Kategoria: Yleinen

14.9.2022 Vinkkauspiirin kirjalista

Lanukkaiden kevyitä ja hauskoja vinkkejä (erityisesti pojille)

Yoko Tanaka: Mestarietsivä Peppunen

Kirsti Kuronen: Hännät

David Walliams: Koulussa on käärme

Daniil Harms: Sattumia

Jukka-Pekka Palviainen: Kososet ja Virityksiä

Tomi Kontio: Isäni on hipsteri 

Arttu Unkari: Isämies ja hyytävä hypnoosi

Sari Peltoniemi: Ihmetyttö

Colfer Eoin: Legenda Pottu-Mäkisestä

Aaron Blabey: Hurja Jengi -sarja (sarjakuva)

Dave Pilkey: Koiramies-sarja (sarjakuva)

Andy Griffits: Maailman paras puumaja -sarja

Debi Gliori: Magiaa mahan täydeltä 

Jeff Smith: Luupäät-sarjakuvasarja 

Mikko With: Saakelin satanen

Presentation av de utlåningsbara apparaterna

Som ett sätt att betjäna områdets allmänna bibliotek har AKEpampas olika slags utlåningsbara apparater. Apparaterna som finns för utlåning är tre olika medielådor (Bild, Video, Ljud), robotarna Dash och Dot, samt Magic carpet. Lånetiden för apparaterna är 3-4 veckor.

Vill ni låna någon av apparaterna till ert bibliotek? Ta i så fall kontakt via e-postadressen akepampas@vaasa.fi.

Medielåda – Bilder

Med hjälp av den här medielådan tar du de bästa bilderna och gör enkelt snabba videor av god kvalitet. Paketet innehåller en kamera, en lättanvänd lampa med fot för att skapa rätt ljus och en gimbal för videoinspelning med smarttelefon. 

När behöver du medielådan för bilder? När du vill ta bilder för sociala medier eller till exempel för webbsidor eller broschyrer. Av precis vad som helst. När du vill ta en bra bild av en medarbetare eller gäst. Och när du vill göra en fartfylld (eller lite lugnare) video med din egen smarttelefon utan vibration eller skakiga bilder. Då är det här precis rätt paket för dig.  

Om du vill ha perfekt ljus i en video om en författargästs besök på ert bibliotek då? Då lönar det sig att också låna medielådan för videor, för den innehåller en videokamera och ett stativ. Kom ihåg att du kan reservera flera medielådor samtidigt! 

Medielådorna är avsedda endast för bibliotekets personal. De får gärna användas också tillsammans med kunder och grupper, men användaren måste höra till personalen.

Medielåda – Videor

Med hjälp av den här medielådan tar du de bästa bilderna och gör enkelt snabba videor av god kvalitet. Paketet innehåller en videokamera och ett stativ samt en Mac-dator och en trådlös mikrofon.  

När behöver du medielådan för videor? Till exempel när du vill göra en video av ett författarbesök på biblioteket och lägga ut den på Youtube. Du behöver lådan också när du vill göra en boktrailer eller en snygg presentationsvideo av biblioteket på er webbplats. Med hjälp av lådan kan du också redigera videor som du har filmat med din smarttelefon.  

Om du vill förse din video med högkvalitativt ljud ska du låna medielådan för ljud, så får du också en ljudinspelare med tillhörande utrustning och hörlurar. Kom ihåg att du kan reservera flera lådor samtidigt! 

Medielådorna är avsedda endast för bibliotekets personal. De får gärna användas också tillsammans med kunder och grupper, men användaren måste höra till personalen.

Medielåda – Ljud

Med hjälp av den här medielådan kan du enkelt spela in ljud av hög kvalitet. Paketet innehåller en ljudinspelare med tillhörande utrustning, laddbara batterier, laddare och hörlurar. 

När behöver du medielådan för ljud? När du vill göra en podcast eller spela in ljud till något annat, till exempel en video. Ljudinspelaren kan också användas i reserv när man spelar in en video, så att man säkert lyckas spela in ljudet, om (video)kamerans eller smarttelefonens mikrofon av någon orsak inte fungerar som den ska. Det lönar sig alltså att använda den här lådan tillsammans med medielådorna för videor och bilder. Det är också lätt att editera inspelade ljudspår.  

Hur låter en podcast som presenterar biblioteket? Eller ett boktips med bara ljud? Med hjälp av den här lättransporterade ljudinspelaren kan du enkelt spela in också ljudeffekter eller bakgrundsljud som du kan använda till exempel i videor. Hur skulle det till exempel vara med vårljud i skogen som bakgrund för boktips om vildmarkslitteratur? 

Medielådorna är avsedda endast för bibliotekets personal. De får gärna användas också tillsammans med kunder och grupper, men användaren måste höra till personalen.

Robotarna Dash och Dot

Dash och Dot är små robotar, med vilka barnen på ett roligt sätt kan lära sig enkel programmering. Med robotarna kommer olika tillbehör, som kan användas för att liva upp lek och spel.

Dash, den större roboten, kan köra omkring och göra en massa roliga saker. Dot, den mindre roboten kan inte röra på sig men den kan göra mycket annat. Robotarna har inbyggda högtalare, styrbara ledljus som ändrar färg, sensorer som kan få roboten att undvika hinder m.m. Dessutom kommunicerar de båda robotarna med varandra. Robotarna styrs med en tillhörande iPad.

Magic carpet

Magic Carpet är en interaktiv apparat som väcker ditt golv till liv! Systemet består av en dator samt en videoprojektor, som projicerar bild på ett ljust underlag. Magic Carpet aktiverar samt inspirerar till rörelse samt till att lösa olika uppgifter och lämpar sig för alla åldrar. Hela bildfältet reagerar på användarens rörelser och gester. Från programmenyn kan du välja bland 500 olika lämpliga spel eller uppgifter. I Magic Carpet projiceras spelen direkt på golvet och det behövs en ca 2 x 3 m stor golvyta.

Kiertävien laitteiden esittely

Yksi AKEpampaksen alueen yleisille kirjastoille tarjoama palvelu on erilaiset lainattavat laitteet. Laitteet ovat kolme eri somelaatikkoa (Kuvat, Videot, Ääni), robotit Dash ja Dot, ja Taikalattia. Lainausaika on 3-4 viikkoa.

Haluatteko jonkin esitellyistä laitteista lainaan juuri teidän kirjastoonne? Ottakaa silloin yhteys sähköpostiosoitteeseen akepampas@vaasa.fi.

Somelaatikko – Kuvat 

Tämän somelaatikon avulla otat parhaat kuvat ja teet nopeat videot helposti ja laadukkaasti. Paketti sisältää kameran, helppokäyttöisen jalallisen valaisimen oikeanlaisen valon luomiseen sekä gimbaalin videoiden kuvaamiseen älypuhelimella. 

Milloin tarvitset kuvat-somelaatikkoa? Esimerkiksi silloin, kun haluat ottaa kuvia someen tai vaikkapa verkkosivuilla tai esitteissä käytettäväksi. Ihan mistä kohteesta vain. Myös silloin, kun haluat ottaa hyvän kuvan henkilökunnan jäsenestä tai vieraastasi tai kun haluat tehdä vauhdikkaan (tai verkkaisemmankin) videon omaa älypuhelinta käyttäen ilman tärinöittä ja kuvan heilumisia. Myös tällöin tämä laatikko on sinulle juuri oikea.  

Entä, jos haluat täydellisen valaistuksen kirjailijavieraanne videoon hänen vieraillessaan kirjastossanne? Tällöin kannattaa ottaa lisäksi myös Videot-somelaatikko, jolloin saat käyttöösi myös videokameran ja jalustan. Muistathan siis, että voit varata kirjastonne käyttöön useammankin somelaatikon samanaikaisesti!

Somelaatikot ovat tarkoitettu vain kirjastohenkilökunnan käyttöön. Niitä saa hyvin mielellään hyödyntää myös asiakkaiden ja ryhmien kanssa, kunhan käyttäjä on kirjaston työntekijä. 

Somelaatikko – Videot 

Tämän somelaatikon avulla teet nopeasti videot helposti ja laadukkaasti. Paketti sisältää videokameran ja jalusta sekä Mac-tietokoneen ja langattoman mikrofonin.  

Milloin tarvitset Videot-somelaatikkoa? Esimerkiksi silloin, kun haluat tehdä kirjailijavierasta videon ja laittaa se Youtubeen tai verkkosivulle. Tarvitset laatikon myös, jos haluat tehdä kirjatrailereita tai näyttäviä esittelyvideoita kirjastosta. Voit laatikon avulla myös muokata älypuhelimella otettuja videoita.  

Jos haluat laadukasta ääntä videoon, niin kannattaa lainata myös ääni-somelaatikko, jolloin saat käyttöösi äänentallentimen varustepaketteineen ja kuulokkeet. Muistathan siis, että voit varata kirjastonne käyttöön useammankin somelaatikon samanaikaisesti! 

Somelaatikot ovat tarkoitettu vain kirjastohenkilökunnan käyttöön. Niitä saa hyvin mielellään hyödyntää myös asiakkaiden ja ryhmien kanssa, kunhan käyttäjä on kirjaston työntekijä.

Somelaatikko – Ääni 

Tämän somelaatikon avulla tallennat ääntä helposti ja laadukkaasti. Paketti sisältää äänentallentimen varustepaketteineen, ladattavat paristot ja niille laturin sekä kuulokkeet.

Milloin tarvitset ääni-somelaatikkoa? Silloin, kun haluat tehdä podcastin tai tallentaa muuten ääntä esimerkiksi videota varten. Äänentallenninta voidaan käyttää myös varalta videota kuvattaessa, jolloin varmasti saadaan ääni tallennettua, mikäli (video)kameran tai älypuhelimen mikki ei jostain syystä toimikaan kunnolla. Tätä somelaatikko kannattaa siis käyttää myös Videot-somelaatikon ja Kuvat-somelaatikon kanssa.  

Tallennettua ääniraitaa on myös helppo editoida. Millaiselta kuulostaisi kirjaston esittely podcastina? Tai kirjavinkkaus pelkän äänen avulla? Tämän helposti mukana kuljetettavan äänentallentimen avulla voit helposti tallentaa myös ääniefektejä tai taustaääniä käytettäväksi esimerkiksi videoissa. Miltä kuulostaisi esimerkiksi keväisen metsän äänet eräkirjallisuusvinkkauksen taustalla? 

Somelaatikot ovat tarkoitettu vain kirjastohenkilökunnan käyttöön. Niitä saa hyvin mielellään hyödyntää myös asiakkaiden ja ryhmien kanssa, kunhan käyttäjä on kirjaston työntekijä.

Dash ja Dot -robotit

Dash ja Dot ovat pieniä robotteja, jotka mahdollistavat lapsille hauskan tavan oppia yksinkertaista ohjelmointia jo varhaisella iällä. Robottien mukana tulee monia lisäosia, joilla voidaan elävöittää leikkejä ja pelejä.

Dash, eli se isompi robotti, osaa liikkua ja tehdä paljon hauskoja asioita. Dot, pienempi robotti, ei pysty liikkumaan, mutta osaa tehdä paljon muuta. Roboteissa on sisäänrakennettu kaiutin, ohjattavat ledit, jotka vaihtavat väriä, anturit, jotka saavat robotin väistämään esteitä jne. Lisäksi robotit kommunikoivat keskenään. Robotteja ohjataan mukana tulevan iPadin avulla.

Taikalattia

Taikalattia on interaktiivinen laite, joka herättää lattiasi eloon! Järjestelmä koostuu tietokoneesta ja videoprojektorista, joka heijastaa kuvaa suoraan lattialle vaalealle alustalle. Taikalattia aktivoi ja innostaa liikkumaan sekä ratkaisemaan erilaisia tehtäviä, ja sopii kaiken ikäisille. Koko kuva-ala reagoi käyttäjän liikeisiin ja eleisiin. Laitteen ohjelmavalikosta voi valita sopivia tehtäviä ja pelejä, valittavana on 500 peliä. Pelit heijastetaan suoraan lattialle. Peliala on n. 2 metriä kertaa 3.

2.6.2022  Vinkkauspiirin kirjalista

Candace Bushnell: Tyttönä olemisen säännöt

Johanna Hulkko: Suojaava kerros ilmaa

Sanni Ylimartimo: Pimeässä hohtavat tähdet 

Heidi Silvan: Tyhmästi tehty

Jenny Jägerfeld: Comedy queen

Sanna Pelliccioni: Meidän piti lähteä

Courtney Summers: Sadie

Martin Widmark: Ruusun salaisuus

Karsikas: Yksisarvinen

Leifsson: Iskän salaisuus

Hertta Vierula: Hännänkääntötemppu 

Lindenbaum: Kun Ollin äiti unohti

Madeleine: Stella ja salaisuus

Holly Bourne: Vuosikirja

Jukka Behm: Pehmolelutyttö 

Seuraavan vinkkauspiirin tapaaminen on 14.9.2022 klo 9-11

Kiertävien laitteiden esittely, osa 1: Yeti-tabletin monet mahdollisuudet

Tyttö käyttää Yeti-tabletilla olevaan Lukulumo-sovellusta.
Yeti-tabletti

Yeti-tabletti on iso, noin 50 x 70 cm:n kokoinen tablettilaite. Eli siis ihan tavallinen tabletti, mutta vain paljon tavallista tablettia isommassa koossa. Iso koko antaa uusia mahdollisuuksia tabletin käyttöön etenkin ryhmien kanssa, mutta toimii hyvin myös heille, joilla on vaikeuksia vaikkapa motoriikan kanssa.

Miten siis käyttää Yeti-tablettia kirjastossa? Ryhmien digiopastuksissa iso näyttö toimii todella hyvin. Lapsiryhmien kanssa voidaan käyttää pelejä (muista kysyä Jimmy Pullilta jimmy.pulli@vaasa.fi kun haluat ladata jonkin uuden pelin laitteelle!). Ja mikä ettei peli voi toimia myös aikuisen houkuttimena tutustumaan digimaailmaan. Toimiipa Yeti-tabletti myös näyttelyn digitaalisen osion näyttäjänä, tai vaikkapa hetkellisenä omien palveluiden markkinointikanavana kirjaston tiloissa. Ei muuta kuin omaa esittelyvideota kuvaamaan!

Lukulumo, Polyglutt & Polylino

Lukulumon piirretyt tunnushahmot Luku ja Lumo.
Luku & Lumo

Olemme saaneet meidän Yeti-tabletteihimme käyttöön myös Lukulumo-, Polyglutt- ja Polylino –sovellukset yhteistyössä ILT Educationin kanssa. Niitä voi tablettien ollessa lainassa käyttää vapaasti asiakkaiden kanssa, tai asiakkaat voivat käyttää niitä itsenäisesti. Sovellukset ovat helppokäyttöisiä, jolloin itsenäinen käyttö onnistuu oikein hyvin. Lukulumo, Polyglutt ja Polylino ovat periaatteessa sama sovellus, niiden kohderyhmät ovat vain hieman erilaiset: Polyglutt palvelee ruotsiksi perheen pienimpiä ja Polylino koululaisia. Lukulumo-nimellä taas löytyvät molemmat versiot suomen kielellä.

Mitä Lukulumo sitten konkreettisesti tarjoaa? Se tarjoaa mahdollisuuden yhdistää kirjojen lukemisen ja kuuntelemisen. Voit siis lukea kirjaa Yeti-tabletin näytöllä ja samalla kuunnella sitä – ihan kuin joskus aikoinaan fyysistä kirjaa luettiin samalla kuin sitä kuunneltiin kasetilta (vanhemmat kollegat voi kertoa enemmän, jos asia ei ole juuri sinulle tuttu ;-)) Sen lisäksi se tarjoaa tämän mahdollisuuden yli 50 eri kielellä. Suomenkielisiä kirjoja on tällä hetkellä tarjolla yli 700. Lukulumon sisältämä kirjallisuus on valittu alle kouluikäisistä aina alakouluikäisille lapsille.

Entä miten Lukulumoa voisi hyödyntää kirjastossa? Oma äidinkieli on iso osa minuutta ja sen rakentumista. Lukulumo tarjoaa hienon mahdollisuuden tukea yhteyttä omaan äidinkieleen. Se voi myös toimia apuvälineenä, kun opetellaan uutta kieltä. Kirjoitetun kielen ja puhutun kielen yhdistäminen auttaa monia hahmottamaan kieltä ja helpottaa oppimista. Erityisesti heille, joilla on lukivaikeuksia, tekstin ja puheen yhdistäminen on usein avuksi.

Esimerkiksi Närpiön kaupunginkirjastossa on järjestetty vieraskielisiä satutuokioita. Mutta entä, jos ette onnistu löytämään ketään rohkeaa satutuokion vetäjää? Voisiko silloin Lukulumo toimia ”satutätinä tai –setänä”? Oheen olisi helppo järjestää muuta ohjelmaa, ja kertoa vaikka vanhemmille kirjaston palveluista. Ja ehkä tilaisuuden aikana löytyisikin se kuuluisa ”joku”, joka tohtisi heittäytyä satutuokion pitämiseen omalla kielellään. Ei ehkä todennäköisin skenario, mutta mahdollinen. Lukulumon käyttäminen voi olla myös lapsen ja hänelle tärkeän aikuisen yhteinen, turvallinen hetki tarinan äärellä. Lapsi voi opastaa aikuista tekniikan kanssa, aikuinen taas jatkaa keskustelua luetusta.

Miten Yeti-tabletti voisi palvella teidän kirjastoa?

Yksi AKEpampaksen alueen yleisille kirjastoille tarjoama palvelu on erilaiset lainattavat laitteet. Tässä sarjassa käymme näitä laitteita lyhyesti läpi, laite tai laitekokonaisuus kerrallaan. Haluatteko jonkin esitellyistä laitteista lainaan juuri teidän kirjastoonne? Ottakaa silloin yhteys Tanjaan tanja.markkula@vaasa.fi tai akepampas@vaasa.fi.

Presentation av de utlåningsbara apparaterna, del 1: Yeti-pekplattan med sina många möjligheter

En flicka använder Polyglutt-appen i Yeti-pekplattan.
Yeti-pekplattan

Yeti-pekplattan är en cirka 50 x 70 cm stor pekplatta. Alltså en helt vanlig pekplatta, bara mycket större. Storleken ger vissa möjligheter till användning av Yeti-pekplattan med grupper, men också till exempel med dem som har svårigheter med motoriken.

Så, hur kan man använda Yeti-pekplattan i ett bibliotek? Med grupper fungerar stor bildskärm väldigt bra. Med barn kan man använda spel (kom ihåg att fråga Jimmy Pulli jimmy.pulli@vaasa.fi ifall du vill ladda ner ett nytt spel till apparaten!). Och varför inte använda ett spel som verktyg också när du vill locka en vuxen att bekanta sig med den digitala världen. Yeti-pekplattan fungerar också bra som en del av en utställning om den som ställer ut sina verk också har en digital del hen gärna visar upp. Och varför inte marknadsföra era egna tjänster med Yeti i biblioteket. Det är bara att börja filma en egen presentationsvideo för ert bibliotek!

Polyglutt, Polylino & Lukulumo

Vi har även fått Polyglutt-, Polylino- och Lukulumo-appar för användning i våra Yeti-pekplattor i samarbete med ILT Education. När ni har Yeti-pekplattan hos er kan ni helt fritt använda apparna med kunder, och kunderna kan även använda dem självständigt. Apparna är lätta att använda och det möjliggör användning på egen hand. Polyglutt/Polylino och Lukulumo är i princip samma sak, men Polyglutt/Polylino fungerar på svenska och Lukulumo på finska. Polyglutt är för de yngsta barnen och Polylino för barn i skolåldern. På finska heter båda tjänsterna Lukulumo.

De ritade figurerna Poly och Glutt från Polyglutt.
Poly & Glutt

Vad erbjuder Polyglutt/Polylino i praktiken? Den erbjuder möjligheten att förena läsandet och lyssnandet av böcker. Du kan läsa en bok på skärmen och samtidigt lyssna på den – precis på samma sätt som man tidigare kunde läsa en fysisk bok samtidigt som man lyssnade på den från en kassett (de äldre kollegorna kan berätta mera om saken, ifall du inte känner till hur det gick till förr i världen ;-)). Tjänsten erbjuder den här möjligheten på över 60 olika språk. Det finns över 2 500 böcker på svenska i tjänsten och de inhemska böckerna är faktiskt inlästa på finlandssvenska. Innehållet i Polyglutt är speciellt för barn under skolåldern och i Polylino för barn i skolåldern. Lukulumo erbjuder böcker för barn under skolåldern och i skolversionen för barn i lågstadieåldern.

Hur kan ni utnyttja Polyglutt eller Polylino i ert bibliotek? Det egna modersmålet är en del av vem man är. Och tjänsten erbjuder en fin möjlighet att stöda ens kontakt med sitt modersmål. Den kan också fungera som ett hjälpmedel då man håller på att lära sig ett nytt språk. Att kombinera skriven och uppläst text hjälper många att uppfatta språket och gör det lättare att lära sig. Att förena skriven och uppläst text är ofta till speciellt stor hjälp för dem som har läs- och skrivsvårigheter.

Till exempel i Närpes stadsbibliotek har personalen ordnat sagostunder på främmande språk. Men hur är det med dem som inte hittar en tillräckligt modig person för att hålla en sagostund på sitt eget modersmål? Skulle då Polyglutt kunna fungera som en ”sagotant” eller ”sagofarbror”? Vid sidan om skulle det vara lätt att ordna annat program, man skulle till exempel kunna berätta om bibliotekstjänsterna för barnens föräldrar. Och man vet ju aldrig om man under tillfället skulle kunna hitta den så välkända personen ”Någon”, som skulle kunna tänka sig att läsa för barn på sitt eget modersmål. Kanske inte det mest sannolika scenariot, men helt möjligt. Att använda Polyglutt/Polylino kan också erbjuda en lugn och trygg stund med en berättelse för ett barn och någon för hen viktig person. Barnet kan hjälpa den vuxna med tekniken och den vuxna kan i sin tur fortsätta diskussionen om det man just läst.

Hur skulle Yeti-pekplattan kunna stå till tjänst i ert bibliotek?

Som ett sätt att betjäna områdets bibliotek har AKEpampas olika slags utlåningsbara apparater. I denna serie går vi kort igenom dessa apparater, en apparat eller helhet åt gången. Vill ni låna någon av dessa apparater till ert bibliotek? Ta i så fall kontakt med Tanja: tanja.markkula@vaasa.fi eller akepampas@vaasa.fi.

22.3.2022 Vinkkauspiirin kirjalista

Pieni tyttö
Georgiana Deutsch: Susi ei saa unta
Jukka Itkonen: Sorsa norsun räätälinä
Timo Parvela : Hyvän mielen iltasatuja Sylvie Misslin : Missä olet, prinssi Hurmelo?
Lucy Cousins: Minä olen paras
Philip Ardagh: Kanijengi kaahaa
Eric Carle: Vuori joka rakasti lintua
Matti Louhi: Torvi, joka ei lakannut soimasta
David LaRochelle: Sehän on tiikeri!
Tom Percival: Isla saa kavereita / Ravi raivostuu / Amandan huoli / Täydellinen Taavi
Rasaliina Seppälä & Anu Pensola: Yön äänet
Christina Butler: Siili-kuvakirjat
Julia Pöyhönen & Heidi Livingston: Fanni-kirjat
Sylvia Vanden Heede: Kettu ja jänis 
Polly Dunbar: Nuuni haukkaa / Missä Totti on?
How old am I? : 1-100 faces from around the World
Smiley eyes, smiley faces : a lift-the-flap face-mask book
Eric Carle: Pikku toukka paksulainen
Annika Sandelin: Silkkiapinan nauru
Katri Tapola & Sanna Pelliccioni: Tuulen myötä
Maami Snellman & Marjo Nygård: Kadonnut pihapuu
Liisa Kallio: Jokainen
Mila Teräs & Mirkka Eskonen: Kuuharjainen keppihevonen
Kirsti Kuronen & Karoliina Pertamo : Kerro minulle kaunis sana
Annemarie van der Eem: Minä haluan leijonan!
Malin Kivelä & Martin Glaz Serup & Linda Bondestam: Jos kohtaat karhun
Alison Green: Kuka kettua pelkäisi?
Katri Kirkkopelto: Molli ja salaperäinen Suttu
Chris Haughton: Ihan hukassa / Mitä jos… / Shh! We have a plan
Danny Baker: Rohkea Sanni Hanhi

Seuraava vinkkauspiiri on 2.6.2022 klo 9

Miten palvelumuotoilun pilottihankkeella menee?

Ensimmäinen etappi AKEpampaksen palvelumuotoilun pilottihankkeessa on nyt valmis, ja kaikki osallistuvat kirjastot ovat saaneet hyvän alun omissa kehittämisprojekteissaan. Hankkeeseen osallistuu kahdeksan kirjastoa koko AKEpampas-alueelta: Palosaaren kirjasto, Kruunupyyn kunnankirjasto, Lappajärven kunnankirjasto, Lestijärven kunnankirjasto, Vähäkyrön kirjasto, Nurmon kirjasto, Pedersören kunnankirjasto ja Vetelin kunnankirjasto.

Livekuvittajan poimimaa yhteenvetoa palvelumuotoilun teoriasta: palvelumuotoilu on kokeilevaa, osallistavaa ja nopsanketterää. Siin äotetaan huomioon asiakkaan näkökulma ja hänen saamansa arvo. Virheiden tekeminen on sallittua! Erilaisia työkaluja ovat esimerkiksi persoonat, asiakaspolut ja tuuppaus. Slogan voisi olla: Vähän puhumista, enemmän tekemistä!
Linda Saukko-Raudan yhteenveto, siitä mitä palvelumuotoilu on.

Hanke alkoi syyskuun 2021 lopussa kahdella palvelumuotoilun koulutuspäivällä, yhdellä suomeksi ja yhdellä ruotsiksi. Koulutuspäivät olivat avoinna kaikille alueen kiinnostuneille kirjastoille. Vierailevat luennoitsijat olivat kirjastoekspertti Päivi Jokitalo Kirtekstistä, Muotoilukeskus Muovan kehittämispäällikkö Miia Lammi, lehtori Elina Vartama Yrkeshögskolan Noviasta ja Tenure track professori Tuomas Harviainen Tampereen yliopistosta. Koulutuspäivien aikana osallistujat saivat oppia palvelumuotoilun perusteet, miten palvelumuotoilua voidaan käyttää kirjastokontekstissa ja miten palvelumuotoilua on käytetty erilaisissa kehittämisprojekteissa kirjastoissa, sekä Suomessa että muualla maailmalla. Päivät päättyivät työpajaan, jossa osallistujat saivat keskustella pienryhmissä päivän näkökulmista ja oman kirjaston mahdollista kehittämisprojekteista, ja siitä miten palvelumuotoilua voisi hyödyntää näissä. He jotka olivat saaneet inspiraatiota tehdä muutoksia omassa kirjastossa saivat koulutuspäivän jälkeen ilmoittautua mukaan hankkeeseen.

Kaksi ensimmäistä yhteistä työpajaa hankkeeseen osallistuville kirjastoille järjestettiin marraskuussa, yksi suomeksi ja toinen ruotsiksi. Tuomas Harviaisen johdolla osallistujat saivat kertauksen siitä, mitä palvelumuotoilu on, minkä jälkeen he pienryhmissä pääsivät keskustelemaan ja ideoimaan omaa kehittämisprojektiaan. Yhteisiin työpajoihin osallistui myös kuvittaja Linda Saukko-Rauta, joka dokumentoi keskustelut ihanien livekuvituksien muodossa.

Suomenkielisen työpajan keskustelua pähkinänkuoressa livekuvittajan poimimana. Esiin nousivat muun muassa viestintä, saavutettavuus, tilat, asiointipolut ja -rutiinit, opasteet ja ohjaus, palvelut sekä omatoimi. Informaation määrä ja saavutettavuus. Miten viestiä asiakkaille. Eri persoonat ja asiakaspolut. Yksinkertaistamisen tärkeys. Kaikki nämä asiat auttavat asiakasta toimimaan kirjastossa ja poistumaan tyytyväisenä.
Linda Saukko-Raudan yhteenveto siitä, mitä keskusteltiin suomenkielisessä yhteisessä työpajassa.

Kirjastokohtaiset työpajat alkoivat joulukuussa 2021, ja näissä työpajoissa kirjastot pääsivät syventymään omaan kehittämisprojekteihin syksyn yhteistyökumppanimme Tuomas Harviaisen kanssa. Työpajat jatkoivat tammikuussa ja helmikuun alussa vuoden 2022 yhteistyökumppanimme Muotohiomon kanssa. Tämän viikon aikana järjestetään myös kirjastojen toista yhteistä työpajaa (yksi suomeksi ja toinen ruotsiksi), missä he saavat oppia miten asiakkaat ja muut sidosryhmät voidaan ottaa mukaan prosessiin. Työpajan aikana kirjastot saavat myös kertoa omasta projektistaan, ja kuulla mitä muissa mukana olevissa kirjastoissa tehdään tällä hetkellä.

Jo ensimmäisillä koulutuspäivillä kävi selväksi, että monet kirjastot kamppailevat samantapaisien haasteiden kanssa ja pohtivat samanlaisia kysymyksiä. Nämä ovat muun muassa, miten parhaiten suunnitellaan ja markkinoidaan omatoimikirjastoa, kuinka tärkeä hyvä opastus on ja miten tavoitetaan asiakkaita jotka käyttävät kirjastoa harvoin, tai ei ollenkaan. Työpajojen aikana kävi vielä selvemmäksi, että monet ongelmat ja kysymykset ovat yhteisiä, ja että kirjastot voivat hyödyntää kuulla muiden kirjastojen kokemuksista.  

Aiheet, mihin kirjastot keskittyvät hankkeessa ovat laaja-alaisia, ja niitä menetelmiä ja ratkaisuja, joita kehitetään projektin aikana voidaan toivottavasti hyödyntää myös muissa kirjastoissa. Useat osallistuvista kirjastoista ovat jo ottaneet, tai ovat ottamassa, käyttöön omatoimipalvelua, ja keskittyvät tähän liittyviin asioihin. Muun muassa siihen, mitä pitää miettiä, mitkä ovat pelisäännöt ja miten suunnitella omatoimikirjasto niin, että se on mahdollisimman toimiva asiakkaille. Muutama kirjasto on samassa rakennuksessa kuin koulu tai esikoulu, ja jotkut jopa jakavat tilat näiden kanssa, ja haluavat kehittää tähän liittyen yhteistyömallin. Muut kirjastot keskittyvät muun muassa tiettyihin tiloihin, pieniin osiin palveluista ja markkinointiin. Työpajojen aikana keskusteltiin myös paljon muita asioita, esimerkiksi miten houkutellaan nuorisot kirjastoon, miten esitetään ja organisoidaan materiaalia, sekä opastuksia ja saavutettavuutta. 

Erivärisiä post-it -lappuja joiden avulla kerättiin talteen päivän aiheet ja teemat. Seinä toimi hyvänä muistitauluna!
Nurmon ensimmäisessä kirjastokohtaisessa työpajassa keskusteltiin monista erilaisista asioista.

Ensimmäinen kirjastokohtainen työpaja on nyt pidetty kaikille osallistuville kirjastoille ja ne ovat päässeet käyntiin omissa kehittämisprojekteissaan. Heillä on edessään lisää työpajoja vuoden aikana, ja työpajoista saatujen työkalujen ja vinkkien avulla he tekevät itsenäisesti töitä tapaamisien välillä. Nyt jo on tullut paljon hyviä ideoita ja ainakin me AKEpampaksessa odotamme innolla siitä, mitä muita ideoita ja ratkaisuja hankkeen aikana syntyy!

-Mikaela Lövdahl-

Hur går det med pilotprojektet i service design?

Den första etappen av AKEpampas pilotprojektet i service design är nu avklarad och alla deltagande bibliotek har fått en start på sina utvecklingsprojekt. I projektet deltar åtta bibliotek från hela AKEpampas-området: Brändö bibliotek, Kronoby kommunbibliotek, Lappajärven kunnankirjasto, Lestijärven kunnankirjasto, Lillkyro bibliotek, Nurmon kirjasto, Pedersöre kommunbibliotek och Vetelin kunnankirjasto.


Live-illustrerad sammanfattning om vad Service design är. Viktiga saker som lyfts fram är t.ex. att det är ett tankesätt var man sätter kunden först. Man gör snabba experiment och kan använda personas och beröringspunkter då man tar reda på kundernas behov. Mindre prat, gör mera istället!
Sketch note från teori: Linda Saukko-Rautas sammanfattning av vad service design är.

Projektet inleddes i slutet av september 2021 med två fortbildningsdagar i service design, en på finska och en på svenska, öppna för alla intresserade bibliotek på området. Inbjudna föreläsare var biblioteksexperten Päivi Jokitalo från Kirtekst, utvecklingschef Miia Lammi från Designcentrum Muova, lektor Elina Vartama från Yrkeshögskolan Novia och biträdande professor Tuomas Harviainen från Tammerfors universitet. Under fortbildningsdagarnas föreläsningar fick deltagarna lära sig grunderna i service design, hur det kan tillämpas inom biblioteksbranschen och hur det har använts på olika bibliotek i Finland och runtom i världen. Dagen avslutades med en workshop där deltagarna i små grupper fick diskutera dagens insikter och hurdana potentiella utvecklingsprojekt som finns vid deras egna bibliotek, samt hur service design skulle kunna användas för dessa. De bibliotek som inspirerats till att göra förändringar kunde sedan anmäla sig till projektet.

De första två gemensamma workshoparna för biblioteken som deltar i projektet hölls i mitten av november, en på svenska och en på finska. Deltagarna fick då under ledning av Tuomas Harviainen en repetition av vad service design innebär och fick sedan i smågrupper börja diskutera och bolla idéer kring det egna utvecklingsprojektet. I de gemensamma workshoparna deltog illustratör Linda Saukko-Rauta, som dokumenterade workshoparnas diskussioner i form av trevliga liveillustrationer.

Saker som lyftes fram i svenskspråkig workshop: att bibliotek är för alla, skolsamarbete och samarbetsmodellen där man respekterar båda partier, årsklockan, dialogen är viktigt, och att kundstigen hjälper kunder att klara sitt biblioteksbesök också på meröppet-tid.
Sketch note från workshop-diskussion: Linda Saukko-Rautas sammanfattning av den svenskspråkiga gemensamma worskhopens diskussioner.

I december 2021 inleddes de biblioteksvisa workshoparna där biblioteken fick fördjupa sig i sitt eget utvecklingsprojekt tillsammans med vår samarbetspartner, som för hösten 2021 var Tuomas Harviainen. Workshoparna fortsatte sedan i januari och början av februari tillsammans med Muotohiomo, vår samarbetspartner för år 2022. Den här veckan ordnas också bibliotekens andra gemensamma workshop (en på finska och en på svenska), där fokus ligger på att lära sig hur man tar med kunder och andra intressentgrupper i processen. Biblioteken får under workshopen också dela med sig av sin process åt de andra deltagande biblioteken och höra vad de har på gång för tillfället.

Redan under de allra första fortbildningsdagarna blev det tydligt att många bibliotek brottas med liknande utmaningar och funderar på liknande frågor. Hit hör bland annat hur man planerar och marknadsför ett meröppet bibliotek på bästa sätt, hur viktigt det är med tydlig skyltning och hur man når olika användargrupper som använder biblioteket väldigt sällan, eller inte alls. Under workshoparna blev det ännu tydligare att många problem och frågor är gemensamma för biblioteken, och att man kan ha nytta av varandras erfarenheter.

De teman biblioteken fokuserar på under projektet gång spänner över ett brett område och de lösningar och metoder som utformas under projektet kommer förhoppningsvis också att komma till nytta vid andra bibliotek. Flera av biblioteken som deltar i projektet har redan, eller kommer att införa, meröppet, och fokuserar på frågor kring detta under projektet. Bland annat vad man behöver tänka på, vilka spelreglerna ska vara och hur man planerar det meröppna biblioteket så att det blir så bra som möjligt för kunderna. Några av biblioteken finns i samma byggnad som en skola eller förskola, och vissa har till och med gemensamma utrymmen, för vilka de vill skapa en samarbetsmodell. Andra bibliotek jobbar bland annat med specifika utrymmen, med olika mindre delar av servicen och med marknadsföring. Under workshoparna diskuterades också många andra saker, som exempelvis hur man ska locka ungdomar till biblioteket, hur man ställer ut och organiserar material, samt skyltning och tillgänglighet.

I Kronoby funderade man olika kundgruppens behov, till exempel barnfamiljernas, vuxnas och seniorernas. Till det använde man post-it lappar lite överallt i biblioteket.
Kronobys första biblioteksvisa workshop diskuterades bland annat olika användargruppers servicestigar i biblioteket.

Alla bibliotek har nu haft sin första biblioteksvisa workshop och kommit igång med det egna utvecklingsprojektet. De har framför sig fler workshopar under året och med hjälp av de verktyg och tips de fått med sig från workshoparna jobbar de vidare på egen hand mellan träffarna. Det har redan kommit en rad med bra idéer och åtminstone vi i AKEpampas ser med spänning fram emot att se vilka andra idéer och lösningar som växer fram under projektets gång!

-Mikaela Lövdahl-