Tekijä: Tanja Markkula

Ekolokisuuren tähären

Posted on 29/12/2021 by Tanja Markkula in Yleinen

Seinäjoen pääkirjasto Apila. Kuva: Mädsen, CC BY-SA 3.0

Seinäjoen kaupunginkirjaston ekotiimi perustettiin vuonna 2018 muutaman aiheesta innostuneen ja kiinnostuneen kirjastolaisen voimin. Halusimme pohtia kirjaston toimintaa ekologisesta näkökulmasta ja tuoda uusia toimintatapoja kirjaston arkeen. Lähdimme liikkeelle pienin askelin, jotta ekoteot voisivat olla helppo osa kirjaston arkea. Kerromme tässä bloggauksessa tähän mennessä toteuttamistamme teemoista ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Jätteiden lajittelun edistäminen ja muu ekologisuuden huomioiminen arjessa

Ekologisuus kirjaston arjessa oli ensimmäisiä pohdittavia kokonaisuuksia. Lisäsimme henkilökunnan taukotilaan kierrätyspisteet muoville ja pahville. Aiemmin tilassa oli astiat sekajätteelle, biojätteelle, metallille ja lasille. Henkilökuntaa on lisäksi kannustettu miettimään esimerkiksi paperin käyttöä tulostamisen osalta. Jos tulostaminen on tarpeen, niin sitä voi tehostaa vaikka kaksipuoleisilla kopioilla tai tulostamalla sivun pienemmässä koossa. Kuittipaperiakin voi säästää esimerkiksi lähettämällä eräpäiväkuitin asiakkaalle sähköpostiin. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus kampanjoida sen puolesta, että asiakkaat tulisivat kirjastoon esimerkiksi pyörällä tai joukkoliikennevälineillä. Lisäksi asiakastiloihin on suunnitteilla jätteiden lajittelun mahdollistavat roska-astiat.

Tänä kesänä meille on puistotoimen kautta tulossa asiakkaiden lainattaviksi roskapoimureita. Lainattavia esineitä on tarkoitus hankkia jatkossa lisää kirjaston kokoelmiin, sekä kirjaston omista määrärahoista että yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Esineiden yhteiskäyttö on hyvä tapa edistää kestävää kulutusta.

Kellutusta ja viestintää

Ensi vuoden alusta lähes koko Seinäjoen kaupunginkirjaston aineisto lähtee kellumaan. Kelluttaminen on yksi tapa toteuttaa ekologista ajattelua kirjastossa, sillä se vähentää tutkitusti aineistokuljetuksia sekä turhia hankintoja ja aineiston kulumista.

Ympäristönäkökulmaa pyritään pitämään esillä myös viestinnässä ja kirjaston aineistonäyttelyissä. Ekotiimi on kertonut toiminnastaan kirjaston blogissa ja paikallislehdessä, aiheeseen liittyviä aineistonäyttelyitä kootaan esimerkiksi erilaisten teemaviikkojen ja -päivien yhteydessä (Earth Hour, Luonto lainassa -viikko, maailman ylikulutuspäivä) ja aihetta nostetaan esiin myös somepostauksissa.

Ilmastolukupiiri ja ekohyllyt

Seinäjoen pääkirjaston ekohylly, jossa on esillä uusia ilmastonmuutokseen ja ekologisuuteen liittyviä kirjoja. — Ekohylly Seinäjoen pääkirjastossa. Kuva: ekotiimi.

Kevään 2021 aikana pääkirjastossa kokoontui Ilmastolukupiiri, jossa luettiin ilmastonmuutokseen liittyvää kirjallisuutta ja keskusteltiin siitä. Piirissä luetut tietokirja, matkakirja ja romaani antoivat osallistujille uusia näkökulmia aiheeseen ja sen käsittelyyn. Ilmastolukupiiri oli valtakunnallinen tapahtumakokonaisuus, johon Seinäjoen kaupunginkirjasto halusi lähteä mukaan antaakseen asiakkaille tilaisuuden keskustella tästä tärkeästä ja paljon mediassa esillä olevasta aiheesta.

Ilmastonmuutokseen ja ekologisuuden aihepiireihin liittyvää kirjallisuutta on kirjastossa useammassa eri luokassa. Seinäjoen pääkirjastoon on perustettu ekohylly, johon kootaan näihin aiheisiin liittyvää uutta kirjallisuutta, niin että asiakkaat löytäisivät sen helpommin. Eepos-kirjastojen e-kirjapalvelussa on virtuaalinen ekohylly, johon on koottu näitä aiheita käsitteleviä e-kirjoja ja e-äänikirjoja https://www.ellibslibrary.com/fi/eepos/0?sort=custom_185 .

Ympäristöystävälliset hankinnat

Kirjaston ympäristöystävällisiä hankintoja ohjaavat jo osaltaan kaupungin hankintaohjeistukset, joissa yhtenä isona teemana on ekologisuus. Seinäjoen kaupunki on mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU)
-verkostossa, jonka tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen reilu vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Kirjasto voi osaltaan olla toteuttamassa tähän tavoitteeseen pääsyä.

Opinnäytetyö kirjastojen ympäristötyöstä ja suhtautumisesta ekologiseen kestävyyteen

Tänä kevään Eepos-alueen kirjastolaiset ovat saaneet vastata SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijan ympäristöaiheiseen opinnäytetyökyselyyn. Opinnäytetyössä tarkastellaan Eepos-kirjastoissa tehtävää ympäristötyötä ja suhtautumista ekologiseen kestävyyteen sekä sen mahdollista yhteyttä työn merkityksellisyyteen. Työn tarkoituksena on myös koota koko Eepos-kimpalle tarkoitettu ekovinkkiopas tai muu ympäristötyötä tukeva työväline, joka on helppo ottaa käyttöön erikokoisissa kirjastoissa. Tämän opinnäytteen tuloksia odotamme mielenkiinnolla ja sovellamme niitä, kun suunnittelemme Seinäjoen kirjaston ympäristötyön suuntaviivoja.

Ympäristöystävällisen tapahtuman järjestäminen

Seinäjoen kaupunginkirjastossa järjestetään satoja tapahtumia vuodessa, jonka takia teimme muutama vuosi sitten ohjeet ympäristöystävällisen tapahtuman järjestämiseen https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/tapahtumayhteistyo/ymparistoystavallinen-tapahtuma/. Varsinkin pääkirjaston tapahtumista useita järjestetään yhteistyössä jonkin muun tahon kanssa. Järjestäjiä kehotetaan miettimään, miten voi markkinoida tapahtumaa ympäristöystävällisesti, mitä jätettä tapahtumassa syntyy ja miten sen voi kierrättää ja voiko tapahtuman yleisöä ohjata ottamaan huomioon ympäristöseikat. Myös mahdollisissa tarjoiluissa kehotetaan ottamaan ekologisuus huomioon.

Lopuksi

Ympäristönäkökulma ja kestävän kehityksen ajatus ovat varmasti tulleet kirjastoihin jäädäkseen. Vaikka kirjaston idea jo itsessään pohjaa yhteiskäyttöön ja lainaamiseen, mielestämme kirjastoissa voidaan osallistua ympäristötyöhön monin eri tavoin. Kirjastojen ympäristötyö on noussut esille erityisesti kuluneen vuoden aikana, esimerkiksi Vihreä kirjasto -hankkeen myötä. Yhdessä voimme tehdä paljon ympäristön hyväksi.

Elina Kortesmäki, Hanna Kotila ja Johanna Saarela
Seinäjoen kaupunginkirjasto

Av ekologiska skäl

Posted on 29/12/202129/12/2021 by Tanja Markkula in Yleinen

Huvudbiblioteket Apila i Seinäjoki. Bild: Mädsen, CC BY-SA 3.0

Ekoteamet vid Seinäjoki stadsbibliotek bildades 2018 på initiativ av några inspirerade och intresserade biblioteksanställda. Vi ville fundera på bibliotekets verksamhet ur ekologisk synvinkel och införa nya rutiner i biblioteksvardagen. Vi började med små steg, så att ekogärningarna kan vara ett enkelt inslag i biblioteksvardagen. I det här blogginlägget berättar vi om de teman som vi har genomfört hittills och om våra framtidsplaner.

Bättre sopsortering och ekologiskt tänk i vardagen

En av de första helheterna vi tog itu med var att göra biblioteksvardagen mer ekologisk. Vi införde sorteringskärl för plast och kartong i personalen pausrum. Tidigare fanns det kärl för blandavfall, bioavfall, metall och glas. Vi har också uppmanat våra medarbetare att se över sin pappersanvändning när de gör utskrifter. Om man måste skriva ut något, kan man göra det lite effektivare genom att använda dubbelsidiga kopior eller skriva ut texten i mindre storlek. Kvittopapper kan man spara till exempel genom att skicka kvittot över förfallodagar till kundens e-post. I framtiden planerar vi en kampanj för att uppmana kunderna att komma till biblioteket till exempel med cykel eller kollektivtrafik. Dessutom planerar vi att införa sopkärl för källsortering i kundutrymmena.

I sommar kommer kunderna att kunna låna skräpplockare som vi får av parkavdelningen. Avsikten är att utöka bibliotekets samlingar med fler föremål som vi kan låna ut, både med bibliotekets egna anslag och i samarbete med stadens övriga enheter. Samanvändning av föremål är ett bra sätt att främja en hållbar konsumtion.

Flytande bestånd och kommunikation

Från början av nästa år blir nästan hela materialet vid Seinäjoki stadsbibliotek flytande. Flytande bestånd är ett sätt att införa ekologiskt tänk vid biblioteket, för forskning visar att det minskar såväl materialtransporterna som onödiga anskaffningar och slitage.

Vi försöker betona miljöperspektivet också i kommunikationen och bibliotekets materialutställningar. Ekoteamet har berättat om sitt arbete i bibliotekets blogg och i lokaltidningen, sammanställt materialutställningar på temat till exempel i samband med temaveckor och temadagar (Earth Hour, Naturen till låns-veckan, världens överkonsumtionsdag) och lyft fram temat också i sociala medier.

Klimatbokcirkel och ekohyllor

Ekohyllan i biblioteket, där har samlats in nya böcker som handlar ekologi och klimatförändringen. — Ekohyllan i Seinäjoki huvudbibliotek. Bild: ekoteam.

Våren 2021 ordnade huvudbiblioteket en klimatbokcirkel, där deltagarna läste och diskuterade litteratur om klimatförändringen. Den faktabok, reseskildring och roman som lästes i bokcirkeln gav deltagarna nya infallsvinklar på temat och hur det kan behandlas. Klimatbokcirkeln var en nationell evenemangsserie som Seinäjoki stadsbibliotek ville delta i för att ge kunderna möjlighet att diskutera det här viktiga temat som ofta är framme i medierna.

På biblioteket finns litteratur som berör klimatförändringen och ekologi i flera olika klasser. På huvudbiblioteket i Seinäjoki har vi infört en ekohylla, där vi ställer fram ny litteratur på dessa teman, så att kunderna hittar den lättare. I Eepos-bibliotekens e-bokstjänst finns en virtuell ekohylla med e-böcker och e-ljudböcker om dessa teman: https://www.ellibslibrary.com/fi/eepos/0?sort=custom_185.

Miljövänliga inköp

Bibliotekets strävan efter att göra miljövänliga inköp styrs redan av stadens upphandlingsanvisningar, där ekologi är ett viktigt tema. Seinäjoki stad ingår i nätverket Mot en koldioxid neutral kommun (Hinku), vars mål är en kraftig minskning klimatutsläppen fram till 2030. Biblioteket kan dra sitt strå till stacken.

Examensarbete om bibliotekens miljöarbete och inställning till ekologisk hållbarhet

Under våren har bibliotekspersonalen vid Eepos-biblioteken fått besvara en klimatenkät från en studerande som gör sitt examensarbete inom biblioteks- och informationsservice vid Seinäjoen ammattikorkeakoulu. I examensarbetet studeras klimatarbetet och inställningen till ekologisk hållbarhet vid Eepos-biblioteken och dess eventuella samband med arbetets meningsfullhet. Ett syfte med arbetet är också att sammanställa en handbok med ekotips för hela Eepos-nätverket eller något annat verktyg som stöder miljöarbetet och är lätt att i bruk vid bibliotek av olika storlek. Vi ser fram emot resultaten av examensarbetet och tillämpar dem när vi planerar riktlinjerna för miljöarbetet vid vårt bibliotek.

Att ordna miljövänliga evenemang

Vid Seinäjoki stadsbibliotek ordnas hundratals evenemang varje år, och därför sammanställde vi för några år sedan anvisningar för miljövänliga evenemang (på finska): https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/tapahtumayhteistyo/ymparistoystavallinen-tapahtuma/. I synnerhet vid huvudbiblioteket ordnas en stor del av evenemangen i samarbete med någon annan arrangör. Vi uppmanar arrangörerna att fundera på hur evenemanget kan marknadsföras miljövänligt, vilket slags avfall som uppkommer och hur det kan återvinnas samt om publiken kan uppmanas att beakta miljöfaktorer. Också vid eventuell servering uppmanar vi arrangörerna att tänka ekologiskt.

Avslutningsvis

Miljöperspektivet och den hållbara utvecklingen har garanterat kommit till biblioteken för att stanna. Även om bibliotekets idé redan i sig själv handlar om samanvändning och utlåning, tycker vi biblioteken kan delta i miljöarbetet på många sätt. Bibliotekens miljöarbete har aktualiserats i synnerhet under det gångna året, till exempel via projektet Gröna biblioteket. Tillsammans kan vi göra mycket för miljön.

Elina Kortesmäki, Hanna Kotila och Johanna Saarela
Seinäjoki stadsbibliotek

#vähennämuovinkäyttöäkirjastossa

Posted on 11/10/202111/10/2021 by Tanja Markkula in Yleinen

Tarvitseeko kaikkia kirjaston kirjoja muovittaa kokonaan? Sitä kysymystä olimme Kruunupyyn kunnankirjastossa henkilökunnan kesken pohtineet jo hyvän aikaa. Että systemaattisesti ja ilman poikkeuksia muovitimme jokaisen kirjastoon ostetun kirjan oli sekä kallista, että aikaa vievää, puhumattakaan siitä ettei se ympäristön näkökulmasta ollut erityisen esimerkillistä.

Se, että ostaisimme valmiiksi muovitettuja kirjoja ei ollut mahdollista koska tilaamme pääasiassa kirjamme Adlibrikseltä joka ei tarjoa tätä palvelua. On olemassa muita sisäänostokanavia, jotka tarjoavat muovitusta mutta pienenä kuntana, tiukilla resursseilla sekä pienillä aineistonhankintaan suunnatuilla määrärahoilla valmiiksi muovitetut kirjat eivät ole mikään halpa ratkaisu.

Keväällä 2019 päätimme yrittää antaa kirjojen mennä lainattaviksi ilman muovitusta. Tulisimme jatkossakin muovittamaan kokonaan lasten kuvakirjat, lasten ja nuorten tietokirjat sekä 6-9 –vuotiaiden kaunokirjat. Kaikki muut kirjat nuorten- ja aikuisten osastolla saisivat vain 7 cm leveän muovisuikaleen selkämyksen etiketin ja kirjan takana sijaitsevan viivakoodietiketin päälle. Mikäli kirjassa oli paperinen kansipaperi, teipattaisiin se sisäpuolelta kiinni kirjan etu- ja takakanteen ja muovisuikale vedettiin selkämyksessä sijaitsevan ja viivakoodietiketin päälle.

Seuraavana keväänä, kun muovin käytön vähentämisen kokeilua oli tehty vuoden verran, antoi henkilökunta yhteisen arvion ja pohdimme yhdessä sitä, miten jatkettaisiin.

Kulunut vuosi oli näyttänyt, että erityisesti se kaunokirjallisuus (luokat 84.31 ja 84.2), jolla oli korkeat lainausmäärät meni huonoon kuntoon; irrotettavat paperikannet muuttuivat rumiksi ja ne saattoivat myös revetä jos kirjat palautettiin palautuslaatikkoon. Nidotut kirjat, joissa oli vaaleat kannet karkeammasta paperista, muuttuivat nopeasti likaisiksi ja ikävän näköisiksi. Yleisesti ottaen oli kuitenkin paljon kirjoja, joihin minimaalinen muovittaminen ei vaikuttanut lainkaan vaan ne näyttivät aivan yhtä tuoreilta kuin sisään ostettaessa.

Kuva muovitusperiaatteet-dokumentista, jossa on ruotsiksi samat asiat kuin kuvatekstissä on suomeksi: 1. Lasten kuvakirjat ja 6-9 -vuotiaiden kaunokirjat: kaikki kirjat muovitetaan. 2. nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuus: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 3. Elämäkerrat: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 4. Muuten: kirjat, joissa on irtopaperikannet muovitetaan vain, jos on tiedossa että kirjaa tullaan lainaamaan ahkerasti. — 1. Lasten kuvakirjat ja 6-9 -vuotiaiden kaunokirjat: kaikki kirjat muovitetaan. 2. nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuus: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 3. Elämäkerrat: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 4. Muuten: kirjat, joissa on irtopaperikannet muovitetaan vain, jos on tiedossa että kirjaa tullaan lainaamaan ahkerasti.

Luotiin uudet periaatteet, joita noudatetaan yhä ja jotka toimivat hyvin. Siitä, että ennen vuotta 2019 muovitimme 100 % sisään ostetusta kirjallisuudesta ja että vuosien 2019-2020 välillä muovitettiin vain noin 20 % olemme nyt päätyneet siihen, että muovitamme kokonaan noin 60 % Kruunupyyn kunnankirjastoon ostetuista kirjoista.

Tänä päivänä muovitamme yhä kaikki lasten kuvakirjat, lasten ja nuorten tietokirjallisuuden ja 6-9 –vuotiaille lapsille suunnatun kaunokirjallisuuden. Nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuus, jossa on irralliset paperikannet, muovitetaan nykyään myös aina.

Muun kirjallisuuden suhteen noudatamme pääperiaatetta, jonka mukaan vedämme vain muovisuikaleen selkämyksen etiketin ja viivakoodietiketin päälle. Mutta käytämme myös järkeämme ja muovitamme kokonaan kirjat, joiden kansissa on käytetty sellaista paperi- tai kartonkityyppiä joka kokemuksemme mukaan ei kestä ahkerassa kierrossa vaan muuttuu kuluneeksi ja rumaksi.

Mielestämme nämä periaatteet toimivat hyvin meidän kirjastossamme. Muovinkulutus on pienentynyt huomattavasti ja kirjat saadaan nopeammin ostosta lainaukseen, kun muovitus sujuu nopeammin.

Katarina Kronlund
Kirjastonjohtaja
Kruunupyyn kunnankirjasto

#plastbantabiblioteket

Posted on 11/10/202111/10/2021 by Tanja Markkula in Yleinen

Behöver alla biblioteksböcker helplastas? Denna fråga hade vi i personalen på Kronoby kommunbibliotek funderat på ett bra tag. Att systematiskt och utan undantag plasta varje bok som köptes in till biblioteken i kommunen var både dyrt och tidskrävande, för att inte tala om att det ur ett miljöperspektiv inte var speciellt föredömligt.

Att köpa in färdigplastade böcker var inget alternativ eftersom vi i huvudsak beställer böckerna från Adlibris som inte erbjuder denna service. Det finns andra inköpskanaler som erbjuder inplastning men för en liten kommun med knappa resurser och litet anslag för litteraturinköp är färdigplastade böcker inte heller någon billig lösning.

Våren 2019 beslöt vi oss för att göra ett försök med att låta böckerna gå oplastade till utlåning. Vi skulle fortsättningsvis helplasta alla bilderböcker för barn, all faktalitteratur för barn och ungdomar samt all skönlitteratur för barn i åldern 6-9 år. All övrig litteratur på ungdoms- och vuxenavdelningarna skulle enbart förses med en 7 cm bred plastremsa över bokens ryggetikett och över streckkodsetiketten för utlåning som i våra bibliotek fästs på bokens baksida.
Om böckerna hade pappersomslag tejpades omslaget fast på insidan av fram- och bakpärmen och plastremsan drogs över ryggetikett och streckkodsetikett.

Följande vår då försöket med mindre plast hade pågått ett år gjorde personalen en gemensam utvärdering och vi funderade tillsammans på hur vi skulle gå vidare.

Det hade under året som gått visat sig att speciellt skönlitteratur (klasserna 84.31 och 84.2) med hög utlåningsfrekvens for illa och avtagbara omslag blev fula och om de returnerades i bibliotekens returluckor kunde det hända att de revs sönder. Häftade böcker med ljusa omslag av strävare papperstyper blev snabbt smutsiga och trista. I övrigt var det många böcker som inte alls påverkades av den minimala plastningen och som såg lika fräscha ut som då de köptes in.

Plast på boken -principerna:
1. Biblioteksklasserna 85.131, 85.231 och 85,22. Alla böcker plastas.
2. Biblioteksklasserna 84.31, 84.2 och u84.31. Endast böcker med avtagbart omslagspapper plastas.
3. Biblioteksklassen 99.1. Endast böcker med avtagbart omslagspapper plastas.
4. Övrigt. Övriga böcker med avtagbarrt omslagspapper plastas om det är en bok som man vet kommer vara mycket flitigt utlånad. — Nya plastningsprinciper som har tagits i bruk i Kronoby kommunbibliotek

Nya principer gjordes upp, dessa följs fortfarande och fungerar bra. Från att vi före år 2019 plastade 100% av all inköpt litteratur till att mellan åren 2019-2020 enbart plasta ca 20% har vi nu landat på att helplasta ca 60% av Kronoby kommunbibliotekens nyinköpta böcker.

Idag plastar vi fortsättningsvis alla bilderböcker för barn, all faktalitteratur för barn och ungdomar samt all skönlitteratur för barn i ålder 6-9 år. Skönlitteratur med avtagbart omslag i avdelningarna för ungdomar och vuxna helplastas numera också i regel alltid.
För den övriga litteraturen gäller principen att enbart dra plastremsa över ryggetikett och streckkodsetikett men här låter vi sunda förnuftet styra och helplastar böcker med pärmar av den pappers- eller kartongtyp som vi av erfarenhet vet inte klarar av att vara i flitig cirkulation utan att bli solkiga och fula.

Vi tycker att dessa principer fungerar bra i våra bibliotek. Plaståtgången har minskat betydligt och böckerna kommer snabbare från inköp till utlåning då plastningen går snabbare.

Katarina Kronlund
Bibliotekschef
Kronoby kommunbibliotek

Biblioteket i Toholampi mätte sitt koldioxidavtryck

Posted on 21/09/2021 by Tanja Markkula in Yleinen

I höstas (2020) fick vi i Toholampi mäta vårt eget biblioteks koldioxidavtryck. Projektet De allmänna bibliotekens miljömedvetenhet till 2020-talet sökte testbibliotek av olika storlek på olika håll i Finland, och vi ville gärna delta i mätningen – Toholampi kommun i Mellersta Österbotten har ju profilerat sig som en miljömedveten kommun som aktivt söker nya idéer.

Toholampis kommunstrategi heter Biolaakso – tulevaisuus Toholammilla (Biodalen – framtiden i Toholampi). I Toholampi byggs en vindkraftspark, och också de lokala företagen deltar aktivt i utvecklingen av nya tillvägagångssätt. På orten planeras bland annat ett innovativt ekosystem, ett biogaskraftverk, där livsmedelsindustrin, lantbruket och energiproduktionen stöder varandra. I Toholampi finns också Finlands enda återvinningsanläggning för PET-plast, Pramia Plastic.

Miljöfrågorna intresserar alltså i vår kommun. Hösten 2020 deltog vi tillsammans med 12 andra pilotbibliotek i verkstäder och datainsamlingskliniker. Vi representerade de små biblioteken: Toholampi har knappt 3 000 invånare, och vårt bibliotek har fyra anställda med sammanlagt 2,6 årsverken. Bibliotekschefen är gemensam med grannstaden Kannus.

De egentliga uträkningarna och expertarbetet vid mätningen av koldioxidavtrycket gjordes av Positive Impact Finland Oy. Biblioteken deltog i datainsamlingen. Mätningen gällde bland annat bibliotekslokalernas energiförbrukning samt avfall, materialtransporter, arbetsresor och anskaffningar. Största delen av uppgifterna insamlades 2019, då coronatiden ännu inte påverkade till exempel arbetsresorna. På biblioteket i Toholampi insamlades uppgifterna i praktiken från statistik och genom att begära siffror per telefon och e-post. På vårt lilla bibliotek gick det bra att väga avfallet från mätningsveckan med en vanlig personvåg.

Cirkeldiagram om Toholampis koldioxidfotavtryck. Tillsammans är det 33 ton CO2e. Det består av: värme 42,1 %, el 19,1 %, resor 18,9 %, materialanskaffningar 6,2 % och andra anskaffningar 8,5 %. Avfall och transport av materialet är tillsammans 5,2 %. — Toholampi bibliotekets utsläppsintyg.

Som avslutning på projektet fick varje bibliotek ett eget utsläppsintyg. Koldioxidavtrycket för Toholampi bibliotek 2019 var 33 ton CO2e. Siffran ligger på medelnivå för små bibliotek.

Hela projektet var ögonöppnande och inspirerande. Vi fick tips och idéer om hur vi kan förbättra miljömedvetenheten, och i fortsättningen kommer vi utan vidare att tänka mer också på hur vi själva kan påverka bibliotekets koldioxidavtryck. Enligt utsläppsintyget var arbetsresornas avtryck anmärkningsvärt stort. I landsbygdskommuner med långa avstånd är det här beaktansvärt men nästan oundvikligt: arbetsresorna måste göras med bil. Möjligheterna att arbeta på distans minskar lyckligtvis antalet körkilometrar, och nuförtiden kan också möten och utbildningar hållas på distans, så vi behöver inte längre åka omkring lika mycket som tidigare.

Vi har redan minskat på inplastningen av material och planerar att minska den ytterligare och övergå till bioplast. I vårt grannbibliotek i Kannus testar man att inte plasta in material alls, och vi följer experimentet med intresse och tar vara på deras tips. Vi strävar efter att låta de avskrivna böckerna gå vidare till nya användare. Vi deltar i utbildningar inom projektet De allmänna bibliotekens miljömedvetenhet till 2020-talet, och strävar efter att förbättra miljömedvetenheten vid vårt bibliotek till exempel genom att lägga fram material, göra inlägg i sociala medier, ge boktips och tillhandahålla en aktuell samling.

Jag rekommenderar alla att ta del av rapporten om bibliotekens koldioxidavtryck! Den finns (på finska) på adressen

https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/kirjastot_matkalla_hiilineutraaliin_jakamistalouteen.pdf

Mer information om projektet De allmänna bibliotekens miljömedvetenhet till 2020-talet finns på adressen https://kirjastot.fi/vihreakirjasto (tillsvidare endast på finska).

Satu Kinnari

bibliotekschef, kommunbiblioteket i Toholampi och stadsbiblioteket i Kannus

Toholammin kirjasto hiilijalanjälkeä mittaamassa

Posted on 21/09/2021 by Tanja Markkula in Yleinen

Mustat jalanjäljet valkoisella pohjalla.
Svarta fotavtryck på vit bakgrund.

Viime syksynä (2020) pääsimme Toholammilla mittaamaan oman kirjastomme hiilijalanjälkeä. Kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle -hanke haki hiilijalanjälkimittaukseen mukaan erikokoisia testaajakirjastoja eri puolilta Suomea, ja Toholammilta oli helppo osallistua testaukseen – onhan keskipohjalainen Toholammin kunta profiloitunut ympäristötietoiseksi ja uusia ideoita aktiivisesti etsiväksi kunnaksi.

Toholammin kuntastrategian nimi on Biolaakso – tulevaisuus Toholammilla. Toholammille on rakenteilla tuulivoimapuisto, ja myös paikalliset yritykset ovat aktiivisesti kehittämässä uudenlaisia toimintatapoja. Paikkakunnalle on suunnitteilla muun muassa uudenlainen ekosysteemi, biokaasuvoimala, jossa elintarviketeollisuus, maatalous ja energiantuotanto tukevat toinen toisiansa. Toholammilla sijaitsee myös Suomen ainoa PET-muovin kierrätyslaitos Pramia Plastic.

Ympäristöasiat siis kiinnostavat kunnassamme. Osallistuimme syksyn 2020 aikana 12 muun pilottikirjaston kanssa työpajoihin sekä tiedonkeruuklinikoihin. Edustimme mittauksessa pientä kirjastoa: Toholammilla on hippasen alle 3 000 asukasta, ja kirjastossamme työskentelee neljä kirjastoammattilasta yhteensä 2,6 henkilötyövuoden verran. Kirjastonjohtaja on yhteinen naapurikaupunki Kannuksen kanssa.

Varsinaisen laskennan ja asiantuntijatyön hiilijalanjäljen mittaamisessa suoritti Positive Impact Finland Oy. Kirjastot osallistuivat tiedonkeruuseen. Mittaus kohdistui muun muassa kirjastojen toimitilojen energiankulutukseen ja jätteisiin, aineistonkuljetuksiin, työmatkoihin sekä aineisto- ja muihin hankintoihin. Suurin osa tiedoista kerättiin vuodelta 2019, jolloin korona-aika ei vaikuttanut vielä esimerkiksi työmatkoihin. Toholammin kirjastossa tietojen kerääminen tapahtui käytännössä kaivamalla tietoja tilastoista sekä kyselemällä lukuja puhelimitse ja sähköpostitse. Pienessä kirjastossa kirjaston tuottaman jätteen punnitseminen onnistui otantaviikon aikana tavallisella henkilövaa’alla.

Ympyräkaavio: hiilijalanjälki yhteensä 33 tuhatta CO2e. Se koostuu seuraavasti: lämpö 42,1 %, sähkö 19,1 %, matkat 18,9 %, aineistohankinnat 6,2 %, muut hankinnat 8,5 %. Lisäksi jäte ja aineistokuljetukset yhteensä 5,2 %.

Cirkeldiagram: koldioxidfotavtryck 33 tusen CO2e. Den består av: värme 42,1 %, el 19,1 %, resor 18,9 %, materialanskaffningar 6,2 %, andra anskaffningar 8,5 %. Därtill avfall och transport av materialet är tillsammans 5,2 %. — Toholammin kirjaston mitattu hiilijalanjälki

Projektin päätteeksi kukin kirjasto sai oman päästötodistuksen. Toholammin kirjaston hiilijalanjälki vuodelta 2019 oli 33 tonnia CO2e. Luku on kokonaisuudessaan pienten kirjastojen keskitasoa.

Koko projekti oli hyvin silmiä avaava ja innostava. Saimme eväitä ja ideoita ympäristötietoisuuden edistämiseen, ja jatkossa kiinnitämme ilman muuta enemmän myös huomiota siihen, miten me voimme itse vaikuttaa kirjastomme hiilijalanjälkeen. Päästötodistuksessa työmatkoja pidettiin huomattavan suurina. Pitkien välimatkojen maaseutukunnissa tämä on huomionarvoinen mutta liki tekemätön paikka: työmatkat on taitettava autolla. Mahdollisuudet tehdä etätyötä pienentävät onneksi ajokilometrien määrää, ja nykyisin myös kokoukset ja koulutukset hoituvat etäyhteyksin, jolloin liikkumista paikasta toiseen ei enää tarvita entiseen tapaan.

Olemme jo vähentäneet aineiston muovittamista ja suunnitelmissa on sekä vähentää muovittamista edelleen, että siirtyä biomuovin käyttöön. Naapurikirjastossa Kannuksessa on käynnissä muovittamattomuuskokeilu, ja tätä kokeilua seuraamme mielenkiinnolla ja otamme vinkit talteen. Poistokirjoja pyrimme saamaan kiertoon mahdollisimman paljon. Osallistumme Kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle hankkeen järjestämiin koulutuksiin, ja pyrimme edistämään ympäristötietoisuutta kirjastossamme esimerkiksi aineisto- ja somenostoilla, kirjavinkkausten yhteydessä sekä ajantasaisella kokoelmalla.

Suosittelen tutustumaan kirjastojen hiilijalanjälkiseurannan raporttiin! Se löytyy osoitteesta

https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/kirjastot_matkalla_hiilineutraaliin_jakamistalouteen.pdf

Lisätietoja Kirjastojen hiilijalanjälki 2020-luvulle -hankkeesta sekä koulutuksista löytyy osoitteesta https://www.kirjastot.fi/vihreakirjasto

Satu Kinnari

kirjastonjohtaja, Toholammin kunnankirjasto ja Kannuksen kaupunginkirjasto

Palvelumuotoilun avulla parempia palveluita: palvelumuotoilun pilottihanke alkaa – olisiko se sopiva juuri teille?

Posted on 16/07/2021 by Tanja Markkula in Yleinen

Aloitetaan palvelumuotoilusta; mitä se oikein on? Palvelumuotoilu on menetelmä, jossa asiakas on keskipisteessä, ja lähtökohtana on asiakkaiden tarpeet ja kokemukset. Menetelmän avulla voidaan kehittää palveluja ja saada ne mahdollisimman käyttäjäystävällisiksi ja oleellisiksi asiakkaille. Tavallisesti palvelumuotoilun työprosessi alkaa ongelmanasettelulla. Sen jälkeen kerätään ja kartoitetaan tietoa asiakkailta, analysoidaan saatua tietoa, kehitetään ideoita ja ratkaisuja, kokeillaan niitä käytännössä, ja lopuksi toteutetaan ideat tai ratkaisut. Palvelumuotoilun avulla voidaan parantaa jo olemassa olevia palveluita tai luoda täysin uusia palveluita. Sen avulla voidaan myös räätälöidä palveluja tietyille asiakasryhmille, kuten esimerkiksi nuorille tai kirjaston ei-käyttäjille.

Palvelumuotoilun mahdollisuudet ovat siis monet. Mutta sopisiko tämä palvelumuotoilun pilottihanke juuri teidän kirjastollenne? Etsimme pilottihankkeeseen useampaa kirjastoa. Erityisesti kutsumme mukaan pieniä kirjastoja, mutta ihan kaikkien asiasta kiinnostuneiden kirjastojen kannattaa olla meihin yhteydessä asian tiimoilta. Tarkoituksena on kehittää ja parantaa rajattua osaa palveluita palvelumuotoilun avulla – koska kaikkea ei vain kerralla pysty tekemään. Pilottihankkeen aikana saatte kuitenkin käyttöönne työkaluja, joiden avulla osaatte myös jatkossa kehittää toimintaanne. Mitä ja miten lähdetään työstämään juuri teidän kirjastossanne, selviää yhteistyökumppanimme – alan ammattilaisen – avulla. Hän on Mikaelan ja Tanjan sekä muiden pilottihankkeeseen osallistuvien kirjastojen ohella tukena prosessissa.

Miten paljon resursseja hankkeessa mukana oleminen vaatii? Tässä vaiheessa on vaikea tietää, kuinka paljon aikaa ja työtä hankkeeseen osallistuminen vaatii, koska se riippuu siitä mihin osallistuvat kirjastot haluavat keskittyä. Hankkeen aikana edellytetään silti, että osallistuvat kirjastot kokeilevat yhtä tai muutamaa erilaista ratkaisua käytännössä. Tällä pyritään välttämään se, että suunnitelmat jäävät vain suunnitelmiksi. Jotta teille on hyötyä hankkeesta, tarvitaan myös asioiden viemistä käytäntöön. Koska hanke on kohdistettu nimenomaan pienemmille kirjastoille, ymmärrämme toki, että resurssit ovat rajalliset ja tämä otetaan huomioon hankkeen aikana.

Tarkoitus on myös, että hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää muissakin kirjastoissa. Siksi onkin tärkeää dokumentoida se, mitä tehdään. Aika moni kirjasto painii samojen asioiden kanssa, ja jonkun toisen tekemät ratkaisut voivat paitsi avata omia silmiä uudenlaisille ratkaisuille, myös antaa suoria vastauksia. Jokaisen ei kannata keksiä sitä pyörää uudelleen, joten autetaan toinen toistamme.

Hanke alkaa virallisesti syyskuussa kahdella koulutuspäivällä ja jatkaa ainakin vuoden 2022 loppuun. Suurin osa työstä tapahtuu vuoden 2022 aikana, mutta alkaa pienemmässä skaalassa jo syksyllä 2021. Hanke ponkaistaan käyntiin Johdatus palvelumuotoiluun –koulutuksella 27.9. klo 9-15 (ruotsiksi 30.9. klo 9-15). Tuon koulutuspäivän aikana saatte hyvän käsityksen siitä, mitä palvelumuotoilu on ja mitkä ovat sen mahdollisuudet kirjastomaailmassa – mitä se voisi tarjota teille. Saatte myös katsauksen palvelumuotoilussa käytettäviin työkaluihin jo tässä koulutuspäivässä. Sen jälkeen voitte rauhassa päättää, haluatteko mukaan pilottihankkeeseen. Tähän koulutuspäivään kannattaa osallistua, aiotte sitten osallistua pilottihankkeeseen tai ette. (Jos harkitsette asiaa, osallistukaa ehdottomasti – tämä koulutus tarjoaa teille tarvittavan tiedon päätöksen tekemiseen ja prosessin aloittamiseen) Lisää koulutuksesta täällä: https://www.akepampas.fi/event/johdatus-palvelumuotoiluun Ilmoittautua voit täällä: https://link.webropolsurveys.com/S/1EEE09D2C64C9CF1 viimeistään 21.9. Koulutus on vain AKEpampas-alueen kirjastoille.

Heräsikö sinulle tai teille kysymyksiä hankkeeseen tai koulutukseen liittyen? Ottakaa siinä tapauksessa rohkeasti yhteyttä joko Mikaelaan (mikaela.lovdahl@vaasa.fi) tai Tanjaan (tanja.markkula@vaasa.fi). Vastaamme mielellämme kysymyksiin!

Bättre service med hjälp av service design: pilotprojekt i service design börjar – skulle det passa åt just er?

Posted on 16/07/2021 by Tanja Markkula in Yleinen

Om vi skulle börja från service design; vad är det egentligen? Service design är en metod som lägger kunden i fokus och utgår från dennes behov och upplevelse. Med hjälp av metoden kan man utveckla servicen till att bli så användarvänlig och relevant för kunden som möjligt. En typisk arbetsprocess inom service design börjar med en problemformulering, därefter insamling och kartläggning av information från kunder, analys av informationen, brainstorming av idéer och lösningar, testning och utvärdering av en eller flera lösningar i praktiken, och slutligen förverkligande av lösningen eller idéen. Med service design kan man förbättra en befintlig tjänst eller skapa en helt ny. Man kan också skräddarsy tjänster för specifika målgrupper, t.ex. ungdomar eller bibliotekets icke-användare.

Möjligheterna för vad som kan göras med hjälp av service design är alltså många. Men passar detta pilotprojekt i service design just ert bibliotek? Vi söker flera bibliotek till pilotprojektet. Speciellt önskar vi få med mindre bibliotek, men alla bibliotek som är intresserade ska absolut ta kontakt med oss. Meningen är att med hjälp av service design utveckla eller förbättra en liten del av verksamheten – för allt kan man inte göra på en gång. Under pilotprojektet lär ni er använda sådana verktyg som ni även i framtiden kan använda för att utveckla er verksamhet. Vad ni gör och hur ni börjar projektet i just ert bibliotek får ni hjälp med av vår samarbetspartner – ett proffs inom service design. Hen, samt Mikaela och Tanja och alla andra bibliotek som är med i projektet, stöder er under processen.

Hur mycket resurser kräver projektet? Hur mycket tid och arbete deltagandet i projektet kräver är i det här skedet svårt att säga eftersom det är beroende av vad ni vill fokusera på. Under projektet förutsätts ändå att ni testar en eller flera olika lösningar i praktiken. På det sättet strävar vi efter att undvika situationer där gjorda planer inte blir mer än bara planer. För att ni ska ha nytta av projektet behöver planerna också omsättas i praktiken. Eftersom fokus är på mindre bibliotek är vi dock medvetna om att resurserna är begränsade och detta tas i beaktande.

Meningen med pilotprojektet är också att resultatet ska kunna utnyttjas även i andra bibliotek. Därför är det viktigt att dokumentera det som görs. Det är många bibliotek som kämpar med samma saker. En lösning som något annat bibliotek har kommit fram till kan öppna ögonen för nya möjligheter, men också ge raka svar på problem man har. Det är onödigt att alla uppfinner hjulet på nytt, så låt oss hjälpa varandra.

Projektet börjar officiellt med två innehållsmässigt likartade fortbildningsdagar (en på finska och en på svenska), och fortsätter åtminstone till slutet av året 2022. Största delen av arbetet görs under 2022, men vi börjar i mindre skala redan 2021. Vi startar med fortbildningsdagen Introduktion till service design den 30.9 kl. 9-15 (på finska 27.9 kl. 9-15). Under fortbildningsdagen får ni en klar uppfattning om vad service design är och vilka möjligheter det ger i biblioteksvärlden – vad skulle det kunna erbjuda åt er. Ni får också en överblick över verktyg som används inom service design redan under denna fortbildning. Efter det kan ni i lugn och ro bestämma ifall ni vill vara med i själva projektet. Det lönar sig att delta i fortbildningen, oberoende om ni redan har funderat på att delta i pilotprojektet eller inte (ifall ni funderar på saken, rekommenderar vi absolut att ni deltar – denna fortbildning ger er den information som behövs för att göra det slutgiltiga beslutet och påbörja processen). Mera om fortbildningen kan du läsa här: https://www.akepampas.fi/event/introduktion-till-service-design Och här kan du anmäla dig till fortbildningen: https://link.webropolsurveys.com/S/1EEE09D2C64C9CF1 senast 21.9. Denna fortbildning är endast för AKEpampas-områdets bibliotek.

Väckte detta frågor om pilotprojektet eller fortbildningen? Ta i så fall kontakt med Mikaela (mikaela.lovdahl@vaasa.fi) eller Tanja (tanja.markkula@vaasa.fi). Vi svarar gärna på era frågor!

Miksi ihmeessä Liboppiin?

Posted on 28/06/2021 by Tanja Markkula in Koulutus, Yleinen

Libopin logo

Liboppi on Suomen yleisten kirjastojen henkilökunnalle luotu Moodle-pohjainen verkko-oppimisalusta, jossa on mahdollista suorittaa erilaisia kursseja itsenäisesti opiskellen. Kuulostaapa hienolta, vai mitä? Kyseessä on kuitenkin ihan arkinen asia, jonka tarkoitus on yksinkertaisesti helpottaa mahdollisuutta ottaa uusia asioita haltuun, omassa tahdissa ja omien tarpeiden mukaan.

Libopissa on kaikille yhteisiä kokonaisuuksia ja alueellisia kokonaisuuksia. Osallistumiseen tarvitaan kurssiavain, joka löytyy AKEpampaksen infokirjeestä (ja Annelilta ja Tanjalta). Kerran avaimen syötettyäsi on kurssi jatkossa sinulle aina ns. auki. Libopissa on paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä sisältöä, selkokielestä ja englannin kielestä lastenkirjastotyön sisältöpakkiin ja Lukuluxiin (eli lukemattomien aikuisten ohjaamiseen työkaluja tarjoavaan kokonaisuuteen).

Miltä kurssin suorittaminen Libopissa tuntuu?

Sirpa Tuomisto, erikoiskirjastonhoitaja Kokkolan kaupunginkirjastosta testasi pyynnöstämme Libopin selkokielen kurssia. Kiitos Sirpa sinulle! Sirpan työnkuvaan kuuluu erilaisia kirjoittamishommia, virallisemmista vapaamuotoisempiin teksteihin. Hän kuvaa itse olevansa kapulakielen mestari, jolle hyvin yksinkertainen kieli tuottaa ajoittain haasteita. Selkokieli on hänelle jo ennestään tuttua aiemmista koulutuksista, mutta kuten monessa muussakin asiassa, myös selkokielessä kertaaminen kannattaa. Asiat on taas helpompi muistaa siinä käytännön työssä.

Liboppi ympäristönä tuotti aluksi Sirpalle hieman harmaita hiuksia, mutta käytön myötä siellä liikkumiseen alkoi tottua. Uloskirjautumispainikekin löytyi viimein sieltä yläosan keskiosasta, jonne se omaa nimeä napsauttaessa tulee esiin. Ei siis oikeaan yläkulmaan. Libopissa on siis omat niin sanotut omituisuutensa (niin kuin meillä kaikilla), mutta niihin kyllä tottuu.

Opiskeleminen Libopissa antaa Sirpan mielestä hienon mahdollisuuden oppia uutta omaan tahtiin ja oman työn ehdoilla. Kaikkiin itseä kiinnostaviin koulutuksiin ei vain ihan käytännön syistä ole mahdollista osallistua, ja silloin Liboppi tarjoaa todella hyvän mahdollisuuden kehittää osaamistaan silloin, kun se itselle sopii. Hienoa on myös se, että Liboppia voi käyttää missä vain ja miltä koneelta vain; näin on mahdollista hyödyntää esimerkiksi etätyöpäiviä osaamisen kehittämiseen. Tulevaisuuden työelämä on menossa entistä enemmän siihen, että on jatkuvasti opittava ja opiskeltava uutta. Tähän Liboppi tarjoaa loistavan mahdollisuuden.

Mitä opiskelu Libopissa vaatii?

Libopissa opiskelu vaatii Sirpan mielestä jonkin verran viitseliäisyyttä, aikatauluttamista ja motivaatiota – etenkin, jos haluaa suorittaa kokonaisen kurssin. Se, että kurssit on jaettu osioihin helpottaa työskentelyä paljon, kun voi edetä rauhassa ja selkeästi osio kerrallaan. Myös sen jonkin tietyn asian poimiminen omaan käyttöön koko kurssista on helppoa, kun kokonaisuus on jaettu selkeisiin osiin.

Sirpan vinkit Liboppi-opiskelijalle ovat:

Varaa aikaa opiskeluun!
Kärsivällisyys on valttia!
Varustaudu riittävän hyvillä välineillä, jotta voit seurata esimerkiksi videoita sujuvasti.
Uteliaisuus on hyväksi – eli toisin sanoen tiedonjano. Se toimii myös motivoivana tekijänä. Onneksi meillä kirjastolaisilla tiedonjanoa riittää!

Selkokielen perusteet -liboppikurssi

Libopin selkokielen kurssin ensimmäinen osio; Koulutuksen esittelyvideo, Selkokielen perusteet, Selkokieli 1 ja tehtävä. — Selkokielen perusteet -kurssin ensimmäinen osio

Kuten aiemmin todettua, Sirpalla oli jo aiempaa kokemusta selkokielestä. Hän vinkkaakin, että kurssi on hyvää kertausta selkokielen koulutuksille, mutta myös kaikille muille hyvä, kattava ja innostavakin paketti selkokielestä. Videot olivat selkeitä ja Riikka Tuohimetsän esiintyminen luontevaa. Tehtävissä riitti haastetta myös sille, joka on jo hieman tutustunut selkokieleen. Kirjastolaiset ovat usein hyviä kapulakielessä, jolloin selkokielen koulutuksesta on paljon ihan konkreettista apua. Täsmävinkkinä Sirpa muistuttaakin avaamaan käsitteitä tehtäviä tehdessä. Niin, ja kirjavinkkausosio on tosi hyvä, se ainakin kannattaa käydä kurkkaamassa kurssin sisällöstä!

Entä miten kävi oppimisinnon Selkokielen perusteet –kurssin jälkeen? Hyvin – Sirpa löysi seuraavaksi itsensä Microsoft 365 –kurssin parista. Uskallatko sinä kokeilla?

Varför använda Liboppi?

Posted on 28/06/2021 by Tanja Markkula in Koulutus, Yleinen

Liboppis logo.

Liboppi är en Moodle-baserad lärplattform där personalen vid de allmänna biblioteken i Finland kan avlägga olika slags kurser på egen hand. Det låter ju fint, eller hur? Det handlar ändå om något vardagligt som helt enkelt ska göra det lättare att lära sig nya saker, i egen takt och enligt ens egna behov.

På Liboppi finns både allmänna och regionala helheter. För att delta behöver man en kurskod, som finns i AKEpampas infobrev (och fås av Anneli och Tanja). När du har fyllt i koden en gång är kursen så att säga alltid öppen för dig i fortsättningen. På Liboppi finns mycket intressant och nyttigt innehåll, allt från lättläst språk och engelska till ett innehållspaket för barnbiblioteksarbete och verktyget Lukulux för handledning av icke-läsande vuxna. Dom flesta av kurserna är på finska, men det kommer mera innehåll också på svenska.

Hur känns det att avlägga en kurs i Liboppi?

Sirpa Tuomisto, som är specialbibliotekarie på Karleby stadsbibliotek, testade Liboppis kurs om lättläst språk (Selkokielen perusteet) på vår begäran. Tack Sirpa! I Sirpas arbete ingår det att skriva olika slags texter, både officiella och mer fria texter. Hon beskriver sig själv som en mästare på krångelspråk, men kan ibland ha svårt att skriva enkelt. Lättläst språk är bekant för henne från tidigare fortbildningar, men liksom mycket annat lönar sig också det att repetera. Då blir det igen lättare att komma ihåg i det praktiska arbetet.

Allra först gav Liboppi Sirpa en del gråa hår, men småningom vande hon sig vid plattformen. Till och med utloggningsknappen hittade hon slutligen längst upp på mitten, där den dyker upp när man klickar på sitt namn. Alltså inte uppe till höger. Liboppi har alltså sina så kallade egenheter (liksom vi alla), men man blir nog van.

Sirpa tycker att Liboppi är en fin möjlighet att lära sig nya saker i egen takt och på det egna arbetets villkor. Av rent praktiska skäl är det helt enkelt inte möjligt att delta i alla utbildningar som man är intresserad av, och då ger Liboppi en utmärkt möjlighet att utveckla sin kompetens när det passar en själv. Det är också fint att Liboppi kan användas var som helst och på vilken dator som helst; då kan man till exempel använda sina distansarbetsdagar till kompetensutveckling. I framtidens arbetsliv kommer arbetstagarna i allt högre grad att vara tvungna att ständigt lära sig och studera nya saker. Liboppi ger en fantastisk möjlighet till det.

Vad krävs för att studera via Liboppi?

Enligt Sirpa kräver studier via Liboppi en aning företagsamhet, tidsplanering och motivation – i synnerhet om man vill avlägga en hel kurs. Det faktum att kurserna är indelade i avsnitt underlättar arbetet när man kan gå framåt i egen takt, avsnitt för avsnitt. Tack vare den tydliga indelningen är det också enkelt att plocka åt sig just det information som man behöver.

Sirpas tips för Liboppi-studerande är följande:

Reservera tid för studierna!
Tålamod bär långt!
Se till att ha tillräckligt bra utrustning, så att du kan se till exempel videor utan problem.
Nyfikenhet är alltid bra – det vill säga kunskapstörst. Den höjer också motivationen. Tur att vi på biblioteket älskar kunskap!

Liboppi-kursen om lättläst språk

Skärmdump från första sidan i Liboppi, där det syns den senaste besökta kursen, Selkokielen perusteet. — Skärmdump från Liboppi.

Liksom vi redan konstaterade hade Sirpa tidigare erfarenhet av lättläst språk. Hon tipsar om att kursen är bra repetition för den som redan har deltagit i kurser om lättläst språk, men ett bra, heltäckande och inspirerande paket för vem som helst. Videorna var tydliga och Riikka Tuohimetsä uppträdde naturligt. Uppgifterna bjöd på utmaningar också för dem som redan visste en del om lättläst språk. Biblioteksfolk är ofta bra på krångelspråk, så utbildningen om lättläst språk kan vara till stor konkret nytta. Sirpa vill särskilt påminna om att beskriva begreppen när man gör uppgifter. Jo, och boktipsavsnittet är riktigt bra, så åtminstone det lönar det sig att ta en titt på!

Och hur gick det med studieivern efter kursen om lättläst språk? Bra – Sirpa hittade sig själv på en kurs om Microsoft 365. Vågar du prova på?