Tekijä: Tanja Markkula

Kiertävien laitteiden esittely, osa 1: Yeti-tabletin monet mahdollisuudet

Posted on by in Yleinen
Tyttö käyttää Yeti-tabletilla olevaan Lukulumo-sovellusta.
Yeti-tabletti

Yeti-tabletti on iso, noin 50 x 70 cm:n kokoinen tablettilaite. Eli siis ihan tavallinen tabletti, mutta vain paljon tavallista tablettia isommassa koossa. Iso koko antaa uusia mahdollisuuksia tabletin käyttöön etenkin ryhmien kanssa, mutta toimii hyvin myös heille, joilla on vaikeuksia vaikkapa motoriikan kanssa.

Miten siis käyttää Yeti-tablettia kirjastossa? Ryhmien digiopastuksissa iso näyttö toimii todella hyvin. Lapsiryhmien kanssa voidaan käyttää pelejä (muista kysyä Jimmy Pullilta jimmy.pulli@vaasa.fi kun haluat ladata jonkin uuden pelin laitteelle!). Ja mikä ettei peli voi toimia myös aikuisen houkuttimena tutustumaan digimaailmaan. Toimiipa Yeti-tabletti myös näyttelyn digitaalisen osion näyttäjänä, tai vaikkapa hetkellisenä omien palveluiden markkinointikanavana kirjaston tiloissa. Ei muuta kuin omaa esittelyvideota kuvaamaan!

Lukulumo, Polyglutt & Polylino

Lukulumon piirretyt tunnushahmot Luku ja Lumo.
Luku & Lumo

Olemme saaneet meidän Yeti-tabletteihimme käyttöön myös Lukulumo-, Polyglutt- ja Polylino –sovellukset yhteistyössä ILT Educationin kanssa. Niitä voi tablettien ollessa lainassa käyttää vapaasti asiakkaiden kanssa, tai asiakkaat voivat käyttää niitä itsenäisesti. Sovellukset ovat helppokäyttöisiä, jolloin itsenäinen käyttö onnistuu oikein hyvin. Lukulumo, Polyglutt ja Polylino ovat periaatteessa sama sovellus, niiden kohderyhmät ovat vain hieman erilaiset: Polyglutt palvelee ruotsiksi perheen pienimpiä ja Polylino koululaisia. Lukulumo-nimellä taas löytyvät molemmat versiot suomen kielellä.

Mitä Lukulumo sitten konkreettisesti tarjoaa? Se tarjoaa mahdollisuuden yhdistää kirjojen lukemisen ja kuuntelemisen. Voit siis lukea kirjaa Yeti-tabletin näytöllä ja samalla kuunnella sitä – ihan kuin joskus aikoinaan fyysistä kirjaa luettiin samalla kuin sitä kuunneltiin kasetilta (vanhemmat kollegat voi kertoa enemmän, jos asia ei ole juuri sinulle tuttu ;-)) Sen lisäksi se tarjoaa tämän mahdollisuuden yli 50 eri kielellä. Suomenkielisiä kirjoja on tällä hetkellä tarjolla yli 700. Lukulumon sisältämä kirjallisuus on valittu alle kouluikäisistä aina alakouluikäisille lapsille.

Entä miten Lukulumoa voisi hyödyntää kirjastossa? Oma äidinkieli on iso osa minuutta ja sen rakentumista. Lukulumo tarjoaa hienon mahdollisuuden tukea yhteyttä omaan äidinkieleen. Se voi myös toimia apuvälineenä, kun opetellaan uutta kieltä. Kirjoitetun kielen ja puhutun kielen yhdistäminen auttaa monia hahmottamaan kieltä ja helpottaa oppimista. Erityisesti heille, joilla on lukivaikeuksia, tekstin ja puheen yhdistäminen on usein avuksi.

Esimerkiksi Närpiön kaupunginkirjastossa on järjestetty vieraskielisiä satutuokioita. Mutta entä, jos ette onnistu löytämään ketään rohkeaa satutuokion vetäjää? Voisiko silloin Lukulumo toimia ”satutätinä tai –setänä”? Oheen olisi helppo järjestää muuta ohjelmaa, ja kertoa vaikka vanhemmille kirjaston palveluista. Ja ehkä tilaisuuden aikana löytyisikin se kuuluisa ”joku”, joka tohtisi heittäytyä satutuokion pitämiseen omalla kielellään. Ei ehkä todennäköisin skenario, mutta mahdollinen. Lukulumon käyttäminen voi olla myös lapsen ja hänelle tärkeän aikuisen yhteinen, turvallinen hetki tarinan äärellä. Lapsi voi opastaa aikuista tekniikan kanssa, aikuinen taas jatkaa keskustelua luetusta.

Miten Yeti-tabletti voisi palvella teidän kirjastoa?

Yksi AKEpampaksen alueen yleisille kirjastoille tarjoama palvelu on erilaiset lainattavat laitteet. Tässä sarjassa käymme näitä laitteita lyhyesti läpi, laite tai laitekokonaisuus kerrallaan. Haluatteko jonkin esitellyistä laitteista lainaan juuri teidän kirjastoonne? Ottakaa silloin yhteys Tanjaan tanja.markkula@vaasa.fi tai akepampas@vaasa.fi.

Presentation av de utlåningsbara apparaterna, del 1: Yeti-pekplattan med sina många möjligheter

Posted on by in Yleinen
En flicka använder Polyglutt-appen i Yeti-pekplattan.
Yeti-pekplattan

Yeti-pekplattan är en cirka 50 x 70 cm stor pekplatta. Alltså en helt vanlig pekplatta, bara mycket större. Storleken ger vissa möjligheter till användning av Yeti-pekplattan med grupper, men också till exempel med dem som har svårigheter med motoriken.

Så, hur kan man använda Yeti-pekplattan i ett bibliotek? Med grupper fungerar stor bildskärm väldigt bra. Med barn kan man använda spel (kom ihåg att fråga Jimmy Pulli jimmy.pulli@vaasa.fi ifall du vill ladda ner ett nytt spel till apparaten!). Och varför inte använda ett spel som verktyg också när du vill locka en vuxen att bekanta sig med den digitala världen. Yeti-pekplattan fungerar också bra som en del av en utställning om den som ställer ut sina verk också har en digital del hen gärna visar upp. Och varför inte marknadsföra era egna tjänster med Yeti i biblioteket. Det är bara att börja filma en egen presentationsvideo för ert bibliotek!

Polyglutt, Polylino & Lukulumo

Vi har även fått Polyglutt-, Polylino- och Lukulumo-appar för användning i våra Yeti-pekplattor i samarbete med ILT Education. När ni har Yeti-pekplattan hos er kan ni helt fritt använda apparna med kunder, och kunderna kan även använda dem självständigt. Apparna är lätta att använda och det möjliggör användning på egen hand. Polyglutt/Polylino och Lukulumo är i princip samma sak, men Polyglutt/Polylino fungerar på svenska och Lukulumo på finska. Polyglutt är för de yngsta barnen och Polylino för barn i skolåldern. På finska heter båda tjänsterna Lukulumo.

De ritade figurerna Poly och Glutt från Polyglutt.
Poly & Glutt

Vad erbjuder Polyglutt/Polylino i praktiken? Den erbjuder möjligheten att förena läsandet och lyssnandet av böcker. Du kan läsa en bok på skärmen och samtidigt lyssna på den – precis på samma sätt som man tidigare kunde läsa en fysisk bok samtidigt som man lyssnade på den från en kassett (de äldre kollegorna kan berätta mera om saken, ifall du inte känner till hur det gick till förr i världen ;-)). Tjänsten erbjuder den här möjligheten på över 60 olika språk. Det finns över 2 500 böcker på svenska i tjänsten och de inhemska böckerna är faktiskt inlästa på finlandssvenska. Innehållet i Polyglutt är speciellt för barn under skolåldern och i Polylino för barn i skolåldern. Lukulumo erbjuder böcker för barn under skolåldern och i skolversionen för barn i lågstadieåldern.

Hur kan ni utnyttja Polyglutt eller Polylino i ert bibliotek? Det egna modersmålet är en del av vem man är. Och tjänsten erbjuder en fin möjlighet att stöda ens kontakt med sitt modersmål. Den kan också fungera som ett hjälpmedel då man håller på att lära sig ett nytt språk. Att kombinera skriven och uppläst text hjälper många att uppfatta språket och gör det lättare att lära sig. Att förena skriven och uppläst text är ofta till speciellt stor hjälp för dem som har läs- och skrivsvårigheter.

Till exempel i Närpes stadsbibliotek har personalen ordnat sagostunder på främmande språk. Men hur är det med dem som inte hittar en tillräckligt modig person för att hålla en sagostund på sitt eget modersmål? Skulle då Polyglutt kunna fungera som en ”sagotant” eller ”sagofarbror”? Vid sidan om skulle det vara lätt att ordna annat program, man skulle till exempel kunna berätta om bibliotekstjänsterna för barnens föräldrar. Och man vet ju aldrig om man under tillfället skulle kunna hitta den så välkända personen ”Någon”, som skulle kunna tänka sig att läsa för barn på sitt eget modersmål. Kanske inte det mest sannolika scenariot, men helt möjligt. Att använda Polyglutt/Polylino kan också erbjuda en lugn och trygg stund med en berättelse för ett barn och någon för hen viktig person. Barnet kan hjälpa den vuxna med tekniken och den vuxna kan i sin tur fortsätta diskussionen om det man just läst.

Hur skulle Yeti-pekplattan kunna stå till tjänst i ert bibliotek?

Som ett sätt att betjäna områdets bibliotek har AKEpampas olika slags utlåningsbara apparater. I denna serie går vi kort igenom dessa apparater, en apparat eller helhet åt gången. Vill ni låna någon av dessa apparater till ert bibliotek? Ta i så fall kontakt med Tanja: tanja.markkula@vaasa.fi eller akepampas@vaasa.fi.

Miten palvelumuotoilun pilottihankkeella menee?

Posted on by in Yleinen

Ensimmäinen etappi AKEpampaksen palvelumuotoilun pilottihankkeessa on nyt valmis, ja kaikki osallistuvat kirjastot ovat saaneet hyvän alun omissa kehittämisprojekteissaan. Hankkeeseen osallistuu kahdeksan kirjastoa koko AKEpampas-alueelta: Palosaaren kirjasto, Kruunupyyn kunnankirjasto, Lappajärven kunnankirjasto, Lestijärven kunnankirjasto, Vähäkyrön kirjasto, Nurmon kirjasto, Pedersören kunnankirjasto ja Vetelin kunnankirjasto.

Livekuvittajan poimimaa yhteenvetoa palvelumuotoilun teoriasta: palvelumuotoilu on kokeilevaa, osallistavaa ja nopsanketterää. Siin äotetaan huomioon asiakkaan näkökulma ja hänen saamansa arvo. Virheiden tekeminen on sallittua! Erilaisia työkaluja ovat esimerkiksi persoonat, asiakaspolut ja tuuppaus. Slogan voisi olla: Vähän puhumista, enemmän tekemistä!
Linda Saukko-Raudan yhteenveto, siitä mitä palvelumuotoilu on.

Hanke alkoi syyskuun 2021 lopussa kahdella palvelumuotoilun koulutuspäivällä, yhdellä suomeksi ja yhdellä ruotsiksi. Koulutuspäivät olivat avoinna kaikille alueen kiinnostuneille kirjastoille. Vierailevat luennoitsijat olivat kirjastoekspertti Päivi Jokitalo Kirtekstistä, Muotoilukeskus Muovan kehittämispäällikkö Miia Lammi, lehtori Elina Vartama Yrkeshögskolan Noviasta ja Tenure track professori Tuomas Harviainen Tampereen yliopistosta. Koulutuspäivien aikana osallistujat saivat oppia palvelumuotoilun perusteet, miten palvelumuotoilua voidaan käyttää kirjastokontekstissa ja miten palvelumuotoilua on käytetty erilaisissa kehittämisprojekteissa kirjastoissa, sekä Suomessa että muualla maailmalla. Päivät päättyivät työpajaan, jossa osallistujat saivat keskustella pienryhmissä päivän näkökulmista ja oman kirjaston mahdollista kehittämisprojekteista, ja siitä miten palvelumuotoilua voisi hyödyntää näissä. He jotka olivat saaneet inspiraatiota tehdä muutoksia omassa kirjastossa saivat koulutuspäivän jälkeen ilmoittautua mukaan hankkeeseen.

Kaksi ensimmäistä yhteistä työpajaa hankkeeseen osallistuville kirjastoille järjestettiin marraskuussa, yksi suomeksi ja toinen ruotsiksi. Tuomas Harviaisen johdolla osallistujat saivat kertauksen siitä, mitä palvelumuotoilu on, minkä jälkeen he pienryhmissä pääsivät keskustelemaan ja ideoimaan omaa kehittämisprojektiaan. Yhteisiin työpajoihin osallistui myös kuvittaja Linda Saukko-Rauta, joka dokumentoi keskustelut ihanien livekuvituksien muodossa.

Suomenkielisen työpajan keskustelua pähkinänkuoressa livekuvittajan poimimana. Esiin nousivat muun muassa viestintä, saavutettavuus, tilat, asiointipolut ja -rutiinit, opasteet ja ohjaus, palvelut sekä omatoimi. Informaation määrä ja saavutettavuus. Miten viestiä asiakkaille. Eri persoonat ja asiakaspolut. Yksinkertaistamisen tärkeys. Kaikki nämä asiat auttavat asiakasta toimimaan kirjastossa ja poistumaan tyytyväisenä.
Linda Saukko-Raudan yhteenveto siitä, mitä keskusteltiin suomenkielisessä yhteisessä työpajassa.

Kirjastokohtaiset työpajat alkoivat joulukuussa 2021, ja näissä työpajoissa kirjastot pääsivät syventymään omaan kehittämisprojekteihin syksyn yhteistyökumppanimme Tuomas Harviaisen kanssa. Työpajat jatkoivat tammikuussa ja helmikuun alussa vuoden 2022 yhteistyökumppanimme Muotohiomon kanssa. Tämän viikon aikana järjestetään myös kirjastojen toista yhteistä työpajaa (yksi suomeksi ja toinen ruotsiksi), missä he saavat oppia miten asiakkaat ja muut sidosryhmät voidaan ottaa mukaan prosessiin. Työpajan aikana kirjastot saavat myös kertoa omasta projektistaan, ja kuulla mitä muissa mukana olevissa kirjastoissa tehdään tällä hetkellä.

Jo ensimmäisillä koulutuspäivillä kävi selväksi, että monet kirjastot kamppailevat samantapaisien haasteiden kanssa ja pohtivat samanlaisia kysymyksiä. Nämä ovat muun muassa, miten parhaiten suunnitellaan ja markkinoidaan omatoimikirjastoa, kuinka tärkeä hyvä opastus on ja miten tavoitetaan asiakkaita jotka käyttävät kirjastoa harvoin, tai ei ollenkaan. Työpajojen aikana kävi vielä selvemmäksi, että monet ongelmat ja kysymykset ovat yhteisiä, ja että kirjastot voivat hyödyntää kuulla muiden kirjastojen kokemuksista.  

Aiheet, mihin kirjastot keskittyvät hankkeessa ovat laaja-alaisia, ja niitä menetelmiä ja ratkaisuja, joita kehitetään projektin aikana voidaan toivottavasti hyödyntää myös muissa kirjastoissa. Useat osallistuvista kirjastoista ovat jo ottaneet, tai ovat ottamassa, käyttöön omatoimipalvelua, ja keskittyvät tähän liittyviin asioihin. Muun muassa siihen, mitä pitää miettiä, mitkä ovat pelisäännöt ja miten suunnitella omatoimikirjasto niin, että se on mahdollisimman toimiva asiakkaille. Muutama kirjasto on samassa rakennuksessa kuin koulu tai esikoulu, ja jotkut jopa jakavat tilat näiden kanssa, ja haluavat kehittää tähän liittyen yhteistyömallin. Muut kirjastot keskittyvät muun muassa tiettyihin tiloihin, pieniin osiin palveluista ja markkinointiin. Työpajojen aikana keskusteltiin myös paljon muita asioita, esimerkiksi miten houkutellaan nuorisot kirjastoon, miten esitetään ja organisoidaan materiaalia, sekä opastuksia ja saavutettavuutta. 

Erivärisiä post-it -lappuja joiden avulla kerättiin talteen päivän aiheet ja teemat. Seinä toimi hyvänä muistitauluna!
Nurmon ensimmäisessä kirjastokohtaisessa työpajassa keskusteltiin monista erilaisista asioista.

Ensimmäinen kirjastokohtainen työpaja on nyt pidetty kaikille osallistuville kirjastoille ja ne ovat päässeet käyntiin omissa kehittämisprojekteissaan. Heillä on edessään lisää työpajoja vuoden aikana, ja työpajoista saatujen työkalujen ja vinkkien avulla he tekevät itsenäisesti töitä tapaamisien välillä. Nyt jo on tullut paljon hyviä ideoita ja ainakin me AKEpampaksessa odotamme innolla siitä, mitä muita ideoita ja ratkaisuja hankkeen aikana syntyy!

-Mikaela Lövdahl-

Hur går det med pilotprojektet i service design?

Posted on by in Yleinen

Den första etappen av AKEpampas pilotprojektet i service design är nu avklarad och alla deltagande bibliotek har fått en start på sina utvecklingsprojekt. I projektet deltar åtta bibliotek från hela AKEpampas-området: Brändö bibliotek, Kronoby kommunbibliotek, Lappajärven kunnankirjasto, Lestijärven kunnankirjasto, Lillkyro bibliotek, Nurmon kirjasto, Pedersöre kommunbibliotek och Vetelin kunnankirjasto.

Live-illustrerad sammanfattning om vad Service design är. Viktiga saker som lyfts fram är t.ex. att det är ett tankesätt var man sätter kunden först. Man gör snabba experiment och kan använda personas och beröringspunkter då man tar reda på kundernas behov. Mindre prat, gör mera istället!
Sketch note från teori: Linda Saukko-Rautas sammanfattning av vad service design är.

Projektet inleddes i slutet av september 2021 med två fortbildningsdagar i service design, en på finska och en på svenska, öppna för alla intresserade bibliotek på området. Inbjudna föreläsare var biblioteksexperten Päivi Jokitalo från Kirtekst, utvecklingschef Miia Lammi från Designcentrum Muova, lektor Elina Vartama från Yrkeshögskolan Novia och biträdande professor Tuomas Harviainen från Tammerfors universitet. Under fortbildningsdagarnas föreläsningar fick deltagarna lära sig grunderna i service design, hur det kan tillämpas inom biblioteksbranschen och hur det har använts på olika bibliotek i Finland och runtom i världen. Dagen avslutades med en workshop där deltagarna i små grupper fick diskutera dagens insikter och hurdana potentiella utvecklingsprojekt som finns vid deras egna bibliotek, samt hur service design skulle kunna användas för dessa. De bibliotek som inspirerats till att göra förändringar kunde sedan anmäla sig till projektet.

De första två gemensamma workshoparna för biblioteken som deltar i projektet hölls i mitten av november, en på svenska och en på finska. Deltagarna fick då under ledning av Tuomas Harviainen en repetition av vad service design innebär och fick sedan i smågrupper börja diskutera och bolla idéer kring det egna utvecklingsprojektet. I de gemensamma workshoparna deltog illustratör Linda Saukko-Rauta, som dokumenterade workshoparnas diskussioner i form av trevliga liveillustrationer.

Saker som lyftes fram i svenskspråkig workshop: att bibliotek är för alla, skolsamarbete och samarbetsmodellen där man respekterar båda partier, årsklockan, dialogen är viktigt, och att kundstigen hjälper kunder att klara sitt biblioteksbesök också på meröppet-tid.
Sketch note från workshop-diskussion: Linda Saukko-Rautas sammanfattning av den svenskspråkiga gemensamma worskhopens diskussioner.

I december 2021 inleddes de biblioteksvisa workshoparna där biblioteken fick fördjupa sig i sitt eget utvecklingsprojekt tillsammans med vår samarbetspartner, som för hösten 2021 var Tuomas Harviainen. Workshoparna fortsatte sedan i januari och början av februari tillsammans med Muotohiomo, vår samarbetspartner för år 2022. Den här veckan ordnas också bibliotekens andra gemensamma workshop (en på finska och en på svenska), där fokus ligger på att lära sig hur man tar med kunder och andra intressentgrupper i processen. Biblioteken får under workshopen också dela med sig av sin process åt de andra deltagande biblioteken och höra vad de har på gång för tillfället.

Redan under de allra första fortbildningsdagarna blev det tydligt att många bibliotek brottas med liknande utmaningar och funderar på liknande frågor. Hit hör bland annat hur man planerar och marknadsför ett meröppet bibliotek på bästa sätt, hur viktigt det är med tydlig skyltning och hur man når olika användargrupper som använder biblioteket väldigt sällan, eller inte alls. Under workshoparna blev det ännu tydligare att många problem och frågor är gemensamma för biblioteken, och att man kan ha nytta av varandras erfarenheter.

De teman biblioteken fokuserar på under projektet gång spänner över ett brett område och de lösningar och metoder som utformas under projektet kommer förhoppningsvis också att komma till nytta vid andra bibliotek. Flera av biblioteken som deltar i projektet har redan, eller kommer att införa, meröppet, och fokuserar på frågor kring detta under projektet. Bland annat vad man behöver tänka på, vilka spelreglerna ska vara och hur man planerar det meröppna biblioteket så att det blir så bra som möjligt för kunderna. Några av biblioteken finns i samma byggnad som en skola eller förskola, och vissa har till och med gemensamma utrymmen, för vilka de vill skapa en samarbetsmodell. Andra bibliotek jobbar bland annat med specifika utrymmen, med olika mindre delar av servicen och med marknadsföring. Under workshoparna diskuterades också många andra saker, som exempelvis hur man ska locka ungdomar till biblioteket, hur man ställer ut och organiserar material, samt skyltning och tillgänglighet.

I Kronoby funderade man olika kundgruppens behov, till exempel barnfamiljernas, vuxnas och seniorernas. Till det använde man post-it lappar lite överallt i biblioteket.
Kronobys första biblioteksvisa workshop diskuterades bland annat olika användargruppers servicestigar i biblioteket.

Alla bibliotek har nu haft sin första biblioteksvisa workshop och kommit igång med det egna utvecklingsprojektet. De har framför sig fler workshopar under året och med hjälp av de verktyg och tips de fått med sig från workshoparna jobbar de vidare på egen hand mellan träffarna. Det har redan kommit en rad med bra idéer och åtminstone vi i AKEpampas ser med spänning fram emot att se vilka andra idéer och lösningar som växer fram under projektets gång!

-Mikaela Lövdahl-

Ekolokisuuren tähären

Posted on by in Yleinen
Seinäjoen pääkirjasto Apila. Kuva: Mädsen, CC BY-SA 3.0

Seinäjoen kaupunginkirjaston ekotiimi perustettiin vuonna 2018 muutaman aiheesta innostuneen ja kiinnostuneen kirjastolaisen voimin. Halusimme pohtia kirjaston toimintaa ekologisesta näkökulmasta ja tuoda uusia toimintatapoja kirjaston arkeen. Lähdimme liikkeelle pienin askelin, jotta ekoteot voisivat olla helppo osa kirjaston arkea. Kerromme tässä bloggauksessa tähän mennessä toteuttamistamme teemoista ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Jätteiden lajittelun edistäminen ja muu ekologisuuden huomioiminen arjessa

Ekologisuus kirjaston arjessa oli ensimmäisiä pohdittavia kokonaisuuksia. Lisäsimme henkilökunnan taukotilaan kierrätyspisteet muoville ja pahville. Aiemmin tilassa oli astiat sekajätteelle, biojätteelle, metallille ja lasille. Henkilökuntaa on lisäksi kannustettu miettimään esimerkiksi paperin käyttöä tulostamisen osalta. Jos tulostaminen on tarpeen, niin sitä voi tehostaa vaikka kaksipuoleisilla kopioilla tai tulostamalla sivun pienemmässä koossa.  Kuittipaperiakin voi säästää esimerkiksi lähettämällä eräpäiväkuitin asiakkaalle sähköpostiin. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus kampanjoida sen puolesta, että asiakkaat tulisivat kirjastoon esimerkiksi pyörällä tai joukkoliikennevälineillä. Lisäksi asiakastiloihin on suunnitteilla jätteiden lajittelun mahdollistavat roska-astiat.

Tänä kesänä meille on puistotoimen kautta tulossa asiakkaiden lainattaviksi roskapoimureita. Lainattavia esineitä on tarkoitus hankkia jatkossa lisää kirjaston kokoelmiin, sekä kirjaston omista määrärahoista että yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Esineiden yhteiskäyttö on hyvä tapa edistää kestävää kulutusta.

Kellutusta ja viestintää

Ensi vuoden alusta lähes koko Seinäjoen kaupunginkirjaston aineisto lähtee kellumaan. Kelluttaminen on yksi tapa toteuttaa ekologista ajattelua kirjastossa, sillä se vähentää tutkitusti aineistokuljetuksia sekä turhia hankintoja ja aineiston kulumista.

Ympäristönäkökulmaa pyritään pitämään esillä myös viestinnässä ja kirjaston aineistonäyttelyissä. Ekotiimi on kertonut toiminnastaan kirjaston blogissa ja paikallislehdessä, aiheeseen liittyviä aineistonäyttelyitä kootaan esimerkiksi erilaisten teemaviikkojen ja -päivien yhteydessä (Earth Hour, Luonto lainassa -viikko, maailman ylikulutuspäivä) ja aihetta nostetaan esiin myös somepostauksissa.


Ilmastolukupiiri ja ekohyllyt

Seinäjoen pääkirjaston ekohylly, jossa on esillä uusia ilmastonmuutokseen ja ekologisuuteen liittyviä kirjoja.
Ekohylly Seinäjoen pääkirjastossa. Kuva: ekotiimi.

Kevään 2021 aikana pääkirjastossa kokoontui Ilmastolukupiiri, jossa luettiin ilmastonmuutokseen liittyvää kirjallisuutta ja keskusteltiin siitä. Piirissä luetut tietokirja, matkakirja ja romaani antoivat osallistujille uusia näkökulmia aiheeseen ja sen käsittelyyn. Ilmastolukupiiri oli valtakunnallinen tapahtumakokonaisuus, johon Seinäjoen kaupunginkirjasto halusi lähteä mukaan antaakseen asiakkaille tilaisuuden keskustella tästä tärkeästä ja paljon mediassa esillä olevasta aiheesta.

Ilmastonmuutokseen ja ekologisuuden aihepiireihin liittyvää kirjallisuutta on kirjastossa useammassa eri luokassa. Seinäjoen pääkirjastoon on perustettu ekohylly, johon kootaan näihin aiheisiin liittyvää uutta kirjallisuutta, niin että asiakkaat löytäisivät sen helpommin. Eepos-kirjastojen e-kirjapalvelussa on virtuaalinen ekohylly, johon on koottu näitä aiheita käsitteleviä e-kirjoja ja e-äänikirjoja https://www.ellibslibrary.com/fi/eepos/0?sort=custom_185 .

Ympäristöystävälliset hankinnat

Kirjaston ympäristöystävällisiä hankintoja ohjaavat jo osaltaan kaupungin hankintaohjeistukset, joissa yhtenä isona teemana on ekologisuus. Seinäjoen kaupunki on mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU)
-verkostossa, jonka tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen reilu vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Kirjasto voi osaltaan olla toteuttamassa tähän tavoitteeseen pääsyä.

Opinnäytetyö kirjastojen ympäristötyöstä ja suhtautumisesta ekologiseen kestävyyteen

Tänä kevään Eepos-alueen kirjastolaiset ovat saaneet vastata SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijan ympäristöaiheiseen opinnäytetyökyselyyn. Opinnäytetyössä tarkastellaan Eepos-kirjastoissa tehtävää ympäristötyötä ja suhtautumista ekologiseen kestävyyteen sekä sen mahdollista yhteyttä työn merkityksellisyyteen. Työn tarkoituksena on myös koota koko Eepos-kimpalle tarkoitettu ekovinkkiopas tai muu ympäristötyötä tukeva työväline, joka on helppo ottaa käyttöön erikokoisissa kirjastoissa. Tämän opinnäytteen tuloksia odotamme mielenkiinnolla ja sovellamme niitä, kun suunnittelemme Seinäjoen kirjaston ympäristötyön suuntaviivoja.

Ympäristöystävällisen tapahtuman järjestäminen

Seinäjoen kaupunginkirjastossa järjestetään satoja tapahtumia vuodessa, jonka takia teimme muutama vuosi sitten ohjeet ympäristöystävällisen tapahtuman järjestämiseen https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/tapahtumayhteistyo/ymparistoystavallinen-tapahtuma/. Varsinkin pääkirjaston tapahtumista useita järjestetään yhteistyössä jonkin muun tahon kanssa. Järjestäjiä kehotetaan miettimään, miten voi markkinoida tapahtumaa ympäristöystävällisesti, mitä jätettä tapahtumassa syntyy ja miten sen voi kierrättää ja voiko tapahtuman yleisöä ohjata ottamaan huomioon ympäristöseikat. Myös mahdollisissa tarjoiluissa kehotetaan ottamaan ekologisuus huomioon.

Lopuksi

Ympäristönäkökulma ja kestävän kehityksen ajatus ovat varmasti tulleet kirjastoihin jäädäkseen. Vaikka kirjaston idea jo itsessään pohjaa yhteiskäyttöön ja lainaamiseen, mielestämme kirjastoissa voidaan osallistua ympäristötyöhön monin eri tavoin. Kirjastojen ympäristötyö on noussut esille erityisesti kuluneen vuoden aikana, esimerkiksi Vihreä kirjasto -hankkeen myötä. Yhdessä voimme tehdä paljon ympäristön hyväksi.

Elina Kortesmäki, Hanna Kotila ja Johanna Saarela
Seinäjoen kaupunginkirjasto

Av ekologiska skäl

Posted on by in Yleinen
Huvudbiblioteket Apila i Seinäjoki. Bild: Mädsen, CC BY-SA 3.0

Ekoteamet vid Seinäjoki stadsbibliotek bildades 2018 på initiativ av några inspirerade och intresserade biblioteksanställda. Vi ville fundera på bibliotekets verksamhet ur ekologisk synvinkel och införa nya rutiner i biblioteksvardagen. Vi började med små steg, så att ekogärningarna kan vara ett enkelt inslag i biblioteksvardagen. I det här blogginlägget berättar vi om de teman som vi har genomfört hittills och om våra framtidsplaner.

Bättre sopsortering och ekologiskt tänk i vardagen

En av de första helheterna vi tog itu med var att göra biblioteksvardagen mer ekologisk. Vi införde sorteringskärl för plast och kartong i personalen pausrum. Tidigare fanns det kärl för blandavfall, bioavfall, metall och glas. Vi har också uppmanat våra medarbetare att se över sin pappersanvändning när de gör utskrifter. Om man måste skriva ut något, kan man göra det lite effektivare genom att använda dubbelsidiga kopior eller skriva ut texten i mindre storlek. Kvittopapper kan man spara till exempel genom att skicka kvittot över förfallodagar till kundens e-post. I framtiden planerar vi en kampanj för att uppmana kunderna att komma till biblioteket till exempel med cykel eller kollektivtrafik. Dessutom planerar vi att införa sopkärl för källsortering i kundutrymmena.

I sommar kommer kunderna att kunna låna skräpplockare som vi får av parkavdelningen. Avsikten är att utöka bibliotekets samlingar med fler föremål som vi kan låna ut, både med bibliotekets egna anslag och i samarbete med stadens övriga enheter. Samanvändning av föremål är ett bra sätt att främja en hållbar konsumtion.

Flytande bestånd och kommunikation

Från början av nästa år blir nästan hela materialet vid Seinäjoki stadsbibliotek flytande. Flytande bestånd är ett sätt att införa ekologiskt tänk vid biblioteket, för forskning visar att det minskar såväl materialtransporterna som onödiga anskaffningar och slitage.

Vi försöker betona miljöperspektivet också i kommunikationen och bibliotekets materialutställningar. Ekoteamet har berättat om sitt arbete i bibliotekets blogg och i lokaltidningen, sammanställt materialutställningar på temat till exempel i samband med temaveckor och temadagar (Earth Hour, Naturen till låns-veckan, världens överkonsumtionsdag) och lyft fram temat också i sociala medier.


Klimatbokcirkel och ekohyllor

Ekohyllan i biblioteket, där har samlats in nya böcker som handlar ekologi och klimatförändringen.
Ekohyllan i Seinäjoki huvudbibliotek. Bild: ekoteam.

Våren 2021 ordnade huvudbiblioteket en klimatbokcirkel, där deltagarna läste och diskuterade litteratur om klimatförändringen. Den faktabok, reseskildring och roman som lästes i bokcirkeln gav deltagarna nya infallsvinklar på temat och hur det kan behandlas. Klimatbokcirkeln var en nationell evenemangsserie som Seinäjoki stadsbibliotek ville delta i för att ge kunderna möjlighet att diskutera det här viktiga temat som ofta är framme i medierna.

På biblioteket finns litteratur som berör klimatförändringen och ekologi i flera olika klasser. På huvudbiblioteket i Seinäjoki har vi infört en ekohylla, där vi ställer fram ny litteratur på dessa teman, så att kunderna hittar den lättare. I Eepos-bibliotekens e-bokstjänst finns en virtuell ekohylla med e-böcker och e-ljudböcker om dessa teman: https://www.ellibslibrary.com/fi/eepos/0?sort=custom_185.

Miljövänliga inköp

Bibliotekets strävan efter att göra miljövänliga inköp styrs redan av stadens upphandlingsanvisningar, där ekologi är ett viktigt tema. Seinäjoki stad ingår i nätverket Mot en koldioxid neutral kommun (Hinku), vars mål är en kraftig minskning klimatutsläppen fram till 2030. Biblioteket kan dra sitt strå till stacken.

 

Examensarbete om bibliotekens miljöarbete och inställning till ekologisk hållbarhet

Under våren har bibliotekspersonalen vid Eepos-biblioteken fått besvara en klimatenkät från en studerande som gör sitt examensarbete inom biblioteks- och informationsservice vid Seinäjoen ammattikorkeakoulu. I examensarbetet studeras klimatarbetet och inställningen till ekologisk hållbarhet vid Eepos-biblioteken och dess eventuella samband med arbetets meningsfullhet. Ett syfte med arbetet är också att sammanställa en handbok med ekotips för hela Eepos-nätverket eller något annat verktyg som stöder miljöarbetet och är lätt att i bruk vid bibliotek av olika storlek. Vi ser fram emot resultaten av examensarbetet och tillämpar dem när vi planerar riktlinjerna för miljöarbetet vid vårt bibliotek.

Att ordna miljövänliga evenemang

Vid Seinäjoki stadsbibliotek ordnas hundratals evenemang varje år, och därför sammanställde vi för några år sedan anvisningar för miljövänliga evenemang (på finska): https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/tapahtumayhteistyo/ymparistoystavallinen-tapahtuma/. I synnerhet vid huvudbiblioteket ordnas en stor del av evenemangen i samarbete med någon annan arrangör. Vi uppmanar arrangörerna att fundera på hur evenemanget kan marknadsföras miljövänligt, vilket slags avfall som uppkommer och hur det kan återvinnas samt om publiken kan uppmanas att beakta miljöfaktorer. Också vid eventuell servering uppmanar vi arrangörerna att tänka ekologiskt.

Avslutningsvis

Miljöperspektivet och den hållbara utvecklingen har garanterat kommit till biblioteken för att stanna. Även om bibliotekets idé redan i sig själv handlar om samanvändning och utlåning, tycker vi biblioteken kan delta i miljöarbetet på många sätt. Bibliotekens miljöarbete har aktualiserats i synnerhet under det gångna året, till exempel via projektet Gröna biblioteket. Tillsammans kan vi göra mycket för miljön.

Elina Kortesmäki, Hanna Kotila och Johanna Saarela
Seinäjoki stadsbibliotek

#vähennämuovinkäyttöäkirjastossa

Posted on by in Yleinen
Kuva: Kruunupyyn kunnankirjasto

Tarvitseeko kaikkia kirjaston kirjoja muovittaa kokonaan? Sitä kysymystä olimme Kruunupyyn kunnankirjastossa henkilökunnan kesken pohtineet jo hyvän aikaa. Että systemaattisesti ja ilman poikkeuksia muovitimme jokaisen kirjastoon ostetun kirjan oli sekä kallista, että aikaa vievää, puhumattakaan siitä ettei se ympäristön näkökulmasta ollut erityisen esimerkillistä.

Se, että ostaisimme valmiiksi muovitettuja kirjoja ei ollut mahdollista koska tilaamme pääasiassa kirjamme Adlibrikseltä joka ei tarjoa tätä palvelua. On olemassa muita sisäänostokanavia, jotka tarjoavat muovitusta mutta pienenä kuntana, tiukilla resursseilla sekä pienillä aineistonhankintaan suunnatuilla määrärahoilla valmiiksi muovitetut kirjat eivät ole mikään halpa ratkaisu.

Keväällä 2019 päätimme yrittää antaa kirjojen mennä lainattaviksi ilman muovitusta. Tulisimme jatkossakin muovittamaan kokonaan lasten kuvakirjat, lasten ja nuorten tietokirjat sekä 6-9 –vuotiaiden kaunokirjat. Kaikki muut kirjat nuorten- ja aikuisten osastolla saisivat vain 7 cm leveän muovisuikaleen selkämyksen etiketin ja kirjan takana sijaitsevan viivakoodietiketin päälle. Mikäli kirjassa oli paperinen kansipaperi, teipattaisiin se sisäpuolelta kiinni kirjan etu- ja takakanteen ja muovisuikale vedettiin selkämyksessä sijaitsevan ja viivakoodietiketin päälle.

Seuraavana keväänä, kun muovin käytön vähentämisen kokeilua oli tehty vuoden verran, antoi henkilökunta yhteisen arvion ja pohdimme yhdessä sitä, miten jatkettaisiin.

Kulunut vuosi oli näyttänyt, että erityisesti se kaunokirjallisuus (luokat 84.31 ja 84.2), jolla oli korkeat lainausmäärät meni huonoon kuntoon; irrotettavat paperikannet muuttuivat rumiksi ja ne saattoivat myös revetä jos kirjat palautettiin palautuslaatikkoon. Nidotut kirjat, joissa oli vaaleat kannet karkeammasta paperista, muuttuivat nopeasti likaisiksi ja ikävän näköisiksi. Yleisesti ottaen oli kuitenkin paljon kirjoja, joihin minimaalinen muovittaminen ei vaikuttanut lainkaan vaan ne näyttivät aivan yhtä tuoreilta kuin sisään ostettaessa.

Kuva muovitusperiaatteet-dokumentista, jossa on ruotsiksi samat asiat kuin kuvatekstissä on suomeksi: 1. Lasten kuvakirjat ja 6-9 -vuotiaiden kaunokirjat: kaikki kirjat muovitetaan. 2. nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuus: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 3. Elämäkerrat: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 4. Muuten: kirjat, joissa on irtopaperikannet muovitetaan vain, jos on tiedossa että kirjaa tullaan lainaamaan ahkerasti.
1. Lasten kuvakirjat ja 6-9 -vuotiaiden kaunokirjat: kaikki kirjat muovitetaan. 2. nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuus: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 3. Elämäkerrat: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 4. Muuten: kirjat, joissa on irtopaperikannet muovitetaan vain, jos on tiedossa että kirjaa tullaan lainaamaan ahkerasti.

Luotiin uudet periaatteet, joita noudatetaan yhä ja jotka toimivat hyvin. Siitä, että ennen vuotta 2019 muovitimme 100 % sisään ostetusta kirjallisuudesta ja että vuosien 2019-2020 välillä muovitettiin vain noin 20 % olemme nyt päätyneet siihen, että muovitamme kokonaan noin 60 % Kruunupyyn kunnankirjastoon ostetuista kirjoista.

Tänä päivänä muovitamme yhä kaikki lasten kuvakirjat, lasten ja nuorten tietokirjallisuuden ja 6-9 –vuotiaille lapsille suunnatun kaunokirjallisuuden. Nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuus, jossa on irralliset paperikannet, muovitetaan nykyään myös aina.

Muun kirjallisuuden suhteen noudatamme pääperiaatetta, jonka mukaan vedämme vain muovisuikaleen selkämyksen etiketin ja viivakoodietiketin päälle. Mutta käytämme myös järkeämme ja muovitamme kokonaan kirjat, joiden kansissa on käytetty sellaista paperi- tai kartonkityyppiä joka kokemuksemme mukaan ei kestä ahkerassa kierrossa vaan muuttuu kuluneeksi ja rumaksi.

Mielestämme nämä periaatteet toimivat hyvin meidän kirjastossamme. Muovinkulutus on pienentynyt huomattavasti ja kirjat saadaan nopeammin ostosta lainaukseen, kun muovitus sujuu nopeammin.

Katarina Kronlund
Kirjastonjohtaja
Kruunupyyn kunnankirjasto

#plastbantabiblioteket

Posted on by in Yleinen
Foto: Kronoby kommunbibliotek

Behöver alla biblioteksböcker helplastas? Denna fråga hade vi i personalen på Kronoby kommunbibliotek funderat på ett bra tag. Att systematiskt och utan undantag plasta varje bok som köptes in till biblioteken i kommunen var både dyrt och tidskrävande, för att inte tala om att det ur ett miljöperspektiv inte var speciellt föredömligt.

Att köpa in färdigplastade böcker var inget alternativ eftersom vi i huvudsak beställer böckerna från Adlibris som inte erbjuder denna service. Det finns andra inköpskanaler som erbjuder inplastning men för en liten kommun med knappa resurser och litet anslag för litteraturinköp är färdigplastade böcker inte heller någon billig lösning.

Våren 2019 beslöt vi oss för att göra ett försök med att låta böckerna gå oplastade till utlåning. Vi skulle fortsättningsvis helplasta alla bilderböcker för barn, all faktalitteratur för barn och ungdomar samt all skönlitteratur för barn i åldern 6-9 år. All övrig litteratur på ungdoms- och vuxenavdelningarna skulle enbart förses med en 7 cm bred plastremsa över bokens ryggetikett och över streckkodsetiketten för utlåning som i våra bibliotek fästs på bokens baksida.
Om böckerna hade pappersomslag tejpades omslaget fast på insidan av fram- och bakpärmen och plastremsan drogs över ryggetikett och streckkodsetikett.

Följande vår då försöket med mindre plast hade pågått ett år gjorde personalen en gemensam utvärdering och vi funderade tillsammans på hur vi skulle gå vidare.

Det hade under året som gått visat sig att speciellt skönlitteratur (klasserna 84.31 och 84.2) med hög utlåningsfrekvens for illa och avtagbara omslag blev fula och om de returnerades i bibliotekens returluckor kunde det hända att de revs sönder. Häftade böcker med ljusa omslag av strävare papperstyper blev snabbt smutsiga och trista. I övrigt var det många böcker som inte alls påverkades av den minimala plastningen och som såg lika fräscha ut som då de köptes in.

Plast på boken -principerna: 1. Biblioteksklasserna 85.131, 85.231 och 85,22. Alla böcker plastas. 2. Biblioteksklasserna 84.31, 84.2 och u84.31. Endast böcker med avtagbart omslagspapper plastas. 3. Biblioteksklassen 99.1. Endast böcker med avtagbart omslagspapper plastas. 4. Övrigt. Övriga böcker med avtagbarrt omslagspapper plastas om det är en bok som man vet kommer vara mycket flitigt utlånad.
Nya plastningsprinciper som har tagits i bruk i Kronoby kommunbibliotek

Nya principer gjordes upp, dessa följs fortfarande och fungerar bra. Från att vi före år 2019 plastade 100% av all inköpt litteratur till att mellan åren 2019-2020 enbart plasta ca 20% har vi nu landat på att helplasta ca 60% av Kronoby kommunbibliotekens nyinköpta böcker.

Idag plastar vi fortsättningsvis alla bilderböcker för barn, all faktalitteratur för barn och ungdomar samt all skönlitteratur för barn i ålder 6-9 år. Skönlitteratur med avtagbart omslag i avdelningarna för ungdomar och vuxna helplastas numera också i regel alltid.
 För den övriga litteraturen gäller principen att enbart dra plastremsa över ryggetikett och streckkodsetikett men här låter vi sunda förnuftet styra och helplastar böcker med pärmar av den pappers- eller kartongtyp som vi av erfarenhet vet inte klarar av att vara i flitig cirkulation utan att bli solkiga och fula.

Vi tycker att dessa principer fungerar bra i våra bibliotek. Plaståtgången har minskat betydligt och böckerna kommer snabbare från inköp till utlåning då plastningen går snabbare.

Katarina Kronlund
Bibliotekschef
Kronoby kommunbibliotek

Biblioteket i Toholampi mätte sitt koldioxidavtryck

Posted on by in Yleinen

I höstas (2020) fick vi i Toholampi mäta vårt eget biblioteks koldioxidavtryck. Projektet De allmänna bibliotekens miljömedvetenhet till 2020-talet sökte testbibliotek av olika storlek på olika håll i Finland, och vi ville gärna delta i mätningen – Toholampi kommun i Mellersta Österbotten har ju profilerat sig som en miljömedveten kommun som aktivt söker nya idéer.

Toholampis kommunstrategi heter Biolaakso – tulevaisuus Toholammilla (Biodalen – framtiden i Toholampi). I Toholampi byggs en vindkraftspark, och också de lokala företagen deltar aktivt i utvecklingen av nya tillvägagångssätt. På orten planeras bland annat ett innovativt ekosystem, ett biogaskraftverk, där livsmedelsindustrin, lantbruket och energiproduktionen stöder varandra. I Toholampi finns också Finlands enda återvinningsanläggning för PET-plast, Pramia Plastic.

Miljöfrågorna intresserar alltså i vår kommun. Hösten 2020 deltog vi tillsammans med 12 andra pilotbibliotek i verkstäder och datainsamlingskliniker. Vi representerade de små biblioteken: Toholampi har knappt 3 000 invånare, och vårt bibliotek har fyra anställda med sammanlagt 2,6 årsverken. Bibliotekschefen är gemensam med grannstaden Kannus.

De egentliga uträkningarna och expertarbetet vid mätningen av koldioxidavtrycket gjordes av Positive Impact Finland Oy. Biblioteken deltog i datainsamlingen. Mätningen gällde bland annat bibliotekslokalernas energiförbrukning samt avfall, materialtransporter, arbetsresor och anskaffningar. Största delen av uppgifterna insamlades 2019, då coronatiden ännu inte påverkade till exempel arbetsresorna. På biblioteket i Toholampi insamlades uppgifterna i praktiken från statistik och genom att begära siffror per telefon och e-post. På vårt lilla bibliotek gick det bra att väga avfallet från mätningsveckan med en vanlig personvåg.

Cirkeldiagram om Toholampis koldioxidfotavtryck. Tillsammans är det 33 ton CO2e. Det består av: värme 42,1 %, el 19,1 %, resor 18,9 %, materialanskaffningar 6,2 % och andra anskaffningar 8,5 %. Avfall och transport av materialet är tillsammans 5,2 %.
Toholampi bibliotekets utsläppsintyg.

Som avslutning på projektet fick varje bibliotek ett eget utsläppsintyg. Koldioxidavtrycket för Toholampi bibliotek 2019 var 33 ton CO2e. Siffran ligger på medelnivå för små bibliotek.

Hela projektet var ögonöppnande och inspirerande. Vi fick tips och idéer om hur vi kan förbättra miljömedvetenheten, och i fortsättningen kommer vi utan vidare att tänka mer också på hur vi själva kan påverka bibliotekets koldioxidavtryck. Enligt utsläppsintyget var arbetsresornas avtryck anmärkningsvärt stort. I landsbygdskommuner med långa avstånd är det här beaktansvärt men nästan oundvikligt: arbetsresorna måste göras med bil. Möjligheterna att arbeta på distans minskar lyckligtvis antalet körkilometrar, och nuförtiden kan också möten och utbildningar hållas på distans, så vi behöver inte längre åka omkring lika mycket som tidigare.

Vi har redan minskat på inplastningen av material och planerar att minska den ytterligare och övergå till bioplast. I vårt grannbibliotek i Kannus testar man att inte plasta in material alls, och vi följer experimentet med intresse och tar vara på deras tips. Vi strävar efter att låta de avskrivna böckerna gå vidare till nya användare. Vi deltar i utbildningar inom projektet De allmänna bibliotekens miljömedvetenhet till 2020-talet, och strävar efter att förbättra miljömedvetenheten vid vårt bibliotek till exempel genom att lägga fram material, göra inlägg i sociala medier, ge boktips och tillhandahålla en aktuell samling.

Jag rekommenderar alla att ta del av rapporten om bibliotekens koldioxidavtryck! Den finns (på finska) på adressen

https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/kirjastot_matkalla_hiilineutraaliin_jakamistalouteen.pdf

Mer information om projektet De allmänna bibliotekens miljömedvetenhet till 2020-talet finns på adressen https://kirjastot.fi/vihreakirjasto (tillsvidare endast på finska).

Satu Kinnari

bibliotekschef, kommunbiblioteket i Toholampi och stadsbiblioteket i Kannus

Toholammin kirjasto hiilijalanjälkeä mittaamassa

Posted on by in Yleinen
Mustat jalanjäljet valkoisella pohjalla. Svarta fotavtryck på vit bakgrund.

Viime syksynä (2020) pääsimme Toholammilla mittaamaan oman kirjastomme hiilijalanjälkeä. Kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle -hanke haki hiilijalanjälkimittaukseen mukaan erikokoisia testaajakirjastoja eri puolilta Suomea, ja Toholammilta oli helppo osallistua testaukseen – onhan keskipohjalainen Toholammin kunta profiloitunut ympäristötietoiseksi ja uusia ideoita aktiivisesti etsiväksi kunnaksi. 

Toholammin kuntastrategian nimi on Biolaakso – tulevaisuus Toholammilla. Toholammille on rakenteilla tuulivoimapuisto, ja myös paikalliset yritykset ovat aktiivisesti kehittämässä uudenlaisia toimintatapoja. Paikkakunnalle on suunnitteilla muun muassa uudenlainen ekosysteemi, biokaasuvoimala, jossa elintarviketeollisuus, maatalous ja energiantuotanto tukevat toinen toisiansa. Toholammilla sijaitsee myös Suomen ainoa PET-muovin kierrätyslaitos Pramia Plastic.

Ympäristöasiat siis kiinnostavat kunnassamme. Osallistuimme syksyn 2020 aikana 12 muun pilottikirjaston kanssa työpajoihin sekä tiedonkeruuklinikoihin. Edustimme mittauksessa pientä kirjastoa: Toholammilla on hippasen alle 3 000 asukasta, ja kirjastossamme työskentelee neljä kirjastoammattilasta yhteensä 2,6 henkilötyövuoden verran. Kirjastonjohtaja on yhteinen naapurikaupunki Kannuksen kanssa.

Varsinaisen laskennan ja asiantuntijatyön hiilijalanjäljen mittaamisessa suoritti Positive Impact Finland Oy. Kirjastot osallistuivat tiedonkeruuseen. Mittaus kohdistui muun muassa kirjastojen toimitilojen energiankulutukseen ja jätteisiin, aineistonkuljetuksiin, työmatkoihin sekä aineisto- ja muihin hankintoihin. Suurin osa tiedoista kerättiin vuodelta 2019, jolloin korona-aika ei vaikuttanut vielä esimerkiksi työmatkoihin. Toholammin kirjastossa tietojen kerääminen tapahtui käytännössä kaivamalla tietoja tilastoista sekä kyselemällä lukuja puhelimitse ja sähköpostitse. Pienessä kirjastossa kirjaston tuottaman jätteen punnitseminen onnistui otantaviikon aikana tavallisella henkilövaa’alla.

Ympyräkaavio: hiilijalanjälki yhteensä 33 tuhatta CO2e. Se koostuu seuraavasti: lämpö 42,1 %, sähkö 19,1 %, matkat 18,9 %, aineistohankinnat 6,2 %, muut hankinnat 8,5 %. Lisäksi jäte ja aineistokuljetukset yhteensä 5,2 %. Cirkeldiagram: koldioxidfotavtryck 33 tusen CO2e. Den består av: värme 42,1 %, el 19,1 %, resor 18,9 %, materialanskaffningar 6,2 %, andra anskaffningar 8,5 %. Därtill avfall och transport av materialet är tillsammans 5,2 %.
Toholammin kirjaston mitattu hiilijalanjälki

Projektin päätteeksi kukin kirjasto sai oman päästötodistuksen. Toholammin kirjaston hiilijalanjälki vuodelta 2019 oli 33 tonnia CO2e. Luku on kokonaisuudessaan pienten kirjastojen keskitasoa.

Koko projekti oli hyvin silmiä avaava ja innostava. Saimme eväitä ja ideoita ympäristötietoisuuden edistämiseen, ja jatkossa kiinnitämme ilman muuta enemmän myös huomiota siihen, miten me voimme itse vaikuttaa kirjastomme hiilijalanjälkeen. Päästötodistuksessa työmatkoja pidettiin huomattavan suurina. Pitkien välimatkojen maaseutukunnissa tämä on huomionarvoinen mutta liki tekemätön paikka: työmatkat on taitettava autolla. Mahdollisuudet tehdä etätyötä pienentävät onneksi ajokilometrien määrää, ja nykyisin myös kokoukset ja koulutukset hoituvat etäyhteyksin, jolloin liikkumista paikasta toiseen ei enää tarvita entiseen tapaan.

Olemme jo vähentäneet aineiston muovittamista ja suunnitelmissa on sekä vähentää muovittamista edelleen, että siirtyä biomuovin käyttöön. Naapurikirjastossa Kannuksessa on käynnissä muovittamattomuuskokeilu, ja tätä kokeilua seuraamme mielenkiinnolla ja otamme vinkit talteen. Poistokirjoja pyrimme saamaan kiertoon mahdollisimman paljon. Osallistumme Kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle hankkeen järjestämiin koulutuksiin, ja pyrimme edistämään ympäristötietoisuutta kirjastossamme esimerkiksi aineisto- ja somenostoilla, kirjavinkkausten yhteydessä sekä ajantasaisella kokoelmalla.

Suosittelen tutustumaan kirjastojen hiilijalanjälkiseurannan raporttiin! Se löytyy osoitteesta

https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/kirjastot_matkalla_hiilineutraaliin_jakamistalouteen.pdf

Lisätietoja Kirjastojen hiilijalanjälki 2020-luvulle  -hankkeesta sekä koulutuksista löytyy osoitteesta https://www.kirjastot.fi/vihreakirjasto

Satu Kinnari

kirjastonjohtaja, Toholammin kunnankirjasto ja Kannuksen kaupunginkirjasto