Kategoria: Yleinen

1.11.2022 Vinkkauspiirin kirjalista

Aho, Elisabet: Joulupukkia jännittää (2018)
Knuutila, Sirkka: Rosmariini ja valkoinen joulu (2021)
James, P. D.:  Jouludekkarit
Patterson, Ellie & Taylor, Dan: Tossu-tontun jouluseikkailu (2022)
Kanto, Anneli: Radio Korvatunturi (2015)
Oldland, Nicholas: Joulu joka villitsi (2022)
Jäntti, Riikka: Pikku hiiren joulu (2017)
Frantz, Eva: Ruukin salaisuus – Tarina, jossa on 24 lukua (2021)
Parvela, Timo: Maukka, Väykkä ja mieletön lumipallo (2009)
(joulukalenterikirja, 24 lukua)
Stark, Ulf: Suuren metsän joulu (2014) (joulukalenterikirja, 25 lukua)
Haig: Matt: Poika nimeltä joulu (2016)
Pratchett, Terry: Valkoparta Karjupukki (1998)
Korolainen, Tuula: Kuono kohti joulua (2006)
Barry, Robert: Herra Jalavan joulukuusi (2004)
Gaarder, Jostein: Joulumysteerio (1996)
Korolainen, Tuula & Penna, Virpi: täysi tonttu: runollinen joulukalenteri (2015)
(Kun äiti tekee joulusiivouksia -runo)
Kirkkopelto, Katri: Mollin joulu (2022)
Viherjuuri, Heidi: Hilja ja operaatio joulun taika (2019)
Känkänen, Juhani: Joulu on jo ovella, Apo Apponen! (2013)

Seuraava vinkkausiiri on 14.2.2023 klo 9-11 sekä teemana on rakkaus ja ystävyys.

14.9.2022 Vinkkauspiirin kirjalista

Lanukkaiden kevyitä ja hauskoja vinkkejä (erityisesti pojille)

Yoko Tanaka: Mestarietsivä Peppunen

Kirsti Kuronen: Hännät

David Walliams: Koulussa on käärme

Daniil Harms: Sattumia

Jukka-Pekka Palviainen: Kososet ja Virityksiä

Tomi Kontio: Isäni on hipsteri 

Arttu Unkari: Isämies ja hyytävä hypnoosi

Sari Peltoniemi: Ihmetyttö

Colfer Eoin: Legenda Pottu-Mäkisestä

Aaron Blabey: Hurja Jengi -sarja (sarjakuva)

Dave Pilkey: Koiramies-sarja (sarjakuva)

Andy Griffits: Maailman paras puumaja -sarja

Debi Gliori: Magiaa mahan täydeltä 

Jeff Smith: Luupäät-sarjakuvasarja 

Mikko With: Saakelin satanen

2.6.2022  Vinkkauspiirin kirjalista

Candace Bushnell: Tyttönä olemisen säännöt

Johanna Hulkko: Suojaava kerros ilmaa

Sanni Ylimartimo: Pimeässä hohtavat tähdet 

Heidi Silvan: Tyhmästi tehty

Jenny Jägerfeld: Comedy queen

Sanna Pelliccioni: Meidän piti lähteä

Courtney Summers: Sadie

Martin Widmark: Ruusun salaisuus

Karsikas: Yksisarvinen

Leifsson: Iskän salaisuus

Hertta Vierula: Hännänkääntötemppu 

Lindenbaum: Kun Ollin äiti unohti

Madeleine: Stella ja salaisuus

Holly Bourne: Vuosikirja

Jukka Behm: Pehmolelutyttö 

Seuraavan vinkkauspiirin tapaaminen on 14.9.2022 klo 9-11

22.3.2022 Vinkkauspiirin kirjalista

Pieni tyttö
Georgiana Deutsch: Susi ei saa unta
Jukka Itkonen: Sorsa norsun räätälinä
Timo Parvela : Hyvän mielen iltasatuja Sylvie Misslin : Missä olet, prinssi Hurmelo?
Lucy Cousins: Minä olen paras
Philip Ardagh: Kanijengi kaahaa
Eric Carle: Vuori joka rakasti lintua
Matti Louhi: Torvi, joka ei lakannut soimasta
David LaRochelle: Sehän on tiikeri!
Tom Percival: Isla saa kavereita / Ravi raivostuu / Amandan huoli / Täydellinen Taavi
Rasaliina Seppälä & Anu Pensola: Yön äänet
Christina Butler: Siili-kuvakirjat
Julia Pöyhönen & Heidi Livingston: Fanni-kirjat
Sylvia Vanden Heede: Kettu ja jänis 
Polly Dunbar: Nuuni haukkaa / Missä Totti on?
How old am I? : 1-100 faces from around the World
Smiley eyes, smiley faces : a lift-the-flap face-mask book
Eric Carle: Pikku toukka paksulainen
Annika Sandelin: Silkkiapinan nauru
Katri Tapola & Sanna Pelliccioni: Tuulen myötä
Maami Snellman & Marjo Nygård: Kadonnut pihapuu
Liisa Kallio: Jokainen
Mila Teräs & Mirkka Eskonen: Kuuharjainen keppihevonen
Kirsti Kuronen & Karoliina Pertamo : Kerro minulle kaunis sana
Annemarie van der Eem: Minä haluan leijonan!
Malin Kivelä & Martin Glaz Serup & Linda Bondestam: Jos kohtaat karhun
Alison Green: Kuka kettua pelkäisi?
Katri Kirkkopelto: Molli ja salaperäinen Suttu
Chris Haughton: Ihan hukassa / Mitä jos… / Shh! We have a plan
Danny Baker: Rohkea Sanni Hanhi

Seuraava vinkkauspiiri on 2.6.2022 klo 9

Miten palvelumuotoilun pilottihankkeella menee?

Ensimmäinen etappi AKEpampaksen palvelumuotoilun pilottihankkeessa on nyt valmis, ja kaikki osallistuvat kirjastot ovat saaneet hyvän alun omissa kehittämisprojekteissaan. Hankkeeseen osallistuu kahdeksan kirjastoa koko AKEpampas-alueelta: Palosaaren kirjasto, Kruunupyyn kunnankirjasto, Lappajärven kunnankirjasto, Lestijärven kunnankirjasto, Vähäkyrön kirjasto, Nurmon kirjasto, Pedersören kunnankirjasto ja Vetelin kunnankirjasto.

Livekuvittajan poimimaa yhteenvetoa palvelumuotoilun teoriasta: palvelumuotoilu on kokeilevaa, osallistavaa ja nopsanketterää. Siin äotetaan huomioon asiakkaan näkökulma ja hänen saamansa arvo. Virheiden tekeminen on sallittua! Erilaisia työkaluja ovat esimerkiksi persoonat, asiakaspolut ja tuuppaus. Slogan voisi olla: Vähän puhumista, enemmän tekemistä!
Linda Saukko-Raudan yhteenveto, siitä mitä palvelumuotoilu on.

Hanke alkoi syyskuun 2021 lopussa kahdella palvelumuotoilun koulutuspäivällä, yhdellä suomeksi ja yhdellä ruotsiksi. Koulutuspäivät olivat avoinna kaikille alueen kiinnostuneille kirjastoille. Vierailevat luennoitsijat olivat kirjastoekspertti Päivi Jokitalo Kirtekstistä, Muotoilukeskus Muovan kehittämispäällikkö Miia Lammi, lehtori Elina Vartama Yrkeshögskolan Noviasta ja Tenure track professori Tuomas Harviainen Tampereen yliopistosta. Koulutuspäivien aikana osallistujat saivat oppia palvelumuotoilun perusteet, miten palvelumuotoilua voidaan käyttää kirjastokontekstissa ja miten palvelumuotoilua on käytetty erilaisissa kehittämisprojekteissa kirjastoissa, sekä Suomessa että muualla maailmalla. Päivät päättyivät työpajaan, jossa osallistujat saivat keskustella pienryhmissä päivän näkökulmista ja oman kirjaston mahdollista kehittämisprojekteista, ja siitä miten palvelumuotoilua voisi hyödyntää näissä. He jotka olivat saaneet inspiraatiota tehdä muutoksia omassa kirjastossa saivat koulutuspäivän jälkeen ilmoittautua mukaan hankkeeseen.

Kaksi ensimmäistä yhteistä työpajaa hankkeeseen osallistuville kirjastoille järjestettiin marraskuussa, yksi suomeksi ja toinen ruotsiksi. Tuomas Harviaisen johdolla osallistujat saivat kertauksen siitä, mitä palvelumuotoilu on, minkä jälkeen he pienryhmissä pääsivät keskustelemaan ja ideoimaan omaa kehittämisprojektiaan. Yhteisiin työpajoihin osallistui myös kuvittaja Linda Saukko-Rauta, joka dokumentoi keskustelut ihanien livekuvituksien muodossa.

Suomenkielisen työpajan keskustelua pähkinänkuoressa livekuvittajan poimimana. Esiin nousivat muun muassa viestintä, saavutettavuus, tilat, asiointipolut ja -rutiinit, opasteet ja ohjaus, palvelut sekä omatoimi. Informaation määrä ja saavutettavuus. Miten viestiä asiakkaille. Eri persoonat ja asiakaspolut. Yksinkertaistamisen tärkeys. Kaikki nämä asiat auttavat asiakasta toimimaan kirjastossa ja poistumaan tyytyväisenä.
Linda Saukko-Raudan yhteenveto siitä, mitä keskusteltiin suomenkielisessä yhteisessä työpajassa.

Kirjastokohtaiset työpajat alkoivat joulukuussa 2021, ja näissä työpajoissa kirjastot pääsivät syventymään omaan kehittämisprojekteihin syksyn yhteistyökumppanimme Tuomas Harviaisen kanssa. Työpajat jatkoivat tammikuussa ja helmikuun alussa vuoden 2022 yhteistyökumppanimme Muotohiomon kanssa. Tämän viikon aikana järjestetään myös kirjastojen toista yhteistä työpajaa (yksi suomeksi ja toinen ruotsiksi), missä he saavat oppia miten asiakkaat ja muut sidosryhmät voidaan ottaa mukaan prosessiin. Työpajan aikana kirjastot saavat myös kertoa omasta projektistaan, ja kuulla mitä muissa mukana olevissa kirjastoissa tehdään tällä hetkellä.

Jo ensimmäisillä koulutuspäivillä kävi selväksi, että monet kirjastot kamppailevat samantapaisien haasteiden kanssa ja pohtivat samanlaisia kysymyksiä. Nämä ovat muun muassa, miten parhaiten suunnitellaan ja markkinoidaan omatoimikirjastoa, kuinka tärkeä hyvä opastus on ja miten tavoitetaan asiakkaita jotka käyttävät kirjastoa harvoin, tai ei ollenkaan. Työpajojen aikana kävi vielä selvemmäksi, että monet ongelmat ja kysymykset ovat yhteisiä, ja että kirjastot voivat hyödyntää kuulla muiden kirjastojen kokemuksista.  

Aiheet, mihin kirjastot keskittyvät hankkeessa ovat laaja-alaisia, ja niitä menetelmiä ja ratkaisuja, joita kehitetään projektin aikana voidaan toivottavasti hyödyntää myös muissa kirjastoissa. Useat osallistuvista kirjastoista ovat jo ottaneet, tai ovat ottamassa, käyttöön omatoimipalvelua, ja keskittyvät tähän liittyviin asioihin. Muun muassa siihen, mitä pitää miettiä, mitkä ovat pelisäännöt ja miten suunnitella omatoimikirjasto niin, että se on mahdollisimman toimiva asiakkaille. Muutama kirjasto on samassa rakennuksessa kuin koulu tai esikoulu, ja jotkut jopa jakavat tilat näiden kanssa, ja haluavat kehittää tähän liittyen yhteistyömallin. Muut kirjastot keskittyvät muun muassa tiettyihin tiloihin, pieniin osiin palveluista ja markkinointiin. Työpajojen aikana keskusteltiin myös paljon muita asioita, esimerkiksi miten houkutellaan nuorisot kirjastoon, miten esitetään ja organisoidaan materiaalia, sekä opastuksia ja saavutettavuutta. 

Erivärisiä post-it -lappuja joiden avulla kerättiin talteen päivän aiheet ja teemat. Seinä toimi hyvänä muistitauluna!
Nurmon ensimmäisessä kirjastokohtaisessa työpajassa keskusteltiin monista erilaisista asioista.

Ensimmäinen kirjastokohtainen työpaja on nyt pidetty kaikille osallistuville kirjastoille ja ne ovat päässeet käyntiin omissa kehittämisprojekteissaan. Heillä on edessään lisää työpajoja vuoden aikana, ja työpajoista saatujen työkalujen ja vinkkien avulla he tekevät itsenäisesti töitä tapaamisien välillä. Nyt jo on tullut paljon hyviä ideoita ja ainakin me AKEpampaksessa odotamme innolla siitä, mitä muita ideoita ja ratkaisuja hankkeen aikana syntyy!

-Mikaela Lövdahl-

Hur går det med pilotprojektet i service design?

Den första etappen av AKEpampas pilotprojektet i service design är nu avklarad och alla deltagande bibliotek har fått en start på sina utvecklingsprojekt. I projektet deltar åtta bibliotek från hela AKEpampas-området: Brändö bibliotek, Kronoby kommunbibliotek, Lappajärven kunnankirjasto, Lestijärven kunnankirjasto, Lillkyro bibliotek, Nurmon kirjasto, Pedersöre kommunbibliotek och Vetelin kunnankirjasto.


Live-illustrerad sammanfattning om vad Service design är. Viktiga saker som lyfts fram är t.ex. att det är ett tankesätt var man sätter kunden först. Man gör snabba experiment och kan använda personas och beröringspunkter då man tar reda på kundernas behov. Mindre prat, gör mera istället!
Sketch note från teori: Linda Saukko-Rautas sammanfattning av vad service design är.

Projektet inleddes i slutet av september 2021 med två fortbildningsdagar i service design, en på finska och en på svenska, öppna för alla intresserade bibliotek på området. Inbjudna föreläsare var biblioteksexperten Päivi Jokitalo från Kirtekst, utvecklingschef Miia Lammi från Designcentrum Muova, lektor Elina Vartama från Yrkeshögskolan Novia och biträdande professor Tuomas Harviainen från Tammerfors universitet. Under fortbildningsdagarnas föreläsningar fick deltagarna lära sig grunderna i service design, hur det kan tillämpas inom biblioteksbranschen och hur det har använts på olika bibliotek i Finland och runtom i världen. Dagen avslutades med en workshop där deltagarna i små grupper fick diskutera dagens insikter och hurdana potentiella utvecklingsprojekt som finns vid deras egna bibliotek, samt hur service design skulle kunna användas för dessa. De bibliotek som inspirerats till att göra förändringar kunde sedan anmäla sig till projektet.

De första två gemensamma workshoparna för biblioteken som deltar i projektet hölls i mitten av november, en på svenska och en på finska. Deltagarna fick då under ledning av Tuomas Harviainen en repetition av vad service design innebär och fick sedan i smågrupper börja diskutera och bolla idéer kring det egna utvecklingsprojektet. I de gemensamma workshoparna deltog illustratör Linda Saukko-Rauta, som dokumenterade workshoparnas diskussioner i form av trevliga liveillustrationer.

Saker som lyftes fram i svenskspråkig workshop: att bibliotek är för alla, skolsamarbete och samarbetsmodellen där man respekterar båda partier, årsklockan, dialogen är viktigt, och att kundstigen hjälper kunder att klara sitt biblioteksbesök också på meröppet-tid.
Sketch note från workshop-diskussion: Linda Saukko-Rautas sammanfattning av den svenskspråkiga gemensamma worskhopens diskussioner.

I december 2021 inleddes de biblioteksvisa workshoparna där biblioteken fick fördjupa sig i sitt eget utvecklingsprojekt tillsammans med vår samarbetspartner, som för hösten 2021 var Tuomas Harviainen. Workshoparna fortsatte sedan i januari och början av februari tillsammans med Muotohiomo, vår samarbetspartner för år 2022. Den här veckan ordnas också bibliotekens andra gemensamma workshop (en på finska och en på svenska), där fokus ligger på att lära sig hur man tar med kunder och andra intressentgrupper i processen. Biblioteken får under workshopen också dela med sig av sin process åt de andra deltagande biblioteken och höra vad de har på gång för tillfället.

Redan under de allra första fortbildningsdagarna blev det tydligt att många bibliotek brottas med liknande utmaningar och funderar på liknande frågor. Hit hör bland annat hur man planerar och marknadsför ett meröppet bibliotek på bästa sätt, hur viktigt det är med tydlig skyltning och hur man når olika användargrupper som använder biblioteket väldigt sällan, eller inte alls. Under workshoparna blev det ännu tydligare att många problem och frågor är gemensamma för biblioteken, och att man kan ha nytta av varandras erfarenheter.

De teman biblioteken fokuserar på under projektet gång spänner över ett brett område och de lösningar och metoder som utformas under projektet kommer förhoppningsvis också att komma till nytta vid andra bibliotek. Flera av biblioteken som deltar i projektet har redan, eller kommer att införa, meröppet, och fokuserar på frågor kring detta under projektet. Bland annat vad man behöver tänka på, vilka spelreglerna ska vara och hur man planerar det meröppna biblioteket så att det blir så bra som möjligt för kunderna. Några av biblioteken finns i samma byggnad som en skola eller förskola, och vissa har till och med gemensamma utrymmen, för vilka de vill skapa en samarbetsmodell. Andra bibliotek jobbar bland annat med specifika utrymmen, med olika mindre delar av servicen och med marknadsföring. Under workshoparna diskuterades också många andra saker, som exempelvis hur man ska locka ungdomar till biblioteket, hur man ställer ut och organiserar material, samt skyltning och tillgänglighet.

I Kronoby funderade man olika kundgruppens behov, till exempel barnfamiljernas, vuxnas och seniorernas. Till det använde man post-it lappar lite överallt i biblioteket.
Kronobys första biblioteksvisa workshop diskuterades bland annat olika användargruppers servicestigar i biblioteket.

Alla bibliotek har nu haft sin första biblioteksvisa workshop och kommit igång med det egna utvecklingsprojektet. De har framför sig fler workshopar under året och med hjälp av de verktyg och tips de fått med sig från workshoparna jobbar de vidare på egen hand mellan träffarna. Det har redan kommit en rad med bra idéer och åtminstone vi i AKEpampas ser med spänning fram emot att se vilka andra idéer och lösningar som växer fram under projektets gång!

-Mikaela Lövdahl-

11.1.2022 Vinkkauspiirin kirjalista

Tyttö lukee jännittävää kirjaa

Elisabet Aho: Helmi, salaperäinen tyttö

Kristina Ohlsson: Hirviötrilogia (1. Zombikuume, 2. Ihmissuden salaisuus, 3. Muumiomysteeri)

Ilkka Auer: Anastasia               

Ilkka Auer: Agnes af Forsellesin kymnaasi orvoille ja hyljeksityille tytöille

Ilkka Auer: Hornantuli

Magdalena Hai: Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita (+ selkoversio!)

Marko Hautala: Lauri Luu ja riivattu lukukoira

Mervi Heikkilä: Hämärtäjät    

Mikko Toiviainen: Pimeä peili ja muita urbaaneja kauhutarinoita

Pasi Pitkänen: Kadonneiden eläinten saari

Laura Ellen Anderson: Amelia Kulmuri -sarja

Camilla Sten: Synkät vedet -sarja (1. Syvyyksissä, 2. Sumussa, 3. Loimut)

Ilkka Auer: Domowik                                          

Anu Holopainen: Iik! –sarja

Dian Curtis Regan: Aavekaksoset-sarja

Åsa Larsson: Pax-sarja

Seuraava Lanukkauden vinkkauspiiri on 22.3.2022 klo 9-11.

Ekolokisuuren tähären

Seinäjoen pääkirjasto Apila. Kuva: Mädsen, CC BY-SA 3.0

Seinäjoen kaupunginkirjaston ekotiimi perustettiin vuonna 2018 muutaman aiheesta innostuneen ja kiinnostuneen kirjastolaisen voimin. Halusimme pohtia kirjaston toimintaa ekologisesta näkökulmasta ja tuoda uusia toimintatapoja kirjaston arkeen. Lähdimme liikkeelle pienin askelin, jotta ekoteot voisivat olla helppo osa kirjaston arkea. Kerromme tässä bloggauksessa tähän mennessä toteuttamistamme teemoista ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Jätteiden lajittelun edistäminen ja muu ekologisuuden huomioiminen arjessa

Ekologisuus kirjaston arjessa oli ensimmäisiä pohdittavia kokonaisuuksia. Lisäsimme henkilökunnan taukotilaan kierrätyspisteet muoville ja pahville. Aiemmin tilassa oli astiat sekajätteelle, biojätteelle, metallille ja lasille. Henkilökuntaa on lisäksi kannustettu miettimään esimerkiksi paperin käyttöä tulostamisen osalta. Jos tulostaminen on tarpeen, niin sitä voi tehostaa vaikka kaksipuoleisilla kopioilla tai tulostamalla sivun pienemmässä koossa.  Kuittipaperiakin voi säästää esimerkiksi lähettämällä eräpäiväkuitin asiakkaalle sähköpostiin. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus kampanjoida sen puolesta, että asiakkaat tulisivat kirjastoon esimerkiksi pyörällä tai joukkoliikennevälineillä. Lisäksi asiakastiloihin on suunnitteilla jätteiden lajittelun mahdollistavat roska-astiat.

Tänä kesänä meille on puistotoimen kautta tulossa asiakkaiden lainattaviksi roskapoimureita. Lainattavia esineitä on tarkoitus hankkia jatkossa lisää kirjaston kokoelmiin, sekä kirjaston omista määrärahoista että yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Esineiden yhteiskäyttö on hyvä tapa edistää kestävää kulutusta.

Kellutusta ja viestintää

Ensi vuoden alusta lähes koko Seinäjoen kaupunginkirjaston aineisto lähtee kellumaan. Kelluttaminen on yksi tapa toteuttaa ekologista ajattelua kirjastossa, sillä se vähentää tutkitusti aineistokuljetuksia sekä turhia hankintoja ja aineiston kulumista.

Ympäristönäkökulmaa pyritään pitämään esillä myös viestinnässä ja kirjaston aineistonäyttelyissä. Ekotiimi on kertonut toiminnastaan kirjaston blogissa ja paikallislehdessä, aiheeseen liittyviä aineistonäyttelyitä kootaan esimerkiksi erilaisten teemaviikkojen ja -päivien yhteydessä (Earth Hour, Luonto lainassa -viikko, maailman ylikulutuspäivä) ja aihetta nostetaan esiin myös somepostauksissa.


Ilmastolukupiiri ja ekohyllyt

Seinäjoen pääkirjaston ekohylly, jossa on esillä uusia ilmastonmuutokseen ja ekologisuuteen liittyviä kirjoja.
Ekohylly Seinäjoen pääkirjastossa. Kuva: ekotiimi.

Kevään 2021 aikana pääkirjastossa kokoontui Ilmastolukupiiri, jossa luettiin ilmastonmuutokseen liittyvää kirjallisuutta ja keskusteltiin siitä. Piirissä luetut tietokirja, matkakirja ja romaani antoivat osallistujille uusia näkökulmia aiheeseen ja sen käsittelyyn. Ilmastolukupiiri oli valtakunnallinen tapahtumakokonaisuus, johon Seinäjoen kaupunginkirjasto halusi lähteä mukaan antaakseen asiakkaille tilaisuuden keskustella tästä tärkeästä ja paljon mediassa esillä olevasta aiheesta.

Ilmastonmuutokseen ja ekologisuuden aihepiireihin liittyvää kirjallisuutta on kirjastossa useammassa eri luokassa. Seinäjoen pääkirjastoon on perustettu ekohylly, johon kootaan näihin aiheisiin liittyvää uutta kirjallisuutta, niin että asiakkaat löytäisivät sen helpommin. Eepos-kirjastojen e-kirjapalvelussa on virtuaalinen ekohylly, johon on koottu näitä aiheita käsitteleviä e-kirjoja ja e-äänikirjoja https://www.ellibslibrary.com/fi/eepos/0?sort=custom_185 .

Ympäristöystävälliset hankinnat

Kirjaston ympäristöystävällisiä hankintoja ohjaavat jo osaltaan kaupungin hankintaohjeistukset, joissa yhtenä isona teemana on ekologisuus. Seinäjoen kaupunki on mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU)
-verkostossa, jonka tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen reilu vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Kirjasto voi osaltaan olla toteuttamassa tähän tavoitteeseen pääsyä.

Opinnäytetyö kirjastojen ympäristötyöstä ja suhtautumisesta ekologiseen kestävyyteen

Tänä kevään Eepos-alueen kirjastolaiset ovat saaneet vastata SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijan ympäristöaiheiseen opinnäytetyökyselyyn. Opinnäytetyössä tarkastellaan Eepos-kirjastoissa tehtävää ympäristötyötä ja suhtautumista ekologiseen kestävyyteen sekä sen mahdollista yhteyttä työn merkityksellisyyteen. Työn tarkoituksena on myös koota koko Eepos-kimpalle tarkoitettu ekovinkkiopas tai muu ympäristötyötä tukeva työväline, joka on helppo ottaa käyttöön erikokoisissa kirjastoissa. Tämän opinnäytteen tuloksia odotamme mielenkiinnolla ja sovellamme niitä, kun suunnittelemme Seinäjoen kirjaston ympäristötyön suuntaviivoja.

Ympäristöystävällisen tapahtuman järjestäminen

Seinäjoen kaupunginkirjastossa järjestetään satoja tapahtumia vuodessa, jonka takia teimme muutama vuosi sitten ohjeet ympäristöystävällisen tapahtuman järjestämiseen https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/tapahtumayhteistyo/ymparistoystavallinen-tapahtuma/. Varsinkin pääkirjaston tapahtumista useita järjestetään yhteistyössä jonkin muun tahon kanssa. Järjestäjiä kehotetaan miettimään, miten voi markkinoida tapahtumaa ympäristöystävällisesti, mitä jätettä tapahtumassa syntyy ja miten sen voi kierrättää ja voiko tapahtuman yleisöä ohjata ottamaan huomioon ympäristöseikat. Myös mahdollisissa tarjoiluissa kehotetaan ottamaan ekologisuus huomioon.

Lopuksi

Ympäristönäkökulma ja kestävän kehityksen ajatus ovat varmasti tulleet kirjastoihin jäädäkseen. Vaikka kirjaston idea jo itsessään pohjaa yhteiskäyttöön ja lainaamiseen, mielestämme kirjastoissa voidaan osallistua ympäristötyöhön monin eri tavoin. Kirjastojen ympäristötyö on noussut esille erityisesti kuluneen vuoden aikana, esimerkiksi Vihreä kirjasto -hankkeen myötä. Yhdessä voimme tehdä paljon ympäristön hyväksi.

Elina Kortesmäki, Hanna Kotila ja Johanna Saarela
Seinäjoen kaupunginkirjasto