Kategoria: Yleinen

11.1.2022 Vinkkauspiirin kirjalista

Tyttö lukee jännittävää kirjaa

Elisabet Aho: Helmi, salaperäinen tyttö

Kristina Ohlsson: Hirviötrilogia (1. Zombikuume, 2. Ihmissuden salaisuus, 3. Muumiomysteeri)

Ilkka Auer: Anastasia               

Ilkka Auer: Agnes af Forsellesin kymnaasi orvoille ja hyljeksityille tytöille

Ilkka Auer: Hornantuli

Magdalena Hai: Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita (+ selkoversio!)

Marko Hautala: Lauri Luu ja riivattu lukukoira

Mervi Heikkilä: Hämärtäjät    

Mikko Toiviainen: Pimeä peili ja muita urbaaneja kauhutarinoita

Pasi Pitkänen: Kadonneiden eläinten saari

Laura Ellen Anderson: Amelia Kulmuri -sarja

Camilla Sten: Synkät vedet -sarja (1. Syvyyksissä, 2. Sumussa, 3. Loimut)

Ilkka Auer: Domowik                                          

Anu Holopainen: Iik! –sarja

Dian Curtis Regan: Aavekaksoset-sarja

Åsa Larsson: Pax-sarja

Seuraava Lanukkauden vinkkauspiiri on 22.3.2022 klo 9-11.

Ekolokisuuren tähären

Seinäjoen pääkirjasto Apila. Kuva: Mädsen, CC BY-SA 3.0

Seinäjoen kaupunginkirjaston ekotiimi perustettiin vuonna 2018 muutaman aiheesta innostuneen ja kiinnostuneen kirjastolaisen voimin. Halusimme pohtia kirjaston toimintaa ekologisesta näkökulmasta ja tuoda uusia toimintatapoja kirjaston arkeen. Lähdimme liikkeelle pienin askelin, jotta ekoteot voisivat olla helppo osa kirjaston arkea. Kerromme tässä bloggauksessa tähän mennessä toteuttamistamme teemoista ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Jätteiden lajittelun edistäminen ja muu ekologisuuden huomioiminen arjessa

Ekologisuus kirjaston arjessa oli ensimmäisiä pohdittavia kokonaisuuksia. Lisäsimme henkilökunnan taukotilaan kierrätyspisteet muoville ja pahville. Aiemmin tilassa oli astiat sekajätteelle, biojätteelle, metallille ja lasille. Henkilökuntaa on lisäksi kannustettu miettimään esimerkiksi paperin käyttöä tulostamisen osalta. Jos tulostaminen on tarpeen, niin sitä voi tehostaa vaikka kaksipuoleisilla kopioilla tai tulostamalla sivun pienemmässä koossa.  Kuittipaperiakin voi säästää esimerkiksi lähettämällä eräpäiväkuitin asiakkaalle sähköpostiin. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus kampanjoida sen puolesta, että asiakkaat tulisivat kirjastoon esimerkiksi pyörällä tai joukkoliikennevälineillä. Lisäksi asiakastiloihin on suunnitteilla jätteiden lajittelun mahdollistavat roska-astiat.

Tänä kesänä meille on puistotoimen kautta tulossa asiakkaiden lainattaviksi roskapoimureita. Lainattavia esineitä on tarkoitus hankkia jatkossa lisää kirjaston kokoelmiin, sekä kirjaston omista määrärahoista että yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Esineiden yhteiskäyttö on hyvä tapa edistää kestävää kulutusta.

Kellutusta ja viestintää

Ensi vuoden alusta lähes koko Seinäjoen kaupunginkirjaston aineisto lähtee kellumaan. Kelluttaminen on yksi tapa toteuttaa ekologista ajattelua kirjastossa, sillä se vähentää tutkitusti aineistokuljetuksia sekä turhia hankintoja ja aineiston kulumista.

Ympäristönäkökulmaa pyritään pitämään esillä myös viestinnässä ja kirjaston aineistonäyttelyissä. Ekotiimi on kertonut toiminnastaan kirjaston blogissa ja paikallislehdessä, aiheeseen liittyviä aineistonäyttelyitä kootaan esimerkiksi erilaisten teemaviikkojen ja -päivien yhteydessä (Earth Hour, Luonto lainassa -viikko, maailman ylikulutuspäivä) ja aihetta nostetaan esiin myös somepostauksissa.


Ilmastolukupiiri ja ekohyllyt

Seinäjoen pääkirjaston ekohylly, jossa on esillä uusia ilmastonmuutokseen ja ekologisuuteen liittyviä kirjoja.
Ekohylly Seinäjoen pääkirjastossa. Kuva: ekotiimi.

Kevään 2021 aikana pääkirjastossa kokoontui Ilmastolukupiiri, jossa luettiin ilmastonmuutokseen liittyvää kirjallisuutta ja keskusteltiin siitä. Piirissä luetut tietokirja, matkakirja ja romaani antoivat osallistujille uusia näkökulmia aiheeseen ja sen käsittelyyn. Ilmastolukupiiri oli valtakunnallinen tapahtumakokonaisuus, johon Seinäjoen kaupunginkirjasto halusi lähteä mukaan antaakseen asiakkaille tilaisuuden keskustella tästä tärkeästä ja paljon mediassa esillä olevasta aiheesta.

Ilmastonmuutokseen ja ekologisuuden aihepiireihin liittyvää kirjallisuutta on kirjastossa useammassa eri luokassa. Seinäjoen pääkirjastoon on perustettu ekohylly, johon kootaan näihin aiheisiin liittyvää uutta kirjallisuutta, niin että asiakkaat löytäisivät sen helpommin. Eepos-kirjastojen e-kirjapalvelussa on virtuaalinen ekohylly, johon on koottu näitä aiheita käsitteleviä e-kirjoja ja e-äänikirjoja https://www.ellibslibrary.com/fi/eepos/0?sort=custom_185 .

Ympäristöystävälliset hankinnat

Kirjaston ympäristöystävällisiä hankintoja ohjaavat jo osaltaan kaupungin hankintaohjeistukset, joissa yhtenä isona teemana on ekologisuus. Seinäjoen kaupunki on mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU)
-verkostossa, jonka tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen reilu vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Kirjasto voi osaltaan olla toteuttamassa tähän tavoitteeseen pääsyä.

Opinnäytetyö kirjastojen ympäristötyöstä ja suhtautumisesta ekologiseen kestävyyteen

Tänä kevään Eepos-alueen kirjastolaiset ovat saaneet vastata SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijan ympäristöaiheiseen opinnäytetyökyselyyn. Opinnäytetyössä tarkastellaan Eepos-kirjastoissa tehtävää ympäristötyötä ja suhtautumista ekologiseen kestävyyteen sekä sen mahdollista yhteyttä työn merkityksellisyyteen. Työn tarkoituksena on myös koota koko Eepos-kimpalle tarkoitettu ekovinkkiopas tai muu ympäristötyötä tukeva työväline, joka on helppo ottaa käyttöön erikokoisissa kirjastoissa. Tämän opinnäytteen tuloksia odotamme mielenkiinnolla ja sovellamme niitä, kun suunnittelemme Seinäjoen kirjaston ympäristötyön suuntaviivoja.

Ympäristöystävällisen tapahtuman järjestäminen

Seinäjoen kaupunginkirjastossa järjestetään satoja tapahtumia vuodessa, jonka takia teimme muutama vuosi sitten ohjeet ympäristöystävällisen tapahtuman järjestämiseen https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/tapahtumayhteistyo/ymparistoystavallinen-tapahtuma/. Varsinkin pääkirjaston tapahtumista useita järjestetään yhteistyössä jonkin muun tahon kanssa. Järjestäjiä kehotetaan miettimään, miten voi markkinoida tapahtumaa ympäristöystävällisesti, mitä jätettä tapahtumassa syntyy ja miten sen voi kierrättää ja voiko tapahtuman yleisöä ohjata ottamaan huomioon ympäristöseikat. Myös mahdollisissa tarjoiluissa kehotetaan ottamaan ekologisuus huomioon.

Lopuksi

Ympäristönäkökulma ja kestävän kehityksen ajatus ovat varmasti tulleet kirjastoihin jäädäkseen. Vaikka kirjaston idea jo itsessään pohjaa yhteiskäyttöön ja lainaamiseen, mielestämme kirjastoissa voidaan osallistua ympäristötyöhön monin eri tavoin. Kirjastojen ympäristötyö on noussut esille erityisesti kuluneen vuoden aikana, esimerkiksi Vihreä kirjasto -hankkeen myötä. Yhdessä voimme tehdä paljon ympäristön hyväksi.

Elina Kortesmäki, Hanna Kotila ja Johanna Saarela
Seinäjoen kaupunginkirjasto

Av ekologiska skäl

Huvudbiblioteket Apila i Seinäjoki. Bild: Mädsen, CC BY-SA 3.0

Ekoteamet vid Seinäjoki stadsbibliotek bildades 2018 på initiativ av några inspirerade och intresserade biblioteksanställda. Vi ville fundera på bibliotekets verksamhet ur ekologisk synvinkel och införa nya rutiner i biblioteksvardagen. Vi började med små steg, så att ekogärningarna kan vara ett enkelt inslag i biblioteksvardagen. I det här blogginlägget berättar vi om de teman som vi har genomfört hittills och om våra framtidsplaner.

Bättre sopsortering och ekologiskt tänk i vardagen

En av de första helheterna vi tog itu med var att göra biblioteksvardagen mer ekologisk. Vi införde sorteringskärl för plast och kartong i personalen pausrum. Tidigare fanns det kärl för blandavfall, bioavfall, metall och glas. Vi har också uppmanat våra medarbetare att se över sin pappersanvändning när de gör utskrifter. Om man måste skriva ut något, kan man göra det lite effektivare genom att använda dubbelsidiga kopior eller skriva ut texten i mindre storlek. Kvittopapper kan man spara till exempel genom att skicka kvittot över förfallodagar till kundens e-post. I framtiden planerar vi en kampanj för att uppmana kunderna att komma till biblioteket till exempel med cykel eller kollektivtrafik. Dessutom planerar vi att införa sopkärl för källsortering i kundutrymmena.

I sommar kommer kunderna att kunna låna skräpplockare som vi får av parkavdelningen. Avsikten är att utöka bibliotekets samlingar med fler föremål som vi kan låna ut, både med bibliotekets egna anslag och i samarbete med stadens övriga enheter. Samanvändning av föremål är ett bra sätt att främja en hållbar konsumtion.

Flytande bestånd och kommunikation

Från början av nästa år blir nästan hela materialet vid Seinäjoki stadsbibliotek flytande. Flytande bestånd är ett sätt att införa ekologiskt tänk vid biblioteket, för forskning visar att det minskar såväl materialtransporterna som onödiga anskaffningar och slitage.

Vi försöker betona miljöperspektivet också i kommunikationen och bibliotekets materialutställningar. Ekoteamet har berättat om sitt arbete i bibliotekets blogg och i lokaltidningen, sammanställt materialutställningar på temat till exempel i samband med temaveckor och temadagar (Earth Hour, Naturen till låns-veckan, världens överkonsumtionsdag) och lyft fram temat också i sociala medier.


Klimatbokcirkel och ekohyllor

Ekohyllan i biblioteket, där har samlats in nya böcker som handlar ekologi och klimatförändringen.
Ekohyllan i Seinäjoki huvudbibliotek. Bild: ekoteam.

Våren 2021 ordnade huvudbiblioteket en klimatbokcirkel, där deltagarna läste och diskuterade litteratur om klimatförändringen. Den faktabok, reseskildring och roman som lästes i bokcirkeln gav deltagarna nya infallsvinklar på temat och hur det kan behandlas. Klimatbokcirkeln var en nationell evenemangsserie som Seinäjoki stadsbibliotek ville delta i för att ge kunderna möjlighet att diskutera det här viktiga temat som ofta är framme i medierna.

På biblioteket finns litteratur som berör klimatförändringen och ekologi i flera olika klasser. På huvudbiblioteket i Seinäjoki har vi infört en ekohylla, där vi ställer fram ny litteratur på dessa teman, så att kunderna hittar den lättare. I Eepos-bibliotekens e-bokstjänst finns en virtuell ekohylla med e-böcker och e-ljudböcker om dessa teman: https://www.ellibslibrary.com/fi/eepos/0?sort=custom_185.

Miljövänliga inköp

Bibliotekets strävan efter att göra miljövänliga inköp styrs redan av stadens upphandlingsanvisningar, där ekologi är ett viktigt tema. Seinäjoki stad ingår i nätverket Mot en koldioxid neutral kommun (Hinku), vars mål är en kraftig minskning klimatutsläppen fram till 2030. Biblioteket kan dra sitt strå till stacken.

 

Examensarbete om bibliotekens miljöarbete och inställning till ekologisk hållbarhet

Under våren har bibliotekspersonalen vid Eepos-biblioteken fått besvara en klimatenkät från en studerande som gör sitt examensarbete inom biblioteks- och informationsservice vid Seinäjoen ammattikorkeakoulu. I examensarbetet studeras klimatarbetet och inställningen till ekologisk hållbarhet vid Eepos-biblioteken och dess eventuella samband med arbetets meningsfullhet. Ett syfte med arbetet är också att sammanställa en handbok med ekotips för hela Eepos-nätverket eller något annat verktyg som stöder miljöarbetet och är lätt att i bruk vid bibliotek av olika storlek. Vi ser fram emot resultaten av examensarbetet och tillämpar dem när vi planerar riktlinjerna för miljöarbetet vid vårt bibliotek.

Att ordna miljövänliga evenemang

Vid Seinäjoki stadsbibliotek ordnas hundratals evenemang varje år, och därför sammanställde vi för några år sedan anvisningar för miljövänliga evenemang (på finska): https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/tapahtumayhteistyo/ymparistoystavallinen-tapahtuma/. I synnerhet vid huvudbiblioteket ordnas en stor del av evenemangen i samarbete med någon annan arrangör. Vi uppmanar arrangörerna att fundera på hur evenemanget kan marknadsföras miljövänligt, vilket slags avfall som uppkommer och hur det kan återvinnas samt om publiken kan uppmanas att beakta miljöfaktorer. Också vid eventuell servering uppmanar vi arrangörerna att tänka ekologiskt.

Avslutningsvis

Miljöperspektivet och den hållbara utvecklingen har garanterat kommit till biblioteken för att stanna. Även om bibliotekets idé redan i sig själv handlar om samanvändning och utlåning, tycker vi biblioteken kan delta i miljöarbetet på många sätt. Bibliotekens miljöarbete har aktualiserats i synnerhet under det gångna året, till exempel via projektet Gröna biblioteket. Tillsammans kan vi göra mycket för miljön.

Elina Kortesmäki, Hanna Kotila och Johanna Saarela
Seinäjoki stadsbibliotek

10.11.2021 Vinkkauspiirin kirjalista

Isto: Sirpale

Becca Fitzpatrick: Langennut enkeli

Rouhiainen, Elina: Susiraja-sarja

Rouhiainen, Elina: Valkeantuoja

Rouhiainen, Elina: Muistojenlukijan (selkoversio ilmestyy 30.04.2022)

Chris Riddell: Ada Gootti ja hiiren haamu

V. E. Schwab: Magian syvempi sävy + sarjan muut osat

Satu Leisko: Unohtunut maa,

Satu Leisko: Unohtunut kansa,

Satu Leisko: Unohtunut poika

Holly Black & Tony DiTerlizzi: Spiderwickin kronikat I ja II

D. D. Everest: Archie Greene ja taikurin salaisuus

Neil Gaiman: Onneksi oli maitoa

Rick Riordan: Salamavaras (Percy Jackson -sarjan 1. osa),

Rick Riordan Yhdeksän maailman sankarit (tavallaan novellikokoelma, kuuluu Magnus Chase -sarjan maailmaan)

Elina Pitkäkangas: Kuura (tulossa Sangia)

Leigh Bardugon: Six of Crows

Charlaine Harrisin: Sookie Stackhouse –sarja

Strandberg, Mats & Elfgren, Sara B.: Piiri. Trilogian toinen osa Tuli ja kolmas osa Avain

Erika Vik; Hän sanoi nimekseen Aleia

Lee: Loki – petoksen nuori jumala

Ibbotson Eva: Haamupartio ja kadonnut prinssi

Parvela, Timo: Helähdys (Varjot)

Doyle, Catherine: Myrskynvartijan saari

Vuoden 2021 Junior Finlandia -ehdokkaat:

Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään (Otava)

Laura Ertimo, kuvitus Mari Ahokoivu: Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Into Kustannus)

Malin Kivelä, Martin Glaz Serup ja Linda Bondestam. Suomentaja Malin Kivelä: Om du möter en björn / Jos kohtaat karhun (Förlaget / Teos)

Pia Krutsin, kuvitus Jani Ikonen: Kaupunki Kukaties (WSOY)

Timo Parvela, kuvitus Pasi Pitkänen: Kepler62 Terra: Kloonit (WSOY)

Dess Terentjeva: Ihana (WSOY)

Seuraava Lanukkauden vinkkauspiiri on 11.1.2022 klo 9-11.

#vähennämuovinkäyttöäkirjastossa

Kuva: Kruunupyyn kunnankirjasto

Tarvitseeko kaikkia kirjaston kirjoja muovittaa kokonaan? Sitä kysymystä olimme Kruunupyyn kunnankirjastossa henkilökunnan kesken pohtineet jo hyvän aikaa. Että systemaattisesti ja ilman poikkeuksia muovitimme jokaisen kirjastoon ostetun kirjan oli sekä kallista, että aikaa vievää, puhumattakaan siitä ettei se ympäristön näkökulmasta ollut erityisen esimerkillistä.

Se, että ostaisimme valmiiksi muovitettuja kirjoja ei ollut mahdollista koska tilaamme pääasiassa kirjamme Adlibrikseltä joka ei tarjoa tätä palvelua. On olemassa muita sisäänostokanavia, jotka tarjoavat muovitusta mutta pienenä kuntana, tiukilla resursseilla sekä pienillä aineistonhankintaan suunnatuilla määrärahoilla valmiiksi muovitetut kirjat eivät ole mikään halpa ratkaisu.

Keväällä 2019 päätimme yrittää antaa kirjojen mennä lainattaviksi ilman muovitusta. Tulisimme jatkossakin muovittamaan kokonaan lasten kuvakirjat, lasten ja nuorten tietokirjat sekä 6-9 –vuotiaiden kaunokirjat. Kaikki muut kirjat nuorten- ja aikuisten osastolla saisivat vain 7 cm leveän muovisuikaleen selkämyksen etiketin ja kirjan takana sijaitsevan viivakoodietiketin päälle. Mikäli kirjassa oli paperinen kansipaperi, teipattaisiin se sisäpuolelta kiinni kirjan etu- ja takakanteen ja muovisuikale vedettiin selkämyksessä sijaitsevan ja viivakoodietiketin päälle.

Seuraavana keväänä, kun muovin käytön vähentämisen kokeilua oli tehty vuoden verran, antoi henkilökunta yhteisen arvion ja pohdimme yhdessä sitä, miten jatkettaisiin.

Kulunut vuosi oli näyttänyt, että erityisesti se kaunokirjallisuus (luokat 84.31 ja 84.2), jolla oli korkeat lainausmäärät meni huonoon kuntoon; irrotettavat paperikannet muuttuivat rumiksi ja ne saattoivat myös revetä jos kirjat palautettiin palautuslaatikkoon. Nidotut kirjat, joissa oli vaaleat kannet karkeammasta paperista, muuttuivat nopeasti likaisiksi ja ikävän näköisiksi. Yleisesti ottaen oli kuitenkin paljon kirjoja, joihin minimaalinen muovittaminen ei vaikuttanut lainkaan vaan ne näyttivät aivan yhtä tuoreilta kuin sisään ostettaessa.

Kuva muovitusperiaatteet-dokumentista, jossa on ruotsiksi samat asiat kuin kuvatekstissä on suomeksi: 1. Lasten kuvakirjat ja 6-9 -vuotiaiden kaunokirjat: kaikki kirjat muovitetaan. 2. nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuus: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 3. Elämäkerrat: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 4. Muuten:  kirjat, joissa on irtopaperikannet muovitetaan vain, jos on tiedossa että kirjaa tullaan lainaamaan ahkerasti.
1. Lasten kuvakirjat ja 6-9 -vuotiaiden kaunokirjat: kaikki kirjat muovitetaan. 2. nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuus: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 3. Elämäkerrat: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 4. Muuten: kirjat, joissa on irtopaperikannet muovitetaan vain, jos on tiedossa että kirjaa tullaan lainaamaan ahkerasti.

Luotiin uudet periaatteet, joita noudatetaan yhä ja jotka toimivat hyvin. Siitä, että ennen vuotta 2019 muovitimme 100 % sisään ostetusta kirjallisuudesta ja että vuosien 2019-2020 välillä muovitettiin vain noin 20 % olemme nyt päätyneet siihen, että muovitamme kokonaan noin 60 % Kruunupyyn kunnankirjastoon ostetuista kirjoista.

Tänä päivänä muovitamme yhä kaikki lasten kuvakirjat, lasten ja nuorten tietokirjallisuuden ja 6-9 –vuotiaille lapsille suunnatun kaunokirjallisuuden. Nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuus, jossa on irralliset paperikannet, muovitetaan nykyään myös aina.

Muun kirjallisuuden suhteen noudatamme pääperiaatetta, jonka mukaan vedämme vain muovisuikaleen selkämyksen etiketin ja viivakoodietiketin päälle. Mutta käytämme myös järkeämme ja muovitamme kokonaan kirjat, joiden kansissa on käytetty sellaista paperi- tai kartonkityyppiä joka kokemuksemme mukaan ei kestä ahkerassa kierrossa vaan muuttuu kuluneeksi ja rumaksi.

Mielestämme nämä periaatteet toimivat hyvin meidän kirjastossamme. Muovinkulutus on pienentynyt huomattavasti ja kirjat saadaan nopeammin ostosta lainaukseen, kun muovitus sujuu nopeammin.

Katarina Kronlund
Kirjastonjohtaja
Kruunupyyn kunnankirjasto

#plastbantabiblioteket

Foto: Kronoby kommunbibliotek

Behöver alla biblioteksböcker helplastas? Denna fråga hade vi i personalen på Kronoby kommunbibliotek funderat på ett bra tag. Att systematiskt och utan undantag plasta varje bok som köptes in till biblioteken i kommunen var både dyrt och tidskrävande, för att inte tala om att det ur ett miljöperspektiv inte var speciellt föredömligt.

Att köpa in färdigplastade böcker var inget alternativ eftersom vi i huvudsak beställer böckerna från Adlibris som inte erbjuder denna service. Det finns andra inköpskanaler som erbjuder inplastning men för en liten kommun med knappa resurser och litet anslag för litteraturinköp är färdigplastade böcker inte heller någon billig lösning.

Våren 2019 beslöt vi oss för att göra ett försök med att låta böckerna gå oplastade till utlåning. Vi skulle fortsättningsvis helplasta alla bilderböcker för barn, all faktalitteratur för barn och ungdomar samt all skönlitteratur för barn i åldern 6-9 år. All övrig litteratur på ungdoms- och vuxenavdelningarna skulle enbart förses med en 7 cm bred plastremsa över bokens ryggetikett och över streckkodsetiketten för utlåning som i våra bibliotek fästs på bokens baksida.
Om böckerna hade pappersomslag tejpades omslaget fast på insidan av fram- och bakpärmen och plastremsan drogs över ryggetikett och streckkodsetikett.

Följande vår då försöket med mindre plast hade pågått ett år gjorde personalen en gemensam utvärdering och vi funderade tillsammans på hur vi skulle gå vidare.

Det hade under året som gått visat sig att speciellt skönlitteratur (klasserna 84.31 och 84.2) med hög utlåningsfrekvens for illa och avtagbara omslag blev fula och om de returnerades i bibliotekens returluckor kunde det hända att de revs sönder. Häftade böcker med ljusa omslag av strävare papperstyper blev snabbt smutsiga och trista. I övrigt var det många böcker som inte alls påverkades av den minimala plastningen och som såg lika fräscha ut som då de köptes in.

Plast på boken -principerna: 
1. Biblioteksklasserna 85.131, 85.231 och 85,22. Alla böcker plastas.
2. Biblioteksklasserna 84.31, 84.2 och u84.31. Endast böcker med avtagbart omslagspapper plastas.
3. Biblioteksklassen 99.1. Endast böcker med avtagbart omslagspapper plastas.
4. Övrigt. Övriga böcker med avtagbarrt omslagspapper plastas om det är en bok som man vet kommer vara mycket flitigt utlånad.
Nya plastningsprinciper som har tagits i bruk i Kronoby kommunbibliotek

Nya principer gjordes upp, dessa följs fortfarande och fungerar bra. Från att vi före år 2019 plastade 100% av all inköpt litteratur till att mellan åren 2019-2020 enbart plasta ca 20% har vi nu landat på att helplasta ca 60% av Kronoby kommunbibliotekens nyinköpta böcker.

Idag plastar vi fortsättningsvis alla bilderböcker för barn, all faktalitteratur för barn och ungdomar samt all skönlitteratur för barn i ålder 6-9 år. Skönlitteratur med avtagbart omslag i avdelningarna för ungdomar och vuxna helplastas numera också i regel alltid.
 För den övriga litteraturen gäller principen att enbart dra plastremsa över ryggetikett och streckkodsetikett men här låter vi sunda förnuftet styra och helplastar böcker med pärmar av den pappers- eller kartongtyp som vi av erfarenhet vet inte klarar av att vara i flitig cirkulation utan att bli solkiga och fula.

Vi tycker att dessa principer fungerar bra i våra bibliotek. Plaståtgången har minskat betydligt och böckerna kommer snabbare från inköp till utlåning då plastningen går snabbare.

Katarina Kronlund
Bibliotekschef
Kronoby kommunbibliotek

29.9.2021 Vinkkauspiirin kirjalista

Vinkkauspiirin aiheena ovat tällä kertaa runot ja säeromaanit kaiken ikäisille:

Till Lindemann: 100 runoa ( + toinen kirja Hiljaiset yöt: runoja)
Rupi Kaur: Maitoa ja hunajaa, Aurinko ja hänen kukkansa
Amanda Lovelace: Tässä prinsessa pelastaa itsensä
Hassan, Yahya: Yahya Hassan: runot
Hassan, Yahya: Yahya Hassan: Runot 2
Itkonen, Jukka: Villin lännen murmeli
Jason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuus
Maiju Voutilainen (Mansikkka): Itke minulle taivas
Nayyirah Waheed
Robert Macias
Tyler Knott Gregson
Lang Leav
Reuben Holmes
Atticus
Kirsti Kuronen: Pönttö
Veera Salmi: Olin niinku aurinko paistais 
Nelli Heinimo: Kaivurin raivari
J. S. Meresmaa: Khimaira
Ravantti Leena ja Aapo: Höyhentakkisakki
Ruohonen, Laura ja Kallasmaa Erika: Otus opus
Jacqueline Woodson: Ruskea tyttö unelmoi
Tittamari Marttinen: Ilmapallomeressä 
Klingenberg, Malin; Pierun elämää 
Jari Tammen Kakki-, Nakki- ja Lakkikirjat 
Sarah Crossan: Yksi, Kuunnousu

Seuraava Lanukkauden vinkkauspiiri on 10.11. klo 9-11.

Biblioteket i Toholampi mätte sitt koldioxidavtryck

I höstas (2020) fick vi i Toholampi mäta vårt eget biblioteks koldioxidavtryck. Projektet De allmänna bibliotekens miljömedvetenhet till 2020-talet sökte testbibliotek av olika storlek på olika håll i Finland, och vi ville gärna delta i mätningen – Toholampi kommun i Mellersta Österbotten har ju profilerat sig som en miljömedveten kommun som aktivt söker nya idéer.

Toholampis kommunstrategi heter Biolaakso – tulevaisuus Toholammilla (Biodalen – framtiden i Toholampi). I Toholampi byggs en vindkraftspark, och också de lokala företagen deltar aktivt i utvecklingen av nya tillvägagångssätt. På orten planeras bland annat ett innovativt ekosystem, ett biogaskraftverk, där livsmedelsindustrin, lantbruket och energiproduktionen stöder varandra. I Toholampi finns också Finlands enda återvinningsanläggning för PET-plast, Pramia Plastic.

Miljöfrågorna intresserar alltså i vår kommun. Hösten 2020 deltog vi tillsammans med 12 andra pilotbibliotek i verkstäder och datainsamlingskliniker. Vi representerade de små biblioteken: Toholampi har knappt 3 000 invånare, och vårt bibliotek har fyra anställda med sammanlagt 2,6 årsverken. Bibliotekschefen är gemensam med grannstaden Kannus.

De egentliga uträkningarna och expertarbetet vid mätningen av koldioxidavtrycket gjordes av Positive Impact Finland Oy. Biblioteken deltog i datainsamlingen. Mätningen gällde bland annat bibliotekslokalernas energiförbrukning samt avfall, materialtransporter, arbetsresor och anskaffningar. Största delen av uppgifterna insamlades 2019, då coronatiden ännu inte påverkade till exempel arbetsresorna. På biblioteket i Toholampi insamlades uppgifterna i praktiken från statistik och genom att begära siffror per telefon och e-post. På vårt lilla bibliotek gick det bra att väga avfallet från mätningsveckan med en vanlig personvåg.

Cirkeldiagram om Toholampis koldioxidfotavtryck. Tillsammans är det 33 ton CO2e. Det består av: värme 42,1 %, el 19,1 %, resor 18,9 %, materialanskaffningar 6,2 % och andra anskaffningar 8,5 %. Avfall och transport av materialet är tillsammans 5,2 %.
Toholampi bibliotekets utsläppsintyg.

Som avslutning på projektet fick varje bibliotek ett eget utsläppsintyg. Koldioxidavtrycket för Toholampi bibliotek 2019 var 33 ton CO2e. Siffran ligger på medelnivå för små bibliotek.

Hela projektet var ögonöppnande och inspirerande. Vi fick tips och idéer om hur vi kan förbättra miljömedvetenheten, och i fortsättningen kommer vi utan vidare att tänka mer också på hur vi själva kan påverka bibliotekets koldioxidavtryck. Enligt utsläppsintyget var arbetsresornas avtryck anmärkningsvärt stort. I landsbygdskommuner med långa avstånd är det här beaktansvärt men nästan oundvikligt: arbetsresorna måste göras med bil. Möjligheterna att arbeta på distans minskar lyckligtvis antalet körkilometrar, och nuförtiden kan också möten och utbildningar hållas på distans, så vi behöver inte längre åka omkring lika mycket som tidigare.

Vi har redan minskat på inplastningen av material och planerar att minska den ytterligare och övergå till bioplast. I vårt grannbibliotek i Kannus testar man att inte plasta in material alls, och vi följer experimentet med intresse och tar vara på deras tips. Vi strävar efter att låta de avskrivna böckerna gå vidare till nya användare. Vi deltar i utbildningar inom projektet De allmänna bibliotekens miljömedvetenhet till 2020-talet, och strävar efter att förbättra miljömedvetenheten vid vårt bibliotek till exempel genom att lägga fram material, göra inlägg i sociala medier, ge boktips och tillhandahålla en aktuell samling.

Jag rekommenderar alla att ta del av rapporten om bibliotekens koldioxidavtryck! Den finns (på finska) på adressen

https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/kirjastot_matkalla_hiilineutraaliin_jakamistalouteen.pdf

Mer information om projektet De allmänna bibliotekens miljömedvetenhet till 2020-talet finns på adressen https://kirjastot.fi/vihreakirjasto (tillsvidare endast på finska).

Satu Kinnari

bibliotekschef, kommunbiblioteket i Toholampi och stadsbiblioteket i Kannus