Mervi Heikkilä Seinäjoen pääkirjastosta otti rohkeasti vastaan haasteen kirjastolaisten henkilöstövaihdosta ja kävi kielikylvyssä Uudenkaarlepyyn kirjastossa. Mervi kertoo kokemuksistaan vierailustaan suomenruotsalaisesssa kirjastossa:
Seinäjoen kaupunginkirjasto on tämän vuoden alusta lähtien hoitanut Lasten ja nuorten lukemista edistävien
kirjastopalvelujen valtakunnallista erityistehtävää. Tehtävä koskee koko Suomea ja sitä hoidetaan kahdella kielellä. Taitavat kirjastopedogit Lena Sågfors ja Anna-Maija Koskimies vastaavat ruotsinkielisestä toiminnasta, mutta
mielestäni yksikön vetäjän täytyy myös olla perillä suomenruotsalaisesta kirjastomaailmasta ja tietysti myös ruotsin kielen täytyy olla tyydyttävällä tasolla. Siispä määräsin itseni kielikylpyyn! Onneksi Vaasan kaupunginkirjasto tuki pyrkimyksiäni, sillä AKEPampas kannustaa henkilöstövaihtoon.
Syyskuun 9. ja 30. päivä sain suunnata auton nokan kohti Uuttakaarlepyytä.
Olimme jo aiemmin tutustuneet kaupungin kirjastoon koko erten henkilöstön voimin. Pienen kaupungin pitkä historia, merellinen luonto ja kulttuurimyönteinen ilmapiiri olivat minulle ennestään tuttuja, mutta nyt sain tutustua myös uuteen kirjastoon ja ennen kaikkea sen innostuneeseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön.
Annoin kirjastolaisille vapaat kädet kielikylvyn sisällön suunnitteluun. Asiakaspalvelua en ole tehnyt työssäni pitkään aikaan, joten sitä en vaihdossakaan tehnyt. Tavoitteenani oli kuulla ja puhua mahdollisimman paljon ruotsia. Juuri sitä sainkin tehdä. Sain huomata,että kahvipöytä – ja lounaskeskustelut olivat kielen kannalta yhtä tärkeitä kuin esimerkiksi opettaja-kirjasto -kokoukseen osallistuminenkin. Sain oppia uusia termejä, joten esimerkiksi pannstark (ehdottomasti vältettävä asia) sekä stenkoll (aiheuttaa pieniä väristyksiä jopa aikuisissa) tulivat minulle tutuiksi.
Lasten- ja nuortenkirjastotyö Uudenkaarlepyyn kirjastossa oli vilkasta. Yhteys opettajiin oli vahva ja luonteva. Kirjasto vaikutti olevan kouluille tasaveroinen ja arvostettu yhteystyökumppani. Oli hauskaa kuunnella, kun kirjastolaiset ja opettajat vinkkasivat toisilleen hyviä kirjoja ja luentoja. Kateelliseksi tulin myös – nimittäin Topeliuksen synnyin koti Kuddnäs sijaitsee Uudessakaarlepyyssä. Topeliuksen perintö elää kirjastossa vahvana. Joka vuosi valitaan yksi satu, joka modernisoidaan, painetaan pikku vihkoseksi ja esitetään lapsiryhmille esimerkiksi pöytäteatterin avulla. Tämän vuoden teemasatuna oli Musti. Sain kunnian kääntää sen vapaasti suorasanaiseksi suomeksi ja osallistua sen esittämiseen pienelle esikouluryhmälle. Esitys todisti, että puhaltamalla vähän pölyjä pois satumestarin yltä, saadaan hänen hienot tarinansa kyllä kiinnostamaan pientä nykykuulijaa. Puitteet tällaisille pienille esityksille ovat Uudessakaarlepyyssä myös kohdillaan, sillä lastenosaston yhteydessä sijaitsee viihtyisä satuhuone.
Mervi Heikkilä ja Lotta Karlström esittävät Topeliuksen Musti –sadun eskariryhmälle/ Kuva Linda Träisk
Päivien mittaan saimme vieraaksemme läheisen suomenkielisen Metsäkylän koulun oppilaita. Heille vinkkasin ja kerroin kirjailijantyöstäni suomeksi. Nämä tapaamiset olivat minulle henkilökohtaisesti todella antoisia, kuten lasten kohtaaminen aina.
Kaikkiaan päivät Uudessakaarlepyyssä olivat minulle suuri elämys ja olen niistä kiitollinen. Kieliraja Pohjanmaalla on perinteisesti melko jyrkkä, mutta sen ylittäminen kannattaa ehdottomasti. Kielikylpy antaa paitsi kielitaitoa ja rohkeutta kielen käyttämiseen, myös uusia näkökulmia kielikysymykseen. Kaiken lisäksi saa tutustua mitä mahtavimpiin kollegoihin!
Mervi Heikkilä
Kehityspäällikkö
Seinäjoki stadsbibliotek/ Riksomfattande specialuppgift gällande bibliotekstjänster som främjar barns och ungas läsande och läskunnighet
