Yeti-tabletti on iso, noin 50 x 70 cm:n kokoinen tablettilaite. Eli siis ihan tavallinen tabletti, mutta vain paljon tavallista tablettia isommassa koossa. Iso koko antaa uusia mahdollisuuksia tabletin käyttöön etenkin ryhmien kanssa, mutta toimii hyvin myös heille, joilla on vaikeuksia vaikkapa motoriikan kanssa.
Miten siis käyttää Yeti-tablettia kirjastossa? Ryhmien digiopastuksissa iso näyttö toimii todella hyvin. Lapsiryhmien kanssa voidaan käyttää pelejä (muista kysyä Jimmy Pullilta jimmy.pulli@vaasa.fi kun haluat ladata jonkin uuden pelin laitteelle!). Ja mikä ettei peli voi toimia myös aikuisen houkuttimena tutustumaan digimaailmaan. Toimiipa Yeti-tabletti myös näyttelyn digitaalisen osion näyttäjänä, tai vaikkapa hetkellisenä omien palveluiden markkinointikanavana kirjaston tiloissa. Ei muuta kuin omaa esittelyvideota kuvaamaan!
Lukulumo, Polyglutt & Polylino
Luku & Lumo
Olemme saaneet meidän Yeti-tabletteihimme käyttöön myös Lukulumo-, Polyglutt- ja Polylino –sovellukset yhteistyössä ILT Educationin kanssa. Niitä voi tablettien ollessa lainassa käyttää vapaasti asiakkaiden kanssa, tai asiakkaat voivat käyttää niitä itsenäisesti. Sovellukset ovat helppokäyttöisiä, jolloin itsenäinen käyttö onnistuu oikein hyvin. Lukulumo, Polyglutt ja Polylino ovat periaatteessa sama sovellus, niiden kohderyhmät ovat vain hieman erilaiset: Polyglutt palvelee ruotsiksi perheen pienimpiä ja Polylino koululaisia. Lukulumo-nimellä taas löytyvät molemmat versiot suomen kielellä.
Mitä Lukulumo sitten konkreettisesti tarjoaa? Se tarjoaa mahdollisuuden yhdistää kirjojen lukemisen ja kuuntelemisen. Voit siis lukea kirjaa Yeti-tabletin näytöllä ja samalla kuunnella sitä – ihan kuin joskus aikoinaan fyysistä kirjaa luettiin samalla kuin sitä kuunneltiin kasetilta (vanhemmat kollegat voi kertoa enemmän, jos asia ei ole juuri sinulle tuttu ;-)) Sen lisäksi se tarjoaa tämän mahdollisuuden yli 50 eri kielellä. Suomenkielisiä kirjoja on tällä hetkellä tarjolla yli 700. Lukulumon sisältämä kirjallisuus on valittu alle kouluikäisistä aina alakouluikäisille lapsille.
Entä miten Lukulumoa voisi hyödyntää kirjastossa? Oma äidinkieli on iso osa minuutta ja sen rakentumista. Lukulumo tarjoaa hienon mahdollisuuden tukea yhteyttä omaan äidinkieleen. Se voi myös toimia apuvälineenä, kun opetellaan uutta kieltä. Kirjoitetun kielen ja puhutun kielen yhdistäminen auttaa monia hahmottamaan kieltä ja helpottaa oppimista. Erityisesti heille, joilla on lukivaikeuksia, tekstin ja puheen yhdistäminen on usein avuksi.
Esimerkiksi Närpiön kaupunginkirjastossa on järjestetty vieraskielisiä satutuokioita. Mutta entä, jos ette onnistu löytämään ketään rohkeaa satutuokion vetäjää? Voisiko silloin Lukulumo toimia ”satutätinä tai –setänä”? Oheen olisi helppo järjestää muuta ohjelmaa, ja kertoa vaikka vanhemmille kirjaston palveluista. Ja ehkä tilaisuuden aikana löytyisikin se kuuluisa ”joku”, joka tohtisi heittäytyä satutuokion pitämiseen omalla kielellään. Ei ehkä todennäköisin skenario, mutta mahdollinen. Lukulumon käyttäminen voi olla myös lapsen ja hänelle tärkeän aikuisen yhteinen, turvallinen hetki tarinan äärellä. Lapsi voi opastaa aikuista tekniikan kanssa, aikuinen taas jatkaa keskustelua luetusta.
Miten Yeti-tabletti voisi palvella teidän kirjastoa?
Yksi AKEpampaksen alueen yleisille kirjastoille tarjoama palvelu on erilaiset lainattavat laitteet. Tässä sarjassa käymme näitä laitteita lyhyesti läpi, laite tai laitekokonaisuus kerrallaan. Haluatteko jonkin esitellyistä laitteista lainaan juuri teidän kirjastoonne? Ottakaa silloin yhteys Tanjaan tanja.markkula@vaasa.fi tai akepampas@vaasa.fi.
Yeti-pekplattan är en cirka 50 x 70 cm stor pekplatta. Alltså en helt vanlig pekplatta, bara mycket större. Storleken ger vissa möjligheter till användning av Yeti-pekplattan med grupper, men också till exempel med dem som har svårigheter med motoriken.
Så, hur kan man använda Yeti-pekplattan i ett bibliotek? Med grupper fungerar stor bildskärm väldigt bra. Med barn kan man använda spel (kom ihåg att fråga Jimmy Pulli jimmy.pulli@vaasa.fi ifall du vill ladda ner ett nytt spel till apparaten!). Och varför inte använda ett spel som verktyg också när du vill locka en vuxen att bekanta sig med den digitala världen. Yeti-pekplattan fungerar också bra som en del av en utställning om den som ställer ut sina verk också har en digital del hen gärna visar upp. Och varför inte marknadsföra era egna tjänster med Yeti i biblioteket. Det är bara att börja filma en egen presentationsvideo för ert bibliotek!
Polyglutt, Polylino & Lukulumo
Vi har även fått Polyglutt-, Polylino- och Lukulumo-appar för användning i våra Yeti-pekplattor i samarbete med ILT Education. När ni har Yeti-pekplattan hos er kan ni helt fritt använda apparna med kunder, och kunderna kan även använda dem självständigt. Apparna är lätta att använda och det möjliggör användning på egen hand. Polyglutt/Polylino och Lukulumo är i princip samma sak, men Polyglutt/Polylino fungerar på svenska och Lukulumo på finska. Polyglutt är för de yngsta barnen och Polylino för barn i skolåldern. På finska heter båda tjänsterna Lukulumo.
Poly & Glutt
Vad erbjuder Polyglutt/Polylino i praktiken? Den erbjuder möjligheten att förena läsandet och lyssnandet av böcker. Du kan läsa en bok på skärmen och samtidigt lyssna på den – precis på samma sätt som man tidigare kunde läsa en fysisk bok samtidigt som man lyssnade på den från en kassett (de äldre kollegorna kan berätta mera om saken, ifall du inte känner till hur det gick till förr i världen ;-)). Tjänsten erbjuder den här möjligheten på över 60 olika språk. Det finns över 2 500 böcker på svenska i tjänsten och de inhemska böckerna är faktiskt inlästa på finlandssvenska. Innehållet i Polyglutt är speciellt för barn under skolåldern och i Polylino för barn i skolåldern. Lukulumo erbjuder böcker för barn under skolåldern och i skolversionen för barn i lågstadieåldern.
Hur kan ni utnyttja Polyglutt eller Polylino i ert bibliotek? Det egna modersmålet är en del av vem man är. Och tjänsten erbjuder en fin möjlighet att stöda ens kontakt med sitt modersmål. Den kan också fungera som ett hjälpmedel då man håller på att lära sig ett nytt språk. Att kombinera skriven och uppläst text hjälper många att uppfatta språket och gör det lättare att lära sig. Att förena skriven och uppläst text är ofta till speciellt stor hjälp för dem som har läs- och skrivsvårigheter.
Till exempel i Närpes stadsbibliotek har personalen ordnat sagostunder på främmande språk. Men hur är det med dem som inte hittar en tillräckligt modig person för att hålla en sagostund på sitt eget modersmål? Skulle då Polyglutt kunna fungera som en ”sagotant” eller ”sagofarbror”? Vid sidan om skulle det vara lätt att ordna annat program, man skulle till exempel kunna berätta om bibliotekstjänsterna för barnens föräldrar. Och man vet ju aldrig om man under tillfället skulle kunna hitta den så välkända personen ”Någon”, som skulle kunna tänka sig att läsa för barn på sitt eget modersmål. Kanske inte det mest sannolika scenariot, men helt möjligt. Att använda Polyglutt/Polylino kan också erbjuda en lugn och trygg stund med en berättelse för ett barn och någon för hen viktig person. Barnet kan hjälpa den vuxna med tekniken och den vuxna kan i sin tur fortsätta diskussionen om det man just läst.
Hur skulle Yeti-pekplattan kunna stå till tjänst i ert bibliotek?
Som ett sätt att betjäna områdets bibliotek har AKEpampas olika slags utlåningsbara apparater. I denna serie går vi kort igenom dessa apparater, en apparat eller helhet åt gången. Vill ni låna någon av dessa apparater till ert bibliotek? Ta i så fall kontakt med Tanja: tanja.markkula@vaasa.fi eller akepampas@vaasa.fi.
Ensimmäinen etappi AKEpampaksen palvelumuotoilun pilottihankkeessa on nyt valmis, ja kaikki osallistuvat kirjastot ovat saaneet hyvän alun omissa kehittämisprojekteissaan. Hankkeeseen osallistuu kahdeksan kirjastoa koko AKEpampas-alueelta: Palosaaren kirjasto, Kruunupyyn kunnankirjasto, Lappajärven kunnankirjasto, Lestijärven kunnankirjasto, Vähäkyrön kirjasto, Nurmon kirjasto, Pedersören kunnankirjasto ja Vetelin kunnankirjasto.
Linda Saukko-Raudan yhteenveto, siitä mitä palvelumuotoilu on.
Hanke alkoi syyskuun 2021 lopussa kahdella palvelumuotoilun koulutuspäivällä, yhdellä suomeksi ja yhdellä ruotsiksi. Koulutuspäivät olivat avoinna kaikille alueen kiinnostuneille kirjastoille. Vierailevat luennoitsijat olivat kirjastoekspertti Päivi Jokitalo Kirtekstistä, Muotoilukeskus Muovan kehittämispäällikkö Miia Lammi, lehtori Elina Vartama Yrkeshögskolan Noviasta ja Tenure track professori Tuomas Harviainen Tampereen yliopistosta. Koulutuspäivien aikana osallistujat saivat oppia palvelumuotoilun perusteet, miten palvelumuotoilua voidaan käyttää kirjastokontekstissa ja miten palvelumuotoilua on käytetty erilaisissa kehittämisprojekteissa kirjastoissa, sekä Suomessa että muualla maailmalla. Päivät päättyivät työpajaan, jossa osallistujat saivat keskustella pienryhmissä päivän näkökulmista ja oman kirjaston mahdollista kehittämisprojekteista, ja siitä miten palvelumuotoilua voisi hyödyntää näissä. He jotka olivat saaneet inspiraatiota tehdä muutoksia omassa kirjastossa saivat koulutuspäivän jälkeen ilmoittautua mukaan hankkeeseen.
Kaksi ensimmäistä yhteistä työpajaa hankkeeseen osallistuville kirjastoille järjestettiin marraskuussa, yksi suomeksi ja toinen ruotsiksi. Tuomas Harviaisen johdolla osallistujat saivat kertauksen siitä, mitä palvelumuotoilu on, minkä jälkeen he pienryhmissä pääsivät keskustelemaan ja ideoimaan omaa kehittämisprojektiaan. Yhteisiin työpajoihin osallistui myös kuvittaja Linda Saukko-Rauta, joka dokumentoi keskustelut ihanien livekuvituksien muodossa.
Linda Saukko-Raudan yhteenveto siitä, mitä keskusteltiin suomenkielisessä yhteisessä työpajassa.
Kirjastokohtaiset työpajat alkoivat joulukuussa 2021, ja näissä työpajoissa kirjastot pääsivät syventymään omaan kehittämisprojekteihin syksyn yhteistyökumppanimme Tuomas Harviaisen kanssa. Työpajat jatkoivat tammikuussa ja helmikuun alussa vuoden 2022 yhteistyökumppanimme Muotohiomon kanssa. Tämän viikon aikana järjestetään myös kirjastojen toista yhteistä työpajaa (yksi suomeksi ja toinen ruotsiksi), missä he saavat oppia miten asiakkaat ja muut sidosryhmät voidaan ottaa mukaan prosessiin. Työpajan aikana kirjastot saavat myös kertoa omasta projektistaan, ja kuulla mitä muissa mukana olevissa kirjastoissa tehdään tällä hetkellä.
Jo ensimmäisillä koulutuspäivillä kävi selväksi, että monet kirjastot kamppailevat samantapaisien haasteiden kanssa ja pohtivat samanlaisia kysymyksiä. Nämä ovat muun muassa, miten parhaiten suunnitellaan ja markkinoidaan omatoimikirjastoa, kuinka tärkeä hyvä opastus on ja miten tavoitetaan asiakkaita jotka käyttävät kirjastoa harvoin, tai ei ollenkaan. Työpajojen aikana kävi vielä selvemmäksi, että monet ongelmat ja kysymykset ovat yhteisiä, ja että kirjastot voivat hyödyntää kuulla muiden kirjastojen kokemuksista.
Aiheet, mihin kirjastot keskittyvät hankkeessa ovat laaja-alaisia, ja niitä menetelmiä ja ratkaisuja, joita kehitetään projektin aikana voidaan toivottavasti hyödyntää myös muissa kirjastoissa. Useat osallistuvista kirjastoista ovat jo ottaneet, tai ovat ottamassa, käyttöön omatoimipalvelua, ja keskittyvät tähän liittyviin asioihin. Muun muassa siihen, mitä pitää miettiä, mitkä ovat pelisäännöt ja miten suunnitella omatoimikirjasto niin, että se on mahdollisimman toimiva asiakkaille. Muutama kirjasto on samassa rakennuksessa kuin koulu tai esikoulu, ja jotkut jopa jakavat tilat näiden kanssa, ja haluavat kehittää tähän liittyen yhteistyömallin. Muut kirjastot keskittyvät muun muassa tiettyihin tiloihin, pieniin osiin palveluista ja markkinointiin. Työpajojen aikana keskusteltiin myös paljon muita asioita, esimerkiksi miten houkutellaan nuorisot kirjastoon, miten esitetään ja organisoidaan materiaalia, sekä opastuksia ja saavutettavuutta.
Nurmon ensimmäisessä kirjastokohtaisessa työpajassa keskusteltiin monista erilaisista asioista.
Ensimmäinen kirjastokohtainen työpaja on nyt pidetty kaikille osallistuville kirjastoille ja ne ovat päässeet käyntiin omissa kehittämisprojekteissaan. Heillä on edessään lisää työpajoja vuoden aikana, ja työpajoista saatujen työkalujen ja vinkkien avulla he tekevät itsenäisesti töitä tapaamisien välillä. Nyt jo on tullut paljon hyviä ideoita ja ainakin me AKEpampaksessa odotamme innolla siitä, mitä muita ideoita ja ratkaisuja hankkeen aikana syntyy!
Den första etappen av AKEpampas pilotprojektet i service design är nu avklarad och alla deltagande bibliotek har fått en start på sina utvecklingsprojekt. I projektet deltar åtta bibliotek från hela AKEpampas-området: Brändö bibliotek, Kronoby kommunbibliotek, Lappajärven kunnankirjasto, Lestijärven kunnankirjasto, Lillkyro bibliotek, Nurmon kirjasto, Pedersöre kommunbibliotek och Vetelin kunnankirjasto.
Sketch note från teori: Linda Saukko-Rautas sammanfattning av vad service design är.
Projektet inleddes i slutet av september 2021 med två fortbildningsdagar i service design, en på finska och en på svenska, öppna för alla intresserade bibliotek på området. Inbjudna föreläsare var biblioteksexperten Päivi Jokitalo från Kirtekst, utvecklingschef Miia Lammi från Designcentrum Muova, lektor Elina Vartama från Yrkeshögskolan Novia och biträdande professor Tuomas Harviainen från Tammerfors universitet. Under fortbildningsdagarnas föreläsningar fick deltagarna lära sig grunderna i service design, hur det kan tillämpas inom biblioteksbranschen och hur det har använts på olika bibliotek i Finland och runtom i världen. Dagen avslutades med en workshop där deltagarna i små grupper fick diskutera dagens insikter och hurdana potentiella utvecklingsprojekt som finns vid deras egna bibliotek, samt hur service design skulle kunna användas för dessa. De bibliotek som inspirerats till att göra förändringar kunde sedan anmäla sig till projektet.
De första två gemensamma workshoparna för biblioteken som deltar i projektet hölls i mitten av november, en på svenska och en på finska. Deltagarna fick då under ledning av Tuomas Harviainen en repetition av vad service design innebär och fick sedan i smågrupper börja diskutera och bolla idéer kring det egna utvecklingsprojektet. I de gemensamma workshoparna deltog illustratör Linda Saukko-Rauta, som dokumenterade workshoparnas diskussioner i form av trevliga liveillustrationer.
Sketch note från workshop-diskussion: Linda Saukko-Rautas sammanfattning av den svenskspråkiga gemensamma worskhopens diskussioner.
I december 2021 inleddes de biblioteksvisa workshoparna där biblioteken fick fördjupa sig i sitt eget utvecklingsprojekt tillsammans med vår samarbetspartner, som för hösten 2021 var Tuomas Harviainen. Workshoparna fortsatte sedan i januari och början av februari tillsammans med Muotohiomo, vår samarbetspartner för år 2022. Den här veckan ordnas också bibliotekens andra gemensamma workshop (en på finska och en på svenska), där fokus ligger på att lära sig hur man tar med kunder och andra intressentgrupper i processen. Biblioteken får under workshopen också dela med sig av sin process åt de andra deltagande biblioteken och höra vad de har på gång för tillfället.
Redan under de allra första fortbildningsdagarna blev det tydligt att många bibliotek brottas med liknande utmaningar och funderar på liknande frågor. Hit hör bland annat hur man planerar och marknadsför ett meröppet bibliotek på bästa sätt, hur viktigt det är med tydlig skyltning och hur man når olika användargrupper som använder biblioteket väldigt sällan, eller inte alls. Under workshoparna blev det ännu tydligare att många problem och frågor är gemensamma för biblioteken, och att man kan ha nytta av varandras erfarenheter.
De teman biblioteken fokuserar på under projektet gång spänner över ett brett område och de lösningar och metoder som utformas under projektet kommer förhoppningsvis också att komma till nytta vid andra bibliotek. Flera av biblioteken som deltar i projektet har redan, eller kommer att införa, meröppet, och fokuserar på frågor kring detta under projektet. Bland annat vad man behöver tänka på, vilka spelreglerna ska vara och hur man planerar det meröppna biblioteket så att det blir så bra som möjligt för kunderna. Några av biblioteken finns i samma byggnad som en skola eller förskola, och vissa har till och med gemensamma utrymmen, för vilka de vill skapa en samarbetsmodell. Andra bibliotek jobbar bland annat med specifika utrymmen, med olika mindre delar av servicen och med marknadsföring. Under workshoparna diskuterades också många andra saker, som exempelvis hur man ska locka ungdomar till biblioteket, hur man ställer ut och organiserar material, samt skyltning och tillgänglighet.
Kronobys första biblioteksvisa workshop diskuterades bland annat olika användargruppers servicestigar i biblioteket.
Alla bibliotek har nu haft sin första biblioteksvisa workshop och kommit igång med det egna utvecklingsprojektet. De har framför sig fler workshopar under året och med hjälp av de verktyg och tips de fått med sig från workshoparna jobbar de vidare på egen hand mellan träffarna. Det har redan kommit en rad med bra idéer och åtminstone vi i AKEpampas ser med spänning fram emot att se vilka andra idéer och lösningar som växer fram under projektets gång!
Seinäjoen pääkirjasto Apila. Kuva: Mädsen, CC BY-SA 3.0
Seinäjoen kaupunginkirjaston ekotiimi perustettiin vuonna 2018 muutaman aiheesta innostuneen ja kiinnostuneen kirjastolaisen voimin. Halusimme pohtia kirjaston toimintaa ekologisesta näkökulmasta ja tuoda uusia toimintatapoja kirjaston arkeen. Lähdimme liikkeelle pienin askelin, jotta ekoteot voisivat olla helppo osa kirjaston arkea. Kerromme tässä bloggauksessa tähän mennessä toteuttamistamme teemoista ja tulevaisuuden suunnitelmista.
Jätteiden lajittelun edistäminen ja muu ekologisuuden huomioiminen arjessa
Ekologisuus kirjaston arjessa oli ensimmäisiä pohdittavia kokonaisuuksia. Lisäsimme henkilökunnan taukotilaan kierrätyspisteet muoville ja pahville. Aiemmin tilassa oli astiat sekajätteelle, biojätteelle, metallille ja lasille. Henkilökuntaa on lisäksi kannustettu miettimään esimerkiksi paperin käyttöä tulostamisen osalta. Jos tulostaminen on tarpeen, niin sitä voi tehostaa vaikka kaksipuoleisilla kopioilla tai tulostamalla sivun pienemmässä koossa. Kuittipaperiakin voi säästää esimerkiksi lähettämällä eräpäiväkuitin asiakkaalle sähköpostiin. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus kampanjoida sen puolesta, että asiakkaat tulisivat kirjastoon esimerkiksi pyörällä tai joukkoliikennevälineillä. Lisäksi asiakastiloihin on suunnitteilla jätteiden lajittelun mahdollistavat roska-astiat.
Tänä kesänä meille on puistotoimen kautta tulossa asiakkaiden lainattaviksi roskapoimureita. Lainattavia esineitä on tarkoitus hankkia jatkossa lisää kirjaston kokoelmiin, sekä kirjaston omista määrärahoista että yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Esineiden yhteiskäyttö on hyvä tapa edistää kestävää kulutusta.
Kellutusta ja viestintää
Ensi vuoden alusta lähes koko Seinäjoen kaupunginkirjaston aineisto lähtee kellumaan. Kelluttaminen on yksi tapa toteuttaa ekologista ajattelua kirjastossa, sillä se vähentää tutkitusti aineistokuljetuksia sekä turhia hankintoja ja aineiston kulumista.
Ympäristönäkökulmaa pyritään pitämään esillä myös viestinnässä ja kirjaston aineistonäyttelyissä. Ekotiimi on kertonut toiminnastaan kirjaston blogissa ja paikallislehdessä, aiheeseen liittyviä aineistonäyttelyitä kootaan esimerkiksi erilaisten teemaviikkojen ja -päivien yhteydessä (Earth Hour, Luonto lainassa -viikko, maailman ylikulutuspäivä) ja aihetta nostetaan esiin myös somepostauksissa.
Ilmastolukupiiri ja ekohyllyt
Ekohylly Seinäjoen pääkirjastossa. Kuva: ekotiimi.
Kevään 2021 aikana pääkirjastossa kokoontui Ilmastolukupiiri, jossa luettiin ilmastonmuutokseen liittyvää kirjallisuutta ja keskusteltiin siitä. Piirissä luetut tietokirja, matkakirja ja romaani antoivat osallistujille uusia näkökulmia aiheeseen ja sen käsittelyyn. Ilmastolukupiiri oli valtakunnallinen tapahtumakokonaisuus, johon Seinäjoen kaupunginkirjasto halusi lähteä mukaan antaakseen asiakkaille tilaisuuden keskustella tästä tärkeästä ja paljon mediassa esillä olevasta aiheesta.
Ilmastonmuutokseen ja ekologisuuden aihepiireihin liittyvää kirjallisuutta on kirjastossa useammassa eri luokassa. Seinäjoen pääkirjastoon on perustettu ekohylly, johon kootaan näihin aiheisiin liittyvää uutta kirjallisuutta, niin että asiakkaat löytäisivät sen helpommin. Eepos-kirjastojen e-kirjapalvelussa on virtuaalinen ekohylly, johon on koottu näitä aiheita käsitteleviä e-kirjoja ja e-äänikirjoja https://www.ellibslibrary.com/fi/eepos/0?sort=custom_185 .
Ympäristöystävälliset hankinnat
Kirjaston ympäristöystävällisiä hankintoja ohjaavat jo osaltaan kaupungin hankintaohjeistukset, joissa yhtenä isona teemana on ekologisuus. Seinäjoen kaupunki on mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU) -verkostossa, jonka tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen reilu vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Kirjasto voi osaltaan olla toteuttamassa tähän tavoitteeseen pääsyä.
Opinnäytetyö kirjastojen ympäristötyöstä ja suhtautumisesta ekologiseen kestävyyteen
Tänä kevään Eepos-alueen kirjastolaiset ovat saaneet vastata SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijan ympäristöaiheiseen opinnäytetyökyselyyn. Opinnäytetyössä tarkastellaan Eepos-kirjastoissa tehtävää ympäristötyötä ja suhtautumista ekologiseen kestävyyteen sekä sen mahdollista yhteyttä työn merkityksellisyyteen. Työn tarkoituksena on myös koota koko Eepos-kimpalle tarkoitettu ekovinkkiopas tai muu ympäristötyötä tukeva työväline, joka on helppo ottaa käyttöön erikokoisissa kirjastoissa. Tämän opinnäytteen tuloksia odotamme mielenkiinnolla ja sovellamme niitä, kun suunnittelemme Seinäjoen kirjaston ympäristötyön suuntaviivoja.
Ympäristöystävällisen tapahtuman järjestäminen
Seinäjoen kaupunginkirjastossa järjestetään satoja tapahtumia vuodessa, jonka takia teimme muutama vuosi sitten ohjeet ympäristöystävällisen tapahtuman järjestämiseen https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/tapahtumayhteistyo/ymparistoystavallinen-tapahtuma/. Varsinkin pääkirjaston tapahtumista useita järjestetään yhteistyössä jonkin muun tahon kanssa. Järjestäjiä kehotetaan miettimään, miten voi markkinoida tapahtumaa ympäristöystävällisesti, mitä jätettä tapahtumassa syntyy ja miten sen voi kierrättää ja voiko tapahtuman yleisöä ohjata ottamaan huomioon ympäristöseikat. Myös mahdollisissa tarjoiluissa kehotetaan ottamaan ekologisuus huomioon.
Lopuksi
Ympäristönäkökulma ja kestävän kehityksen ajatus ovat varmasti tulleet kirjastoihin jäädäkseen. Vaikka kirjaston idea jo itsessään pohjaa yhteiskäyttöön ja lainaamiseen, mielestämme kirjastoissa voidaan osallistua ympäristötyöhön monin eri tavoin. Kirjastojen ympäristötyö on noussut esille erityisesti kuluneen vuoden aikana, esimerkiksi Vihreä kirjasto -hankkeen myötä. Yhdessä voimme tehdä paljon ympäristön hyväksi.
Elina Kortesmäki, Hanna Kotila ja Johanna Saarela Seinäjoen kaupunginkirjasto
