7.5.2024 Vinkkauspiirin kirjalista:
Salla Simukka: Poika ullakolla, poika kellarissa (maaginen realismi, jännitys)
Ali Standish: Outoja tapauksia Baskervillen koulussa (jännitys, seikkailu)
Kayvion Lewis: Varkaiden valtias (toiminta, jännitys)
Andy Weir: Operaatio Ave Maria (Scifi)
Piia Leino; Taivas (scifi, dystopia)
James L. Sutter; Darkhearts (romantiikka)
Jenny Han: Kesä, jolloin minusta tuli kaunis (romantiikka),
Holly Jackson: Kiltin tytön murhapas (dekkari)
Eva Frantz: Sininen huvila (dekkari),
Josh Malerman: Lintuhäkki (kauhu)
Catherine Doyle & Katherine Webber: Kruunun tyttäret (fantasia)
Martha Wells: Murhabotin päiväkirjat (scifi)
Nicola Yoon; Rakkauden askelkuviot (rakkaus)
31.10.2023 Vinkkauslista
Vinkkauslistan löydät täältä.
19.4.2023 Vinkkauslista
Meresmaa: Kenties tapan sinut vielä
Oona Pohjolainen ja Adile Sevimli: Kärsimyskukkauuteaddiktio
Leena Paasio: Harmaja luode seitsemän (ja jatko-osa Bengtskär itä kahdeksan)
Annukka Salama: Faunoidit-trilogia eli Käärmeenlumooja, Piraijakuiskaaja ja Harakanloukku
Åke Persson ja Thomas Oldrup; Maailman pisin pajunköysi: 101 historiallista harhakäsitystä
Owens: Suon villi laulu
Annukka Salama: Ripley – nopea yhteys
Magdalena Hai: Sarvijumala
Arthur Brand: Hitlerin hevoset
Elina Pitkäkankas: Sang
Amanda Lovelace: Tässä prinsessa pelastaa itsensä
Anna-Mari Kaskinen; Kauneimmat haukkuni : runoja koirille & koirien ystäville
Kaskisen ja Hautalan luontoaiheiset runokokoelmat: Meren laulua kuuntelen ja Metsän sylissä
Joonatan Tola: Punainen planeetta
Joonatan Tola: Hullut ihanat linnut
Annika Koivukangas: Selässä auringon katse
Veera Milja: Supersalainen tyttöpäiväkirja
Isto: Sirpale
Rannela: Frau
Murakami: Ensimmäinen persoona
14.2.2023 Vinkkauslista
Ville Eerola: Rakkaudella Tove
Karl Newson: Sua Totisesti rakastan
Amy Hest: Saman tähtitaivaan alla
Matt Haig:Totuuskeijuu menee kouluun
Tittamari Marttinen: Viivi Pusu ja toffeesydän
Durian Sukegawa: Tokuen resepti
Strömberg, Ellen: Mehän vain mennään siitä ohi
Matt Haig: Eevin eläinmaailma
Julian Gough: Karhu ja kaniini: Kaverin kamalat tavat
Bourne, Holly: Syitä itkeä julkisesti
Auer, Margit: Maagisten eläinten koulu -sarja
Danny Baker: Rohkea Sanni Hanhi
Satu Varjonen: Voihan nenä!
Julian Gough: Nakuttava naapuri
Julian Gough: Ei pöllömpi päivä
Marika Uskali: Pietari, Nella ja kulmakunnan kauhu
Malin Klingenberg & Maria Sann: Luuranko
Tiina Nopola & Mervi Lindman: Siiri ja kaino kurpitsa
Tiina Nopola & Mervi Lindman: Siiri ja kumma Kasperi
Maria Nilsson Thore: Kolmikko tahtoo leikkiä kaksin (ja kaikki muutkin Kolmikko-kirjat)
Marcus Pfister: Teppo ja viiruhiiret
Isabel Abedi & Silvio Neuendorf: Jippii! Minä voitin! (Harmi! Minä hävisin!)
Seuraava vinkkauspiiri on 19.4. klo 9-11 ja aiheena toisen asteen kirjat.
1.11.2022 Vinkkauslista
| Aho, Elisabet: Joulupukkia jännittää (2018) |
| Knuutila, Sirkka: Rosmariini ja valkoinen joulu (2021) |
| James, P. D.: Jouludekkarit |
| Patterson, Ellie & Taylor, Dan: Tossu-tontun jouluseikkailu (2022) |
| Kanto, Anneli: Radio Korvatunturi (2015) |
| Oldland, Nicholas: Joulu joka villitsi (2022) |
| Jäntti, Riikka: Pikku hiiren joulu (2017) |
| Frantz, Eva: Ruukin salaisuus – Tarina, jossa on 24 lukua (2021) |
| Parvela, Timo: Maukka, Väykkä ja mieletön lumipallo (2009) (joulukalenterikirja, 24 lukua) |
| Stark, Ulf: Suuren metsän joulu (2014) (joulukalenterikirja, 25 lukua) |
| Haig: Matt: Poika nimeltä joulu (2016) |
| Pratchett, Terry: Valkoparta Karjupukki (1998) |
| Korolainen, Tuula: Kuono kohti joulua (2006) |
| Barry, Robert: Herra Jalavan joulukuusi (2004) |
| Gaarder, Jostein: Joulumysteerio (1996) |
| Korolainen, Tuula & Penna, Virpi: täysi tonttu: runollinen joulukalenteri (2015) (Kun äiti tekee joulusiivouksia -runo) |
| Kirkkopelto, Katri: Mollin joulu (2022) |
| Viherjuuri, Heidi: Hilja ja operaatio joulun taika (2019) |
| Känkänen, Juhani: Joulu on jo ovella, Apo Apponen! (2013) |
14.9.2022
Yoko Tanaka: Mestarietsivä Peppunen
Kirsti Kuronen: Hännät
David Walliams: Koulussa on käärme
Daniil Harms: Sattumia
Jukka-Pekka Palviainen: Kososet ja Virityksiä
Tomi Kontio: Isäni on hipsteri
Arttu Unkari: Isämies ja hyytävä hypnoosi
Sari Peltoniemi: Ihmetyttö
Colfer Eoin: Legenda Pottu-Mäkisestä
Aaron Blabey: Hurja Jengi -sarja (sarjakuva)
Dave Pilkey: Koiramies-sarja (sarjakuva)
Andy Griffits: Maailman paras puumaja -sarja
Debi Gliori: Magiaa mahan täydeltä
Jeff Smith: Luupäät-sarjakuvasarja
Mikko With: Saakelin satanen
2.6.2022 Vinkkauslista
Candace Bushnell: Tyttönä olemisen säännöt
Johanna Hulkko: Suojaava kerros ilmaa
Sanni Ylimartimo: Pimeässä hohtavat tähdet
Heidi Silvan: Tyhmästi tehty
Jenny Jägerfeld: Comedy queen
Sanna Pelliccioni: Meidän piti lähteä
Courtney Summers: Sadie
Martin Widmark: Ruusun salaisuus
Karsikas: Yksisarvinen
Leifsson: Iskän salaisuus
Hertta Vierula: Hännänkääntötemppu
Lindenbaum: Kun Ollin äiti unohti
Madeleine: Stella ja salaisuus
Holly Bourne: Vuosikirja
Jukka Behm: Pehmolelutyttö
22.3.2022 Vinkkauslista
| Georgiana Deutsch: Susi ei saa unta |
| Jukka Itkonen: Sorsa norsun räätälinä |
| Timo Parvela : Hyvän mielen iltasatuja Sylvie Misslin : Missä olet, prinssi Hurmelo? |
| Lucy Cousins: Minä olen paras |
| Philip Ardagh: Kanijengi kaahaa |
| Eric Carle: Vuori joka rakasti lintua |
| Matti Louhi: Torvi, joka ei lakannut soimasta |
| David LaRochelle: Sehän on tiikeri! |
| Tom Percival: Isla saa kavereita / Ravi raivostuu / Amandan huoli / Täydellinen Taavi |
| Rasaliina Seppälä & Anu Pensola: Yön äänet |
| Christina Butler: Siili-kuvakirjat |
| Julia Pöyhönen & Heidi Livingston: Fanni-kirjat |
| Sylvia Vanden Heede: Kettu ja jänis |
| Polly Dunbar: Nuuni haukkaa / Missä Totti on? |
| How old am I? : 1-100 faces from around the World |
| Smiley eyes, smiley faces : a lift-the-flap face-mask book |
| Eric Carle: Pikku toukka paksulainen |
| Annika Sandelin: Silkkiapinan nauru |
| Katri Tapola & Sanna Pelliccioni: Tuulen myötä |
| Maami Snellman & Marjo Nygård: Kadonnut pihapuu |
| Liisa Kallio: Jokainen |
| Mila Teräs & Mirkka Eskonen: Kuuharjainen keppihevonen |
| Kirsti Kuronen & Karoliina Pertamo : Kerro minulle kaunis sana |
| Annemarie van der Eem: Minä haluan leijonan! |
| Malin Kivelä & Martin Glaz Serup & Linda Bondestam: Jos kohtaat karhun |
| Alison Green: Kuka kettua pelkäisi? |
| Katri Kirkkopelto: Molli ja salaperäinen Suttu |
| Chris Haughton: Ihan hukassa / Mitä jos… / Shh! We have a plan |
| Danny Baker: Rohkea Sanni Hanhi |
11.1.2022 Vinkkauslista
Elisabet Aho: Helmi, salaperäinen tyttö
Kristina Ohlsson: Hirviötrilogia (1. Zombikuume, 2. Ihmissuden salaisuus, 3. Muumiomysteeri)
Ilkka Auer: Anastasia
Ilkka Auer: Agnes af Forsellesin kymnaasi orvoille ja hyljeksityille tytöille
Ilkka Auer: Hornantuli
Magdalena Hai: Haiseva käsi ja muita kauheita tarinoita (+ selkoversio!)
Marko Hautala: Lauri Luu ja riivattu lukukoira
Mervi Heikkilä: Hämärtäjät
Mikko Toiviainen: Pimeä peili ja muita urbaaneja kauhutarinoita
Pasi Pitkänen: Kadonneiden eläinten saari
Laura Ellen Anderson: Amelia Kulmuri -sarja
Camilla Sten: Synkät vedet -sarja (1. Syvyyksissä, 2. Sumussa, 3. Loimut)
Ilkka Auer: Domowik
Anu Holopainen: Iik! –sarja
Dian Curtis Regan: Aavekaksoset-sarja
Åsa Larsson: Pax-sarja
10.11.2021
Isto: Sirpale
Becca Fitzpatrick: Langennut enkeli
Rouhiainen, Elina: Susiraja-sarja
Rouhiainen, Elina: Valkeantuoja
Rouhiainen, Elina: Muistojenlukijan (selkoversio ilmestyy 30.04.2022)
Chris Riddell: Ada Gootti ja hiiren haamu
V. E. Schwab: Magian syvempi sävy + sarjan muut osat
Satu Leisko: Unohtunut maa,
Satu Leisko: Unohtunut kansa,
Satu Leisko: Unohtunut poika
Holly Black & Tony DiTerlizzi: Spiderwickin kronikat I ja II
D. D. Everest: Archie Greene ja taikurin salaisuus
Neil Gaiman: Onneksi oli maitoa
Rick Riordan: Salamavaras (Percy Jackson -sarjan 1. osa),
Rick Riordan Yhdeksän maailman sankarit (tavallaan novellikokoelma, kuuluu Magnus Chase -sarjan maailmaan)
Elina Pitkäkangas: Kuura (tulossa Sangia)
Leigh Bardugon: Six of Crows
Charlaine Harrisin: Sookie Stackhouse –sarja
Strandberg, Mats & Elfgren, Sara B.: Piiri. Trilogian toinen osa Tuli ja kolmas osa Avain
Erika Vik; Hän sanoi nimekseen Aleia
Lee: Loki – petoksen nuori jumala
Ibbotson Eva: Haamupartio ja kadonnut prinssi
Parvela, Timo: Helähdys (Varjot)
Doyle, Catherine: Myrskynvartijan saari
Vuoden 2021 Junior Finlandia -ehdokkaat:
Anne-Maija Aalto: Mistä valo pääsee sisään (Otava)
Laura Ertimo, kuvitus Mari Ahokoivu: Aika matka! Lotta, Kasper ja luontokadon arvoitus (Into Kustannus)
Malin Kivelä, Martin Glaz Serup ja Linda Bondestam. Suomentaja Malin Kivelä: Om du möter en björn / Jos kohtaat karhun (Förlaget / Teos)
Pia Krutsin, kuvitus Jani Ikonen: Kaupunki Kukaties (WSOY)
Timo Parvela, kuvitus Pasi Pitkänen: Kepler62 Terra: Kloonit (WSOY)
Dess Terentjeva: Ihana (WSOY)
29.9.2021 Vinkkauslista
| Till Lindemann: 100 runoa ( + toinen kirja Hiljaiset yöt: runoja) |
| Rupi Kaur: Maitoa ja hunajaa, Aurinko ja hänen kukkansa |
| Amanda Lovelace: Tässä prinsessa pelastaa itsensä |
| Hassan, Yahya: Yahya Hassan: runot |
| Hassan, Yahya: Yahya Hassan: Runot 2 |
| Itkonen, Jukka: Villin lännen murmeli |
| Jason Reynolds: Minuutin mittainen ikuisuus |
| Maiju Voutilainen (Mansikkka): Itke minulle taivas |
| Nayyirah Waheed |
| Robert Macias |
| Tyler Knott Gregson |
| Lang Leav |
| Reuben Holmes |
| Atticus |
| Kirsti Kuronen: Pönttö |
| Veera Salmi: Olin niinku aurinko paistais |
| Nelli Heinimo: Kaivurin raivari |
| J. S. Meresmaa: Khimaira |
| Ravantti Leena ja Aapo: Höyhentakkisakki |
| Ruohonen, Laura ja Kallasmaa Erika: Otus opus |
| Jacqueline Woodson: Ruskea tyttö unelmoi |
| Tittamari Marttinen: Ilmapallomeressä |
| Klingenberg, Malin; Pierun elämää |
| Jari Tammen Kakki-, Nakki- ja Lakkikirjat |
| Sarah Crossan: Yksi, Kuunnousu |
12.5.2021 Vinkkauslista
Vinkkauspiirin aiheena oli tällä kertaa 7-9 -luokkalaisten kirjat:
Happonen, Kaisa ja Miettinen, Karri: Ilmastotekokirja
Heiskanen, Marjo: Yhteen hiileen : mistä ilmastonmuutoksessa on kyse ja mitä me voimme sille tehdä?
Annila, Silja: Tekoja nyt! Maailmanpelastajan käsikirja
Strandberg, Mats: Loppu
Frantz, Eva: Osasto 23
Yoon, Nicola: Kaikki kaikessa
Pitkäkangas, Elina: Kuura
Pitkäkangas, Elina: Hukan perimät
McManus, Karen M.: Yksi meistä valehtelee
Reynolds, Jason: Minuutin mittainen ikuisuus
Meresmaa, J. S.: Dodo
Kuronen, Kirsti: Paha puuska
Kuronen, Kirsti: Pönttö
Kuronen, Kirsti: Merikki
Acevedo, Elizabeth: Runoilija X
Russo, Meredith: Tyttösi sun
McGee, Katharine: Amerikan kuninkaalliset
Sumanen, Nadja: Rambo (löytyy myös selkokirjana, selkomukautus Riikka Tuohimetsä)
Stoltz, Lina: Sellainen kuin tahdon olla
Bagge, Tapani: Jäätävää kyytiä (selkokirja)
Nurmi, Suvi: Unissamatkaaja
Luttinen, Meri: Myrskynsilmä
Hendriks, Jenni ja Caplan, Ted: Tosi raskas reissu
Bardugo, Leigh: Varjo ja riipus
Mikama, Anniina: Trilogia – Taikuri ja taskuvaras, Huijarin oppipoika, Tinasotamiehet
Colfer, Eoin: W.A.R.P. 1. kirja, Salamurhaajan oppipoika
25.3.2021 Vinkkauslista
Lanukkaiden (=alueellinen lanu-työryhmä) ensimmäinen vinkkauspiiri oli torstaina 25.3. ja vinkkauspiirin aiheena olivat tällä kertaa 4-6 -luokkalaisten kirjat. Tässä lista kirjoista, joita vinkattiin:
| Meggitt-Phillips, Jack: Hirviö ja Helmikki | |
| Sewell, Anna: Uljas Musta | |
| Tolonen, Tuutikki: Agnes ja unien avain | |
| Florence, Debbi Michiko: Homma hallussa, Keiko Carter | |
| Larsson, Åsa & Korsell, Ingela: Loitsusauva (Pax-sarja) | |
| Hulkko, Johanna: Geoetsivät ja kadonnut muinaispurkka (Geoetsivät 8) | |
| Salmi, Ronja: Onks noloo? & Onks noloo? leirikoulussa | |
| Ohlsson, Kristina: Zombikuume | |
| Mattila, Ilkka: Neljän rikoksen syksy (Mysteerinmurtajat 1) | |
| Burne, Cristy: Takeshitan kintereillä | |
| Haig, Matt: Eevin eläinmaailma Holopainen, Anu: Filigraanityttö | |
| Horst, Jørn Lier: Clue -sarja | |
| Portin, Anja: Radio Popov | |
| Lish, Mikki: Taikuuden talo | |
| O`Connell, David: Karkkitehtaan kummitus | |
| Taylor, Thomas: Malamanteri | |
| Hai, Magdalena: Neiti Kymenen ihmeellinen talo Kalle Veirton Pelibunkkerin pojat |
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/koulutus-ja-seminaarit/tyopaja-e-kirjastotyota-tekeville-1
https://www.biblioteken.fi/ammattikalenteri/fortbildning-och-seminarier/digit4l-fyra-digitala-rum
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/koulutus-ja-seminaarit/ohjaamisen-taidot-kirjastossa
https://www.biblioteken.fi/ammattikalenteri/fortbildning-och-seminarier/prata-bocker-akej-1
https://www.biblioteken.fi/ammattikalenteri/fortbildning-och-seminarier/prata-bocker-akej-1
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/koulutus-ja-seminaarit/arjen-kirjastojuridiikkaa
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/koulutus-ja-seminaarit/vanhempaininfo-webinaari
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/koulutus-ja-seminaarit/digitukijan-aamukahvit
https://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri/koulutus-ja-seminaarit/visusti-kirjastossa-tyopaja
Liboppi on Suomen yleisten kirjastojen henkilökunnalle luotu Moodle-pohjainen verkko-oppimisalusta, jossa on mahdollista suorittaa erilaisia kursseja itsenäisesti opiskellen. Kuulostaapa hienolta, vai mitä? Kyseessä on kuitenkin ihan arkinen asia, jonka tarkoitus on yksinkertaisesti helpottaa mahdollisuutta ottaa uusia asioita haltuun, omassa tahdissa ja omien tarpeiden mukaan.
Libopissa on kaikille yhteisiä kokonaisuuksia ja alueellisia kokonaisuuksia. Osallistumiseen tarvitaan kurssiavain, joka löytyy AKEpampaksen infokirjeestä (ja Annelilta ja Tanjalta). Kerran avaimen syötettyäsi on kurssi jatkossa sinulle aina ns. auki. Libopissa on paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä sisältöä, selkokielestä ja englannin kielestä lastenkirjastotyön sisältöpakkiin ja Lukuluxiin (eli lukemattomien aikuisten ohjaamiseen työkaluja tarjoavaan kokonaisuuteen).
Miltä kurssin suorittaminen Libopissa tuntuu?
Sirpa Tuomisto, erikoiskirjastonhoitaja Kokkolan kaupunginkirjastosta testasi pyynnöstämme Libopin selkokielen kurssia. Kiitos Sirpa sinulle! Sirpan työnkuvaan kuuluu erilaisia kirjoittamishommia, virallisemmista vapaamuotoisempiin teksteihin. Hän kuvaa itse olevansa kapulakielen mestari, jolle hyvin yksinkertainen kieli tuottaa ajoittain haasteita. Selkokieli on hänelle jo ennestään tuttua aiemmista koulutuksista, mutta kuten monessa muussakin asiassa, myös selkokielessä kertaaminen kannattaa. Asiat on taas helpompi muistaa siinä käytännön työssä.
Liboppi ympäristönä tuotti aluksi Sirpalle hieman harmaita hiuksia, mutta käytön myötä siellä liikkumiseen alkoi tottua. Uloskirjautumispainikekin löytyi viimein sieltä yläosan keskiosasta, jonne se omaa nimeä napsauttaessa tulee esiin. Ei siis oikeaan yläkulmaan. Libopissa on siis omat niin sanotut omituisuutensa (niin kuin meillä kaikilla), mutta niihin kyllä tottuu.
Opiskeleminen Libopissa antaa Sirpan mielestä hienon mahdollisuuden oppia uutta omaan tahtiin ja oman työn ehdoilla. Kaikkiin itseä kiinnostaviin koulutuksiin ei vain ihan käytännön syistä ole mahdollista osallistua, ja silloin Liboppi tarjoaa todella hyvän mahdollisuuden kehittää osaamistaan silloin, kun se itselle sopii. Hienoa on myös se, että Liboppia voi käyttää missä vain ja miltä koneelta vain; näin on mahdollista hyödyntää esimerkiksi etätyöpäiviä osaamisen kehittämiseen. Tulevaisuuden työelämä on menossa entistä enemmän siihen, että on jatkuvasti opittava ja opiskeltava uutta. Tähän Liboppi tarjoaa loistavan mahdollisuuden.
Mitä opiskelu Libopissa vaatii?
Libopissa opiskelu vaatii Sirpan mielestä jonkin verran viitseliäisyyttä, aikatauluttamista ja motivaatiota – etenkin, jos haluaa suorittaa kokonaisen kurssin. Se, että kurssit on jaettu osioihin helpottaa työskentelyä paljon, kun voi edetä rauhassa ja selkeästi osio kerrallaan. Myös sen jonkin tietyn asian poimiminen omaan käyttöön koko kurssista on helppoa, kun kokonaisuus on jaettu selkeisiin osiin.
Vaasan kaupunginkirjasto: AKEpampas – Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan alue
Toimintavuoden teemat
1. Nuoret
Nuorten hyvin- ja pahoinvointi on noussut yhteiskunnallisessa keskustelussa esiin jo jonkin aikaan, ja suhteellisen tuoreena asiana keskustelua värittää katujengi-ilmiön pelätty kasvu. Tiedämme mm. kouluterveyskyselyiden pohjalta, että suuri osa lapsista ja nuorista on tyytyväisiä elämäänsä ja voi hyvin. Mutta, osan hyvinvointia kuormittavat sairastelu, ahdistuneisuus, kiusaaminen tai sosiaalisten tilanteiden pelko, joiden taustalla voi olla monia erilaisia tekijöitä. Mihin kirjastot tässä keskustelussa sijoittuvat ja mitä kirjastokenttä voi tehdä nuorten hyvinvoinnin tukemiseksi?
AKEpampas nostaa vuoden 2024 toiminnassaan nuoret keskiöön. Kirjastot toimivat kunnissa tärkeinä ja turvallisina kokoontumispaikkoina tarjoten toimintaa ja sisältöä nuorten arkeen. Vuoden aikana on tarkoitus löytää hyviä tapoja toimia yhteistyössä kuntien nuorisotoimien kanssa, hakea avauksia hyvinvointialueiden suuntaan, sekä lisätä tapoja hyödyntää Harrastamisen Suomen mallia paremmin kirjastojen näkökulmasta.
Teema Nuoret on läpileikkaava osa AKEpampaksen toimintaa mm. koulutuksissa, podcastissa ja vuoden opintomatkaan liittyen.
2. Haastavat kohtaamiset kirjastossa
AKEpampas painottaa vuoden 2024 toiminnassaan toisena teemana aihetta “Haastavat kohtaamiset kirjastossa”. Olemme kirjastovierailuilla huomanneet, kuinka nuorten ja aikuisten asiakkaiden oireilu ja huono käyttäytyminen heijastuu kirjastotyön arkeen, aiheuttaen toisinaan jopa vaaratilanteita. Pyrimmekin tarjoamaan riittäviä välineitä haastavista tilanteista selviämiseen kirjaston arjessa, syventävän koulutussarjan kautta. Koulutussarjassa käsitellään erilaisten haastavien asiakastilanteiden kohtaamista ja purkamista turvallisesti.
Toimintamuodot
Materiaalipankki
Teetetään Akepampas.fi -sivulle materiaalipankki alueen kirjastojen käyttöön. Materiaalipankki sisältää työryhmien ja alueen kirjastojen tuottamaa aineistoa, josta kaikki voivat hyötyä; esim. lukuhaasteita, kampanjoita ja toimintamalleja. Lisäksi kerätään hyviä ideoita ja käytänteitä.
AKEpampas kuratoi, kuvailee, tägittää ja vinkkaa materiaalipankin sisältöä alueen kirjastoille.
Kuljetukset ja laitteet:
AKEn lainattavien laitteiden ja laatikoiden kustannustehokkaampaa kuljetustapaa selvitetään. Verkkosivuille teetetään varauskalenteri materiaalipankin yhteyteen. Lainattavien laitteiden käyttäjäkoulutuksia voidaan viedä työryhmiin.
Koulutukset
Koulutukset tukevat vahvasti vuoden kahta pääteemaa. Käytetään osaamisen edistämiseen myös vaihtoehtoisia kanavia, kuten AKEpampaksen ”Pinnalla – Flytande” -podcastia.
– ART-koulutussarja Nuoret- ja Haastavat kohtaamiset kirjastossa -teemoihin liittyen. Järjestetään suomeksi ja ruotsiksi livenä keväällä + etäoptio syksyllä (riippuen kysynnästä)
– Mielenrauha: Nuorten kohtaaminen ja häiriötilanteet
– Trafi-koulutus kirjastoautokuljettajille
– Pelipäivä toteutetaan Lahden AKEn kanssa yhteistyössä
– Liboppi-kurssi, aihe auki vielä, tehdään budjettiin varaus
– Bokkarusellen Åke-yhteistyön vuosittainen Bokkarusellen järjestetään myös 2024, tammikuussa.
Podcast “Pinnalla – Flytande”, Spotifyssa
Julkaisukuukausi, teema, vastuuhenkilö, kieli, osallistujat
- Tammikuu: Tapahtumatuotanto kirjastoissa/Annika ja Max
- Helmikuu: Lukemisen edistäminen/Annika
(mahdollisesti Sini Helminen ja Minna Möhr) - Maaliskuu: Kirjastopalveluiden monimuotoisuus pohjoismaissa/Jimmy (på svenska)
- Huhtikuu: Tekoäly kirjastoissa/Anneli (på svenska)
- Toukokuu: Uudet toimintamallit / Kai
- Syyskuu: Kirjastojen vaikuttavuus /Annika (på svenska)
- Lokakuu: Jatkuva oppiminen / Anneli (på svenska)
- Marraskuu: Aktiivinen kansalaisuus / Kai
- Joulukuu: Kestävä kehitys/Annika (Leila Sonkanen?)
Mentorointi: Toteutetaan viime vuoden tapaan yhteistyössä usean AKE-kirjaston kanssa; teemana “Hiljainen tieto”.
Kirjastokäynnit: Jatketaan kirjastokäyntejä alueella; paras tapa pitää yllä yhteyttä ja olla tukena, on tavata livenä tai säännöllisesti etäyhteyksillä. Keskustelut tukee AKEn ja kirjastojen toimintaa.
Työryhmät on hyvä työkalu, musiikki uutena hakee vielä muotoaan, senioriryhmät kaipaa myös struktuuria. Tulevan vuoden tavoitteet asetetaan loppuvuodesta 2023. Keskitytään näiden kehittämiseen ja jatketaan jo hyvin vakiintuneita, kuten Lanukkaat / Barnpampas. Ryhmät luovat mm. toimintamalleja, joita voi kopioida muihin kirjastoihin; kaikkien ei tarvitse osallistua kaikkiin työryhmiin, mutta kaikki voivat hyötyä niistä.
Lanukkaiden ja Barnpampaksen yhteinen Lastenkirjastotyön päivä on maaliskuussa.
Digiryhmän tarkoituksena on auttaa kirjastojen henkilökuntaa digiasioissa. Alkuvaiheessa kartoitetaan, minkälaiselle tuelle on tarvetta ja minkälaisilla tasoilla. Tuen tarve voi liittyä älypuhelimiin, tabletteihin, kannettaviin tietokoneisiin, Internetiin, sovelluksiin, sovelluskauppoihin jne. Ryhmä avustaa kirjastoja digituen järjestämisen mallien kanssa, esim. Vaasan kaupunginkirjastossa olevan digitalkkari-palvelun tapaisessa toiminnassa.
Opintomatka Nuoret-teemaan liittyvä yhden päivän matka, tarkentuu myöhemmin.
Projekti: Oppimisen karttakirja yhteistyössä Rovaniemen ja Kuopion AKEn kanssa. Muoto on verkkojulkaisu. Julkaisu osittain huhtikuun AKE-koordinaattoritapaamiseen mennessä. AKEpampas tuottaa osan sisällöstä, alustavia aihevaihtoehtoja:
· Millä lailla sinä opit? (erilaiset oppimistyylit ja oppijat, motivaatio, omat vahvuudet ja itsetuntemus ja –arvostus)
· Työssä oppiminen
· Vertaisoppiminen
· Pedagogia on johdattelua ja kannustamista arjen tilanteissa
· Kirjastolaisen vinkit oppimiseen
Muuta
Johtajatapaamiset Kartoitetaan onko alueen kirjastojohtajilla tarvetta ja kiinnostusta tavata säännöllisen epäsäännöllisesti esim. aamukahviperiaatteella jonkin tietyn aiheen äärellä. Tulee tukea johtajien työtä ja antaa vertaistukea, ei tarkoituksena olla päällekkäistä toimintaa kimppojen kanssa. Johtajapäivä järjestetään loka-marraskuussa mm. seuraavan vuoden toimintasuunnitelmaan liittyen.
Toiminnan arviointi ja seuranta AKEpampas kehittää ja kartoittaa arviointi- ja seurantatapoja, jotta toimintaa pystytään paremmin mittaamaan, jäsentämään ja kohdentamaan.
Olemme vihdoinkin saaneet yhteisen alueellisen sijaispankin avattua. Lista on vielä hyvinkin suppea, joten nyt kaipaamme sijaispankkiin henkilöitä, jotka haluavat ilmoittautua sijaisiksi Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueen kirjastoihin (lomakkeella on myös mahdollisuus ilmoittautua vain tietyn alueen kirjastoihin). Kaikki kiinnostuneet voivat ilmoittautua, mutta erityisesti toivomme harjoittelijoita, opiskelijoita, määräaikaisia sekä jo nyt sijaisuuksia tekijöiden hakemuksia. Lista ei ole julkinen, vaan listaa voi kysyä nähtäväksi vain meiltä AKEsta.
Täältä löydät linkin lomakkeeseen. Lomakkeen linkkiä saa jakaa kaikille kiinnostuneille sekä alla myös qr-koodi lomakkeeseen
Lomakkeen täyttämiseen menee jonkin aikaa, riippuen kuinka hyvin haluaa täyttää mm. työ ja koulutushistorian yms. Muutama kohta on palkollinen, kuten yhteistiedot, jotta kirjastojen on helpompi tavoittaa haluamansa henkilön, mutta muuten lomake on hyvin vapaasti täytettävissä.
AKEpampas pilotprojekt i service design har nu nått sitt slut! Slutseminariet, där resultaten presenterades, hölls onsdagen den 1 februari via Zoom. Nu publiceras även slutrapporten från projektet och under våren öppnas en Liboppi-kurs i service design, vilken gjorts inom projektet. Länk till slutrapporten hittas längst ner i denna text.
Projektet som pågick under 2021-2022 riktade sig huvudsakligen till små bibliotek, vilka ofta har begränsat med resurser, såväl pengamässigt som i tid och personalresurser. Målet var att de deltagande biblioteken med hjälp av service design skulle kunna utveckla en del av sin verksamhet. De metoder och arbetssätt biblioteken fått lära sig i projektet kan de även ha nytta av i framtida utveckling av verksamheten. Många bibliotek brottas med liknande frågor och problem, och tanken med projektet var därför att dokumentera och rapportera om resultaten, lösningarna och erfarenheterna så att andra bibliotek skulle kunna ha nytta av dem. I slutrapporten presenteras de resultat och lösningar som biblioteken kommit fram till under projektets gång.
I projektet deltog åtta bibliotek från hela AKEpampas-området (Österbotten, Södra Österbotten och Mellersta Österbotten). De deltagande biblioteken var, Kronoby kommunbibliotek, Lappajärvi kommunbibliotek, Lestijärvi kommunbibliotek, Nurmo bibliotek i Seinäjoki, Brändö bibliotek i Vasa, Pedersöre kommunbibliotek, Vetil kommunbibliotek och Lillkyro bibliotek i Vasa.
Inom projektet ordnades både biblioteksvisa och gemensamma workshopar för de deltagande biblioteken. Workshoparna leddes av experter inom service design. Samarbetspartner för workshoparna som ordnades år 2021 var Tuomas Harviainen och för år 2022 Design Studio Muotohiomo, där teamet bestod av verkställande direktör Pekka Toivanen, service designer Riikka Ahonen och AD/service designer Tuomo Väänänen.
Sammanlagt hölls 21 workshopar, varav fem var gemensamma. Under de gemensamma workshoparna fick de deltagande biblioteken dels lära sig teori och metoder som används inom service design och dels berätta om och diskutera det egna projektet med de andra deltagarna. På så vis kunde biblioteken också få inspiration och tips från de andra deltagande biblioteken. Under de biblioteksvisa workshoparna låg fokus på det egna bibliotekets utmaningar. Mellan workshoparna jobbade biblioteken på egen hand med sina utvecklingsprojekt, med stöd av AKE.
Projektet avslutades i slutet av år 2022. Alla deltagande biblioteks utvecklingsprojekt hann av olika orsaker inte färdigställas och arbetet fortsätter därför efter att själva projektet avslutats. Poängteras bör, att en service heller aldrig blir 100 % färdig, utan den behöver regelbundet utvärderas och vidareutvecklas i takt med att samhället omkring den förändras!
AKEpampaksen palvelumuotoilun pilottihanke on nyt päättynyt! Loppuseminaari, jossa tulokset esiteltiin, pidettiin keskiviikkona 1 helmikuuta Zoomin kautta. Hankkeen loppuraportti on nyt julkaistu ja hankkeessa tuotettu palvelumuotoilun Liboppi-kurssi avataan kevään aikana. Linkki loppuraporttiin löytyy tämän tekstin lopusta.
AKEpampaksella on vuosina 2021–2022 ollut palvelumuotoilun pilottihanke. Hanke oli suunnattu lähinnä pienille kirjastoille, joilla on usein rajalliset resurssit niin rahan, ajan kuin henkilökunnankin suhteen. Tavoitteena oli, että mukana olevat kirjastot voisivat palvelumuotoilun avulla kehittää osaa toiminnastaan. Niistä menetelmistä ja työtavoista, jotka kirjastot ovat oppineet hankkeessa, voi olla hyötyä myös toiminnan kehittämisessä tulevaisuudessa. Monet kirjastot kamppailevat samanlaisten asioiden ja ongelmien parissa, ja hankkeen ajatuksena oli siksi dokumentoida ja raportoida tulokset, ratkaisut ja kokemukset niin, että muut kirjastot voivat hyötyä niistä. Loppuraportissa esitellään ne tulokset ja ratkaisut, joita kirjastot ovat saavuttaneet hankkeen aikana.
Hankkeeseen osallistui kahdeksan kirjastoa koko AKEpampas-alueelta (Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa). Mukana olevat kirjastot olivat Kruunupyyn kunnankirjasto, Lappajärven kunnankirjasto, Lestijärven kunnankirjasto, Nurmon kirjasto Seinäjoelta, Palosaaren kirjasto Vaasasta, Pedersören kunnankirjasto, Vetelin kunnankirjasto ja Vähänkyrön kirjasto Vaasasta.
Hankkeen puitteissa järjestettiin sekä kirjastokohtaisia että yhteisiä työpajoja mukana oleville kirjastoille. Työpajoja johtivat palvelumuotoilun asiantuntijat. Vuonna 2021 järjestettyjen työpajojen yhteistyökumppaneina olivat Tuomas Harviainen ja vuonna 2022 Design Studio Muotohiomo, jonka tiimin muodostivat toimitusjohtaja Pekka Toivanen, palvelumuotoilija Riikka Ahonen ja AD/ palvelumuotoilija Tuomo Väänänen.
Yhteensä järjestettiin 21 työpajaa, joista viisi oli yhteisiä. Yhteisten työpajojen aikana mukana olleet kirjastot saivat sekä oppia palvelumuotoilun teoriaa ja siinä käytettäviä menetelmiä, että kertoa ja keskustella omista hankkeista muille osallistujille. Tällä tavoin kirjastot saivat myös inspiraatiota ja vinkkejä muilta mukana olevilta kirjastoilta. Kirjastokohtaisissa työpajoissa keskityttiin oman kirjaston haasteisiin. Työpajojen välissä kirjastot toimivat itsenäisesti kehityshankkeidensa kanssa AKEn tukemina.
Hanke päättyi vuoden 2022 lopussa. Kaikkien mukana olleiden kirjastojen kehittämishankkeet eivät ehtineet eri syistä valmiiksi, ja työ jatkuu itse hankkeen päättymisen jälkeen. On kuitenkin korostettava, että palvelu ei tule koskaan täysin valmiiksi, vaan sitä täytyy säännöllisesti arvioida ja kehittää edelleen sitä mukaa kuin yhteiskunta ympärillä muuttuu!
Liboppi on Suomen yleisten kirjastojen henkilökunnalle luotu Moodle-pohjainen verkko-oppimisalusta, jossa on mahdollista suorittaa erilaisia kursseja itsenäisesti opiskellen. Kuulostaapa hienolta, vai mitä? Kyseessä on kuitenkin ihan arkinen asia, jonka tarkoitus on yksinkertaisesti helpottaa mahdollisuutta ottaa uusia asioita haltuun, omassa tahdissa ja omien tarpeiden mukaan.
Libopissa on kaikille yhteisiä kokonaisuuksia ja alueellisia kokonaisuuksia. Osallistumiseen tarvitaan kurssiavain, joka löytyy AKEpampaksen infokirjeestä (ja Annelilta ja Tanjalta). Kerran avaimen syötettyäsi on kurssi jatkossa sinulle aina ns. auki. Libopissa on paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä sisältöä, selkokielestä ja englannin kielestä lastenkirjastotyön sisältöpakkiin ja Lukuluxiin (eli lukemattomien aikuisten ohjaamiseen työkaluja tarjoavaan kokonaisuuteen).
Miltä kurssin suorittaminen Libopissa tuntuu?
Sirpa Tuomisto, erikoiskirjastonhoitaja Kokkolan kaupunginkirjastosta testasi pyynnöstämme Libopin selkokielen kurssia. Kiitos Sirpa sinulle! Sirpan työnkuvaan kuuluu erilaisia kirjoittamishommia, virallisemmista vapaamuotoisempiin teksteihin. Hän kuvaa itse olevansa kapulakielen mestari, jolle hyvin yksinkertainen kieli tuottaa ajoittain haasteita. Selkokieli on hänelle jo ennestään tuttua aiemmista koulutuksista, mutta kuten monessa muussakin asiassa, myös selkokielessä kertaaminen kannattaa. Asiat on taas helpompi muistaa siinä käytännön työssä.
Liboppi ympäristönä tuotti aluksi Sirpalle hieman harmaita hiuksia, mutta käytön myötä siellä liikkumiseen alkoi tottua. Uloskirjautumispainikekin löytyi viimein sieltä yläosan keskiosasta, jonne se omaa nimeä napsauttaessa tulee esiin. Ei siis oikeaan yläkulmaan. Libopissa on siis omat niin sanotut omituisuutensa (niin kuin meillä kaikilla), mutta niihin kyllä tottuu.
Opiskeleminen Libopissa antaa Sirpan mielestä hienon mahdollisuuden oppia uutta omaan tahtiin ja oman työn ehdoilla. Kaikkiin itseä kiinnostaviin koulutuksiin ei vain ihan käytännön syistä ole mahdollista osallistua, ja silloin Liboppi tarjoaa todella hyvän mahdollisuuden kehittää osaamistaan silloin, kun se itselle sopii. Hienoa on myös se, että Liboppia voi käyttää missä vain ja miltä koneelta vain; näin on mahdollista hyödyntää esimerkiksi etätyöpäiviä osaamisen kehittämiseen. Tulevaisuuden työelämä on menossa entistä enemmän siihen, että on jatkuvasti opittava ja opiskeltava uutta. Tähän Liboppi tarjoaa loistavan mahdollisuuden.
Mitä opiskelu Libopissa vaatii?
Libopissa opiskelu vaatii Sirpan mielestä jonkin verran viitseliäisyyttä, aikatauluttamista ja motivaatiota – etenkin, jos haluaa suorittaa kokonaisen kurssin. Se, että kurssit on jaettu osioihin helpottaa työskentelyä paljon, kun voi edetä rauhassa ja selkeästi osio kerrallaan. Myös sen jonkin tietyn asian poimiminen omaan käyttöön koko kurssista on helppoa, kun kokonaisuus on jaettu selkeisiin osiin.
Sirpan vinkit Liboppi-opiskelijalle ovat:
- Varaa aikaa opiskeluun!
- Kärsivällisyys on valttia!
- Varustaudu riittävän hyvillä välineillä, jotta voit seurata esimerkiksi videoita sujuvasti.
- Uteliaisuus on hyväksi – eli toisin sanoen tiedonjano. Se toimii myös motivoivana tekijänä. Onneksi meillä kirjastolaisilla tiedonjanoa riittää!
Selkokielen perusteet -liboppikurssi
Kuten aiemmin todettua, Sirpalla oli jo aiempaa kokemusta selkokielestä. Hän vinkkaakin, että kurssi on hyvää kertausta selkokielen koulutuksille, mutta myös kaikille muille hyvä, kattava ja innostavakin paketti selkokielestä. Videot olivat selkeitä ja Riikka Tuohimetsän esiintyminen luontevaa. Tehtävissä riitti haastetta myös sille, joka on jo hieman tutustunut selkokieleen. Kirjastolaiset ovat usein hyviä kapulakielessä, jolloin selkokielen koulutuksesta on paljon ihan konkreettista apua. Täsmävinkkinä Sirpa muistuttaakin avaamaan käsitteitä tehtäviä tehdessä. Niin, ja kirjavinkkausosio on tosi hyvä, se ainakin kannattaa käydä kurkkaamassa kurssin sisällöstä!
Entä miten kävi oppimisinnon Selkokielen perusteet –kurssin jälkeen? Hyvin – Sirpa löysi seuraavaksi itsensä Microsoft 365 –kurssin parista. Uskallatko sinä kokeilla?
Meillä on alueellamme 3 kirjastokimppaa ja kimppoihin kuulumaton Vaasan kaupunginkirjasto. Miten viime vuosi meni eri puolilla aluettamme, ja mitä on menossa tänä vuonna missäkin? Tässä Kokkolan kirjastotoimenjohtajan Susann Forsbergin (Anders-kirjastot), Seinäjoen kirjastotoimenjohtajan Kirsti Länsikallion (Eepos-kirjastot), Vöyrin kirjastonjohtajan Marina Sandströmin (Fredrika-kirjastot) sekä Vaasan kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtajan Marita Aholan välittämät kuulumiset.
Viime vuosi ei ollut helppo kenellekään. Mutta miten se meni?
Viime vuosi oli koronan vuoksi haastava kaikille. Anders-kirjastoissa sekä kävijä- että lainausmäärät pienenivät. Valoa vuoteen toi omatoimikirjastopalvelujen kehittäminen koko alueella; uudet omatoimikirjastot avattiin Koivuhaassa Kokkolassa sekä Kaustisilla ja Toholammilla. Eepos-kirjastojen alueella jouduttiin kevään sulun lisäksi rajoittamaan toimintaa myös syksyllä muutamissa kirjastoissa, mikä heijastui lainaus- ja kävijämääriin. Silti valtakunnallisesti vertaillen Eepos-kirjastojen lainaukset ovat hyvällä tasolla. Eepos-kirjastot ottivat käyttöön myös hankintaportaalin, joka on jo tuonut säästöjä. Kimpalla on hankintasopimus kirjastokirjallisuudesta kahden toimittajan kanssa, ja hankintaportaali kilpailuttaa jokaisen yksittäisen hankinnan toimittajien välillä. Kätevää!
Fredrika-kirjastot pärjäsivät niin hyvin kuin vain mahdollista. Lainausluvut tietenkin laskivat, mutta monen loppuvuosi oli silti vahva. Fyysisten käyntien määrät laskivat koronatilanteen myötä, mutta lainausmäärät olivat olosuhteista huolimatta vakaat. Vaasassa koronan lisäksi kurittivat myös säästöpaineet ja sitä kautta lomautukset ja hankintakiellot (vain välttämättömimmät aineistot hankittiin). Lainausmäärät saavuttivat lähes niille asetetut tavoitteet.
Digiloikka
Koronan värittämä vuosi toi mukanaan suuren digiloikan jokaiseen kirjastoon. Koulutukset siirtyivät verkkoon, ja henkilökunta oppi hienosti ottamaan haltuun uusia työvälineitä ja tapoja tehdä asioita. Anders-kirjastot toteuttivat viime vuonna virtuaalisia kirjailijavierailuja ja kirjavinkkauksia. Myös alakoululaisille suunnattu digilukudiplomi https://digitaalinen-lukudiplomi.webnode.fi/ otettiin käyttöön syksyllä 2020. Se sopii kaikenlaisille lukijoille lukutasosta tai lukumausta riippumatta. Lukemisen edistäminen virtuaalisesti näyttääkin vahvasti olevan se keino, jolla kirjastot jatkossa paremmin puolustautuvat poikkeusolojen aiheuttamia ongelmia vastaan.
Myös Vaasassa henkilökunta siirtyi joustavasti, kekseliäästi ja periksiantamattomasti verkkoon ja digitaaliset tapahtumat saavuttivat jopa paremmin kuin lähitapahtumat, ja erilaista yleisöä. Tapahtumiin osallistujia oli viime vuonna jopa enemmän kuin edellisvuonna jolloin koronaa ei vielä ollut, n. 21 000. Jatkossa tullaan tekemään tapahtumia niin diginä, hybridinä kuin livenäkin. Kun digituen tarjoaminen oli mahdotonta paikan päällä, tarjosi Digitalkkari digitukea etänä.
Eepos-alueella Satusirkus-hankkeen sirkuskiertueen keskeytyessä tehtiin kirjastoklovni Jojon videot Kirjastokaistalle. Muutoinkin kirjastoissa otettiin nopeasti digitaalisia välineitä käyttöön ja järjestettiin etätapahtumia. Kurikassa syntyi oma live-kanava, ja Eepokselle oma YouTube-kanava. Somekanavat otettiin tehokäyttöön, verkkoaineistoja vinkattiin ja digitukeakin tarjottiin etänä. Syksyn huippukohta oli ilman muuta Rakkaudesta kirjaan –palkinto, jonka sai Eepoksen Lukuliekki-peli Helsingin kirjamessuilla.
E-materiaalit
E-materiaalien käyttö nousi viime vuonna, ja siihen myös vastattiin. Fredrikassa uudesta palvelusta Viddlasta tuli yhä suositumpi vuoden mittaan. Eepoksessa e-kirjahankintoihin satsattiin lisämääräraha. Kirjastokinokin saatiin sopivasti käyttöön 1.4.2020. Myös Andersissa sosiaalisen median käyttöönotto ja digitaalisten aineistojen markkinointi sai e-aineistojen käyttöasteen kiitettävään nousuun kaikissa kirjastoissa. Vaasassakin pystyttiin vastaamaan kasvaneeseen kysyntään ja tarjoamaan asiakkaille aikakauslehtiä digitaalisessa muodossa etäkäyttömahdollisuudella.
Miltä tämä vuosi näyttää yleensä? Onko jotain, mitä erityisesti halutaan nostaa esiin?
Jokaisen tunnelmat ovat toiveikkaat, ja jokaisessa kirjastossa henkilökunta odottaa jo sitä, että pääsee tekemään töitään täysillä. Vaasassa tämä vuosi näyttää sekä koronan että säästöjen mukaan paremmilta. Palveluiden asteittainen avaaminen on luonut uskoa tulevaisuuteen. Kaikesta selvittiin ja kaikesta selvitään! Maaliskuusta lähtien Vaasan verkkokirjasto on toiminut täysin Finnassa: https://vaasankirjasto.finna.fi/. Myös Eepoksessa nähdään valoa tunnelin päässä, ja toiveet suhteellisen normaalista syksystä ovat korkealla. Tapahtumia ja käyttäjäkoulutuksia on tarkoitus järjestää vähintään entiseen malliin. Toivo ja usko siihen, että asiakkaat palaavat kirjastoihin sitten, kun kaikki palvelut saadaan jälleen avata on suuri. Muutamissa kirjastoissa, kuten Laihialla ja Ähtärissä, remontoidaan tiloja ja Nurmon kirjasto on saamassa uudet tilat. Omatoimikirjastoja avataan koko ajan lisää. Ilmajoki ja Kurikka saivat avustusta kirjastoauton hankintaan ja suunnittelu on siellä varmasti jo täydessä käynnissä! Fredrika-kirjastot ottivat 1.3. käyttöön uudet verkkosivut https://fredrika.finna.fi/, ja niiden kehittäminen omia tarpeita vastaaviksi on vienyt eniten aikaa alkuvuodesta. Vielä on paljon opittavaa, mutta osaavan henkilöstön avulla suurin osa asioista on ratkennut. Myös Andersissa tunnelmat ovat positiiviset ja odottavat.
Mihin keskitytään erityisesti tänä vuonna?
Fredrika-kirjastoissa ei tänä vuonna ole muita suuria yhteistyössä toteutettavia projekteja kuin Finna-verkkokirjaston kehittäminen kirjastokimpan asiakkaille niin käyttäjäystävälliseksi kuin mahdollista. Kimpassa tehdään tiivistä yhteistyötä e-aineistojen tiimoilta ja jaetaan tietoa palveluista ja mahdollisuuksista, joista kaikki voisivat hyötyä.
Eepos-kirjastot keskittyvät viestinnän kehittämiseen. Viestintäsuunnitelma on valmistumassa ja markkinointikampanjoita on suunnitteilla. Tavoitteena on, että Eepos-alueella kaikki tietäisivät, mikä Eepos on. Uusille kuntapäättäjille halutaan kertoa kirjaston merkityksestä kuntalaisille ja Eepos-yhteistyön tuomista hyödyistä. Rakkaudesta kirjaan –palkintosummalla juurrutetaan Lukuliekki-peliä entistä paremmin alueen kouluille. Lukeva kunta –hanke kattaa suuren osan Eepos-alueesta ja lukutaitoa edistetään yhteistyössä koulujen kanssa. Kokoelmien kehittämistä varten kirjastojärjestelmään hankittiin analyysityökalu.
Vaasan kaupuginkirjastossa ”Koko Vaasa lukee” jalostetaan pysyväksi brändiksi tämän vuoden aikana. Ristinummen kaupunginosassa on käynnissä alueen kehittämishanke, jossa kirjasto on yhtenä toimijana tiiviisti mukana. Varhaiskasvatuksen kanssa kehitetään ja laajennetaan kirjastopolkua. Tapahtumiin panostetaan, kaikissa muodoissaan. Digitaalisten palveluiden kehittäminen saavutettavuus niiden kärkenä on myös asia, johon keskitytään.
Anders-kirjastoissa panostetaan tänä vuonna erityisesti verkon mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Virtuaalisia kirjailijavierailuja ja kirjavinkkauksia jatketaan. E-aineiston käytön kasvusta johtuen etäkäyttöisten aineistojen tarjontaa lisättiin vuodelle 2021. Digilukudiplomin hyödyntämistä jatketaan täysillä myös tänä vuonna.
Millaisia hankkeita alueellanne on tai tulee olemaan käynnissä tänä vuonna?
Eepos-kirjastojen uusi yhteinen hanke on jatkoa Vieläkin parempi Eepos –hankkeelle. Nyt keskiössä ovat heikosti lukevien nuorten aikuisten lukutaidon tukeminen, asukkaiden osallisuuden ja yhteiskunnallisen keskustelun edistäminen sekä Eepos-kirjastojen strategisen kehittämisen jatkuvuus. Alueen kirjastot saivat avustusta myös omille hankkeilleen. Niillä edistetään lukemista ja avataan uusia omatoimikirjastoja.
Vaasassa on käynnissä ja käynnistymässä lukutaitoon liittyviä hankkeita: Nuoret kirjastoon jatkuu lokakuun loppuun. Myös Elämäni sanat/Orden i mitt liv –hanke jossa hyödynnetään draamaa ja sanataidetta, jatkuu yhä. Tänä vuonna alkaa myös Arki sujuu, lukeminen sujuu/Läsandet flyter, vardagen flyter, jossa keskitytään erityisesti syrjäytymisvaarassa oleviin ja nuoriin aikuisiin. Vaasan hallinnoima, yhteistyössä Seinäjoen ja Jyväskylän kanssa toteutettava yrittäjiin kohdistuva hanke on myös yksi tänä vuonna aloittavista hankkeista.
Anders-kirjastoissa lukemisen edistäminen on perinteisesti ollut kirjastokimpan vahvaa osaamista ja hankeavustuksilla jatketaan tätä työtä myös vuonna 2021. Lisäksi jatketaan työtä omatoimikirjastojen lisäämiseksi (Kälviän kirjasto) ja monikulttuurisuuden tukemiseksi.
Fredrika-kirjastoissa ei tänä vuonna ole yhteistä hanketta, vaan kirjastot ovat tehneet enemmän omia hankehakemuksia. Tänä vuonna kirjastoissa on hankkeita liittyen lukemisen edistämiseen ja sanataiteen hyödyntämiseen, yhteistyön tiivistämiseen yhdistysten kanssa ja omatoimikirjastoihin panostamisen lisäksi. Ensi vuodelle pyritään suunnittelemaan jälleen yhteinen projekti.
Vi har på vårt område 3 bibliotekssamarbeten, samt Vasa stadsbibliotek som inte hör till något av dessa. Hur gick förra året i olika delar av området, och vad är egentligen på gång i biblioteken i år? Här är vad Vörås bibliotekschef Marina Sandström (Fredrikabiblioteken), Karlebys biblioteksdirektör Susann Forsberg (Anders-biblioteken), Seinäjokis biblioteksdirektör Kirsti Länsikallio (Eepos-biblioteken) och Vasas kultur- och biblioteksdirektör Marita Ahola berättade om det senaste året och nuläget.
Fjolåret var inte lätt för någon. Men hur gick det egentligen?
Fjolåret var utmanande för alla på grund av coronan. I Anders-biblioteken minskade både besök och utlåning. Men det som gav en guldkant till året var utvecklandet av meröppna bibliotek i hela området; nya meröppna bibliotek öppnades i Björkhagen i Karleby, i Kaustby och i Toholampi.
Eepos-området måste begränsa verksamheten i några bibliotek inte bara på våren utan också på hösten, och det syntes i besökarantalet och utlåningen. Men ändå är utlåningen på bra nivå på området, då man jämför med hela Finland. Eepos-biblioteken tog också i bruk en anskaffningsportal, som redan medfört inbesparingar. Eepos har anskaffningsavtal med två leverantörer om biblioteksmaterialet (böcker), och anskaffningsportalen konkurrensutsätter varje anskaffning mellan de här två leverantörerna. Behändigt!
Fredrikabiblioteken klarade fjolåret så gott de kunde. Utlåningen gick förstås ner men många avslutade ändå året starkt. Antalet fysiska besök sjönk, av naturliga skäl, men utlåningen var trots omständigheterna stabil. I Vasa var det inte bara coronan, utan också inbesparingstrycket med sina följder som anskaffningsförbud (endast det nödvändigaste materialet anskaffades) och permitteringar, som retade. Utlåning nådde ändå nästan målet.
Digisprånget
Ett år färgat av corona förde med sig ett stort digisprång till varje bibliotek. Fortbildningarna flyttades till nätet och personalen lärde sig på ett fint sätt att ta i bruk nya verktyg och sätt att göra saker. I Anders-biblioteken hade man ifjol virtuella författarbesök och bokprat. Också det digitala läsdiplomet https://digitaalinen-lukudiplomi.webnode.fi/ som är riktat åt årskurserna 1-6 togs i bruk 2020. Läsdiplomet passar alla oberoende av läskunnighetsnivå och boktycke. Att främja läsandet virtuellt verkar vara det sätt som biblioteken kan försvara sig mot undantagsförhållanden i fortsättningen.
Även i Vasa övergick personalen flexibelt, påhittigt och outtröttligt till nätet och de digitala evenemangen nådde även fler än fysiska evenemang, samt annorlunda publik. Deltagarna i olika evenemang var även mera som det corona-fria året före, ca. 21 000. I framtiden kommer evenemang vara både i digital format, hybrid och live. Så länge det inte var möjligt för huvudbibliotekets Digistöd att fungera fysiskt i biblioteket erbjöds det på distans.
Då Satusirkus-projektets cirkus-turné avbröts i Eepos, gjordes biblioteksclownen Jojos videor till Bibliotekskanalen. Biblioteken tog annars också snabbt i bruk olika verktyg och ordnade distansevenemang. I Kurikka föddes en egen live-kanal och Eepos fick en egen YouTube-kanal. Sociala medier togs effektivt i användning och man tipsade om materialet på nätet och erbjöd även digistöd på distans. Höjdpunkten på hösten var nog Rakkaudesta kirjaan-priset som Eepos-bibliotekens Lukuliekki-spel fick under Helsingfors bokmässa.
E-materialet
Användningen av e-material ökade ifjol och biblioteken svarade också på efterfrågan. I Fredrika-biblioteken blev den nya streamingtjänsten Viddla mer och mer populär. I Eepos satsade man extra pengar på e-materialet, vilket syns i utlåningen. Kirjastokino togs i bruk just passligt 1.4.2020. Också i Anders-biblioteken resulterade en satsning på sociala medier och marknadsföring av det digitala materialet i en berömvärd ökning av användningen. Även i Vasa kunde man, trots besparingar, svara på den ökade efterfrågan och erbjuda digitala tidskrifter man kan läsa hemifrån åt kunder.
Hur ser det här året ut i allmänhet? Är det någonting speciellt man vill lyfta fram?
Stämningen för alla är hoppfull och i varje bibliotek väntar personalen redan på tiden då de kan jobba till fullo. I Vasa ser det här året bättre ut sett ut både corona- och inbesparingssynvinkel. Det gradvisa öppnandet av servicen har skapat förtroende för framtiden. Vi klarade allt, och allt klarar vi! Sedan mars har Vasas nätbibliotek fungerat helt i Finna: https://vaasankirjasto.finna.fi/. Också i Eepos ser man ljus i ändan av tunneln och förhoppningarna om en relativt normal höst är på hög nivå. Evenemang och användarutbildningar har man planerat att ordna åtminstone i samma takt som förr. Hoppet och tron på att kunderna återkommer till biblioteken då man har fått öppna alla tjänster igen är stor. Några av biblioteken, som Laihela och Etseri, håller på att renovera utrymmen, och Nurmo bibliotek ska få nya utrymmen. Det öppnas hela tiden fler meröppna bibliotek. Ilmola och Kurikka fick bidrag för anskaffning av en ny bokbuss, och planeringen är säkert redan i full fart där. Fredrikabiblioteken tog fr.o.m. 1.3 i bruk sina nya webbsidor fredrika.finna.fi och har lagt mest energi på att få dem att fungera enligt behoven. Det är ännu en del kvar att lära men med kunnig personal har det mesta löst sig. Också i Anders-biblioteken är stämningen positiv och förväntansfull.
Vad fokuserar man speciellt på i år?
Fredrikabiblioteken har inget stort samarbetsprojekt i år utan fokuserar på att få den nya Finna-sida att bli så användarvänlig som möjligt för kunderna. Biblioteken samarbetar kring e-material och delar information om tjänster och möjligheter som kan vara till fördel för alla inom samarbetet.
Eepos-biblioteken fokuserar på utveckling av kommunikationen. Kommunikationsplanen blir snart färdig och marknadsföringskampanjer planeras. Målet är att alla i Eepos-området skulle känna till vad Eepos är. Man vill berätta för kommunens nya beslutsfattare om bibliotekets betydelse för alla invånare i kommunen och fördelarna med Eepos-samarbetet. Med hjälp av Rakkaudesta kirjaan-prissumman vill man låta Lukuliekki-spelet få ännu bättre fäste i områdets skolor. En läsande kommun-projektet täcker största delen av Eepos-området och läskunnighet främjas i samarbete med skolorna. För utvecklingen av samlingarna skaffades ett analyseringsverktyg.
I Vasa stadsbibliotek har ”Hela Vasa läser” förfinats till ett bestående brand under detta år. I stadsdelen Korsnäståget har man startat ett utvecklingsprojekt för hela stadsdelen, där biblioteket aktivt är med. Biblioteksstigen utvecklas och vidgas i samarbete med småbarnspedagogiken. Man satsar på evenemang, i alla sina former. Också digitala tjänster utvecklas, och tillgänglighet är där den sak man fokuserar på.
I Anders-biblioteken satsar man i år speciellt på att utnyttja de möjligheter som nätet erbjuder. Virtuella författarbesök och bokprat fortsätter. På grund av den ökade efterfrågan för e-materialet i fjol har utbudet ökats för året 2021. Digi-läsdiplomet utnyttjas för fullt också i år.
Hurdana projekt är på gång eller kommer att vara på gång på området i år?
Det nya projektet som Eepos har tillsammans är en fortsättning på Vieläkin parempi Eepos-projektet. Denna gång fokuserar man på unga vuxna som har dåliga läskunskaper genom att stödja deras läskunskaper, främjar invånarnas delaktighet och samhälleliga samtal, samt fortsätter att strategisk utveckla Eepos-biblioteken. Områdets bibliotek fick bidrag också för sina egna projekt. Med dessa främjar man läsandet och öppnar nya meröppna bibliotek.
I Vasa håller man på, och ska börja, med olika slags projekt kring läskunskap: Nuoret kirjastoon fortsätter ända till slutet av oktober. Också Elämäni sanat/Orden i mitt liv –projektet, där man utnyttjar ordkonst och drama, fortsätter ännu. I år börjar också Arki sujuu, lukeminen sujuu/Läsandet flyter, vardagen flyter, där man fokuserar speciellt på dem som riskerar att bli marginaliserade och unga vuxna. Samarbetsprojektet mellan Vasa (fungerar som administratör), Seinäjoki och Jyväskylä, vilket riktar sig till företagare börjar också i år.
I Anders-biblioteken har främjande av läsandet traditionellt hört till hela samarbetets starka kunnande och detta arbete fortsätter med hjälp av projektbidrag också i år 2021. Till det så fortsätter man arbetet för att öka antalet meröppna bibliotek (Kelviå bibliotek) och för att stödja mångkultur.
Fredrikabiblioteken gjorde ingen gemensam projektansökan inför i år utan alla bibliotek har enligt egna behov och visioner gjort ansökningar. De enskilda kommunerna har gjort ansökningarna för bl.a. läsfrämjande och ordkonst, fördjupat samarbete med föreningar och för att få fler meröppna bibliotek. Nästa år kommer man att ansöka om bidrag för ett nytt gemensamt projekt.
Kurkistus uraan ja kirjastoalan tulevaisuuteen
Anneli Ketosen pitkä ja arvostettu ura kirjastotoimen ylitarkastajana aluehallintovirastossa alkaa nyt olemaan takana päin, ja uudet hieman vapaamuotoisemmat eläkeläisen työhaasteet edessä – tai ihan käsillä. Tapasimme Annelin vielä alueemme yhteisillä johtajien kahveilla, ja pääsimme Vaasan kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtajan Marita Aholan johdolla kyselemään hieman hänen urastaan ja ajatuksistaan kirjastoalasta.
Annelilla on vahvat kirjastolaisen juuret, joita on kasvatettu ihan nuoresta tytöstä lähtien. Päätyminen kirjastoon töihin oli hänelle luonnollinen suunta. Eikä hän ole päätöstään katunut.
Mutta miten Anneli tuli lähteneeksi juuri näihin tehtäviin, ja millaista työelämä on ollut?
Vuonna 2001 lähdin korkeakoulukirjastosta valtion aluehallintoon, lääninhallitukseen. Olen koko elämäni ajan hakenut haasteita, ja tämä haaste osui juuri oikeaan aikaan. Ensimmäinen, sivistystoimentarkastajan titteli, kuulosti todella komealle! Organisaatiomuutoksia on tullut useampia, ja ne ovat olleet aina aika rankkoja. Vuonna 2010 kirjasto- ja nuorisoväki siirrettiin ELY-keskukseen. Sekin oli hienoa aikaa, vastaanotto oli todella hyvä, vaikka vieressä istuivatkin täysin eri alojen – viennin ja kalatalouden – ihmiset. Vuonna 2014 siirryimme takaisin virastotalolle, aluehallintovirastoon. Noin 20 vuotta on mennä hurahtanut aluehallintotöissä.
Mikä työssäsi on ollut parasta?
Kirjastoihmiset! On ollut mahtavaa työskennellä kirjastolaisten kanssa. Jossain välissä matkustaminen oli upeeta. Mutta kun niitä matkustuspäiviä alkoi olla tajuttoman paljon, yli 70 reissua vuodessa, niin hohto katosi. Pitkiä päiviä, pitkiä matkoja. Tämä etätyöaika oli hyvä eläkkeellesiirtymisvaihe. Työssä on ollut koko ajan uutta ja myös organisaatiomuutokset ovat pitäneet virkeänä. Ihan viimeisinä vuosina, kun on saatu taas rekrytoida, uudet nuoret työkaverit ovat voimaannuttaneet. Opettaminen ja neuvominen on ollut mukavaa, mutta erityisesti näiden henkilöiden tuomat raikkaat ajatukset ja näkemykset ovat antaneet paljon.
Entä työsi huonot puolet?
Liian vähäiset resurssit. Työ on muuttunut sellaiseksi, että tehdään kaikki itse. Se johtaa siihen, että työ on silppua, eikä voi keskittyä kunnolla, kun joka asia hoidetaan itse. Mutta nyt kun on saatu rekryttyä lisää porukkaa, niin se on auttanut. Kirjastoalan resurssit huolettavat yleensäkin.
Miten näet kirjastoalan kehityksen tulevaisuudessa?
Näkyvyyteen on kiinnitettävä huomiota. Mikään asia ei ole itsestään selvää, vaan siitä on kerrottava. Päättäjiin pitää olla yhteydessä. Näkyvyys ja vaikuttaminen työssä on etenkin osa esimiestyötä. Yhteydenpitoa on oltava koko ajan, on kerrottava suunnitelmat ja päivitettävä. Mutta kun tässä asiassa jaksetaan uurastaa, alkaa myös tulosta näkymään.
Kirjastot säilyvät kuten kirja säilyy, sillä lailla en pelkää. Korona-aika osoitti, että kirjastoja tarvitaan. Mutta töitä pitää tehdä, että saadaan ihmiset takaisin. Osa porukasta, erityisesti ne, jotka eivät lainaa vaan ovat käyttäneet kirjastoa muuten, ovat etääntyneet kauemmaksi. Se jengi pitäisi saada takaisin kirjastoon. Myös kirjastoautotoiminta on tärkeä lapsille ja nuorille; kirjastoja ja kirjastoautoja tarvitaan lukemisen edistämistyössä. Päättäjät voisi viedä koulun pihalle silloin, kun kirjastoauto on siellä käymässä, jotta he voisivat nähdä konkreettisesti, miten tärkeä palvelu se on.
Viimeisenä Annelia pyydettiin esittämään itselleen kysymys ja vastaamaan siihen.
Menneisyyden penkominen on turhaa, se on ollutta ja mennyttä. Tärkeämpää on se, mitä tehdään nyt. Eteenpäin, oli Annelin viesti. Ja juuri tässä hetkessä, juuri hänelle; eteenpäin, kohti kesää ja valoa!
Ett inblick i kärriären och biblioteksbranschens framtid
Anneli Ketonens långa och uppskattade karriär som överinspektör för biblioteksväsendet börjar nu vara bakom henne, och nya, lite friare utmaningar för pensionären väntar i framtiden – eller är till hands.
Vi träffade Anneli ännu på den gemensamma kaffestunden för regionens direktörer och kunde fråga om hennes tankar kring sin karriär och biblioteksbranschen i allmänhet, med hjälp av Marita Ahola, kultur- och biblioteksdirektör i Vasa som intervjuade.
Annelis rötter till biblioteksvärlden har vuxit starka redan då hon har varit en liten flicka. Att hon hamnade på jobbet i ett bibliotek var helt naturligt för henne. Och det har hon aldrig ångrat.
Men hur blev det så att Anneli sökte sig till just dessa arbetsuppgifter, och hurdant har arbetslivet varit för henne?
År 2001 fortsatte jag från högskolebibliotek till den regionala myndigheten, länsstyrelsen. För hela mitt liv har jag sökt efter utmaningar, och denna utmaning kom just passligt. Den första titeln, inspektör för bildningsväsendet, lät riktigt fint! Det har varit flera organisationsändringar, och de har alla varit ganska tunga. År 2010 flyttades biblioteks- och ungdomsfolk till NTM-centralen. Det var också en fin tid, vi fick bra mottagning även om bredvid oss satt människor från helt olika branscher – från export och fiskerihushållning. 2014 flyttade vi tillbaka till ämbetshuset, till regionförvaltningsverket. Cirka 20 år har gått hastigt och lustigt i regionförvaltningsarbete.
Vad har varit det bästa i ditt jobb?
Bibbamänniskor! Det har varit häftigt att kunna arbeta med er på biblioteksbranschen. I något skede var det helt underbart att resa. Men när det började bli tokigt för många resedagar, över 70 i året, så var det inte så glamoröst längre. Långa dagar, långa färder. Denna period med distansarbete var egentligen bra för att övergå i pension. På jobbet har det alltid varit någonting nytt, och också organisationsändringar har varit uppiggande. Riktigt under de här sista åren, då rekrytering har åter igen varit möjlig, har nya unga arbetskompisar gett extra styrka. Att jag har fått lära ut dom och ge råd har varit trevligt, men speciellt deras fräscha tankar och åsikter har gett mig mycket.
Och vilka har varit nackdelarna?
För små resurser. Arbetet har ändrat så, att man gör allting själv. Det leder till att helheten och arbetet är splittrat överallt, och man kan inte koncentrera ordentligt på något då man måste sköta allting själv. Men nu då det har rekryterats mera folk, så har det blivit bättre. Resurser på biblioteksbranschen är någonting jag är orolig över annars också.
Hur ser du biblioteksbranschens utveckling i framtiden?
Synlighet måste uppmärksammas. Ingenting är en självklarhet – man måste berätta om allt. Man ska ha kontakt till beslutsfattare. Synlighet och att påverka är en del av arbete speciellt för förmän. Man ska ha kontakt hela tiden, berätta vad man har planerat och uppdatera. Men, då man orkar jobba med detta, så syns det också.
Biblioteken kvarstår, likadant som böckerna kvarstår, på det sättet är jag inte orolig. Corona-tiden visade att bibliotek behövs. Men man måste jobba för att få människorna tillbaka. En del av schacket, speciellt dom som inte lånar men använder biblioteket på något annat sätt, har blivit drivna längre bort från biblioteket. Dom borde man behöva få tillbaka till biblioteket. Också bokbussverksamhet är viktigt för barn och unga; biblioteken och bokbussar behövs i läsfrämjande arbete. Man skulle kunna föra beslutsfattarna på plats till någon skola då bokbussen kommer dit för att konkret visa hur viktig service det är.
Till sist så blev Anneli uppmuntrad att ställa en fråga åt sig själv och svara på den.
Att rota i det förflutna är onödigt, det har viri och firi. Mycket viktigare är det, som görs nu. Framåt, det är Annelis budskap. Och just i denna stund, för henne; framåt, mot sommaren och ljus!
Kiitos Annelille kaikesta koko alueen puolesta. Nähärähän!
Hela området vill tacka dig, Anneli. Vi syns!