalle ja demokratiatyön käsikirjalle, jossa Ake toimi ei julkaisujen tuottajana vaan enemmänkin jakelukanavan tarjoajana.

Haastattelija: Akepike on julkaissut vuosittain näitä kirjasia. Miten te päädyitte tämmöseen julkaisutoimintaan?

Juliaana Grahn: Tosi hyvä kysymys. Nyt kun mä mietin tätä kyssäriä ni olis pitäny kaivaa esiin hirvee määrä erilaisia presiksiä. Mut vastaus on oikeestaan se, että piti saada yksiin kansiin tiivistettyä se, mitä oltiin saatu aikaseks. Eli tää alko vuonna 2018 Asiakaspalvelu Pike-kirjastoissa -nimisestä kirjasta. Et se oikeestaan käsitteli tätä, et minkälaista kirjastojen asiakastyö on. Siinä tuotettiin hyvin paljon ihan tutkimuspohjasta tietoo ja sit sitä kautta piti saada kootuksi tieto, jotta sitä voidaan sitten hyödyntää ja kertoo muillekin, miten cooleja kirjastoihmiset oikeasti on. Ja että miten tää kirjastotyö on muuttumassa, kun kirjastolaki, uusi sellanen tuli voimaan ja alueelliset kehittämistehtävät tuli voimaan ja asiakkailla on kuitenkin hyvin paljon muuttuvia odotuksia. Niin käytännössä tuo on ollu kätevä formaatti viedä sitä oppimista myös jatkossa sitten uusille kirjastotyöhön hakeutuville ihmisille, mutta sitten myös laajentaa sitä ymmärrystä, mikä kokeneemmilla kirjastotyöntekijöillä ehkä on jo kertyny vuosien saatossa. Pystyä tarkastelemaan sitä, että miten tää asia on muuttumassa ja että mihinkä työyhteisöt on oikeasti menossa eri kirjastoalan substansseihin liittyen.

Haastattelija: Millä te kirjastotyössä lähestytte näitä aiheita, kun teille tulee? Tuleeko teille näitä ideoita kentältä vai ootteko itse jotain erikoisosaamista, niin sitä kautta saaneet idean näihin?

Terhi Turkia: Mä voisin tosta digioppaan osuudesta puhuu sen verran, että sillon 2019, 2020:hän oli nää valtakunnalliset kirjastojen digihankkeet. Ja mä olin siinä sitten Akessa sen hankkeen koordinaattorina. Sen jälkeen sitten, koska sen vuoden teema oli täällä Akepikessä tämä digiosaaminen ja oli digiajokortti, jota henkilöstö suoritti, ja sitä vietiin sitte vähän laajemmalle alueelle. Kehittämiskirjaston alueella sinä digihankkeessa, joka kohdistu pieniin kirjastoihin, niin sit sen jatkona tehtiin tää Digiä koneeseen, mediaosaamisen huoltokirja. Ja koska mä olin ollu siinä hankkeessa koordinaattorina, niin sitten se oli jotenkin luontevaa varmaan että mä sit myöskin kokosin sen Digiä koneeseen -oppaan. Ja siellä tosiaan oli taustalla siinä hankkeessa kerätyt kokemukset ja asiat ja sitten myöskin henkilöstön ääni, mitä siinä hankkeessa oli kerätty. Oli tehty henkilöstölle aika laaja kysely näistä digiasioista kirjastossa ja sitte tietenki se oma kokemus, pitkä tausta siellä digituen ja mediasivistyksen parissa Tampereen kaupunginkirjastolla. Niin tällänen koonti oikeastaan oli siinä ideana. Ajatuksena oli, että siihen digioppaaseen otetaan konkreettisia asioita, konkreettisia ehdotuksia, millä tavalla kirjastoissa työskentelevät ihmiset voi kehittää sitä osaamista tämän aihepiirin suhteen siellä omassa työyhteisössä tai millä tavalla he voi tarjota niitä tähän mediasivistykseen tai digiin liittyviä asioita asiakkaille. Niin sit siitä tuli vähän semmonen tehtäväkirja. Eli sinne tuli pieniä tehtäviä, mitä voi sit ottaa tehtäväksi siellä omassa työyhteisössä vaikka. Tämmöset ideat oli siellä taustalla, ja asiat.

Juliaana Grahn: Ja ehkä vielä tämmönen eräs pandemia tuli siihen sitten kans aika lailla, niin se oli tällanen sattumaako digiloikka, mediahuoltokirja teki itsensä tarpeelliseksi.

Terhi Turkia: Kyllä, sehän tapahtui siis yleisten kirjastojen digihankkeen hankekauden aikana. Että tosiaan tuli korona ja sitten kaikki kirjastot suljettiin ja kaikki toiminta loppui ja sitten hetken päästä se siirty tosi voimakkaasti, esimerkiks meidän työn tekeminen siirty verkkoympäristöihin. Ja myöskin kaikki, mitä asiakkaille tarjottiin, siirty sitten etään ja verkkoperusteiseksi. Ja sitte se, et oli se digihanke siinä samaan aikaan ja sit kerättiin niitä kokemuksia, niin sehän oli valtavan buusti tälle koko aiheelle. Jos miettii vuotta 2019 ja sitte siit on vaan viisi vuotta nyt aikaa, niin ihan hirvee murros työn tekemisen tavoissa on tapahtunut sen koronapandemian ja sen digiloikan, minkä se aiheutti, niin johdosta.

Haastattelija: Eli ilman koronaa periaatteessa kirjan sisältö vois olla vähän erilainen et ois vähän vähemmän kokemusperäistä. Mielenkiintonen just tässä Digiä koneeseen –kirjassa ni huomaan, täällä on tämmönen Kielitaidottomana uudessa maailmassa. Niin justiinsa tämä, että vanhukset saattaa olla hyvinkin kielitaidottomia, kun tullaan digimaailmaan. Tiedetään kyllä, mistä on kyse, mutta sitten ei osata käyttää. Tämä on hyvä opas henkilökuntaa ymmärtämään tää.

Terhi Turkia: Joo. Digitalisaatiohan läpileikkaa koko siis yhteiskunnan ja meidän kaikkien elämään ja meidän työelämän myöskin niinku sen koronapandemian digiloikan jälkeen etenki. Kaikki asiat, mitä me tehdään, niin liittyy nykyään melkein jollain tavalla siihen digiin. Tai niitä tehdään semmosilla alustoilla tai sellaisissa ympäristöissä. Ja sit se, että yhteiskunnassa on mun mielestä näkyvillä valtava kuilu sellasten ihmisten, jotka osaa ja hallitsee vaikka älylaitteiden käyttöä ja sitä kieltä, niitä merkkejä ja niitä merkityksiä, jota käytetään tuolla digimaailmassa, esimerkiks tietää, että kirjekuoren kuva tarkoittaa sähköpostia todennäkösesti, ja sitten sellasten ihmisten, jotka ei hallitse sitä, vaikka niitä mekaanisia taitoja käyttää asioita, ei sitä kieltä, ei niitä merkityksiä pysty tulkitsemaan tai ei oo niin paljon kokemusta niistä et pystyis niitä tulkitsee. Ja sitten ehkä se ymmärrys myös et mitä tarkottaa, et joku on netissä ja joku on omalla laitteella, vaikka tämmöset asiat. Niin tällästen ihmisten välillä on tosi syvä kuilu meidän yhteiskunnassa tällä hetkellä. Ja se on jotenkin tän koko oppaankin ajatus, että kirjastojen tulis olla rakentamassa semmosta siltaa sen kuilun yli.

[musiikkia]

Juliaana Grahn: Mä täydennän tähän väliin nyt kun mä huomasin, että tämä opas ja siis nää kaikki meidän julkaisusarjan osat löytyy siis tuolta osoitteesta akepike.fi löytyy sekä painettuna julkaisuina, niitä saatetaan edelleen löytää täältä meiltä ja niitä saa sitten tilattua omaan kirjastoon, jos on yhteydessä meihin. Me ollaan näitä toimitettu myös kirjastoalan oppilaitoksiin tuonne Seinäjoen ammattikorkeelle ja jonkun verran ihan tuonne Turun ammattikorkeeseenkin. Ja on tiedossa, että ainakin tuolla Tampereen yliopistossa on näitä jonkun verran vinkattu kurssimateriaalina myös. Mutta että Terhi käytti tätä myös oivallisena kahvikuppitelineellä elikkäs lasinalusena. Eli tämä sopii myös tällaseen ihan käytännön kädet kahvissa/savessa –työskentelyyn. Mutta mitäs muuta, onko Ilona seuraavaa kertoo, mennäänkö kronologisesti, onko se helpointa?

Ilona Heinonen: Hiukan erilaisist lähtökohdista, et siin ei ollu ollu tämmöstä hanketta alla, mutta se ehkä lähti semmosesta tarpeesta et musiikkikirjastotyö on kuitenkin muutoksessa ja musiikkiformaatit on muutoksessa. Niin ehkä siitä lähtökohdasta sitten katsottiin, et on tarvetta tarkastella sitä, että mitä on se tulevaisuuden musiikkikirjastotyö. Eli minkälaisii osaamisvaatimuksia on henkilökunnalle tulevaisuudessa musiikkikirjastotyön näkökulmasta. Siinähän sitten Akepike ja Akepampas järjesti 2021 koulutuspäivän henkilöstölle. Siellä mietittiin sitten näitä teemoja ja just musiikkikirjastotyötä. Saatiin siitä samalla sit semmonen sisällysluetteloluonnos tehtyä työpajatyöskentelyllä tätä kirjaa varten. Ja siitä tavallaan potkaistiin käyntiin sitten tämä kirjan tekeminenkin. Siinäkin oli työryhmä koottu sitten kirjoittamisen tueksi tästä Akepike- ja Akepampas-alueilta. Sieltä tuli koko ajan hirveen hyvää syötettä niistä teemoista, mitä kirjassa pitäis käsitellä. Tässäkin tehtiin kysely alueen kirjastoille just musiikkikirjastotyön ongelmakohdista ja sitten toisaalta onnistumisista. Siitä saatiin myös tosi hyvää materiaalia kirjaa varten, et löydettiin niitä asioita, mitkä kaipaa eniten ohjeistusta ja koulutusta. Ja toisaalta saatiin sitte hyviä käytäntöjä jakoon myöskin tuolla kirjassa. Et tää musiikkikirjastotyön opas on myöskin, samoin kuin digityön opas, hyvin käytännönläheinen ja ajatus oli, että on tosi paljon käytännön ideoita, mitä voi kokeilla ja toteuttaa ja hyviä käytetään, mitä on jossain saatu onnistumaan. Että ei olla millään teoreettisella tasolla.

Haastattelija: Kyllä. Ja ku tätä on selannu läpitte, niin huomaa että tää on koottu just sillä tavalla että tämä ei välttämättä sovi pelkästään isoille kirjastoille, vaan tämä sopii myös kaikenkokoisille kirjastoille. Että tästä saa vinkkejä ja opastusta vähän niinku kaikkeen kirjastotyöhön, mikä liittyy jollain tavalla musiikkiin. Että ei tartte välttämättä olla isot resurssit, kun pystyy pienellä vaivalla saamaan hyvää jälkeä aikaiseksi. Et siihen tää on, oon huomannu et on tosi hyvä tämä Ääniä tulevaisuudesta.

Juliaana Grahn: Pakohuonepelin mainitsen tässä yhteydessä, et tehtiin myös, Vaasan Akepampas innosti meitä ottaan tähän mukaan tämmösen Linda Mannila, peleistä yms. projekteista tuttu henkilö koostaan tällasen musiikkiaiheisen pakohuoneen, Kirjastolainen vailla menneisyyttä. Se on både på finska och på svenska också, joten otettiin tää kakskielisyys sit mukaan myös.

Ilona Heinonen: Joo ja tämä opaskin on ruotsiks käännetty.

Juliaana Grahn: Kyllä. Mites Kalle, mites meillä meni vaikuttamisoppaan kanssa?

Kalle Lehtinen: Joo, no mä en ihan varma oo näistä taustoista tän vaikuttamisoppaan suhteen siis sinänsä, mut meillähän oli siis projekti sillon, jota me ainakin kutsuttiin, en tiedä oliks se virallinen, mutta mikä oli Pienten Pikekirjastojen puolella –projekti. Se oli sillon 22 vuonna toukokuulta vuoden loppuun. Sinä aikana sitte kirjotin/toimitin tän Kiva, että on kirjastoja –vaikuttamisoppaan. No mulla ainakin oli tähän myös henkilökohtaista erityisosaamista, kun tässä kysyttiin sitä. Eli kun mulla ei oo kirjastoalan koulutusta edelleenkään ja mä oon tullu ikään ku kirjaston ulkopuolelta, niin mä oon ollu aika monessa julkishallinnon tasolla, et mä oon ollu ulkoministeriössä ja sit mä oon ollu liikennevirastolla ja sit mä oon ollu kunnalla erilaisissa projekteissa ja kaikkeen on liittyny aina viestintää ja osaan on sitten liittyny ihan tämmöstä vois sanoo vaikuttavuutta. Joko sitä vaikuttavuutta on mitattu tai sitte on vaan pyritty vaikuttamaan tai tekeen vaikuttavaa viestintää. Esimerkiks mä oon ollu Tampereen ratikkaprojektia valmistelemassa ja siellä paljon materiaaleja sitten tuottanu ja muitakin hommia. Eli tää tuntu hyvin luontevalta mulle hakee tähän projektisuunnittelijan tehtävään silloin ja tuntuu edelleen luontevalta, että olen kirjoittanut vaikuttamisoppaan kirjastoille. Ajattelisin näin, et se, et mä tulin vähän niinku ulkopuolelta kattoon tätä, niin oli ainoastaan hyvä asia mun tapauksessa. Että se oli tosi mielenkiintosta, siinä oppi samalla ite ja sitten ehkä osas kysyä niitä kysymyksiä. Ihan napakka paketti tästä tuli, vaikka tässä nyt semmonen 100 sivua on, mutta kuitenkin täs ei sillai tyhjäkäyntiä oo tässä oppaassa. Tässä on tosiaan paljon keissejä et tääkään ei oo millään tasolla oikeestaan teoreettista, et ihan käytäntöö ja sitä, kuinka kirjastot vois vaikuttaa tosiaan päätöksentekoon. Taloushan tässä kaikessa on takana ja ne paineet, mitä sieltä tulee, että se resurssien tietynlainen haaliminen ja näin. Toki tässä oli myös tarkotuksena vähän kuvailla sitä, että mitä se kirjastotyö on oikeasti tuolla varsinkin pienissä kirjastoissa, kun kirjastonhoitaja saattaa, ensinnäkin se on usein jaettu pesti eli se voi olla kulttuurijohtaja ja jotain muutakin vielä se, jonkinnäköinen sivistysjohtaja, ja sit samalla kuitenkin tehtävät saattaa olla hyvin hyvinkin monipuoliset ja laajat. Että pitää joissain kirjastoissa jopa siivota ja pitää kiinteistöstä huolta samalla kun sitten vinkataan lapsille kirjallisuutta ja tehään kasvatusta ja ollaan tiskissä palvelemassa asiakkaita ja tehdään sitä aineistotyötä ja kaikkea muuta. Elikkä haluttiin tässä myös avata sitä et mitä se kirjastoarki on. Tää on aika iso ja laaja aihe, mutta kyllä vaikuttamisopasta kannattaa mun mielestä lukee, jos haluaa syventää vähän sitä omaa näkökulmaa siihen, miten vois mahdollisesti sitten viestiä ja kertoa ulospäin kirjastotyöstä niille oman kunnan päättäjille.

Haastattelija: Joo et semmonen iso tietopaketti koko kirjastoalan laajalta skaalalta tai mitä kaikkea se sisältää. Sitte oikeastaan tämmönen varmaan, mikä koskee varmaan kaikkia kirjastotyöntekijöitä, ni on tämä asiakaspalvelu, elikkä aspa-työ. Ja sit täs tulee mukana tämmöinen aspa-ajokortti, joka tässä jo mainittiin, tai tehtävävihko siihen, niin onko tästä mitä teillä kerrottavaa tästä?

Juliaana Grahn: Eli siis aspa-hanke itse asiassa alotti tän koko touhun. Eli tämä Uusin askelin kohtaamisiin eli asiakaspalvelu Pike-kirjastoissa on tän julkasun kaanonin numero yksi osa. Eli käytännössä kehittämiskirjastotoiminta tällai lyhyesti sanottuna tiivisty siihen asiakkaan kohtaamiseen. Siihen, et mitä se tarkottaa kirjastotyön kannalta, et kaikki konkretisoituu oikeestaan kirjaston asiakaspalvelussa. Et se on lyhyesti tän aspa-hankkeen ja tän Asiakaspalvelu Pike-kirjastoissa –nimisen julkasun tausta.  Siinä oikeestaan lähettiin määrittämään myös jonkunlaista suuntaa tälle, että mikä tää tuleva julkaisusarja on. Silloin me ei vielä tiedetty, että se on julkaisusarja. Mä en ollut ees mukana tällön, mut silti mä puhun tässä me-muodossa, et tää on tällasta. Mut et silloin todettiin, että se asiakkaan kohtaaminen kuitenkin jotenkin liittyy jokaisen kirjastolaisen työnkuvaan. Et meillä ton asiakaspalvelun ajokortin ensimmäinen suorittaja itse asiassa työskenteli luetteloinnissa ja kuvailussa. Hänellä ei ollu siis mitään asiakaspalvelukontaktia. Mutta tää mun mielestäni ilmentää sitä, että jotain asiakasyhdyspintaa liittyy jokaseen kirjaston työnkuvaan. Et siitä tää lähti. Ja sit asiakaspalvelun ajokortti, puhuit aspa-vihosta, niin se oli tehtäväkirjan ominaisuudessa vuonna 21 alkanut, 22 jatkunut ja 23 sitten päättynyt projekti tästä asiakaspalvelun ajokortista. Terhi mainitti tuon digiajokortin tuossa aiemmin, niin tällaisen ajokorttimaisen perusopintopaketin, peruspaketin hengessä tehtiin asiakaspalvelujäsennys. Mut nyt me ollaan luopuneet siitäkin. Tilalle on tullut asiakkaan kohtaamiseen liittyvä, asiakastyöhön liittyvä jatkuva koulutustarjotin. Ja oikeestaan sitä kautta voi olla, että tuosta ideavihostakin sitten ennen pitkää luovutaan tuolla verkkosivuilla. Että se tuo siis vaan ideoita työhön, mutta jokainen pystyy ite kuitenkin omaan työhönsä muotoilemaan sen, että mikä osa on hänelle olennaista ja mikä ei. Me ei Ake-työssä millään näillä julkaisuilla haluta ilmaista, et asia on just niinku näissä 100-sivuisissa oppaissa kerrotaan, vaan et se on meidän alueen näkemys, yhteenveto, koonti näistä asioista, joka ohjaa myös jonkinlaiseen jatkopohdintaan et mitä asiat voisi olla.

[musiikkia]

Terhi Turkia: Ja mä ainakin ajattelen tästä koko julkaisusarjasta sillä tavalla, ja etenkin tosta digi, mikä nyt oli se mun osuus, niin että se on ennemminki ehdotuksia.

Ilona Heinonen: Inspiraatiota.

Terhi Turkia: Inspiraatiota, ehdotuksia ja semmosia konkreettisia asioita, mitä sieltä sit varmasti jokainen, joka yleisessä kirjastossa työskentelee, niin voi saada näistä julkaisusarjan, jos niitä silmäilee ja lukee, niin voi saada jotain uusia juttuja, mitkä on semmosia konkreettisia ehdotuksia, ehkä ideoita just et mitä vois tehdä, mitä vois kokeilla. Ja on tosiaan mielestäni huomioitu tosi hyvin myös ne pienemmät kirjastot näissä, et ne ei oo pelkästään sillä lailla ne ehdotukset että no, jos teillä on 100 henkilökuntaa niin sitten pystytte tekeen tän. Vaan on myös semmosta kaikille kirjastoille sopivan kokosta asiaa.

Juliaana Grahn: Kyllä. Eli jonkunlainen tutkimuksellinen näkökulma on lyhyesti sanottuna oikeestaan liittynyt jokaseen näihin julkaisuihin. Jonkun kysymyksen ympärille kaikki näistä julkaisuista on rakentunu. Ja sit oikeestaan vielä kaiken taustalla näissä on tää uusi kirjastolaki. Meillä jokaisen näitten julkasujen kuvituksesta on vastuussa sarjakuvataiteilija Emmi Nieminen. Hän onnistu esimerkiks todella kiitettävästi, kunnioitettavasti ja ihailtavasti kuvittamaan siis meidän uuden kirjastolain. Mä puhun edelleen uudesta kirjastolaista, koska monen työntekijän näkökulmasta se on edelleen uus kirjastolaki. Edellinen kirjastolaki on tehty useita kymmeniä vuosia sitten ja tää uus on vain vähän alle 10 vuotta sitten. Mutta Emmi Nieminen tiivisti yleisen kirjaston tehtäviä ja tavotteita yhden aukeaman kokoiseen kuvitukseen. Tää kuvitus ja sitte tää asiakaslähtöinen toiminta kirjastoissa on tällaset jopa pyhät mantrat oikeestaan näitten jokaisten oppaitten alkusivuilla. Eli ensin avataan se, että mikä on yleisen kirjaston tehtävä. Sitten muistutetaan siitä, et asiakas on kuitenkin se, jota varten nää kaikki tehdään ja asiakas itse tietää tarpeensa. Ja jos ei tiedä, niin asiakasta pystyy tukemaan niitten tarpeitten sanottamisessa itse. Tää on näitten kaikkien taustalla vielä.

Terhi Turkia: Niin, siis Emmi on noi kannet ja sitte just tän sarjakuvan, mutta ei kaikkee kuvitusta tehny.

Juliaana Grahn: Ei, siellä on muitakin ihmisiä vastuussa sitten. Meillä on ollu upeita yhteistyökumppaneitaan tuolla painotalossa, saako mainostaa, painotalo Granossa ja sitten on ollut paikallisia osaajia jopa kirjastoista itestään. Jos on tiedetty että nyt on hyvä tyyppi, joka osaa myös piirtää, niin ilman muuta nää osaamiset kuuluu myös modernin kirjasto-osaamisen nostamiseen ylös. Et nähdään meidän kaikkien vahvuudet myös työntekijöinä ja ilman muuta me otetaan ne käyttöön, jos ne auttaa.

Haastattelija: Joo. Ja näistä kun kun katsoo, niin näissä on selvästi punasena lankana tää asiakaspalvelulähtöisyys. Että kaikki nää tähtää sit kuitenkin asiakaspalveluun tai sen tekemiseen nämä oppaat.

Juliaana Grahn: Ja ennen kaikkea vielä asiakkaan kohtaamiseen, se on vielä tärkeämpi. Et ehkä just se palvelu, et mitä se tarkottaa, niin siis kuntahan tuottaa kirjastopalvelut, mutta mitä yksittäinen ihminen tekee. Toivottavasti vähintään sanoo moro asiakkaalle. Mutta onko se moro, onko se asiakaspalvelua vai onko se vaan riittävä asiakaskohtaaminen osalle asiakkaasta, niin tää on ehkä tällanen, mihin me ollaan nyt viime vuosina siirrytty siitä asiakaspalvelu-sanasta. Tuolla sosiaali- ja terveyspuolella puhutaan asiakastyöstä, niin ehkä siihen suuntaan nyt toivotaan, että huomioidaan ihminen ihmisenä, jolloin ehkä se asiakaspalvelu ohjaa sanana johonkin muuhun kuin ihmisen kohtaamiseen ihmisenä.

Kalle Lehtinen: Mä komppaisin näitä edellisiä tässä kans, että nää on inspiraatioks tää vaikuttamisopas myös. Tästä vois vielä sen verran mainita, että tässähän oli Oulun Ake myös mukana ja me pyydystettiin tähän silloin tähän oppaaseen ihmisiltä tämmösiä Mitä kirjasto merkitsee, tämmöseen kysymykseen vastauksia. Eli tääl on sitten pienistä kirjastoista etenkin kerätty ihmisiltä kirjeitä, asiakkailta, et mitä se kirjasto merkitsee. Niin siinäkin yritettiin tuoda sitä asiakasta esille tässä vaikuttamisoppaassa.

Juliaana Grahn: Kyllä, siis erittäin hyvä täydennys. Ja just tää yhteistyö Ake-kirjastojen, kehittämiskirjastojen välillä. Musiikkioppaassa Ake Vaasa Akepampasin ja sitten vaikuttamisoppaassa Ake Oulun kanssa. Ne ilmentää myös tätä ihan lakisääteistä kehittämistehtävien välistä yhteistyötä, et me pystytään tekemään asioita myös yhdessä kun me tiedetään, et meijän alueet ei lopulta oo niin erilaisia, etteikö jotain teemaa todennäkösesti käsiteltäs useammassa alueessa samaan aikaan. Niin ilman muuta tällainen yhteistyö on myös resurssien järkevää hyödyntämistä yhdessä. Vaikuttamisoppaaseen liittyy myös spinoffina tällaiset vaikuttamiskortit, jotka tuotettiin esihenkilöille sitä tarkoitusta varten, et he pystyy sitten näitä samoja keskusteluja käymään myös kuntapäättäjien, viranhaltijoitten politiikassa ja hallinnollisia töitä kunnissa tekevien kanssa.

Haastattelija: Minkälaista palautetta te ootte saanu näistä, tai reaktiota, näistä julkaisuista? Onko tullu suoraa palautetta vai ootteko jotain kyselyjä esimerkiksi tehneet?

Ilona Heinonen: Toki ihan kiitosta on varmasti tullu kaikille meille tekijöille kollegoilta ja työyhteisöltä ja toki me ollaan yritetty kertoo näistä eri alan julkaisuissa ja tapahtumissa, jos vaan on ollu mahdollisuus sellaseen. Mutta mä en tiiä, Juliaana, onko sulle tullu sitten jotenkin virallisemmin vielä jostain jotain palautetta?

Juliaana Grahn: Nii, että avoimeks nää on tehty. Meillä hyvin vähän on tullu sellasta palautetta, että nää ei olis jotenkin ookoo. Et ehkä se on vähän samalla et tää on osittain myös kirja muiden joukossa, voiko näin sanoa. Et ne lukee jotka lukee ja ne jotka ei lue, niin ne ei sitten lue. Et ei oo sellasta kielteistä palautetta oikeestaan välittyny. Myös tää julkaisu prosessina on haluttu ottaa osaksi tätä meidän osaamisen kehittämistä. Et meidän julkaisutilaisuuksiin näistä jokaisesta kirjasta erikseen ei myöskään oo hirveästi liittynyt mitään sellasta kielteistä, että tää ei jotenkin koettas liittyvän työhön. Et, siis kieltävää palautetta ei ole tullut.

Ilona Heinonen: Ja hausta huomata, että vaikka tää muukin musiikkikirjastotyön opas on kuitenkin vähän kapean sektorin opas ehkä, mikä ei suoranaisesti kai, toki osaltaan kaikkia koskettaa, mutta vähän tämmönen erityisalan juttu, ni kuitenkin vaikka tämä nyt on jo muutamia vuosia vanha, niin edelleen saattaa tulla just sellasia et joku onkin, vaikka opiskelija käyttänyt tätä jossain. Uskon, et näil kaikilla oppilailla on pidemmäksikin ajaksi kyllä käyttöä, että niihin on kuitenkin koottu aika hyvin näitä kirjastoalan keskeisiä juttuja, niin uskon, että niistä on hyötyä pidemmälläkin aikajänteellä.

Terhi Turkia: Itselleni on lähinnä tullu just noilta ihmisiltä, ketkä tulee oppilaitoksista vaikkapa harjotteluun tänne Tampereen kaupunginkirjastoon, ni heiltä, että jaa että okei, et sä oot se, joka ton on tehny, et he on koulussa tutustunu häihin julkasuihin.

Itse mä ajattelen, et näillä voi olla just sinne opintoihin semmonen merkitys, et ne tuo ehkä sellasta konkretiaa siitä yleisen kirjaston työstä. Sillai mä oon ainaki ymmärtäny niiltä, kenen kanssa mä oon näistä keskustellu. Et sielt on ehkä löydetty semmosia asioita et ahaa, okei, että käytännössä se asia on näin. Kun se opinnoissa on tuotu esille jollain lailla ni sit ehkä saa semmosta näkökulmaa niiden kautta.

Haastattelija: Onko teillä muuta lisättävää näihin keskusteluun vielä?

Juliaana Grahn: Niin, ehkä toi palauteasia on sellainen, että kun täs Ake-kehyksessä jos miettii kirjastohenkilöstöö, joka on jo työelämässä, niin silloin tää tällainen palaute ei oo välttämättä vertailukelpoinen tavallaan mittana, et minkälaista palautetta me saadaan siitä, että meillä on ollu työryhmä, joka on projektina koostanu yksiin kansiin jonkun kirjastosubstanssin olennaiset asiat ja pohtinu sitä. Niin mä en tiedä et voiko sitä sillä lailla aatella, et minkälaista palautetta siitä tulee. Kiitoksia todennäkösesti, joo. Et se on hankala. Mut sit ku taas uusiin ihmisiin, uusiin, jotka tulee alalle, ja mehän lykätään siis täällä Tampereen kaupunginkirjastossa informaatiotutkimuksen harjoittelijoille käteen nää julkasut perehdytyksenä että täs ois tämmöset, pam. Voitte kuvitella tämän äänen, kun ne tulee pöytään. Heidän kauttaan se on ehkä nimenomaan sitä uuden tiedon avaamista et ai tää menee näin, et se on niin kiintee osa sitä perehdytystä. Et me ei myöskään pyydetä tästä palautetta samalla lailla kun mistä tahansa koulutuksista. Tai miten esimerkiks perehdytyksestä saattaa esihenkilö pyytää palautetta et miten tää on onnistunu. Että kun tää on ehkä tehty eri tarkoitukseen, mut kuitenki liittyen tähän samaan. Et se palaute on pikemminkin ollu sitä että voisko näitä saada painettuna meille, me tarvittas tämä. Tai sitten se, että sitä ei kuitenkaan pidä ottaa semmosena yhtenä raamattuna et silloin kun se löytyy hyllystä, niin se jotenkin tarjois ratkaisun asiaan, joka on siellä omassa yksikössä pohdittavana. Et se on hankala. Mut et ehkä se enemmän on sitä, että me saadaan jatkuvasti ideoita siitä et mikä olis seuraava julkaisu.

Kalle Lehtinen: Mä vielä tähän voisin sanoa, että tietysti ku on toimittanu ja kirjottanu tommosen oppaan vaikuttamiseen liittyen, ni totta kai sitä tulee ite tarkasteltua koko ajan siitä vaikuttamisen näkökulmasta asioita. No en tiedä,  se voi olla rasittavaakin, mut aika usein tulee mainittua että hei, tästäkin asiasta löytyis vaikuttamisoppaasta juttua et jos haluutte tietää. Et jos jonkun asian kanssa painitaan ja haluttais et se sais enemmän jalansijaa tai olis jotain resursseja. Että kun loppujen lopuks kuitenkin koko ajanhan me tarvitaan sitä vaikuttavuutta ja koko ajan meijän täytyis osata kertoo, mitä me tehdään. Että ihmiset, päättäjät, asiakkaat, jopa kollegat ni ei ne voi tajuta, mitä me tehdään, jos ei me sitä kerrota. Niin tavallaan se on semmonen työkalu itelle. Tietysti miten sen sais sillain, että kaikki kirjastolaiset lukis sen, niin se onkin sitten aika paljon vaikeampi kysymys.

Haastattelija: Onko teillä vielä joku viimeinen tervehdys kuulijoille tässä sanottavana?

Terhi Turkia: No viimeinen tervehdys sellainen, että lukekaa ne julkaisut [naurahtaa], tutustukaa niihin siinä omassa työkontekstissa sen verran, mitä tarvitsette ja mitä saatte siihen aikaa käyttää tai käytettyä. Niin itse ainakin ajattelen, että noista jokaisesta saa ihminen, joka työskentelee yleisessä kirjastossa, niin aivan varmasti asioita. Että kyllä mä suosittelen lämpimästi kaikkia näitä.

Ilona Heinonen: Kaikki ovat varmasti semmosia, että ei niitä myöskään ole pakko lukea kannesta kanteen, vaan voi vaan avata sen jostain kohtaa ja kattoo, mitä tässä on. Tai kattoo sisällysluettelosta et toi kohta kiinnostais mua nyt ja selata sitä kohtaa. Ja varmasti silläkin tavalla saa sieltä ideoita ja vinkkejä.

Terhi Turkia: Kyllä, just näin.

Haastattelija: Joo, mutta kiitos tästä mielenkiintoisesta keskustelusta ja ajastanne tän podcastin jaksolle. Kiitos.

Vastaajat: Kiitos!

[musiikki]

Kurikan Saima 

Kurikassa otettiin käyttöön upouusi monipalveluauto Saima kesällä 2022. Auto saapui meille kesäkuussa ja kesälomien aikaan elokuussa, se pääsi ensimmäistä kertaa reitilleen. Saima korvasi kaksi vanhaa kirjastoautoa, Präntin ja Puukstaavin, ja liikennöi koko Kurikan alueella. Erityisesti Puukstaavi alkoi olla kirjaimellisesti tiensä päässä, joten uusi auto oli todella odotettu. Niin henkilökunta kuin asiakkaatkin ovat olleet erittäin tyytyväisiä siihen. Saimassa tehdäänkin keskimäärin noin 20 000 asiakaskäyntiä ja 50 000 lainaa vuosittain. 

Auto on toteutettu Scanian linja-autopohjalle. Koska auto hankittiin monipalveluautoksi, laitettiin yleiseksi vaatimukseksi monikäyttöisyys ja muunneltavuus, mikä mahdollistettiin taittuvilla tai irrotettavilla hylly- ja kärryratkaisuilla. Monikäyttöisyyttä tukee avara pohjaratkaisu ja mm. auton varustaminen valkokankaalla ja videotykillä. Ohjaamo on äänieristetty ja sitä voidaan tarvittaessa käyttää asiakastapaamisiin pop-up -tyyppisessä yhteistyössä. 

Auton ulkoasun on suunnitellut graafikko Kaisa Rekinen. Auton kuvitukseen toivottiin eläinaiheita, erityisesti metsäneläimiä. Autoa onkin kehuttu myös raikkaan ja iloisen ilmeensä vuoksi. Myös avara pohjaratkaisu, takaosan istuinpenkit ja valoisuus ovat keränneet kiitosta. Nimensä Saima sai Kurikan ensimmäiseltä kirjastonhoitajalta Saima Lohikoskelta. 

Seinäjoella kuorma-autoalustaiseen kirjastoautoon päädyttiin sen vuoksi, että vuonna 2015 käyttöönotetusta kuorma-autoalustaisesta kirjastoautosta, Ilosta, oli jo saatu hyvät käyttökokemukset. Kirjastoauto valmistui Conlogin tehtaalla Rautalammilla. Kirjastoauton ulkoasun sekä sisätilan sisustuksen on suunnitellut seinäjokinen suunnittelutoimisto InHouse Design. Ulkoasun ideointiin ovat osallistuneet myös Alaviitalan, Aseman ja Kouran koulun 3. ja 4. luokan oppilaat. Kirjastoauton nimi, Valo, valikoitui nimikilpailun kautta.  

-Jonna Timonharju 

Seinäjoen Valo 

Valo lähti liikenteeseen 15.4.2024. Valolla on muutama pysäkki Seinäjoen kantakaupunkialueella, mutta suurin osa sen pysäkeistä sijaitsee Ylistarossa, Nurmossa ja Peräseinäjoella. Valo palvelee myös kahta koulua Isossakyrössä. Seinäjoen ja Kurikan kirjastoilla on myös meneillään yhteinen, aluehallintoviraston rahoittama kirjastoautohanke Kirjastoautoilla kylille monipuolisesti. Hanke jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka. Hankkeen tiimoilta osallistumme erilaisiin tapahtumiin ja toteutamme erilaisia palvelukokeiluja kirjastoautoissa.  

Ensimmäinen vuosi uuden kirjastoauton kanssa ei ole ollut täysin ongelmaton, ja auto onkin ollut monta päivää pois ajosta erilaisten huoltojen vuoksi. Asiakkaat ovat kuitenkin ottaneet uuden kirjastoauton hyvin vastaan. Tästä kertoo muun muassa kävijä- ja lainamäärien nousu viime vuonna: kävijöitä oli yli 8000 enemmän kuin edellisenä vuonna, ja lainojenkin määrä kasvoi tuhannella lainalla.  

-Tytti Koivumäki 

Vaasan Hilda 

Vaasaan oli toivottu uutta kirjastoautoa jo useampi vuosi ja 2023 rahoitus saatiin varmistettua. Uuden kirjastoauton suunnittelu aloitettiin alkuvuodesta 2024 ja tarjouspyyntöä valmisteltiin huolellisesti. Kirjaston sisäinen työryhmä mietti, millaisia toimintoja uuteen autoon halutaan ja myös asiakkailta kysyttiin ideoita. Vaasan kaupunki suosii sähkö- tai kaasuautoja mutta kirjastoautotallin koko ja se, että talli on kirjastorakennuksen sisällä, esti näiden vaihtoehtojen käyttämisen. Uusi auto valittiin toimimaan biodieselillä.  

Kiitokori voitti kilpailutuksen auton valmistamisesta. Kesäkuussa kirjastolaisista perustettu työryhmä pääsi valitsemaan kirjastoauton sisäpuolen värimaailmaa. Hyllyjen, penkkien ja lattian värivalinnat saivat vaikutteita luonnosta ja merestä. Lokakuussa auto oli siinä vaiheessa, että uuden ulkoasun suunnitteluun avattiin portfoliohaku ammattitaiteilijoille. Tästä joukosta laajennettu työryhmä valitsi kolme alueen taiteilijaa jatkoon. Taiteilijat olivat Terese Bast, Päivi Arenius ja Lotta Strandman. Laajennettu työryhmä valitsi finalisteista voittajaksi Terese Bastin suunnitelman.  

Kirjastoauton nimestä järjestettiin nimikilpailu marraskuussa. Laajennettu työryhmä valitsi uudeksi nimeksi Hildan. Hildan nimi juontuu Vaasan kirjastotoiminnan kehittäjänä tunnetusta Hilda Hellmanista (1838-1901). Rölliä edeltävät kirjastoautot ovat olleet nimeltään Walther ja Mathilda, ja nämä autot saivat nimensä entisiltä kirjastonjohtajilta. 

-Anna Pakka 

Ilmajoen Jaakkoo 

Ilmajoella päädyttiin valitsemaan auton malliksi perinteinen runko, koska vaihtoehtona oli myös ns. kuorma-autoalustalla oleva mutta emme saaneet siitä meidän ehtojen mukaista tarjousta.  Kysyimme Ilmajoelta kotoisin olevalta kuvittaja/graafikko Virpi Talvitieltä että olisiko hänellä kiinnostusta kuvitukseen. Hän innostui heti ja yhdessä mietimme, millaista aihetta haluaisimme. Eli jotain mikä kuvastaa meidän Ilmajokea ja tietenkin kirjastoa. Eli autoon tuli ns. Nikkolan-suora koivuineen eri vuodenaikoina ja kirjavaunut kuvastamaan kirjastoa ja kuljettajamme koira on päässyt myös auton kylkeen. Väritys maanläheinen.  

Nimeämistä varten järjestimme kyselyn kuntalaisille ja vaihtoehdoista valitsimme Jaakkoon. Eli Jaakko Ilkastahan tuo Jaakkoo tulee.  

Auto kulkee koko kunnan alueella sekä ilta- että aamuvuorossa yhteensä noin 80 pysäkillä. 

Me henkilökunta olemme hyvin ylpeitä uudesta autosta ja onhan tuo upea näky värivaloinen kun tuolla tiellä kulkee. Asiakkaat pitävät myös ja kaikki taitavat tuntea jo auton soittoäänenkin, joka soi kun pysäkille Jaakkoo saapuu.  

– Kati Välkkilä 

Närpiön Lukuonni 

Kirjastoatuo otettiin käyttöön tammikuussa 2019. Valitsimme kuorma-automallin, koska alusta on tasainen, mikä mahdollisti suuremman hyllytilan käytön. Automalli mahdollisti myös väljemmän tilan tunteen kirjastoautoon. Suunnittelua helpotti mahdollisuus sijoittaa asiakasovi useampaan eri kohtaan autossa. Kirjastoautomme kulkee monella päiväkodilla sekä koululla (joista kaksi on suurempia koulukeskuksia ) ja myös suurelle osalla aikuisasiakkaita, joten meille on tärkeää voida tarjota suuri sekä monipuolinen kokoelma kirjallisuutta.   
Niin henkilökunta kuin asiakkaat ovat ottaneet auton hyvin vastaan, se on hieno liikkuva mainoskyltti kirjastotoiminnasta.  

Kuvituksen teki paikallinen taiteilija Sanna Ek. Meillä on ollut jo aiemmin kirjastossa hänen tekemäänsä taidetta ja hänen taiteellinen tyylinsä sopi myös kirjastoautoomme.  
 
 Kirjastoauton nimeämiseen järjestimme kilpailun kouluissa, joissa kirjastoauto vierailee. Opiskelijat lähettivät nimiehdotuksia, voittajaksi valikoitui Läslycka -eli Lukuonni. Avajaisiin kutsuttiin voittajanimen keksineen oppilaan luokka ja nimi paljastettiin juhlallisessa tilaisuudessa. 

– Magdalena Udd 

Toukokuu on toimintaa täynnä. Järjestämme Eepos-kirjastokimpan kehittämispäivän Lapuan kirjastolla 14.5.2025, jossa Harri Sahavirta kertoo Vihreä kirjasto -hankkeesta sekä kirjaston vihreistä valinnoista. AKEpampas osallistuu myös Porvoossa järjestettäviin ruotsinkielisiin kirjastopäiviin ja Musiikkikirjastoyhdistyksen kevättapaamiseen Seinäjoen kirjastossa 5.5.2025.  Vuoden ensimmäinen kirjastokierros lähti käyntiin huhtikuun lopulla, kun vierailimme Laihian kirjastossa. Toukokuussa vierailemme Kannuksen, Kokkolan, Soinin, Ähtärin, Ristiniemen, Maalahden, Seinäjoen ja Ilmajoen kirjastoissa.

7.5. Kuullaan Pirkko Ilmasen johdatuksella työvälineitä kirjallisuusterapeuttisiin menetelmiin osana kirjastopalveluita. 8.5. vietetään Barnbiblioteksdagenia Närpiössä ja 9.5. Lastenkirjastotyönpäivää Seinäjoella.

Olemme tehneet muutoksia lainattavaan materiaaliin. Olemme tehneet muutoksia pelilaatikoihin. Nyt löytyy oma pelilaatikko lapsille ja aikuisille. Meillä on myös kahdet VR-lasit, jotka ovat omassa lainattavassa paketissaan. Löydät lainattavan materiaalin varauskalenterin yhteisen Teams -kanavan tiedostoista, verkkosivujemme materiaalipankissa on opastevideo varauksen tekemisestä lainattavaan materiaaliin.

Musatiimi kokoontuu kevään viimeiseen tapaamiseen 28.5. Tapaamisessa viedään vuoden 2026 projektia eteenpäin. Lähetämme myös kyselyt alueemme kirjastoille, minkä avulla pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme paremmaksi ja enemmän alueidemme tarpeita palvelevimmiksi. Vastaamalla kyselyyn pystyt vaikuttamaan omalta osaltasi AKEpampaksen toiminnan kehittämiseen! 

Podcast -jaksoja tulee poikkeuksellisesti heinäkuuhun asti. Pidämme elokuun taukoa ja jatkamme jälleen syyskuussa. Toukokuussa kuullaan AKEPIKEN tuottamista kirjastoammatillista työtä tukevista julkaisuista. Kesäkuun jaksossa voit tutustua Seinäjoen sekä Rovaniemen ERTE:jen toimintaan. Heinäkuussa voit kuunnella Kirjastoauton elämästä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimmissa kolkissa, sekä Vantaan kirjastoautotyöstä. Voit kuunnella jaksot täältä .

Vaasan AKEpampas toivottaa kaikille oikein mukavaa kesää!

Voit kuunnella podcastin täältä https://open.spotify.com/show/6uA8MjJloMa8UzP42begbZ

Äänitteen kesto: 42 min

Litterointimerkinnät

Puhujat:Juontaja Matti Pajarinen
  
sa-sana jää kesken
(sana)epävarmasti kuultu jakso puheessa tai epävarmasti tunnistettu puhuja
(-)                         sana, josta ei ole saatu selvää
(–)useampia sanoja, joista ei ole saatu selvää
[ääni]  litteroijan kommentti tai muu kuin puheen ääni
, . ? : –kieliopin mukainen välimerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa

[musiikkia]

Juontaja: Tervetuloa Pinnalla-podcastiin. Tänään meillä on vieraana Matti Pajarinen Teostosta.

Matti Pajarinen: Huomenta. Matti Pajarinen ja toimin tosiaan aluevastaavana täällä Pohjois-Suomessa tai nyt sanotaan Keski- ja Pohjois-Suomessa tai on minun minun tätä aluetta. Käytännössä tämmösen niin kun Vaasa-Kuopio -akselilta ylöspäin. Sitten hoidan tapahtumia, konsertteja, ravintoloita. Ja sit tietenkin näitä kaupunkien ja kuntienkin asioita ja seurakuntien, että vähän niin kun joka suunnasta tulee kysymyksiä myös tekijöiltä ja vähän niin kun tämmönen yleismies. Mutta pääsääntöisesti tuota näihin itse musiikkia sisältäviin tapahtumiin sitten on minun vastuualue.

Lähdetään tässä käymään läpi ihan siitä lähetään liikenteeseen, että mikä on tekijänoikeus. Ja tekijänoikeushan on, se tulee aina, kun tehdään jotain, luodaan jotain uutta. Ja se on ihan määriteltykin seuraavanlaisesti, että se teos on henkisen luomistyön ja omaperäinen itsenäinen tulos. Ja tekijänoikeuteen siihen teokseen aina sisältyy erilaisia oikeuksia. Löytyy näitä taloudellisia oikeuksia ja moraalisia oikeuksia. Ja taloudelliset oikeudet tarkottaa toki sitä, et kun sitä tällä tekijällä on oikeus määrätä sen teoksensa käytöstä kaikkinensa, että miten tuota, kuinka paljon sitä valmistetaan ja miten se saadaan yleisölle esille. Moraalisia oikeuksia on sitten ns. isyysoikeus, eli oikeus tulla mainituksi tekijänä. Mikä se nyt ikinä onkaan? Sehän voi olla, se voi olla taulu, se voi olla musiikkiteos, se voi olla ihan mikä vaan, et siihen ei oo. Ja siinä ei oo mitään taiteellista tämmöstä rimaa laitettu, et se voi olla, se on luomistyön tulos, eli se on jokainen, kun tekee sitä, niin se on hänen näkemyksensä siitä teoksesta. Ja sit siinä on myös respektio-oikeus, eli sitä ei saa muuttaa tai loukata sitä millään tavalla sitten toisessa yhteydessä esimerkiksi.

Tekijänoikeus on voimassa luonnollisesti sen teoksen tekijän elinajan. Ja sen lisäksi vielä 70 vuotta tekijän kuolinvuoden jälkeen. Eli jos puhutaan nyt musiikista tai musiikkiteoksista, niin tarkottaa, et jos musiikkikappaleella on esimerkiks ollu useampi tekijä, niin tässä tapauksessa niin sen viimeisen tekijän kuolemasta se 70 vuotta päättyy sitten se suojaus siihen.

Ja mikä on Teosto? Eli me olemme käytännössä musiikin tekijän ja  musiikin käyttäjän tämmönen välipalikka, jos voi näin sanoa. Eli me edustetaan suomalaisia musiikin tekijöitä pääsääntöisesti tietenkin, kun Suomessa ollaan, mut toki käydään kohta ulkomaisiakin läpi. Mut meillä on noin 40 000 tekijäasiakasta. Ja ne on säveltäjiä, ne on sanoittajia, sovittajia ja kustantaja-asiakkaita, 40 600 tais olla ihan tarkka tällä hetkellä.

Ja me tehdään sitten yhteistyötä ulkomaisten tekijänoikeusjärjestöjen kanssa. Meillä on ns. vastavuoroisuussopimus. Eli kun suomalainen musiikki soi ulkomailla, niin sieltä tilitetään meille, ja me tilitetään sitten taas meidän tekijäasiakkaille sitten se ulkomailla soitettu vice versa eli toisinpäin myös. Eli me tilitetään sitten ulospäin myös näille sisarjärjestöille sitten, kun on ulkomainen musiikki soinut meille.

Teoston ylin päätösvalta on tekijöillä itsellään. Eli mehän olemme aatteellinen yhdistys. Ylin päätäntävalta on meidän jäsenillä. Ja meitä jäseniä on noin 900 kappaletta tällä hetkellä. Eli siellä on näitä säveltäjiä ja sanottajia, kustantaja jäseniäkin sitten. Ja siitä sitten periaatteessa, jos nopeesti käyvään tää organisaatio, niin on sitten hallitus, eli hallitus toimii sit siellä jäsenistön alla. Ja sit meillä on niin kun meidän johtoryhmä, ja sitten tää operatiivista työtä tekevät ihmiset. Meillä on noin 77 ihmistä töissä Teostossa, eli meillä sitten on tämän meidän tapahtumapuolen lisäksi tietenkin on-linet. Ja sitten mikä on todella tarkkaa, on tilitys ja raportointi, että me saadaan tilitettyä ne rahat sitten oikeeseen osoitteeseen. Lisäksi on tää dokumentaatio, eli kaikki kappaleet dokumentaatio, tai on tämmösessä dokumentoidaan sitten, että me saadaan taas sitten ne jako-osuudet sieltä sitten katottuna ja ne tekijät on oikein siellä.  Eli tää on aika, sanotaanko pinnan alla, isossa kuvassa tää on helppo, mutta pinnan alla kyllä aika sitten tämmöstä datan käsittelyä hyvin paljon tänä päivänä.

Teoston jäseneksi voi tulla Teoston asiakas. Eli nyt on asiakas ja jäsen on vähän eri asia. Eli jos on tämmönen normi asiakas, niin se ei oo automaattisesti jäsen. Eli siihen jäsenyyttä pitää aina hakea sitten. Ja siinä on tietyt kriteerit sitten olemassa. Niin kun sanoin, että me pidetään vähän niin kun nää rattaat pyörimässä. Eli jos lähetään tuosta ylimmästä liikenteeseen, eli kun sävelletään, sanotetaan, sovitetaan musiikkia. Siitä tehdään meille teosilmoitus. Ja sitten me se dokumentoidaan. Ja sitten, kun sitä lähetään esittämään sitä musiikkia julkisesti jossain, niin me saadaan se tieto sieltä sitten järjestöltä tai musiikin käyttäjiltä. Ja sit me yhdistetään se data sitten siihen meijän teosrekisteriin, että mikä biisi on soinut ja ketkä on siellä on sitten sitä biisiä ollu tekemässä. Ja sen kautta sitten me tilitetään sitä rahaa siitä julkisesta esittämisestä sinne tekijöille takasin. Ja käytännössä tää on tämmönen syklikin mikä pyörii koko ajan. Toki meillä sitten on myös tekijöillä edunvalvontaa ja kaikkea muuta sitten yhteiskunnallista asiaa myös. Mut tää niin kun tää meijän pääjuttu on ehottomasti tämä, että me saadaan tätä rahaa tilitettyä sitten eteenpäin sinne oikeeseen osotteeseen oikeille henkilöille.

Teosto tosiaan edustaa säveltäjiä, sanottajia, kustantajia. Ja NCB mikä tuossa on, niin tää on nyt sitten tän ennen kun levyissä luki, että Teosto, niin nyt siellä lukee tää NCB, eli mekanisointi. Ja se on tämmönen yhteispohjoismaalainen, koska äänilevyjä ei enää siinä määrin oo mitä ennen ollut, niin tää on yhdistetty pohjoismaalaiseksi sitten tää NCB. Ja sieltä tulee se mekanisointi.

Kyllä Gramex sitten on mitä kysytään, mikä on Gramexin ja Teoston ero, niin he edustaa sitten nimenomaan tätä äänitemusiikin puolta, levy yhtiöitä. Sitten näitä artisteja ja levyllä soittavia muusikkoja. Eli he taas tilittää, jos oot studiomuusikko, niin Gramex tilittää taas sinne studiomuusikkoon siitä heidän tilityksestään. Eli tää on, me ollaan tekijöitä ja sitten Gramex on muusikkojen liitto, voi sanoo näin.

No millon musiikin esittämiseen tarvitaan lupa? Tää on yksinkertanen kysymys. Musiikin julkiseen esittämiseen tarvitaan aina lupa. Eli sillä nyt ei oo merkitystä, että minkälainen se tapahtuma on, jos siellä musiikki soi. Mutta lähtökohtasesti tarvitaan aina. Sillä ei oo merkitystä onko se livemusiikkia, elävää musiikkia tai tallennettua tai äänitteeltä tuotua musiikkia tai soitetaan siellä tapahtumassa. Onko se koti- tai ulkomaista? Ja onko se tapahtuma kaupallinen tai ei-kaupallinen? Pääsymaksullinen tai pääsymaksuton? Ja mut se käytännössä tarvitaan aina. Ja vaikka se ois nykytapahtumassa nyt esimerkiksi on pelkkää taustamusiikkia, niin lähtökohtasesti aina pitää kilkuttaa kelloa, että jotain kun musiikkia käytetään, että siihen tarvitaan joku lupa. Muutamia poikkeuksia toki sitten on, että millon sitä lupaa ei tarvita. Tietenkin tämmöset perhepiirissä olevat juhlat. Eli häät, syntymäpäivät, hautajaiset, ja opetuksessa, jumalanpalveluksessa sitten se on tässä niin kun siihen ei tarvita erillistä lupaa.

Ja sitten tietenkin tuossa, kun puhuttiin tästä tekijänoikeuden, kuinka kauan tää suojaus on päällä, eli se 70 vuotta siitä kuolemasta.  Ja kun sen jälkeen se raukee nyt sitten se 70 vuotta, niin sit siitä tulee ns. sitä vapaata musiikkia, eli sitä saa sitten käyttää ilman mitään lisenssiä tai lupaa.

Teoksen kopiointia yksityiseen käyttöön, se on aina, että siihen ei tarvita. Ja siteeraukseen, sitaatin on tuettava tai perusteltava omaa esitystä, eli siihen voi myös käyttää sitten. Mut tekijä on aina hyvä mainita. Ja tosiaan, kun olet järjestävä taho, niin silloin sä käytännössä vastaat siitä, että sun pitää huolehtia sitten se musiikin käyttölupa. Ja sen saa sitten meiltä. Ja me käytännössä katotaan sitten, että minkälainen se tapahtuma on. Toki kysellään, että minkälaista se musiikki siinä on ja mikä on se sopivin lupa siihen tarkoitukseen. Lupia meillä on todella paljon erilaisia, koska on hyvin paljon erilaisia tapahtumia, erilaisia ympäristöjä missä musiikkia soitetaan tai missä näitä tapahtumia on. Niin siksi on helpoin aina sitten, jos on vähänkään kysymystä, niin ottaa meihin yhteyttä sitten.

Taustamusiikista vielä sen verran, että tosiaan tää Teoston ja Gramexin tämmönen yhteisyritys, tytäryritys, kun GT musiikkiluvat, niin hallinnoi taustamusiikkia sitten Suomessa. Eli käytännössä, et se menee nyt sieltä aina. Nyt puhutaan nimenomaan tapahtumista, jossa on musiikkia, musiikkia sitten soitetaan.

[musiikkia]

Mitkä vaikuttaa siihen musiikin käyttöluvan hintaan? Siihen vaikuttaa monikin asia. Eli me toki neuvotellaan näitä hyvin paljon eri järjestöjen ja tahojen kanssa. Eli yleensä ne on kattojärjestöt niin kun esimerkiksi nyt, kun puhutaan kunnan toiminnasta, niin silloin on Kuntaliitto siellä meidän neuvotteluosapuolena. Ja sitten tehdään yhteisesti päätös, ja sit se tulee kunnille sitten se tieto sieltä kuntapuolelta sitten, Kuntaliitolta sitte. Lähtökohtana sitten, et kaikki musiikki ja nää on samanarvoista, eli me ei sit ihan sama, että minkälaista, onko se klassista musiikkia, taidemusiikkia, tai ihan pop-musiikkia, tunnettua. Et sillä ei oo merkitystä. Eli kaikki musiikki on meille samanarvoista. Korvaukset määräytyy esimerkiksi liikevaihdon perusteella, yleisökapasiteetin tai lipputulojen perusteella. Et se riippuu nyt siitä tapahtuman luonteesta sitten, että minkälainen se on.

Ja mikä on sitten tärkeä, niin nää samat käyttöehdot. Toki kun tässä tekijänoikeuslaki on tässä meijän takana. Ja kyllä niin kun meitäkin valvoo taas ylemmät tahot, et me ollaan, me ei voida toiselle antaa toista ja toiselle toista, vaan ne on kaikille toimijoille samat hinnat.

Korvaukset tilitetään sitten raporttien perusteella. Eli niin kun sanoin, että tää raportointi on kanssa tärkeä osa meille. Eli kun sitä käytetään sitä musiikkia, niin siitä tehdään erilaisia raportteja. Livepuolella se on yleensä settilista, mitä keikalla on soitettu. Äänitepuolella se voi olla, että sinne vaan merkataan sitten erilaisiin tämmösiin Excel-pohjiin mitä kunnillakin esimerkiks on tai .pdf-pohja, että sinne, että mitä musiikkia missä on soitettu. Ja sen perusteella me sitten päästään tilittämään sitä sinne oikeeseen osotteeseen.

Taustamusiikkia arvioidaan aina silloin, kun tehdään tämmönen taustamusiikkitutkimus. Ja sen perusteella sitten aina tilitetään se. Ja tosiaan niin kun sanoin, et ne tilitykset kohdistuvat oikeille tekijöille. Eli tänä päivänä hyvin paljon sitten myös puhutaan pop-musiikista, niin siellä on esimerkiksi tämmösiä biisileirejä missä sit saattaa olla niin kun tekijöinä useita eri henkilöitä. Eli säveltäjiä saattaa olla vaikka kolme kappaletta, ja sanottajiakin saattaa olla useampia. Niin sit he ovat ilmottaneet, että millä osuudella kukakin on tehnyt siihen. Ja me tilitetään sen perusteella sitten tätä rahaa eteenpäin sitten. Tässä vielä vähän, no joo tässä on vielä nyt oikeestaan, kun kysytään mikä ero on keikkapalkkioilla ja Teoston maksuilla. Eli tää kysymys tulee hyvin monesti kanssa esille. Eli tapahtumajärjestäjähän siellä nyt on taustalla. Se hankkii sen esiintyjän, ja sitten siihen sen meidän esitysluvan. Ja järjestäjä myös maksaa sen esiintymispalkkion, eli keikkapalkkion sille esiintyjälle, ja lisäksi sen musiikin käyttökorvauksen. Ja esiintymispalkkio ja musiikin käyttökorvaushan on sinänsä, et tosiaan se menee esimerkiks keikkamyyjän kautta tai sit suoraan sille artistille, esiintyjälle. Ja mikä meille maksetaan, niin me maksetaan aina sitten nimenomaan sinne musiikintekijälle. Eli nythän voi olla semmonen tilanne ja hyvin monesti on, että itse musiikintekijä ei ole artisti eikä toisinpäin. Eli silloin nimenomaan tän musiikintekijä saa sen palkkansa sitten sieltä kun eri artistit esiintyvät ja soittavat hänen tekemiään teoksia sitten.

Toki voi olla sitten niin, että musiikin esiintyjä ja artisti voi olla myös musiikintekijä, mut samalla lailla se kuuluu ihan samalla syklillä menee sekin sinne tekijälle tässäkin tapauksessa.

Sit tästä musiikkikunnan toiminnasta. Eli historiaa sen verran, että tää on tosiaan 80-luvulta asti nyt sitten Kuntaliiton kanssa tästä tehty tämmönen sopimus, ja se on vähän niin kun ns. räätälöity sopimus, eli se sitten katotaan. Semmonen mahollisimman helppo ja mahollisimman kattava sitten kunnan näihin tarpeisiin sitten mitä minkälaista musiikkia siellä käytetään. Korvaus tulee asukasluvun mukaan. Ja sit se aina kun me tarkastetaan vuosittain keväällä sitten, että paljonko se kunkin kunnan asukasmäärä. Tässä nyt on semmonen tilanne nyt tän kuntasopimuksen kanssa, eli meillä on käytännössä nyt valmistunut tää viimeisin soppari. Mut siitä mä en vielä voi valitettavasti kertoa, koska se ei oo vielä meillekään, ja mä en tiedä onko sitä vielä puumerkkejä lyöty sinne alle puolin taikka toisin. Mutta käytännössä se on valmistunut nyt. Ja siitä sitten tulee varmaan kunnillekin oma ja uusi info sitten, että mitä se käytännössä sitten tarkottaa. Pieniä muutoksia, ei isoja, mutta pieniä muutoksia.

Tätähän korjattiin tätä sopimusta jo tämän vuoden alusta. Käydään tuossa läpi, että mitä korjauksia siihen tuli. Eli sillä oli perusteena ihan sillä, että kun se jo 2008 oikeestaan oli se edellinen sopimus, eli se oli aika jo, maailma on muuttunut, sanotaan senkin jälkeen siinä. Ja mikä nyt varmaan suurimpana muutoksena tuli nyt tälle vuoteen, oli tämä pääsymaksullisten tapahtumien järjestäminen niin kun kunnan toimesta. Ne on ennen menny sinne kunnan sopimukselle viime vuonna vielä, mut tämän vuoden alusta sitten kaikki pääsymaksulliset tapahtumat, niin menee ns. tapahtumaluvat, että se ei mee sinne kuntasopimukseen sitten.

Ja tietenkin nää hyvinvointialueet, niin nää irrotettiin sitten tästä sopimuksesta. Ja heille laadittiin sitten oma.

Ja mitä se musiikkikunnan toiminnassa tää kuntalupa niin sanotusti kattaa? Lähtökohtasesti aina puhutaan kunnan peruspalveluista. Eli kun siellä musiikkia soitetaan jossain tämmösessä ihan peruspalvelua, eli tarkottaa jos siellä on, tuossa esimerkiks asiakaspalvelutilat, päiväkodit, museot, kirjastot, koulut, oppilaitokset. Niin näihin se kuntalupa riittää vallan mainiosti, kun se on tämmönen pääsymaksuton tapahtuma niin kun sanottu perusmusiikin käyttöä. Lisäksi sitten näissä ohjatussa liikunnassa, harjotuksissa kunnan järjestämissä. Sit nää ruokatilat, työvarastot, taukotilat, kaikki tämmöset mitä siellä voi sitten musiikki soida.

Nyrkkisääntönä sopimus kattaa kunnan kokonaan itsetuottamat ja järjestämät pääsymaksuttomat tapahtumat. Eli se on oikeestaan sillä lyhykäisyydessään, et tuon yksinkertasemmin sitä ei enää voi mainita. Ja tosiaan, että se edellytys on siinä, että siellä se tapahtuma on yksistään ja yksinomaisesti tän kunnan järjestämä. Et se ei oo esimerkiks yhteistyössä jonkun toisen tahon kanssa.

Eli tässä vielä yhteistoiminnassa järjestetyt tapahtumat. Eli kun se esimerkiks otetaan tää Vaasan kaupunki vaikka nyt sitten järjestää tapahtuman, jossa on sitä markkinoidaan, sitä viestitään, että se on Vaasan kaupungin tapahtuma, ja se on tämmönen. Mutta jos siinä vaikka esimerkiksi Vaasa tekee yhteistyössä vaikka paikallista, ja joku muu kunta tekee paikallisen pankin tai K-kauppa tulee sinne jotenkin markkinoimaan tai on mukana, niin sillon se tipahtaa siitä kuntasopimuksesta pois. Eli nää tämmöset yhteistyökumppanit ja sponsorit, jotka vähän niin kun saa näkyvyyttä siitä, niin silloin se katotaan, et se menee sen kuntasopimuksen ulkopuolelle. Lisäksi tässä pitää ottaa huomioon, että jos vaikka kunta järjestää, kunnilla on monesti tämmösiä ja kaupungilla liikelaitoksia. Eli vaikka ne on kunnan omistuksessa, mut ne on ihan omalla esimerkiksi y-tunnuksella omia organisaatioita, vaikka se on kunnan. Niin silti se menee sinne tapahtumaluvalle, ei kuntasopimukseen.

Ja jos liikelaitos yksistään järjestää tapahtuman, niin tarkottaa, et se menee automaattiselle tapahtumaluvalle, et se ei oo enää kuntasopimus millään tasolla sitten.

Eli kunta tarvitsee sen tapahtumaluvan. Se on semmonen vähän niin kun tapahtumalupa on meidän oikeestaan lupien semmonen sateenvarjo, et sillä pystyy ilmottaa sitten käytännössä minkälaisen tapahtuman vaan. Se on semmonen helppo ja se on kattava. Sieltä sitten meijän verkkopalvelusta siellä käydään sitten ilmoittamassa, että paljon siellä on, et minkälaista musiikin käyttö on ollu. Onko se ollu ihan taustamusiikkina siinä tapahtumassa tai onko se livebändi tai onko mahdollisesti konsertti ollu. Ja ne merkataan sinne. Ja sitten ilmotetaan siellä sitten lipputulot tai onko se pääsymaksuton ja sitten kuulijamäärät. Oikeestaan tässä mitään, no tää on vähän toistamisen tuosta ainakin, jos on kehitysyhtiöt tämmöset liikelaitokset mitkä kuuluu sinne, niin heidän kanssa aina se tapahtumalupa sitten tarvitaan.

Ja miksi tähän on niin kun oikeestaan menty? Niin tässä on, kun on kuntia jotka tekee aika paljon tämmöstä tai tekivät tämmösiä kaupallisia, ja tekevät edelleen kaupallisia konsertteja sitten. Ja sitten se vähän toi, ja sitten kun ne tipahti sinne kuntaluvalle, niin se toi vähän eriarvoisuutta sinne periaatteessa tapahtumakentälle. Eli sit me ei oltu, me ei voitu antaa samalle viivalle sitten kaikkea. Ja siitä huomattiin että tää on semmonen asia mikä pitää korjata, että me saadaan sitten kaikki sitten, voidaan palvella kaikkia samalla tavalla.

Tässä vielä vähän kertauksena. Eli tämmöset mitkä siihen kuntasopimukseen kuuluu. Eli kunnan yksin järjestämät tai tuottamat pääsymaksut, omat konsertit, matineat, yhteislaulutilaisuudet. Ja just nää tauko- ja väliaikamusiikit sitten. Ja kunnan muut pääsymaksuttomat tapahtumat, kun se on yksittäin, ja kunta yksin niitä järjestää, niin niissä ei mitään ongelmaa, et ne on edelleen siinä kuntaluvassa samoten, kun sitten nää päiväkoti, kirjasto ja kaikkien muitten musiikkitapahtumat.

[musiikkia]

Ja tässä vielä kertaalleen. Nyt sitten sopimus tämän vuoden alusta tosiaan tuli tää muutos siihen, että ja ulkopuolisten tää on kanssa hyvä pointti. Et jos on ulkopuolinen, niin järjestäjä järjestää kunnan tilassa esimerkiksi tapahtuman, niin sillon tää järjestäjä, jos on ulkopuolinen, niin se vastaa meille päin siitä, että vaikka se tila olisikin kunnan tai kunta antaisi sen tilan käyttöön tai vuokraa sitten. Ja tosiaan aina, kun yhteistyössä tehdään, niin silloin kellot soimaan, että onko kuntasopimuksen vai tapahtuman luvalla. Ja yleensä sitten ne on yhteistyössä, niin käytännössä aina tipahtas tapahtumaluvan puolelle. Kunnilla on käytännössä kaikilla aina se meidän (-) [25:17] näkyy se kuntasopimus, kun kuntalupa on voimassa. Samoten sitten tapahtumalupa on käytännössä kaikilla sitten, et sitä pystyy käyttää. Kunnilla voi olla erilaisia sopimuksia tai niin kun yhden kunnan alla voi olla meillä. Ja sit niitä tapahtumalupia, kun on eri alueita kunnissakin sitten missä, että se kannattaa sitten tarkastaa aina, että ottaa meihin yhteyttä, jos on epäselvyyttä, että mihin kuka siellä kunnassa järjestäjä ja mihin se lasku sitten siellä kunnan sisällä tulee.

Musiikki, netti ja somen käyttö siitä käydään kohta kanssa vähän, että se ei kata sitä tätä kuntasopimusta siihen erikseen tietyissä ehdoissa siinäkin sitten.

Kuntasopimukseen tämmösten niin kun velvollisuudet mitä se järjestää, kun kunta järjestää tapahtumaa. Niin jos on livekeikka, niin on hyvä pyytää esiintyjää tekemään esitysilmoitus siitä meille. Eli nimenomaan nyt sen takia just, että se esitysilmotus tarkottaa, että se on ne biisit mitä hän on esittänyt siellä, eli se (-) [26:25] niin sanotusti. Ja sen perusteella me sitten tilitetään sitten eteenpäin. Ja hyvin moni tietää nyt sitten tän meidän, et ei tarvii olla meidän tekijäasiakas. Ja meillä on myös niin kun esiintyjäasiakkaita. Eli jos vaan esiinnyt, etkä tee omaa musiikkia ja esität muitten tekemää musiikkia, niin sit sä oot niin kun periaatteessa meidän esiintyjäasiakas. Ja sä pystyt hakemaan meille esiintyjäasiakastunnukset sitten, jolla sä pystyt sen settilistan sitten taas tekemään.

Ja sitten jos on ulkomaalainen esiintyjä, niin he ei pysty taas kirjautumaan, kun siihen tarvitaan suomalaiset pankkitunnukset tähän esiintyjänkin, kun haetaan nää tunnukset sinne, niin ulkomaalaisista, niin jos on mahdollista, niin kysyä sitten settilista sitten siitä tai nää teokset mitä on esitetty siinä tilaisuudessa, niin on hyvä kysästä sitten tässä tapauksessa.

Sitten tästä tapahtumaluvasta, eli nää kunnan pääsymaksulliset konsertit, tapahtumat tai ne yhteistoiminnassa tuotetut järjestetyt musiikkitapahtumat. Ja tosiaan tää on hyvä muistaa, että jos on yhteistyötapahtuma olkoon se pääsymaksuton, niin se menee aina siihen tapahtumaluvalle aina kun se on yhteistyössä, niin se tipahtaa sieltä kuntasopimuksesta pois nää kuntaluvat.

Tapahtumalupa on niin kun sanoin, et se on semmonen meijän lupien sateenvarjo. Se on helppo. Ja siellä sitten sekä Teoston että Gramexin musiikin käyttöluvat saadaan ilmotettua yhdellä ja samalla luvalla. Eli jos siellä on äänitemusiikkia siellä tapahtumassa, niin sit ne taas tilitetään eteenpäin sinne Gramexille sitten. (–) [28:25] tai tää tapahtumalupa on aina voimassa toistaiseksi, eli siihen asti kun se irtisanotaan. Se voidaan irtisanoa myös meidänkin toimesta, jos ei esimerkiks asiat toimi tai sieltä ei jotain muuta, niin me voidaan irtisanoa se musiikin käyttölupa. Ja niin kun sanoin sopimus on y-tunnus kohtainen, eli just nää kaupunkien liikelaitokset ja tämmöset, kun niillä hyvin monella on oma y-tunnus, niin heille sitten luodaan oma sopimus. Ja sinne laitetaan yhteyshenkilöt, ja sitten tehdään sinne meidän verkkopalveluun missä tää tapahtumaluvalla tapahtumat ilmotetaan, niin annetaan sinne salasanat sille yhteyshenkilölle.

Tapahtuma, kun se haetaan. Sanoin, että varmaan 99.9-prosenttisesti kunnilla on se tapahtumalupa. Mut tosiaan mikä kannattaa nyt varmistaa, että kun jos se on joku tietty osa-alue sieltä kunnasta, joka sen järjestää, niin jos on epäselvyyttä siihen, niin kannattaa kysästä meidän asiakaspalvelusta tai minulle laittaa viestiä tai minun kollegalle Kaitsulle. Ja (–) [29:45] joka on meillä tuotepäällikkö, joka neuvottelee näitä itse kattosopimuksia sitten, että kyllä me jeesataan mielellään ja katotaan sit se oikein, et menee sinne oikeelle luvalle. Jos on uusia henkilöitä tullut, niin sittenhän sinne he ilmottelee, niin sille pitää nää verkkopalvelutunnukset sitten hakee sieltä meiltä. Ja me voidaan laittaa sitten suoraan sitten sähköpostiin sitten ne millä pääsee kirjautumaan sinne ja näkee ne kaikki kunnan tapahtumat. Ja sinne pystyy nimenomaan ilmottaa ne tapahtumat.

Tapahtumaluvasta, kun se aina laskutetaan tapahtuma kerrallaan. Karkeita tämmösiä esimerkkejä, jos on vaikka pääsymaksullinen tapahtuma, niin sillon se menee aina lipputulojen perusteella. Eli esimerkkinä tuossa nyt on vaikka konsertti, jonka pääsylipputulot on nyt 20 000 euroa, niin silloin se korvauksen määrä on 1149 euroa tämän vuoden hinnaston mukasesti. Ens vuodelle hinnastossa sen verran, että indeksikorotus on tulossa sen isompien muutoksien. Ja oikeestaan menee kaikkien meidän lupien läpi se indeksikorotus, että isompia muita korotuksia ei tule.

Ilmaistapahtumassa sitten tietenkin kun sinne ei pääsylippuja voida ilmottaa, niin sit ilmotetaan se kuulijamäärä, eli paljonko siellä ollut ihmisiä kuulemassa. Joskus voi olla vähän haastavaa. Sitten jos on vaikka joku torilla tehty tapahtuma, niin se paras arvio siitä. Eli et sehän voi olla sitten, et siinä lavan läheisyydessä tai se voi olla vaikka tämmönen pitkä tapahtuma, eli siinä vaihtuu porukkaa koko ajan, niin tietenkin sitten tämmösiä tulkintoja sitten, jos siihen tarvii apua, niin ottaa vaan taas meihin yhteyttä, että miten merkataan. Mut tämmönen paras arvio tietenkin sitten siinä. Ja nää kaikista pienimmät menee tosiaan tällä minimihinnalla. Eli se käytännössä on vaikka livekeikka pääsymaksuton tapahtuma, niin se on 45 euroa ja risat päälle sitten.

Tapahtumaluvasta löytyy hyvä hintalaskuri meidän nettisivuilta. Ja tuossa on tuo linkkikin. Ja tosiaan mä voin pistää nää tän esityksen sitten teille tulemaan erikseen, niin saatte nuo linkitkin käyttöön mitä tuossa nyt on merkattuna tähän.

Sitten musiikkiverkossa. Eli näillä somealustoilla mitä tarkottaa. Ja sitähän toki käytetään aika paljon. Eli käytännössä tarvitaan lupa näihinkin aina. Ja pois lukien eli jos livestriimataan meidän lisensioimilla alustoilla eli Facebook, Instagram, TikTok, YouTube. Ne on niin kun periaatteessa meidän lisensioimia. Ja jos sieltä tehdään livestriimi, semmonen mistä ei jää tallennetta, niin siihen ei tarvii erikseen lupaa. Eli tää on nyrkkisääntö oikeestaan tässä. Mut jos se materiaali jää vaikka siihen sitten tallennetaan ja se jää myöhemmin katsottavaksi, niin siihen tarvitaan mediapienlupa. Mediapienlupa on myös kanssa semmonen mikä hyvin monella kunnalla käytännössä on, et kun sitä kuitenkin tätä on-line käyttöä sen verran on, niin niitä löytyy. Ja siinä on eri tämmösiä laajuuksia olemassa. Eli paljonko sitä musiikkia sinne verkkoon laitetaan ja se määrittelee nyt sitten sen hinnan. Eli sieltä on S-kokosesta luvasta ihan XL-kokoseen lupaan. Ja se XL on sillä lailla helppo, se kattaa kaikki, et silloin sulla ei oo mitään rajoitteita siinä, et sä pystyt niin paljon tekemään sinne, laittaa nettiin sitä musiikkia, tallenteita. Ja pienimmillään se on noin 30 euroa kuussa, eli se S-kokonen. Ja käytännössä mitä musiikkia vaan sieltä löytyy, niin sitä pystyy käyttää. Ja tähän ei tarvii erillisiä raportteja sitten meille ilmotella sitten.

Ja tosiaan nää on niin kun Teoston lisensioimia. Tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin meillä on tämmönen yhteispohjoismaalainen niin kun Polar (-) [34:41], joka on tämmönen niin kun siinä on Tanskan, Norjan ja Islannin tekijänoikeustoimistot mukana. Ja on vähän enempi harteita sitten keskustella näitten jättiläisten kanssa, jos näin voi sanoa, että kyllä nää Metat ja muut on niin isoja tekijöitä sitten, että yksistään Teostolla on vähän hankala sitten keskustella. Mut nyt kun useampi tekijänoikeustoimisto, niin meillä on enempi harteita sitten. Mut YouTube, Facebook, Instagram, TikTok on lisensioituja.

Ja tosiaan tuossa vielä erikseen, että jos on maksuton livestriimi näillä alustoilla, niin siihen ei tarvita erikseen sitten mitään lupaa.

Sitten on myös semmonen. Ihan kaikkeen musiikkiin mekään emme voi antaa lupaa. Tai musiikkiin kyllä joo, mut minkälaisessa yhteydessä sitä käytetään. Eli tietenkin nää Webinaarit, koostevideot, (-) [35:43] niin mediapienluvalla, niin ne menee sinne ihan heittämällä. Mutta jos se on markkinointi- tai mainosvideo, poliittinen tai uskonnolliseen käyttöön tai yritysesittelyihin tehty video. Ja siihen käytetään sitten suojattua musiikkia, niin sitä lupaa me emme voi sitten tämmösessä tapauksessa antaa tekijän tai kustantajan puolesta. Vaan se on aina kysyttävä sitten sieltä tekijältä tai kustantajalta suoraan itseltään. Eli jos nyt puhutaan jostain mainoksesta ja sit sä käytät ilman, vähän niin kun ilman lupaa, vaikka sä oisit meiltä kysynyt. Ja sitten jos se tekijä ei itse allekirjoita vaikka jotain näkemystä tai ei, niin sit se tästä saattaa tulla tämä ongelmatilanne. Ja siksi siitä pitää aina kysyä sieltä kustantajan tai tekijän kautta suoraan.

Ja jos näistä tulee kysyttävää tai kuka on kustantaja, niin meiltä löytyy kanssa tiedot kattavasti, että kuka on kenenkin kustantaja ja mahollisesti tekijätietojakin, jos tarvii ottaa suoraan yhteyttä. Tai sitten kyllähän netistä löytyy hyvin yhteystietoja.

Sitten jos on ihan pääsymaksullisia livestriimejä tai konsertteja mitkä striimataan, niin siinä on semmonen livestriimilupa olemassa myös. Eli siihen laitetaan sitten lipputulot, jos siinä on jonkunnäköinen maksu ollu siinä ja sit se katselijoiden määrä. Ja sitten siihen lisätään sitten nää musiikkitiedot, kun puhutaan tämmösistä konserteista. Jonkun verran no täähän silloin korona-aikaan tehtiin tää käytännössä ei millään livestriimilupaa käytännössä ollu ennen koronaa, mut luonnollisesti sit siinä vaiheessa, kun näitä alettiin kyselemään, niin tää piti oikeesti vähän niin kun nollasta tehdä tämmönen lupa sit siihen asiakkaitten käyttöön, käyttäjäasiakkaitten käyttöön, että saadaan sitten asiat oikein raportoitua eteenpäin.

Sit tässä on tämmönen infograafi. Tämä on ihan hyvä tämmönen, et mitä kun on erilaisia käyttötarkoituksia, niin mistä tää lupa kysytään. Eli esitysoikeudet aina meiltä, tallennusoikeus, mekaanisointi oikeudet tulee sieltä NCB:ltä. Meillä on Ulla (-) [38:22], joka on meijän Suomen pään NCB yhteyshenkilö, Ullalta saa sieltä näihin kysymyksiin vastaukset.

Sitten näitä ääniteoikeuksia niin levy-yhtiöt ja Gramex. Sitten näitä graafisia oikeuksia. Eli kirjastopalveluista voi vaikka nyt näistä graafeista sen verran nostaa, että se menee aina, et me ei niitä graafisia oikeuksia, kun me ei edusteta. Niin se on aina kustantajan tai tekijän, jos niitä halutaan käyttää, niin se menee sieltä kautta sitten kysely. Ja tän tiedon tietenkin voidaan välittää, et kuka se kustantaja on, jos se on hakusessa tai sitä ei löydy. Taustamusiikit sitten tuon GT-musiikkilupien kautta.

Hyviä linkkejä on tässä. Joulu on jo ovella. Ja siitä tulee semmonen kysymyspatteristo aina meille kerran vuoteen, et mitkä onko joululauluja, kun on vanhoja joululauluja. Ja jossa ei ole sitä tekijänoikeutta tai ne on vapaita niin sanotusti käyttöön, et mitkä on mitkä ei. Niin me ollaan tehty semmonen kooste siitä tuonne meidän nettisivuille, tuolta linkin takaa aukee sit se. Tapahtumaluvasta löytyy ja sit nää verkkopalvelut löytyy.

Sitten tilityksistä. Eli nyt enempi sinne sitten tekijäpuolelle. Eli nää tilitysaikataulut ne on neljä kertaa, ehkä viisi kertaa ens vuonna nyt sitten tilitetään nää korvaukset aina eri alueilta sitten sinne tekijälle.

Ja sit me järjestetään Webinaareja hyvin paljon monelta eri kantilta. Ja jotenkin luulen, että kuntasopimus, kun tää uudistuu, niin tästä varmaan tulee alkuvuodesta viimestään sitten Webinaari. Ja siitä sitten kyllä ilmotetaan ja informoidaan sitten, että kannattaa kyllä siihen osallistua, että siinä käydään sitten se mikä muuttuu tässä kuntasopimuksessa sitten. Isoja muutoksia ei tullu, mutta niitä tarkentavia juttuja sinne varmaan tulee.

Juontaja: Kiitos kuuntelijoille.

[musiikkia]

Kevättä kohden jo kuljetaan, mutta kehittäminen ei silti vähene. Huhtikuussa on tarjolla vielä useampia koulutuksia. Marika Helovuo vinkkaa senioreille sopivaa kirjallisuutta Seniliinien tapaamisessa 30.4.vinkkaukseen voi osallistua myös muut AKEpampaksen alueen kirjastolaiset. Google sheetsin toimintatapoihin saadaan syventävää koulutusta 9.4.

Vamian harjoittelija Topias oli maaliskuussa apunamme kuvaamassa verkkosivuillemme uusia kuvia ja taltioimassa esittelyvideoita AKEpampaksen lainattavista laatikoista, niihin voi käydä tutustumassa verkkosivujemme materiaalipankista.

Tehostaaksemme palvelujen kohdentamista alueemme kirjastoille paremmin, olemme tehneet selkeämmän tehtävänjaon. Fredrika -kimpan yhteyshenkilönä toimii jatkossa Anneli Haapaharju (anneli.haapaharju (a)vaasa.fi), Anneli vastaa myös kaikesta ruotsinkielisestä koulutuksesta alueellamme ja palaa ÅKE-ryhmään kehittämään palveluita ruotsin kielellä valtakunnallisesti. Eepos -kimpan yhteyshenkilönä toimii Annika Ilmola (annika.ilmola(a)vaasa.fi), Annika vastaa alueemme suomenkielisestä koulutuksesta ja on valtakunnallisissa kehittämistiimeissä mukana kehittämässä suomenkielisiä kirjastopalveluita. Annelilla säilyy LaNu ja Nyfiken kehittämistiimien vetovastuu, Annikalla säilyy senioritiimien ja musatiimin vetovastuu. Kai Lehtinen toimii Anders -kimpan yhteyshenkilönä ja on mukana toiminnassa molemmilla kielillä, hänen vastuullaan on Digitiimi.

Käynnistämme keväällä AKEpampaksen ohjausryhmän, jonka tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa vuorovaikutusta ja yhteyttä alueiden kimppoihin sekä ohjata ja kehittää toimintaamme. Ohjausryhmään kutsutaan kimppojen ja AVIn edustajat sekä AKEpampaksen henkilökunta. Ohjausryhmää vetää Vaasan kaupunginkirjaston kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja Sanna Bondas.

AKE-kirjastojen yhteinen vuosittainen linjakokous pidettiin 12.3. Kokouksessa käsiteltiin mm. OKMn, AVIn, Libopin, ÅKE-ryhmän ja valtakunnallisten erityistehtävää hoitavien kirjastojen (Monikielinen kirjasto, Seinäjoen ERTE ja Saamenkielinen kirjasto) ajankohtaisia asioita, AKE-kirjastojen selvitystyön tulokset sekä AKE- ja VAKE-kirjastojen vuoden 2025 toimintaa. Seuraava linjakokous pidetään syksyllä.

Lähde virkailijavaihtoon oppimaan uutta! Järjestämme tänä vuonna virkailijavaihtoja ympäri Suomea, eli mikäli sinua kiinnostaa lähteä tutustumaan toisen kirjaston toimintatapoihin, tai kielikylpyyn ruotsin-, suomen- tai saamenkieliselle alueelle on se mahdollista toteuttaa tänä vuonna. Virkailijavaihdossa et tarvitse vaihtoparia, maksamme matkan ja mahdollisen majoituksen parilta yöltä. Voit lukea aiemmista kokemuksista virkailijavaihtoraporteista verkkosivuiltamme Uutiset – AKEpampas (på svenska Nyheter – AKEpampas). Mikäli kiinnostuit, laita viestiä annika.ilmola(a)vaasa.fi

Kaikkien alueellisten kehittämistehtävien ja Erten yhteisiä Koordinaattoripäiviä vietetään tänä vuonna 3-4.4. Vaasassa. Koordinaattoripäivillä vaihdetaan osaamista, sekä opitaan uusia toimintatapoja.

Huhtikuun Podcast -jakson aiheena on: Kirjaston oikeudet striimaamiseen. Jaksossa Matti Pajarinen kertoo Teoston määritelmiä oikeuksia musiikin jakamiseen kirjaston eri mediakanavilla. Voit kuunnella jakson täältä

Äänitteen kesto: 24 min

Litterointimerkinnät

Sanna Bondas:Haastattelija
Ida Jousmäki:Vastaaja
  
sa-sana jää kesken
(sana)epävarmasti kuultu jakso puheessa tai epävarmasti tunnistettu puhuja
(-)                         sana, josta ei ole saatu selvää
(–)useampia sanoja, joista ei ole saatu selvää
[ääni]  litteroijan kommentti tai muu kuin puheen ääni
, . ? :-kieliopin mukainen välimerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa

[musiikkia]

Sanna Bondas: Tervetuloa AKEpampaksen Pinnalla/Flytande-podcastiin ja jaksoon, jonka aiheena on Kirjaston päivä ja kuntavaalit. 19.3. vietetään Kirjaston päivää, jonka tarkoitus on muistuttaa ainutlaatuisesta suomalaisesta ilmiöstä eli kirjastosta. Sama päivä on myös tasa-arvon ja Minna Canthin päivä. Mun nimi on Sanna Bondas ja mä toimin Vaasan kaupunginkirjastossa kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtajana. Ja tässä jaksossa mun kanssa keskustelemassa on kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja Ida Jousmäki, tervetuloa.

Ida Jousmäki: Kiitos kiitos ja hyvää huomenta.

Sanna Bondas: Mua ihan ens alkuun kiinnostaisi kuulla, että minkälainen lukija sä olet ja mikä on sun suhde lukemiseen.

Ida Jousmäki: Jaa-a, no mun suhde lukemiseen, jos mä lähen ihan sieltä muistoista, ni en mä voi sanoa, että mä oisin pienestä lähtien mikään lukutoukka ollu, mutta kyllä mulla on semmosia jotain tiettyä lukumuistoja, esimerkiksi Viisikoista, ihan pienestä lähtien. Ja sit mä muistan, et semmonen isompi lukuelämys ensimmäinen oli semmonen ku Sofian maailma. Mä olin varmaan jossain ala-asteen, en nyt ihan ensimmäisiä luokkia, mut jotenkin siitä avautu semmonen, et ei vitsi, miten makee kirja ja semmonen flow-tila ehkä ensimmäinen. Ja sitten myöhemmin mä muistan nuoruusvuosilta semmosia lukumuistoja ku esimerkiksi Supernaiivi ja ehkä semmosia Anna-Leena Härkönen ja enemmän tämmösiä kuitenkin aika kevyitä, mut jotenkin oivaltavaa semmosta ajattelua. Ja sitte nuorena aikuisena tai no nuoruudessa silloin ku asuin Englannissa, niin mä muistan jotenkin sieltä jäi siihen lukemiseen liittyen nää upeet kirjakaupat, et jotenkin, en mä nyt tiedä, ostinko mä nyt niin usein niitä kirjoja siellä, mut jotenki sinne pääsi hypistelee ja kahville ja kavereitten kaa, niin se oli jotenkin semmonen elämys itsessään. Mut et sieltä Englannista ei oo kyllä varsinaisesti jääny, et mä olisin ruvennut lukemaan englanniksi. Et ehkä silloin luin jonkin verran, mut kyl mä nykyään kyllä suomeks luen kaikki. Ja tavallaan tän päivän lukija niin kyl mä myönnän, et ne äänikirjat on aika lailla vieny sitä tilaa, että harvemmin, loma-aikoina ehkä enemmän sitte, on se hetki, että nyt mä oon vaan ja luen. Et ehkä sit semmosessa arjessa tuntuu enemmän, että se jotenkin tuntuu passiiviselta, et pitää olla tekemässä vähän kotitöitä samalla ja kuunnella tai kävelyllä, matkalla töihin tai sitten illalla ennen kö menee nukkumaan, niin siinä hetkessä. Mut kyl mä näen, että ne äänikirjat on ehkä vähä ottanu tilaa. En mä tiedä, onks se hyvä vai huono asia, et sitte jos ei niitä olis, ni tulisiko sitten ollenkaan oltua kirjojen maailmassa. Ja tietenkin tämmöset podcastitkin sitten ehkä vähän syrjäyttää sitä niinku isompia teoksia varsinkin, et sit on helpompi tarttua johonkin puolen tunnin tai tunnin podcastiin. Mut että, mut kyl mä luen. Mitäs mä luen tai kuuntelen… En ehkä niin dekkareiden ystävä oo, mutta kyl mä myönnän, et kaikennäköinen autofiktio ja vähän tietokirjallisuutta ja semmosta, et en mä välttämättä edes mitään klassikoita ekana, niihin oo tarttumassa, ainakaan tässä elämänvaiheessa. Että mä tossa vähän mietiskelin, et mitä mä oon viimeks kuunnellut tai lukenu, niin esimerkiks tuli semmonen ku Planetaarinen vaatekaappi, suosittelen, aivan yli mielenkiintonen, niinku sitä et kuinka vähän meiän pitäis oikeasti ostaa tai kuluttaa, että tää meijän planeetta edes jossain määrin, tota, en paljasta montako vaatekappaletta, mut se oli mielenkiintoinen ja aika kevyt kuitenkin. Ja kyl mä sit joululomalla Max Seeckiä dekkarin, yhden tai kaksi kuuntelin. Ja sit kolmas, mikä tuli mieleen, on tää Huokauksia luokasta, mikä on tosi mielenkiintonen tämmönen kahden opettajan kirjeenvaihtoprojekti, niin semmosia. Mut et luen, mutta tietenkin on semmonen olo, että aina voisi enemmänkin lukee.

Sanna Bondas: Joo. Mä ainaki samaistun tohon. Jo lapsena usein tuli kirjastossa käytyä ja tämmönen niinku haahuilu kirjastossa ja kirjakaupoissa on ihanaa.

Ida Jousmäki: Jep.

Sanna Bondas: Hei tota, sä oot toiminu nyt tän valtuustokauden aikana Vaasan kaupungin kulttuuri- ja liikuntalautakunnan puheenjohtajana ja oot siltä paikalta nyt lähes neljän vuoden ajan kulttuurin eri toimintayksiköitä ja seurannu siinä samalla myös sitte kirjaston toimintaa. Niin miltä sulle kirjaston toiminta näyttäytyy? Voi olla kuntapäättäjänä tai sitte kuntalaisena.

Ida Jousmäki: Hmm, kyllähän se on yksi niistä paikoista, mitä pitää vaalia, että kirjastot on kaikille. Se on maksutonta ja yleissivistävää, ja ihan kirjastolakikin meitä velvoittaa sitä ylläpitämään. Että kyl mä näen, että kirjastot on äärimmäisen merkittävä juttu ja paikka oppia ja kohdata ja semmosia virikkeitä. Ja nimenomaan se avoimuus ja julkinen tila, että sinne voi tulla. Mut sit jos ajattelee tätä kulunutta neljää vuotta, mitä on tapahtunu, nii itse asias tää e-kirja, äänikirjajuttuhan on aivan huikea homma. Et ite en oo tutustunu siihen, että on tämmönen maksullinen vastaava versio, et pitäis nähä, mut et mä oon ymmärtänyt, et nyt se on tosi laaja, et siel oikeasti on paljo matskua kuunneltavissa velotuksetta. Et sehän on aivan huikea homma. Sittenhän meillä on Vaasa, ku on tulos tää kirjastoauto, että se on, onks se nyt lähes neljä vuotta, kun me ollaan oltu tuol lautakunnas, ni sitä on käsitelty tai on ollu monta vuotta, ikään kuin pitkä prosessi. Ja sehän on huikea, että vaikka on ollu näitä leikkauksia, niin se on siellä säilyny. Että se on tärkeä juttu, et pääsee kirjastoautoon sitte joka puolelle tätä kuntaa. Et kyllä se näyttäytyy monipuolisena. Ja tänäänkin meillä on Draama-salissa kokous, että tää kirjastohan on paljon muutaki ku ne kirjat, mikä on tietenki se tärkein juttu, mut et meillähän täällä Vaasaski toi upee Black Box, missä voi järjestää tapahtumia ja kokoontumisia, niin tosi jees.

Sanna Bondas: Joo. Ja toi on varmaan just se, niinku sanoitki, että nää aika monet asiat on semmosia pitkän juoksun asioita, et voi todella kauan joutuu tekemään töitä sen eteen, et miten perustellaan jotain investointeja. Joku kirjastoauton hankintakin niin se on kuitenkin meilläkin puolen miljoonan hankinta ja siitä on aika monta vuotta puhuttu, ennenkö ne menee kaikki toimielimet läpi ja saadaan se. Niin moni asia on sit tämmöst vähän maratontyyppistä touhua. Tossa sulla oli paljon noita, mä ajattelin seuraavaks kysyy vähän näistä vahvuuksista, mut sä jo luettelitki aika hyvin, et miten sä koet, et mitkä on niitä kirjaston vahvuuksia. Ja nyt tosiaan uutenahan toi valtakunnallinen e-kirjasto on siis ihan samalla tavalla erittäin pitkä prosessi, mutta nyt hyvin laajasti Suomessa käytössä. Ei nyt ihan kaikki kunnat oo mukana, mutta on merkittävä uusi palvelu ja sisältää kaiken aikaa kasvava ja kehittyvä e-äänikirjojen ja lehtien maksuton palvelu suomalaisille.

Ida Jousmäki: Ja joo, tossa ku sä mainitsit noi vahvuudet, niin just se vielä jotenkin se tilan, ei voi ajatella, et ne seinät on aina se tärkein juttu, mut että just se, että opiskelijat, nytki ku mä tulin tänne, niin tuolla oli noit opiskelijoita, et ei kaikilla oo varaa mennä mihkään Espresso Houseen eikä oo tarkotuskaan. Että ihan perinteisesti tullaan kirjastoon tekemään koulujuttuja tai lukemaan tai muuta. Niin se, ettei ainakaan oo siitä kiinni, ettei ois rauhallista tilaa opiskella tai muuta. Ja sitte toinen, mitä mä tossa ku kävelin tänne ylös, niin tämä kiertotalous, niin mun mielestä sekin on se vahvuus myös kirjastoissa, että se mahdollinen, et voi lainata vaikka muutaki, et ollaan ruvettu vähän ajatteleen tätä, mikä kirjastoissa on se alun perinkin idea, että kaikkien ei tartte ostaa sitä samaa kirjaa, vaan sitä lainataan, niin täällä voi lainata pelejä ja harrastevälineitä ja muita. Että ehkä siinä sit just se haaste, että missä ne rajat menee, ku on nää resurssit ja tietyt kirjaston tehtävät, ettei käy niinku vaikka Postille, että sitte on kaikkea muuta ku sitä postinjakelua. En mä nyt usko, et tää on se haaste, mutta tavallaan et tärkeintä on se lukutaidon ja sivistyksen vahvistaminen, mikä nyt tällä hetkellä todellakin toteutuu.

Sanna Bondas: Niin, ettei mennä liian kauaks siitä ydintehtävästä, koska sitte kyllähän varhaiskasvatuksella, perusopetuksella, toisella asteella ja kodeilla ynnä muilla on tehtävä lukutaitoon liittyen, mutta sit on semmosta, mikä on, mistä vain kirjasto vastaa, nii sitä meidän pitää huolehtia ja ylläpitää, niin ettei meillä myöskään muutu liian häilyväksi ikään kuin, et mitä me tehdään, et me ollaan kohta leikkaas tosiaan sitä nurmikkoo jossain [nauravat].

Ida Jousmäki: Mut kyllähän se on oikeasti semmonen, pitää vähän houkutella, tää maailma, näitä kaiken maailman ärsykkeitä on niin paljon, et kyl mä myönnän, et meijänki poika niin sit ku mä sanon, et no, et mennään kirjastoon, et sit sielt pari pleikkapelii voidaan samalla lainata tai muuta. Niin et kyl siinä on semmost vähän niinku, et sit saadaan mukaan ehkä niitäkin, keille se ei olis ihan se eka ajatus, että mitä tänään tehdään.

[musiikkia]

Sanna Bondas: Joo, tää on juuri tää tasapainoilu. Ja ehkä liittyen tähän mun seuraavaan kysymykseen, ku kattoo meillä tilastoja, niin Vaasassa kirjastoo käyttää noin kolmannes asukkaista. Ja kuitenkin säännöllisesti törmätään siihen, että kirjasto nähdään jollakin tapaa vieraana tai vaikeana paikkana ja vähän sellasena hajuttomana ja mauttomana tilana, josta löytyy kirjoja. Et miten sun mielestä, ku kilpaillaan siit vapaa ajasta, et missä kirjastot pystyis sun mielestä parantaan tätä omaa tai nostamaan omaa häntäänsä vielä tai vastaamaan siihen vapaa-ajan ja ehkä erityisesti lasten ja nuorten lukuilon ja lukemisen edistämisen haasteeseen?

Ida Jousmäki: Joo, toi on hyvä kysymys. Et kyllähän se on nähty jo kaikissa, kaikenlaisissa tutkimuksissa, et se lukutaito on heikentyny, et niitä korvaavia tekemisiä on niin paljon, ettei malteta, ja itekki huomaa, et jos lukee hetken kirjaa, ni aa, no sit se juttu ja se juttuja ja se keskittyminen herpaantuu tosi helposti. Mut kyllähän sitten taas on toinen puoli sit tälle vaikka somelle tai muuta, et TikTokissa on ollu näit lukuhaasteita ja näitä, et kyl se sieltäki tavallaan, et ei kaikki, mikä siellä on somessa, ni on niin negatiivista tai ikään kuin vastakkainasettelua. Että kaikkea tarvitaan. Mä oon ehkä väärä henkilö sillä lailla vastaamaan tohon, et miten saadaan, et mä kuitenki elän tällaisessa omassa kuplassa tavallaan, että tän kaiken kulttuurin ja tämmösen parissa, että mä en näe sitä hajuttomana. Ja mulle aina jotenki kirjastot on vähän sama ku vaikka museot, että mul on just niinku sä sanoit, voi tulla haahuilemaan, et mä en ehkä esimerkiksi kirkossa käy, mut mulle tavallaan tämmöset on vähän semmosia pyhiä, tai en mä tiiä, onks pyhä oikein, mut semmonen vähän rauhoittumispaikka, et nyt mä oon vaan tässä, et mä voin löytää pari kirjaa tai sit mä voin olla löytämättä, vaikka Oodi Helsingissä voit mennä siellä pullakahvillekin vaan tai kattoo jotain näyttelyy. Ja teilläki on tuolla näyttely menossa tai lapset voi tulla päiväkodista kattoo jotain tapahtumaa tai niil on joku lukuhetki siellä. Että nytki mun toinen lapsi on eskarissa, ni sieltä kerrottiin, että ne on ollu aivan äärimmäisen hyviä, vai oliks se koulussa vai eskas vai sekä että, niin tämmösiä et joku tulee lukemaan. Et ylipäätään joku lukee sulle ääneen, niin sehän on aivan luksusta. Niin en mä tohon hajuttomuuteen…

Sanna Bondas: Sä et allekirjoita?

Ida Jousmäki: [nauraen] Mä en allekirjoita sitä.

Sanna Bondas: Se on hyvä.

Ida Jousmäki: Joo, mut mä en tiedä, oonks mä oikea henkilö tähän sanomaan. Mut että kyllähän se pitää myöntää, että kyllähän täs saa tehdä hommia, että tää lukutaito saadaan käyrää toiseen suuntaan ihan joka taholla. Että keksiä keinoja miten sitä lukemisen tai lukutaidon edistämistä saadaan aikaseks.

Sanna Bondas: Joo, kyllä. Ja täähän on aika, niinku sanoinkin, niin monen toimijan yhteispanos tarvitaan, että lukutaitoon ja lukuintoon pystytään vaikuttamaan. No, miten jos puhutaan kuntapäättäjistä, päätöksentekijöistä, niin minkälaiset kirjastoon liittyvät asiat on sun valtuustokaudella puhututtaneet päättäjien joukossa?

Ida Jousmäki: No, tässähän nyt oli, nythän on ollu tää kuluneet vuodet niin joka paikassa niin ei nyt mitään herkkua, että taloudellinen tilanne nyt on monissakin kunnissa huonontunu tai heikentyny. Että Vaasassakin me nähtiin viime vuonna näitä paljon erilaisia leikkauksia ja esimerkiks Palosaaren kirjasto oli lakkautusuhan alla ja onneks nyt sai jatkoaikaa, mut että kyllähän nää talousnäkymät on ollut heikot ja joka paikasta on jouduttu leikkaamaan myös meijän lautakunnan eli kulttuuri- ja liikuntapalveluihin liittyvistä toiminnoista. Mut että kyllä ainaki meijän lautakunnassa mä oon nähny, että se viesti, mitä tuodaan esille ja viedään eteenpäin, on se, että nää kirjastopalvelut on kuitenkin se tärkee osa meidän perusoikeuksia. Ja just että meillä on se perus kirjastolakikin, joka velvoittaa, että se tiedon saatavuus ja yhdenvertaisuus kaikilla siihen sivistykseen ja kulttuuriin on olemassa. Että tietenkin on ollu leikkauksia, mitkä on kohdistunu sitten myös näihin palveluihin, mutta en mä vielä olis huolissaan. Tietenkin sitten valtakunnallisella tasolla, ku kattoo tätä menoo ja näitä leikkauksia, niin sieltä lähtevä viesti ei ehkä puolla näitä kaikkien oikeuksia ja muita. Että sitä tietenki tässä katsoo kauhulla, että mitä sieltä vielä tulee.

Sanna Bondas: Nii ja nää on vähän myös semmosia, näihin liittyy myös näitä arvokeskusteluja sitte hyvin vahvasti. Itekki seurasin viime syksynä valtuuston budjettikäsittelyä, jossa tunnin verran Palosaaren kirjastosta puhuttiin puolesta ja vastaan. Ja sitte oli ihan mielenkiintosta kuunnella, että miten argumentoitiin sitte ja mikä siellä painoi sit vaakakupissa kelläkin. Ja toki tyytyväisiä ollaan nyt tähän tulokseen. Ja toivotaan, et tästä ei nyt mitään suuria taloushuolia tulis, mutta tosiaan ei tiedetä, miltä tulevaisuus lopulta näyttää.

Ida Jousmäki: Sehän on vähän sama nois kaikissa, mikä liittyy lähipalveluihin, että on se sitten lähikoulu tai lähikirjasto tai lähikauppa tai lähiterveysasema tai sun tie, mikä menee siitä läheltä. Et kaikki on tietenkin kiinnostuneita niistä oman asuinalueen palveluista. Ja se on hyväkin, että kaikki sitte pitää huolta ja ikään kuin puolustaa niitä omia, oman alueensa juttuja.

Sanna Bondas: Joo, ja tässähän nimenomaan Palosaaren kirjaston keississä oli kyllä erittäin vahvaa semmost kansalais- tai kaupunkilaisaktivismia siltä osin, että miten asiaa puolustettiin, mikä oli hieno asia.

[musiikkia]

Sanna Bondas: Miten sun mielestä sitten, tunteeko päättäjät tarpeeks tämmösii sivistyspuolen ja tietysti tässä kohtaa erityisesti kirjaston toimintaan liittyviä asioita, että onks jotain, mitä meidän virkamiesten pitäs sun mielestä tehdä enemmän tai paremmin?

Ida Jousmäki: Tosi hyvä kysymys. Kyllä mä näen, että sitä tekemistä tuodaan esille. Mut se on sitten eri asia tietysti, miten hyvin se on sisäistetty se tosiasia, et se lukutaito on heikentyny ja ei nyt voi sanoa katoamassa, mutta semmoisiakin tapauksia on. Et jotenki ainahan se on, mitä ikinä, on se sitten valtuusto tai mikä tahansa päätöksenteko, niin se, mitä on tässä oppinut myös tän ensimmäisen valtuustokauden aikana, et se on tosi paljon helpompi jotenkin semmosia numeerisia arvoja mitata ja ikään kuin perustella. Et jos meille tuodaan joku asia, et hei, tääl on nyt tää satama, minne pitää laittaa x miljoonaa euroa, jotta tätä elinkeinoa saadaan kehitettyä ja tänne työvoimaa ja se vaikuttaa siihen ja tähän, et ne on ikään ku semmosia numeerisia juttuja. Et sitte taas jos mennään sanomaan, että hei, tää on tosi tärkee, et meil pysyy tää, on se sitte peruskoulu tai päiväkoti tai tämmöset pehmeet arvot, että millä sitä voidaan mitata sitä, että joku enenevissä määrin on syrjäytymistä tai kuplaudutaan tai ikään ku kasvaa ne erot vaikka oppimisessa tai muuta, niin se on niin, pitää kattoo niin pitkälle, et sitä on ehkä vaikea mitata. Niin sit siks jotenkin tuntuu, et sen takia niinku, totta kai mä uskon, että kaikki, ketä tuol on vaikuttamassa, niin ne haluaa, että lapsilla on hyvät koulut ja näin. Mut että jotenkin ne pehmeät arvot sitten siellä useimmiten näissä juhlapuheissa kuuluu ja näkyy, mut et sit ku tullaan taas siihen arkeen, ni okei, rahat on loppu ja näin. Et se on haastavaa kyllä.

Sanna Bondas: Joo, tää on just sitä, mitä täs kulttuuripuolen ja kirjastojen vaikuttamistyössä keskusteluttaa säännöllisesti, esimerkiksi kirjastonjohtajien tapaamisissa ja webinaareissa, että mietitään sitä, että minkälaista vaikuttamistyötä pitäis tehdä, että miten tuodaan niitä lukuja, mitä lukuja tuodaan esiin ja sit et miten sitä laadullista vaikutusta tuodaan esiin. Et mä en tiedä, onko kukaan keksiny aukotonta keinoa siihen, että miten vaikuttavuutta vaikka kulttuurin tuomaa, kirjaston tuomaa hyvinvointia pystytään todentamaan sillä lailla avaavasti tai järkevästi niin, että se vertautuis johonkin numeeriseen.

Ida Jousmäki: Niin, kyllä.

Sanna Bondas: Ja se aiheuttaa nää haasteet siitä, et millä tavalla me perustellaan sitä, et mihin me tarvitaan määrärahoja tai miks meillä pitää olla niit toimipisteitä jossain paikassa ja kun kirjastonkin osalta on kyse tämmösest hyvin peruspalvelusta. Mutta onks jotain vinkkivitosta, et minkälaista vaikutustyötä kirjastojen pitäs tehdä? Mitä sä kaipaisit, kun sä otat kantaa tai teet päätöksiä, niin mihin sä sen perustat?

Ida Jousmäki: Tos on ehkä vähän just se sama, et mä oon ite täs kulttuurikuplassa, niin sieltä käsin. Mut se on, toi on just noin, et kyllähän niitä joitakin numeroita sinne vaik ois kuinka kyse, et miten se saatais näkymään se, että se sivistyski on ikään ku pääomaa, et se ei oo pääomaa siellä tilillä, mut sitte jotta sä saat vaikka hyvän koulutuksen tai tasa-arvoisen aseman vaikka miesten ja naisten joukossa, et naiset saa kouluttautua ja mitä ikinä tuolla nyt sit totta kai Suomessa ollaan jo pitkällä tässä. Mutta et miten sitä semmosta vaikkapa tasa-arvoo ja yhdenvertaisuutta ja osallisuutta, mitä täälläkin nyt kirjastoissa on tää osallisuuden merkitys, niin miten sitä voidaan numeerisesti nyt arvottaa. Mut et ehkä just sitä tavallaan, et miten, mä en tiedä, miten nyt te virkamiehet voitte enempää tehdä mun mielestä, ainakin Vaasassa on tuotu hyvin esille tätä merkitystä, mut jotenki just se, että se kirjasto, että ku se on myös merkittävässä roolissa siinä vaikkapa siinä ihmisten osallistamisessa. Täähän on äänestyspaikkana usein vaikkapa, teillä on kaikkia kyselyitä tuolla ja teil on digitalkkari, ketä auttaa esimerkiksi iäkkäitä ja näin. Että kirjasto, et tulee semmonen olo kirjastossakin, että mä oon yhtä tärkeä ku kaikki muut ja mä voin vaikuttaa, mä voin kysellä, mä saan apua. Et must tuntuu, et se on tää koko yhteiskunnan tavallaan se breaking point tai se, että jos kuntalaisilla on semmonen olo, että mä voin vaikuttaa ja mun äänellä on väliä ja se, et mä lähetän jonneki sähköpostiin, että hei, tää homma ei toimi ja näin. Niin silloinhan me voidaan kehittyä. Ja se on nähty jo maailmasta Amerikasta ja muualta, että sitte ku se usko tavallaan menee siihen, et no, ei mua kuitenkaan kukaan kuuntele, ei tällä asialla, mun asialla oo väliä, niin sit ollaan jo aika syvällä suossa. Et jotenkin se kirjasto on mun mielestä siinäkin merkittävä, et se on semmonen osallistamisen tila kaikille. Ja esimerkiks nyt teil oli, ku sai nää pikkuset äänestää tästä kirjastoauton nimestä, ja just tämmöstä niinku tommosilla pienilläkin asioilla on se, että ne on aivan innoissaan, et hei, mä ehdotin tätä ja näin, niin saadaan ne mukaan tähän touhuun. Niin et ehkä semmonen jotenkin loppukaneetti, että sekä kirjastoissa että muualla, että ihmiset kannustetaan, että hei, mä pystyn ite olemaan mukana. Vaikka nyt ku täs oli tämmöinen sivujuonena tää, et miten voidaan kuntavaaleissa saada esille näitä kulttuuria tai ku ollaan menossa kohti kuntavaaleja, niin päättäjiä kiinnostumaan näistä asioista, niin just se, et nähdään se, et joka ikinen voi vaikuttaa sillä, on se sitten äänestäminen tai antamalla oman ehdotuksen kirjastoauton nimeksi tai muuta, niin sillähän tää homma saadaan pidettyä ikään ku kasassa.

[musiikkia]

Sanna Bondas: Hei, kiitos paljon, Ida, tästä keskustelusta. Ja hyvää kevään jatkoa ja jäädään seuraamaan jännittävien kuntavaalien etenemistä.

Ida Jousmäki: Kiitos.

[musiikkia]

Kevät on jälleen tapahtumia täynnä! ÅKE järjestää ruotsinkielisen tapaamisen ruotsinkielisille kirjastolaisille ”Åkes träff om läsfrämjande” Tampereen pääkirjastossa Metsossa 17.3.2025 klo 9-14:45, päivän aiheena on senioripalvelut kirjastotyössä. Smakbitar järjestetään jälleen perjantaina 28.3. klo 10:00. 

Olemme lähettäneet kutsun AKEpampaksen yhteiseen Teams -kanavaan. Yhteisen Teams -kanavan kautta viestimme aluettamme koskevissa asioissa, sekä tarjoamme alustan kehittämistiimeillemme yhteiseen keskusteluun ja kehittämiseen. Yhteisen alustan kautta alueemme kirjastolaiset voivat nähdä kanavan omasta kalenterista AKEpampaksen koulutukset ja tapahtumat sekä tehdä itse varauksia lainattavalle materiaalillemme, myös viestiä helposti ja ketterästi toistensa kanssa yli kunta- ja kimpparajojen. Päivitämme edelleen koulutustietomme myös verkkosivuillemme, mutta yhteiseen kalenteriin on mahdollista täyttää oman kirjaston tapahtumat, jolloin näkyvyyttä saadaan oman kunta-alueen ulkopuolelle sekä ideoita jaettua kirjastojen kesken. Lainattavan varauskalenterin löydät tiimin tiedostojen kansiosta, jonne voit laittaa oman varauksesi ja kaikki kirjastolaiset näkevät milloin mikäkin laatikko on vapaana ja missä sijaitsee. Laatikoiden kuljetustilaukset hoidetaan yhä AKEpampaksen kautta. 

Toivomme saavamme kaikki alueemme kirjastolaiset mukaan yhteiselle Teams-alustalle, mikäli et ole vielä ilmoittautunut voit tehdä sen laittamalla sähköpostia osoitteeseen kai.lehtinen(at)vaasa.fi.  

Musatiimi aloittaa tänä vuonna yhteisen projektin tuottamisen, jossa pyritään löytämään toimiva tapahtuma –toimintamuoto, mikä mahdollistaa monipuolisten musiikkipalvelujen tuotannon kaiken kokoisissa kirjastoissa. Projektin toteutus jatkuu vielä vuonna 2026 ja projekti rahoitetaan AKEpampaksen rahoista. 

Seniorpampaksessa on vieraana Marjut Hepokangas, joka kertoo projektistaan, mikä on suunnattu senioripalveluille. 

AKEpampaksen vuosi 2024 tilastoina näytti tältä: Järjestimme kaksi lähikoulutusta ja 32 etäkoulutusta sekä tapahtumaa, joihin sisältyy itse järjestämiemme koulutusten lisäksi myös Libopissa ja ÅKE:ssa toteutetut koulutukset sekä webinaarit. Koulutuksista ja tapahtumista 24 toteutettiin suomeksi, kuusi ruotsiksi ja kolme oli hybridinä molemmilla kielillä. Koulutuksiin ja tapahtumiin osallistui yhteensä 969 kirjastolaista, massakirjavinkkauksiin osallistui 5 665 oppilasta. Kehittämisryhmiin osallistuttiin yhteensä 283 kirjastolaisen voimin ja podcast -jaksojamme kuunneltiin 109 kertaa. 

Maaliskuussa 19.3. vietetään kirjaston päivää ja kuukaudesta onkin kehkeytynyt oikea kokoelmakuukausi. Järjestämme koulutuksen kokoelman hoidosta sekä varastoinnista 12.3.2025 klo 9-11:00 Linkki koulutukseen .VAKE ja AKE:t ovat yhdessä kehittäneet kokoelmapäivän, mikä on katsottavissa livenä kirjastokaistan sivulta 25.3.2025.  

Maaliskuun podcast-jaksossa: Kirjasto kuntapäättäjän näkökulmasta Sanna Bondas keskustelee Ida Jousmäen kanssa mm. Kirjaston päivästä ja kunnallisvaalien roolista kirjastopäätöksissä, voit kuunnella jakson täältä 

Du kan lyssna avsnitt här https://open.spotify.com/show/6uA8MjJloMa8UzP42begbZ

Äänitteen kesto: 30 min

Litterointimerkinnät

Anneli:Haastattelija
Petri Ilmonen:Haastateltava
  
sa-sana jää kesken
(sana)epävarmasti kuultu jakso puheessa tai epävarmasti tunnistettu puhuja
(-)                        sana, josta ei ole saatu selvää
(–)useampia sanoja, joista ei ole saatu selvää
[ääni]litteroijan kommentti tai muu kuin puheen ääni
, . ? :-kieliopin mukainen välimerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa

[musiikkia]

Anneli: Tervetuloa meidän pinnalla på flytande podcastiin, ja tänään mulla on vieraana Petri Ilmonen, joka tulee kertoo meille vähän näistä AI-sovelluksista ja muust vastaava.

Mutta Petri haluatko kertoo ensiksi itsestäsi? Kuka olet?

Petri Ilmonen: Kiitoksia kutsusta ja mukavaa olla osa teidän podcastianne tänään.

Joo, olen Ilmosen Petri Porvoosta ja taustaltani opettaja‚ kieltenopettajia, ja tällä hetkellä toimin TRYcamps kielikoulussa rehtorina ja aikuiskouluttajana.

Olen aika paljon ja aika monessa kirjastossa käynyt tietysti asiakkaana ensinnäkin, mutta myös kouluttajana ja tässä viime aikoina englantia vetänyt niin tuonne Lahteen kun Imatralle ja verkossa ja myös täällä Uudellamaalla sitte eri Ake-alueille ja siinä suhteessa tämä englanti on kovin lähellä sydäntä. Kaiken kaikkiaan muutenkin kieli ihminen olen ja selkokieli on toinen syy, minkä takia olen tietysti sitten monessa kirjastossa vieraillut.

Taustaltani tosissaan opettaja ja tehnyt sitä työtä peruskoulussa ja myös sitten aikuiskoulutuksen puolella. Ja tällä hetkellä tosissaan täällä TRYcampsillä vedän myös sitten kesäisin kursseja ja on meillä aikuistenkin kursseja.

Et jos oikein innostutte, niin tervetuloa meidän aikuiskurssille vaikkapa Lontooseen. Pääsee shoppailemaan ja oppimaan lisää englantia.

Mut tänään me keskitytään toki sitten tietysti näihin sovelluksiin ja erilaisiin verkkopalveluihin tämän kielen oppimisen ja AI:n ympäriltä.

Ihanaa, Anneli, kun kutsuit. Kiitos.

Anneli: Kiitos, Petri, et tulit.

Mutta lähdetään nyt heti sitten noihin sovelluksiin. Eli käydäänkö ekaksi läpi tämmösiä kielisovelluksia, jotka pohjautuu AI:hin? Eli minkälaisia sovelluksia löytyy?

Petri Ilmonen: Monenlaisia. Sen haluan tietysti tähän heti alkuun sanoa, että jos kieltä haluaa oppia, on se englantia, espanjaa, ranskaa, saksaa tai mitä tahansa, niin jos ei teknologiaa siihen löydy, mitään appsiä tai sovellusta, niin silloin on kyl ehkä hakijassa enemmän vikaa tai ainakin niissä hakusanoissa.

On niin paljon erilaisiin sovelluksia, että meillä ei tässä tää aika tuu riittämään, et jos mä yrittäisin edes murto-osaa niistä kertoa. Että sanotaanko näin, että meillä on niin paljon ilmaisiakin, toki myös paljon maksullisiakin, että niillä oppii vaikkapa ihan kotinurkassa sohvalla istuessa tai tehdessä hyllytystöitä siellä kirjastossa ja pistää vaikkapa kuulokkeen toiseen korvaan ja kuuntelee vaikkapa ääntämisohjeita tai tällaisia, niin löytyy monenlaista.

Ja tähän mä nyt on muutamia valinnut‚ mitä ajattelin ihan tällee heitellä teille ideaksi, et voitte vaikka itse tutustua niihin sitten henkilökohtaisen oman oppimisen kannalta tai sitten niihin työtehtäviin, koska teilläkin varmasti kuulijoissa on monenlaisia ihmisiä‚ ketkä tarttee sitä englantia siellä asiakaspalvelussa ja ehkä myös sitten sitä ääntämistä sieltä suomalaisesta rallienglannista vähän parempaan. Mutta myös sitte sellaisia henkilöt, ketkä joutuu tekemään erilaisia tiedotteita ja erilaisia julisteitakin sitten myös muilla kielillä kuin sillä omalla äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi.

Mä puhun useasti englannista, koska englanti on se mun rakas vieras kieli, mut se ei tarkota sitä‚ etteikö tietysti voisi tehdä niitä juttuja myös muillakin kielillä, et se sanottakoon tässä vaiheessa heti.

Mutta jos me lähetään katsomaan niitä sovelluksia‚ mitä ajattelin teille tässä nyt sitten vähän niinku luetella tai nimetä, niin mulla on täällä erilaisia appejä, joita pitäisi sitten ladata sille omalle älypuhelimelle tai tabletille ja sitten on myös sellaisia, jotka ovat verkkosivuilla olevia palveluita tai ehkä toimivat sekä verkossa että sitten siellä älylaitteellakin. Ja on mulla tossa muutama sosiaalisen mediankin liittyvä tili, jota suosittelen‚ että kannattaa lähteä vaikka seurailemaan ja sitä kautta hakemaan semmosta vähän niinku viihdykkeellista osaamista.

Ja lähdetään liikenteeseen tietysti tästä ihan perinteisestä AI-näkökulmasta, eli meidän ChatGPT peistä ja sitten Microsoftin GoPilotista. Nehän on aivan semmosia mielettömiä työkaluja, joittenka avulla pystyy tekemään oikeastaan mitä vaan. Eli sinne pystyy laittamaan pientä tekstipätkää ja sitä kautta tarkistuttamaan tai pyytämään sitten jopa käännöstä tehtäväksi ja myös sitte parantamaan sitä itse kieliasua siinä ja ehkä me tavallaan lisäämään semmosta natiivin kuuloista tai tuntuista tekstin sujuvuuttakin sinne.

Mutta on hyvä myös muistaa se, että ihan Word ja PowerPointtikin, jos nyt käytetään tämmösiä ehkä meidän perinteisiä työkaluja, joita toimistossa on lähes kaikissa koneissa‚ niin niilläkin pystyy tänä päivänä tarkistuttamaan hyvin ja pyytämään myös kääntämistä‚ että se kannattaa katsoa‚ et jos et oo koskaan napsauttanu sitä käännä -painiketta, joka vaikkapa PowerPointista löytyy‚ niin kannattaa tarkistaa, koska se on yllättävän helppo ihan Suomi–Ruotsi näkökulmassa, mutta vaikkapa sitten siellä englannin ja suomen tai englannin ja saksan välillä. Et jos saat saksalaiselta kollegalta jotakin tekstejä saksaksi, etkä taho ymmärtää, niin kopioi se ja laita Wordiin tai PowerPointtiin ja pyydä kääntämään, niin sekin on aika kiva juttu.

Eli löytyy monenlaista. Mä itse en oo enää niin hirveesti chatGPT:n ystävä. Mä oon siirtyny aika pitkälti GoPilottia käyttämään johtuen siitä, että Microsoftin työkalut on itsellä käytössä ja GoPilottihan tietysti tekee varmasti töitä siellä taustalla myös näissä Wordeissa ja PowerPointissakin, mut sehän on erillinen appi, jonka voi ladata omalle älylaitteelle tai sitten ihan käyttää sitä verkkosivua. Ja nythän GoPilottihan on siirtynyt myös What’sAppiin. Eli jos et ole vielä kuullut, niin sä voit What’sAppissa keskustelemaan illan päästetykseksi sitten vaikkapa GoPilotin kanssa niin, että tulee tavallaan kaveri sinne sun sohvan nurkkaan‚ jolta voi kysellä monenlaisia asioita.

Itse törmäsin siihen‚ että GoPilotti siellä What’sAppissa osaa myös piirtää tai tehdä kuvia. Hiukan vielä, ei ihan ehkä täydellisesti. Eli tulee virheitä sinne kuviin ja kirjoitusvirheitäkin ja se mua ehkä vähän tuossa nauratti ja ainakin näytti olevan vielä viikko sitten 30 minuutin tämmönen maksimi käyttöaika. Eli GoPilotti ei jaksa sun kanssa koko iltaa jutella, et 30 minuuttia oli se raja siellä.

Mutta näähän on niit isoja, mistä varmasti jokainen on enemmän tai vähemmän kuullu tässä viimeisen vuoden puolen vuoden aikana. Joka tuutista tulee chatGPT:tä tai sitten GoPilottia.

Mä itse koen ton GoPilotin siksi vähän paremmaksi, että ainakin Microsoft sanoo niin, että ne eivät tallenna niitä tekstejä, mitä minä sinne laittelen. Eli sillä tavalla mäen itse kouluta sitä oo AI:ta sen GoPilotin takana‚ kun taas sitä chatGPT:ssä tavallaan sinä käyttäjänä koulutat osaksi sitä AI:ta niillä sun teksteillä ja tämmösillä. Mutta tää ei tietysti tarkota sitä, et sinne sais mitä tahansa laittaa, koska kyllähän niitä tekijänoikeuksia pitää silti kunnioittaa.

Mutta monenlaisia muita sovelluksia luonnollisesti on ja lähenkin tästä nyt sitten niitä hiukan purkamaan. Tiedän, että teistä moni on varmasti tehnyt Canvalla erilaisia julisteita ja kortteja ja mainoksia. Canvan taustallehan on nyt tullut oiskohan semmonen vuosi sitten tossa tammikuussa ite törmäsen ekan Canvan  Magic-toimintoon ja Canvan Magicillä pystyy tekemään itse asiassa sen jälkeen, kun oot aiheen kirjottanu, niin vaikkapa oman PowerPoint -esityksen siellä Canvassa.

Eli esimerkiksi, jos haluaa tietää Lontoosta jotain perustietoja, niin kirjoitetaan yhdelle Canva-dialle Lontoo ja sen jälkeen pyydetään Canva Magiciä hakemaan mulle perustiedot Lontoosta ja pumps, ihan muutamassa sekunnissa siellä sitten semmonen yksi diallinen tekstiä on. Sitä toki joutuu työstämään, koska me ehkä kaikki ollaan toivottavasti opittu siihen, että ei näihin esitysgrafiikkaohjelmiin kannata 20:tä riviä tekstiä laittaa, vaan se on semmosta nostoja tietyistä aiheista sinne. Vähän otsikkomaisesti tai ainakin luettelomaisesti.

Canva Magic saa tehdä myös videoita ja tehdä kuviakin, mutta siellä on ehkä vähän taas samaa, mistä varmaan teistä moni nyt viikko sitten Nordean osalta kuulikin, kun oli vauvan kuva ainakin Hesarin kannessa ja siellä vauvalla oli vähän liikaa varpaita ja vähän liian paljon sormia [naurahtaa]. Vai oliko toistepäin, että sormia puuttu, mutta varpait oli liikaa. Jotain tämmöset jännää siitä nähtiin, että A:lla oli pientä osuutta tähän.

Canva on tosissaan aika lailla kehittyny ja todella kovasti kilpailee Microsoftin ja sitä kautta tietysti myös sitten isojen tekijöitten kanssa. Ja Microsoftihan julkaisi myös vuosi sitten, ja se tuli huhtikuussa suomeksi tämmönen Microsoft Designer -sivusto, millä pystyy sitten tavallaan ehkä voisin sanoa näin kieliopillisesti tai kielenkin kannalta. Sä kirjotat sinne sen pienen tarinan, mitä sä haluat kuvassa olevan, esimerkiksi englanniksi tai ruotsiksi, ja sitten Microsoft designer ryhtyy piirtämään tätä kuvaa sulle.

Eli tääkin on mun mielestä semmosen kielen oppimisen kannalta aika hauska vaihtoehto, että se jos sä kirjoitat sinne väärän preposition, et jos sä laitat sinne nyt sitten ”in” kun pitäisi olla ”on”, niin tavallaan tietty tavara, mitä saat sitten laittamassa vaikkapa rannalle tai pöydälle, niin se onkin sitten väärässä paikassa. Et kun sen piti olla pöydällä, niin se kirjoitat siihen sitten sen ”in”, joka on ”-ssa” -pääte niin se onkin sitten ihan jossain muualla, siellä pöydän sisuksissa, se tavara, jota oli tais olla laittamassa siihen pöydälle. Et sekin opettaa kielen näkökulmasta aika hauskasti.

Ja sitten ehkä on hyvä muistuttaa teitä kaikkia näistä perinteisissä sanastotyökaluista. Eli meillä on siellä toi Memris. Mä käytän nyt tämmöstä suomalaista lausumista näistä sovelluksista. Eli Memrise ja sitten ehdottomasti Quizlet, joittenka avulla pystyy tavallaan sanastokortteja kääntämällä opettelemaan niin lausumista, kun sitten sen sanaston lisäämistäkin. Erilaisia paketteja sieltä löytyy ja aika moni suomalainen lukiokirjoja ja peruskoulunkin englannin ja ranskan oppikirja sieltä löytyy, et pystyy vaikkapa omille lapsillekin sitten vähän vinkkamaan‚ miten lähtee kehittämään sitä omaa sanastoa. Quizletistä eritoten, mut Memrise on toinen erittäin hyvä vaihtoehto siihen.

Duolingo on varmasti todella monelle teille tuttu. Sehän on tämmönen iso sanaston kehittämisen, kielen alkeiden kehittämisen työkalu, millä päästään toki lausetasollekin ja toki siellä sitten sitä hintalappuakin jonkun verran on, mutta siitä varmasti moni on päässyt sitten Kreikan lomamatkalla toteuttamaan Kreikaksi vaikkapa sitten yksi kahvikupponen ja sokeria mukaan -tyyppisiä lauseita. Et itsekin sillä kehittelin omaa espanjan osaamistani.

Elsa Speak on sitten sellanen sovellus, jota mä itse olen käyttänyt jonkun verran, mutta enemmänkin ehkä jakanu sitä eteenpäin. Eli sillä pystytään itsenäisesti testaamaan sitä, miten sun oma lausuminen toimii. Eli tämä sovellus kuuntelee, mitä sanot, sen jälkeen se antaa sulle palautetta siitä, et miten sun pitäs se lause tai sana sanoa, ja näin sä voit kehittää sitä. Esimerkiksi jos sä r-äänettä väännät vähän väärällä tavalla englanniksi tai ranskaksi, niin se ohjelma sitten auttaa sua siinä ääntämisessä. Elsa toki on maksullinen.

Ja voidaan heittää ehkä tähän väliin nyt ensimmäinen IG, Instagram -juttu. Mä olen kovin innoissani itse BBC learning English Instagram -tilistä, koska siellä saa ilmaista vinkkiä siitä brittienglannista, miten sitä käännetään, miten kielioppia voi kehittää. Eli jos sellaista haluat tavallaan ajatella itsesi kehittämään, niin kannattaa tuo Instagram-tili ottaa haltuun, koska se on ilmaista eikä tarvitse siitä maksaa mitään ja hyvin laadukasta hienosti BBC:n, englannin Ylen, tuottamaa.

Ja otetaan vielä toinen on tämmönen ku American Idioms Slangs ja täältä löytyy sit semmosia kuvallisia kuvia erilaisista idiomeista eli sanonnoista, jotka sitten on kuvalla avattu ja sitten selostettu, koska meillähän on vaikkapa sellainenkin kun it’s raining cats and dogs, jonka varmaan moni teistä on kuullu‚ mutta esimerkiksi fat mama sings, niin mitä se mahtaa tarkoittaa, jos tällaiseen törmää sitten vaikkapa siellä kaunokirjallisuuden puolella.

[musiikkia]

Petri Ilmonen: Apeistä heittäisin teille ehdottomasti tämmösen kun English Articles, Englsih Articles [ääntää kirjoitusasun suomen lausumisen mukaan]. Ja se on Nelly tuottama appi. Se on enemmän kyllä lapsilla suunnattu, mutta tällä apilla pystyy kehittämään sitä ihan omaa lausetasoa, mutta myös sitten kielioppia. Et jos kestää sen, et siel vähän nalle seikkailee, mutta samalla oppii vaikkapa sitä englannin kieltä‚ niin toi English Articles -äppi on tosi hyvä ilmainen. Sinne tulee mainoksia väliin ja sitä kautta sen käyttäminen on kohtuu mukavaa kuitenkin‚ ettei tarvitse siitä sitten lähteä maksamaan.

Jos ja kun lähdette lomamatkalle tai siellä työtehtävissä tulee joku lappunen, jossa on sitten vaikkapa sitä ruotsin kieltä, jos ei siinä ihan loistava ole, tai sitten jotain ihan ulkomaalaistakin kieltä, niin Google kääntäjä -äppi, sehän on aivan loistava, koska siihen pystyy puhumaan. Sillä pystyy myös toki kirjoittamaan, mut siin on myös kamera. Eli sä voit sun omalla kännykälläs osoittaa tavallaan tämän kamerasovelluksen kautta sitä tekstiä siinä paperilla tai vaikkapa purkin reunassa ja se lähtee siihen kuvan päälle kääntämään tätä tuotetta tai sitä tavaraa, mitä sulla siinä paperilla sitten on ja näin saat ainakin semmosen ehkä punaisen langan siitä käsiksi itsellesi.

English Basic Grammar. Eli tämmönen perusteet -äppi on kans erinomainen, jolla pääsee sitten sovelluksen kautta harjoittelemaan. Tämäkin on vähän semmonen ehkä pupuja ja nalleja pomppimassa‚ mut mä ite ainaki sen verran, vaikka 50-vuotias olenkin, että musta ihan hauska katella pupua, kun hän yrittää mulle kertoo, että [naurahtaa] koitas nyt muistaa laittaa ”in” -prepositio sinne eikä ihan jotain muuta. Ja sekin on myös ilmainen mainos tuotteinen sovellus, jonka pystyy sitten lataamaan.

Pakko on sanoa Microsoftilta myös‚ koska teistä moni varmasti käyttää Teams, teil on Teams sinne omille koneillenne asennettu, niin… vois on ehkä puolisen vuotta sitten, tammikuussa mä törmäsin ekan kerran‚ mut puolisen vuotta sitten se julkaistiin Suomessa tämmönen kun Microsoft Reading Coach, reading coach [suomen ääntämyksellä]. Se auttaa nimenomaan myös ääntämisessä. Eli sul on siel teksti, jonka sä luet ääneen, samanaikaisesti tietysti pitää olla kamera päällä, ku Teams käyttää, jollon siellä AI tutkii sitten sitä sun suun liikkeitä se värittää siinä tekstissä olevia sanoja punaiseksi, vihertäväksi, sen mukaan, miten sä niitä lausut ja näin sä saat siitä saman tien sitten palautetta itellesi, miten se oma lausuminen on toiminut. Toimii tosi hyvin, eritoten pienten lasten vaikkapa harjoittelu, mut miksei myös meidän aikuisten, koska meillä se kuitenkin tuolla Teamsin kautta on saatavilla.

Ja se toimii myös ihan sitäkin, et jos teistä osa on vaikkapa ruotsinkielisiä äidinkieleltään ja suomea pitäisi sitten kehittää, niin sieltä tosissaan löytyy nykyään myös pohjoismaiset kielet.

Chromessa, itse selaimessahan, on tietysti taustalla paljon AI:ta ja jos Chrome -selainta käyttää, niin sieltähän pystyy, minkä tahansa sivuston kirjasto vaikkapa ihan arabiemiraateista asti niin kääntämään sitten sen tekstin suomeksi tai ruotsiksi, mille tahansa kielelle, eli sekin kannattaa muistaa, että se helpottaa sitä omaa kirjastotyötä siellä tai omaa tiedonetsintää. Vaikka myös toki lomamatkankin suunnittelua. Semmoista toimenpidettähän ei ole esimerkiksi Safari-selaimessa, mistä sä vaan ihan nopeesti klikkaat ja sitä kautta se koko sivusto kääntyy‚ mutta Google on niin valtava ton Kääntäjä Translate -sivustonsa kautta, että pystyy siihen omassa selaimessaan. Että Google Translatehan on varmasti teille kaikille tuttu sellaisenaan, mutta tosissaan se Google kääntäjä -äppi, sekin kannattaa ladata, koska sinun se kuvamahdollisuus.

Sitten on ehkä voisi heittää tommosen AI-työkalun sinne virallisemmalle työskentelylle. Et jos sun pitää nyt lähtee tekemään sitten jotain vähän isompaa käännöstyötä, jotaki esitettä tai jotaki päätöstä englanniksi tai jollakin muullakin kielellä. Itse taisin käyttää sitä myös ranskaksi tossa muutama viikko sitten. Niin DeepL. Eli Deep L [toistaa ääntämyksen suomen ääntämisen mukaan] -niminen tämmönen äppi/verkkosivu. On äärettömän hyvä käännöstyöhön. Eli jos sä oot jo tavallaan tietyn tekstin luonut sitten ruotsiksi tai suomeksi, sä voit heittää sen tonne DeepL -sovellukseen tai verkkosivulle ja sitten pyytää sitä kääntämään sen tekstin toiselle kielelle.

Samalla tavalla toimii kahdessa laatikossa, kun Google Translatekin, mutta tämä on ehkä mun mielestä vielä toimivampi nimenomaan sen kääntämisen näkökulmasta katsottuna ja sitä muistini mukaan kolmisen kertaa saa kuukaudessa käyttää ilmatteeks. Sitten se on maksullinen seitsemästä eurosta ylöspäin. Mut ihan vaan tommoseksi ajatukseksi, et voi jotakin omia vielä virastokielen juttuja sinne vaikka laittaa tarkastettavaksi.

Ja hyppäänpä semmoseen kuin Babbel. Ja Babbel on sitten taas tämmönen kielen opetusohjelma, missä tavalla sä otat sieltä ihan kurssityyppisesti harjottelua. Et siel on 15 minuutin kielenopiskelu sessioita eli videoita ja harjoituksia. Ja ilmaiseksi pääsee toki sitä kokeilemaan ensiksi ja sen jälkeen sitten pääsee vähän ehkä lompakkoakin availemaan.

Sitten otan tähän vielä tämmösen kun TypeAI. Löytyis ihan sellasenaan verkkosivusto, mutta sitten on erikseen TypeAI keyboard eli toi näppäimistö. Eli TypeAI Keyboard [suomeksi ääntäen].

Ja tota tälläsen sovelluksen pystyy asentamaan omaan puhelimeen ja silloin sulle tulee vähän niinkun suomenkielinen näppäimistö, englanninkielinen, ruotsinkielinen näppäimistö -työkalu sinne omaan puhelimeesi ja mitä ikinä kirjoitat What’sAppissa, tekstiviestejä, sähköpostia, vaikkapa Word-dokumenttia sit sillä omalla puhelimellasi, niin sul on käytössä tämmöinen TypeAI -työkalu siellä.

Ja tämä type AI-työkalu auttaa siis kirjotusvirheissä, mutta sen lisäksi se auttaa sua myös… ei ehkä voi sanoo kääntämisessä, mutta se auttaa semmosen tunnelman muuttamisessa. Et jos sä tiedät vaikka sieltä peruskoulun tai lukion englannin jälkeen, että no kyl mä osaan semmosii peruslauseita kirjottaa, kyl mä osaan ilmaista itseäni ihan kohtuullisesti, mut se ei kuitenkaan ehkä ihan sitä kieltä englantii, ranskaa, ruotsia, mitä sä haluaisit sitten ehkä viedä eteenpäin, niin sä voit valita tästä TypeAI keyboard -sovelluksesta, esimerkiksi humoristinen, akateeminen… tämmönen rakkaudenosoituksellinen -viesti, ja se muuttaa sitä sanastoa, sitä lauserakennetta ja vähän heittelee sinne väliin myös sellasia sitten… ehkä täytesanoja, adjektiiveja, jotka muuttaa sitä tunnelmaa hyvinkin radikaalisti sitten siinä tekstissä.

Mä ite olen käyttänyt sitä ihan myös opettajille demonstroimaan, miten meidän nuorethan osaa hienosti kirjoittaa näillä sovelluksilla ja käyttää niitä oikeastaan paljon paremmin kuin me aikuiset ja sinne kun laittaa vaan ehkä pari hassua sanaa ja pyytää sitten muuttamaan sen tekstin akateemiseksi‚ niin kyl sieltä aika hienoja lauseita saa vaikka esseeseen. Et tässä [naurhataa] vinkkiä niille nuorille, jotka eivät ole sinne vielä eksyneet.

[musiikkia]

Petri Ilmonen: Sit tällanen sovellus Call Annie, Call Annie [toistaa suomen ääntämyksen mukaan] Learnin Languages. Niin tällä kun vähän tuossa sanoin, että What’sAppissa on GoPilot, jonka kanssa pystyy keskustelemaan, ku ei oo ketään kaveria, niin tämä Call Annie ääni keskustelee jopa kasvojen kanssa. Eli se on todellinen AI-kone siellä ja Annie siellä on sitten kuvana ja hän hymyilee sulle ja voit harjoitella vaikka ravintolakäyttäytymistä, kirjaston asiakaspalvelua.

(Lyrics) [0:22:18 äänitteen leikkaus katkaisee nimen] Training. Teistä jokainen on taatusti kuunnellu monenlaisia ulkomaankielellä laulettuja biisejä. Ranskaksi vaikka (- -) [0:22:30] tai sitten tuota vaikkapa Prinsessa Stefanita jossain vaiheessa saksalaista How Much is the Fish -tyyppisiä lauluja. Niin täällä pystyy valitsee minkä tahansa laulun ja sit valitsemaan neljä eri tommosta osaamistasoa, jotka poistaa sieltä laulusta sanoja ja sun pitää tavallaan kuulla se. Eli sä näet siinä näytöllä tämän muusikon kuvan ja sitten hän ryhtyy laulamaan YouTube-linkityksenä sinne. Ihan eli tekijänoikeudet toimii siellä taustalla. Ja sitten kone siihen ryhtyy kirjoittamaan niitä sanoja‚ mitä tämä muusikko laulaa ja sit sieltä puuttuu yksi sana tai viisi sanaa tai vähän sen vaikeustason mukaisesti ja kun sä kuulet hänen lausuvan sen, sun täytyy näppäimistöillä kirjoittaa se sana siihen. Ja jos sä oot aivan liian hidas, niin biisi pysähtyy ja antaa sulle aikaa kirjottaa sen siihen väliin ja sit se taas lähtee lähtee jatkamaan, jos sä osasit kirjoittaa sen kuullun sanan sitten tavallaan oikein. Lyrics training sekä äppi, että verkkosivu. Hauska tapa oppia kieltä.

Mutta tässä ehkä ne kaikkein isoimmat suosikit.

Mites Anneli sulla oli jotain hauskoja kokemuksia jostain? Mä nyt täs oon pöpöttäny, mutta onko sulla jotain semmosia hauskoja kokemuksia jostain tai joku tämmönen kommervenkki tullut esiin vaikka chatGPT kanssa, koska tiedän, et sä oot ainakin sitä käyttäny paljon tai joku muu apin kanssa?

Anneli: Kyllä, joo. Mä oon käyttäen kanssa jotain DeepL:ää, mutta jotenkin se on  nyt jääny sen jälkeen, ku mä chatGPT:tä aloin enemmän ja enemmän käyttämään. Niin se, että se totta kai oppii sitä mukaa‚ kun mä käytän sitä, mutta myös se, että mä laitan siihen, että esimerkiksi käännä englannin kielellä ja lokalisoi teksti Englantiin ja puhekieleen, niin se jo tekee sen, että se tekee parempaa tekstiä.

Totta kai aina kannattaa tarkistaa joka ikinen teksti, minkä on tehny AI:lla, mutta mä oon huomannu, että sanajärjestys ja nää muuttuu siinä vaiheessa. Et se ei tee niinku sitä, että kääntää suoraan, vaan se tosiaan käyttää sitä puhekieltä, jolloin se myös vähän kääntää sanajärjestystä ja tekee siitä luettavamman. Niin sen mä oon huomannut.

Petri Ilmonen: Joo, joo. Toi on totta ja siis nimenomaan niillä sun käskyillähän on suuri merkitys, mitä sä sinne AI:lle laitat. Varsinkin näille chatGPT ja GoPilot-tyyppisille sovelluksille. Et jos et saa sieltä ulos ihan sitä, mitä sä haluat, niin se on ehkä sitten osasyynä se, että sä et oo osannu vaatia tai pyytää sitä ihan täysin sieltä. Et sit täytyy yrittää muokata sitä omaa pyyntöä vähän erilaiseksi sinne.

Mutta se mun täytyy tohon sanoa, että mä nimenomaan GoPilotin ja What’sapp version kanssa pyysin häntä piirtelemään mulle, niin kirjoitusvirheitä GoPilotti   ei osannut poistaa sieltä kuvista. Et jos mä sanoin, että tuo äskeinen kuva on aivan täydellinen kiitos siitä, mutta siellä lukee vaikkapa TRYcamps nyt vähän väärällä tavalla‚ yksi ylimääräinen kirjain, et poista se, niin siihen se ei kyennyt. Se itse mulle lopulta sanoi tämä GoPilot, että en pysty editoimaan vanhoja kuvia, et joudun aina tekemään tyylin uuden.

Et on siellä vielä tämmösii pieniä kehittämisen paikkoja, mutta tekstillisesti nää on kyl hyviä ja kyl mäkin välillä jotakin oikein virallisia tekstejä, et saatan kirjoittaa sen ensiks sitten heitän sen sinne GoPilottiin ja pyydän, että miten sä sanoisit tyyliin tän, että sano tää vähän toisilla sanoilla ja mä saatan poimii sielt vaan yksittäisiin lauseita tai yksittäisiä sanoja, mitä se sitten synonyymiksi mulle antaa ja tätä kautta mä haluaisin ehkä sanoa sen tähän loppuun vielä ne teistä, ketkä jaksatte tänne asti kuunnella, että vaikka meillä on paljon näitä erilaisia AI:n tukemia kielenoppimisen työkaluja, niin mä en ainakaan vielä itse nää, et se poistaa oppimisen, koska ne antaa vaan uutta vaihtoehtoa. Ne tukee kenties sinua eteenpäin, koska kyl sinne, niinku Anneli äsken sanoit, niin kyl ne pitää ite tarkistaa, kyl niitä pitää vertailla ja katsoa. Et kyl siellä kielitaitoa itselläkin pitää olla. Mut sitte helpottaa, esim. niinku minä tossa sanoin, niin pystyn Espanjassa löytää sen [naurhataa] viilin sijaan oikean kermapurkin sieltä, eikä sitten tarvitse avata sitä siellä tuota kämpillä ja todeta‚ että ei hitto tämä on väärää maitotuotetta meikäläiselle.

Et kyl se auttaa meitä, mut kyl meitä ihmisiä edelleen tarvitaan silleen, että me tehdään se lopullinen ratkaisu siinä. Mutta ei must tuu ikinä vaikkapa korean tai meksikon espanjan puhujaa, mutta tällaisia vaihtoehtoja mulla esimerkki tästä TypeAI keyboardissa on. Että tää luettelo, mitä kieliä se hallitsee on valtava, et jos puhutaan eurooppalaisista kielistä, siel on Suomikin, joka kertoo siitä, että jos Suomi on matkas mukana pienenä kielenä, niin se on jo pitkälle tämä kielisovellus mennyt. Sieltä löytyy hindii, kreikkaa ja thaita. Eli kykenee hyvin erilaisiin kieliin, niin onhan ne aika kivoja. Sillee ainakin mua kutkuttaa niin kuin, et hei, et mä pystyn jotain sanomaan jollekin ihmiselle, vaikka hänen omalla äidinkielellä.

Ehdottomasti ja nyt teistä, joka nyt on kuunnellut tänne asti, niin älä missään nimessä ajattele, et sun täytyy kaikki nuo mainitsemat sovellukset tosta nyt ottaa haltuun ja lähtee niitä kaikki latailemaan ja kokeilemaan. Poimi sielt muutamia ja vähän ehkä sen oman työtehtävän tai oman vapaa-ajan kiinnostuksenki kautta, että tarvitsetko sä tämmöseen vaikkapa Italian reissua varten nyt sitten kauppaan apua siihen, että voit purkkia näyttää ja sitten Googlen ihana äppi tavallaan auttaa meitä sitten kertomaan, mitä se sisältö on. Vai onko sulla tarvetta siihen, että teet niitä julisteita ja tarvitset tukea sitten sen kääntämisessä. Että onhan se järkeä käyttää teknologiaa hyödyksi sen sijaan‚ et sä käytät neljä tuntia vaikkapa jonkun yhden kappaleen kirjoittamiseen sitten toisella kielellä kuin sinun äidinkielesi on. Et kylhän sen pitäs niinku nopeuttaa meidän työskentelyä.

Et totta kai on kiva edelleen kysyä kaveriltakin apua tai kollegalta, et hei kato tää mun teksti. Sekin on mun mies edelleen tärkeitä tiimityöskentelyä. Mut kyl näist monist apeistä tulee suurta apua meille.

Ei ihmisillä pysty olee kymmentä sovellusta, mistä maksat vitosta tai kymppiä. Et se on pakko lähteä hakemaan se oma sieltä ja monessa näissä sovelluksessa kuitenkin on se, et voit käyttää viikon tai seitsemän päivää ilmatteeks. Voi kokeilla, niinku Anneli sano, ja sitä kautta löytää ne omat suosikkisovellukset tai sitte katella niitä mainoksia.

Anneli: Joo, kiitos Petri.

Petri Ilmonen: Moi moi!

[musiikkia]

Oplus_131072

Vietin joulukuussa 2024 kolme päivää tutustuen Espoon kirjastoihin. Espoossa on 5 isoa,

ns. aluekirjastoa sekä 11 lähikirjastoa. Pääsin tutustumaan Lippulaivan, Ison Omenan ja Entressen isoihin ostoskeskuskirjastoihin sekä Kauklahden lähikirjastoon. Vaikka Espoon kirjastot ovat todella suuri organisaatio verrattuna Seinäjoen kirjastoihin, teemme silti samaa työtä, toki osin eri toimintatavoilla, resursseilla ja erilaisten tilojen puitteissa. Ja yleensä juuri se, erilaisen toimintatavan näkeminen avartaa ja saa pohtimaan omia työskentelytapoja. En ollut aikaisemmin käynyt Espoon kirjastoissa, muuta kuin Sellon kirjastossa asiakkaana.

Ensimmäiseksi sain kuulla, että Espoon kirjastoissa on kehitetty liikkuvan asiakaspalvelun malli. Liikkuva asiakaspalvelu tarkoittaa sitä, että tiskit korvautuivat liikuteltavilla seisomapöydillä, joten tiskin takana ei enää istuta vaan ollaan siellä missä asiakkaatkin, hyllyjen välissä. Tämän lisäksi Espoon kaupunginkirjastoissa on nykyään prosessiorganisaatio, jonka myötä henkilökunta liikkuu enemmän eri toimipisteissä. Heidän mielestään näin ei synny alueellisia omia toimintatapoja, vaan asiakas saa tasalaatuista palvelua jokaisessa kirjastossa. Tavoitteena oli tehostaa myös henkilöstöresurssien käyttöä siten, että voimavarat voidaan laittaa asiakkaan kohtaamiseen ja lukutaidon edistämiseen. Kaikkien töiden palveluprosessit sekä mm. työvuorosuunnittelu on keskitetty. Näin joka kirjastossa kaikkien ei tarvitse hallita ja hoitaa kaikkea, vaan osaaminen ja vahvuudet jaetaan kirjastojen kesken. He kokivat myös, että nyt kehittämistyöhän on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia.

Lasten ja nuorten osallisuuden asiakaspalvelupäällikkö Leena Kaunisto Espoonlahden ja Omenan alueen kirjastoista kierrätti minua tutustumassa tarkemmin eri paikkoihin. Minulle oli suunniteltu todella monipuolinen ohjelma ja pääsin kuulemaan laajasti Espoon kirjastojen lasten- ja nuorten kirjastotyöstä, tapahtumista sekä niin kirjastojen välisestä kuin muiden toimijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Useat eri työntekijät kertoivat oman prosessiorganisaationsa työnkuvasta ja toiminnastaan. Vierailuni aikana saatiin hyvin käytyä läpi toimintatapoja ja vaihdettua kokemuksia puolin ja toisin.

Ensimmäisenä päivänä tutustuin Espoon uusimpaan kirjastoon upeaan Lippulaivaan, jossa sain kuulla tarkemmin Espoon lanuprosessista; kehittäjäryhmistä, yhteistyökuvioista eri toimijoiden kanssa ja mm. osaamisen jakamisesta eri kirjastojen kesken. Lisäksi puhuttiin kerhoista, lukulemmikeistä sekä varhaiskasvatuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.

Toisena päivänä vuorossa oli Ison Omenan kirjasto, joka on osa palvelutoria. Se on julkisten palvelujen palvelukonsepti, josta löytyy siis kirjasto, nuorisopalvelut, neuvola,

terveysasema, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Kela, asiointipiste, Hello Espoo- info, Työllisyys Espoo sekä HUS:n laboratorio- ja kuvantamistoiminnot.

Ison Omenan kirjasto

Päivän aikana sain myös kuulla kouluyhteistyöstä Espoossa, tarkemmin heidän KULPS-kirjastopolustansa, jota tarjotaan kaikille luokka-asteille esiopetuksesta toiseen asteeseen. Espoon kirjastot ovat panostaneet lasten ja nuorten lukemisenedistämiseen, mm. kohdennetuilla työntekijäresursseilla sekä esimerkiksi ”Espoon kaupunginkirjaston KULPS-kirjastopolun palvelulupauksena on kohdata jokainen ryhmä kerran lukuvuoden aikana.” Tätä myös seurataan tilastoilla. Jos joitain ryhmiä ei tavoiteta, pyritään selvittämään syy. Pääsin osallistumaan päivän mittaan myös lanujen viikkopalaveriin, jossa mm. jaettiin viikon onnistumiset ja jossa sai vertaistukea sekä yhdessä suunniteltuja keinoja hankaliin tilanteisiin ja kohtaamisiin lanutyössä. Espoon kaupunginkirjasto on saanut valtakunnallisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon, sillä se on edistänyt lasten ja nuorten osallisuutta erityisesti Espoon viidessä aluekirjastossa. Näissä kirjastoissa on nyt erikseen nuorille suunnitellut tilat, joissa nuoret voivat hengailla, pelata biljardia tai pingistä ja konsolipelejä. Espoon kirjastoissa työskentelee paljon myös muun alan ammattilaisia: nuorisotyöntekijöitä, sanataideohjaajia, musiikkipedagogeja, yhteisöpedagogeja ja osa heistä on lisäksi käynyt esim. oppisopimuksella kirjastoalan ammattitutkinnon.

Kolmantena päivänä lähdettiin Leenan kanssa aamusta ensin tutustumaan Kauklahden lähikirjastoon, joka oli tiloiltaan lähimpänä omaa työpaikkaani Peräseinäjoen monipalvelukirjastoa. Espoon kaikissa lähikirjastoissa on myös omatoimi. Loppupäivän vietin Entressen kirjastossa, jossa kävimme kirjaston tapahtumakoordinaattorin kanssa läpi kirjastojen tapahtumatoimintaa ja yhteistyötahoja. Espoossa käytännössä kaikki toiminnat on keskitetty ja tapahtumatoimintakin keskittyy isoihin kirjastoihin, niin tilojen vuoksi kuin siksi, että etäisyydet ovat lyhyitä ja alueella on toimiva julkinen liikenne. Kirjastoissa tapahtuvien tapahtumien järjestämisessä tavoite on, että 90 % tapahtumista olisi muiden järjestämiä ja kirjasto toimii mahdollistajana.

Vierailuni lopuksi sain vielä osallistua kirjastopedagogien palaveriin, jossa esiteltiin Espoon kaupunginkirjaston tilaama uusi opinnäytetyö. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Espoon kaupunginkirjaston ja ammattikoulujen välistä verkosto- ja työelämäyhteistyötä ja kartoittaa niiden edellytyksiä, josta tuotettiin ohjeistus kirjaston ja ammattikoulujen verkosto- ja työelämäyhteistyön tueksi. Lisäksi palaverissa käytiin läpi mm. lanujen kevään ja kesän toimintasuunnitelmien ajankohtia ja käytäntöjä.

Voisin kyllä todeta vierailustani, että vau, mitä vieraanvaraisuutta ja osaamisen jakamista koko väeltä. Meidän kirjastolaisten mahdollisuudet tutustua toisten kirjastojen työhön tukevat todellakin palvelujen kehittämistä, verkostomaista toimintaa ja vertaisoppimista. Vierailu virkistää, innostaa kehittämään sekä lisäksi se lisäsi oman työn arvostusta ja auttoi huomaamaan myös oman osaamisen.

Kaija Lepistö kirjastovirkailija

Peräseinäjoen monipalvelukirjasto

Seinäjoen kaupunginkirjasto

Mikäpä olisi parempi tapa viettää ystävänpäivää, kuin tavata oman alueen kollegoja kimppapäivän merkeissä! 14.2.2025 Fredrika -kirjastojen kimppapäivää vietetään Vaasan pääkirjastossa. Kimppapäivässä kuullaan Monika Ahlsvedin ajatuksia Positiivisesta työpäivästä, sekä hänen vetämänsä työpajan kautta voidaan oppia konkreettisia malleja, miten parantaa omaa työpäiväänsä. Päivä päätetään Topaasia-pelien merkeissä, joiden avulla ideoidaan uudenlaisia työskentelytapoja. Päivä toteutetaan ruotsinkielisenä. Jimmy Pullin virkavapaan aikana häntä sijaistaa 1.1.2025-30.8.2026 Anna Pakka. Anna toimii AKEpampaksessa palvelupäällikkönä ja hän voi olla osalle tuttu maakuntakirjastoajoista, kun hän järjesti mm. maakuntakirjastokokouksia alueen kirjastoille. Annan voi tavoittaa osoitteesta anna.pakka@vaasa.fi ja numerosta 040 182 4289.

Seniliineissä saatiin kuulla esittely Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen yhteisestä Sanataidetta ikäihmiselle -hankkeesta, kun taas Seniorpampaksen vuoden 2025 aloitti Åsa Persson, joka kertoi Ruotsin Soselen kirjaston senioripalveluista. Musatiimi kokoontui tammikuussa suunnittelemaan uudenlaista toimintamuotoa vuodelle 2025.

ÅKE:n järjestämä vuosittainen Bokkarusellen oli jälleen erittäin innostava ja monipuolinen tapahtuma, mikäli et päässyt paikalle, voit katsoa päivän tallenteen kirjastokaistalta. ÅKE:n kokoonpano on muuttunut vuoden vaihteessa ja uusina jäseninä ovat AVI:n Leena Sundström, Kemiön kirjaston Mona Söderblom, Vöyrin kirjaston Ulrika Staffans sekä Marina Sandström Pietarsaaren kirjastosta.

Digitiimi kokoontui 8.1. suunnittelemaan tulevan vuoden toimintaa ja päätettiin, että tapaamiset ovat lyhyitä tietoiskumaisia opastuksia ja perehdytyksiä arkisiin työvälineisiin ja sovelluksiin, sekä syventäviä koulutuksia laajempiin aihekokonaisuuksiin.

Nyfikenin seuraava tapaaminen on 25.3. Lanukkaiden ja Barnpampasten kevään ensimmäinen vinkkauspiiri on 30.1.2025 klo 9:00–11:00 ja aiheina on kirjasomen hitit. Ruotsinkieliset massakirjavinkkaukset ovat 6.2.2025 klo 9:15–10:00, jolloin vinkataan 3–4 luokkalaisille sekä 13.2.2025 klo 9:15–10:00, jolloin vinkataan 5–6 luokkalaisille. Suomenkielinen massakirjavinkkaus on 13.3.2025 klo 9:15–10:00, jolloin vinkataan 3–4 luokkalaisille. Varhaiskasvatuksen liittyviä teemakokoontuminen on 11.2.2025 klo 9:00–11:00.

Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä selvitys yleisten kirjastojen alueellisen kehittämistehtävän toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on meneillään MDI Publicin toteuttamana. Selvityksen on tarkoitus tarjota konkreettisia kehittämissuosituksia, joiden avulla vahvistetaan yleisten kirjastojen toimintaa ja kehittämistehtävän vaikuttavuutta.  AKEpampas osallistui työpajaan, mikä järjestettiin Helsingissä 15.1.2025. Työpajassa validoitiin, testattiin ja kehitettiin selvityksessä laadittuja alustavia suosituksia. Työpajassa mukautettiin myös ennakoivaa arviointiviitekehystä, joka tukee kehittämistehtävän jatkuvuutta ja vaikuttavuuden seurantaa.
Valtakunnallinen e-kirjasto on julkaissut mainoksia palveluistaan. Alueellinen kehittämistehtävä teettää niistä julisteita sekä Roll-Uppeja, joita lähetetään alueemme kirjastoihin. Mainoksia on kolmella eri kielillä ja niitä voi laittaa esille kirjastotilaan.

Helmikuun podcast-jaksossamme porvoolainen kieltenopettaja Petri Ilmonen antaa lukuisia vinkkejä, kuinka voit hyödyntää tekoälyä kielenkääntämisessä. Voit kuunnella jaksomme täältä .