Mitä on vihreä kirjasto?

Aloittaessani hanketyöskentelijänä 1.9.2020 oli vihreä kirjastohanke jo käynnissä. Yksi niistä asioista, minkä halusimme tehdä, oli luoda pysyvä esittelytila kirjastoon. Halusimme myös tarkastella vaikutustamme ympäristöömme vihreän sertifioinnin avulla ja järjestää luentoja ja keskusteluita ympäristöteemalla.

Yksi ensimmäisistä toimista oli vaihtaa kaikki kirjaston lamput LED-lamppuihin, ja sen ansiosta säästämmekin nyt 20 % sähköstä. Puolen vuoden jälkeen voimme todeta, että myös suuri osa muista palasista ovat loksahdelleet paikoilleen.

5.2.2021 vihimme käyttöön pysyvän esittelytilan, meidän vihreän nurkkauksen. Vihreä nurkkaus tehtiin yhteistyössä ammattikorkeakoulu Novian ja sen opiskelijan Camilla Nabbin kanssa. Hänen ehdotuksensa oli puupalkeista muodostettu kuutio, joka sitten sisustettiin. Koska halusimme, että koko tila olisi kestävä ja ympäristöystävällinen, on kaikki kalusteet kierrätettyjä. Päädystä riippuu pellavakangas, jonka kuvion Camilla on itse suunnitellut.

Mikä sitten oikein on vihreä nurkkaus? Olemme ajatelleet, että se voisi jäädä avoimeksi. Se voi olla vähän mitä vain. Se voi olla mukava paikka vain istuskella. Paikka, jossa istua ja lukea lehteä. Tai kirjaa. Ehkä siinä voi istua ja kutoa villapaitaa, tai vain vetää hetken henkeä.

Koronarajoitusten vuoksi emme ole järjestäneet fyysisiä tapahtumia, mutta olemme kuitenkin järjestäneet keskustelutilaisuuden Facebookissa. Tilaisuus sai kiitosta. Keskustelussa oli mukana useita kaupungin poliitikkoja ja vastuuhenkilöitä, ja aiheena oli kestävyys. Keskustelua raamitti myös toinen, ”Oho – olen vaikuttaja” -niminen hanke.

Olemme valinneet motoksi hankkeelle: Jakobstads bibliotek – hållbarheten börjar här (Pietarsaaren kirjasto – kestävyys alkaa täältä). Yksi ajatuksista moton takana on se, että kirjasto voi olla pioneeri jakamistaloudessa. Samat ajatukset muotoiltiin eräässä toisessa blogikirjoituksessa kaksi vuotta sitten, 2019: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjasto_on_jakamistalouden_suunnannaytt(186091)?fbclid=IwAR1FReW-JbN6gYkeFMGve8__PkMTRfO_sy_MXUmAk7yVFLyZKPnYt6P_QNk  

Mielestäni on tärkeää pitää kiinni kirjaston perimmäisestä tehtävästä, tiedon säilyttämisestä ja jakamisesta sekä lukemisen edistämisestä. Tietoa ja tekstejä on tietenkin monessa eri muodossa. Huolimatta siitä valtavasta tiedon määrästä, jota internet tarjoaa; artikkeleista, elokuvista ja blogikirjoituksista kuten tämä, uskomme pidempään reflektoivaan tekstiin. Paljon voi saada alkunsa vain siitä, että joku lukee kirjan.

Otimme hankkeen sivupolkuna osaa ilmastolukupiiri-kampanjaan. Suomenkielinen ilmastolukupiiri on toiminut netissä, mutta ruotsinkieliseen ilmastolukupiiriin ilmoittautumisia oli ikävä kyllä tällä kertaa niin vähän, että jouduimme perumaan sen. Mutta otetaan sen kanssa uusi yritys syksyllä, kun korona toivottavasti on enää vain haalea muisto.

Kirjat, joita olemme päättäneet esitellä virheässä nurkkauksesssa ovat osaksi itsestään selviä ilmastokirjoja, kuten Jonathan Safran Foerin ”Me olemme ilmasto”. Mutta jos mukana ei olisi myös muunlaisia kirjoja, olisi kokonaisuus liian teoreettinen ja raskas. Sen vuoksi mukana on myös toisenlaisia kirjoja; käytännöllisiä käsikirjoja vaatteiden paikkaamisesta ja valmistamisesta, kasviskeittokirjoja ja kirjoja siitä kuinka korjata polkupyörä tai treenata ja pysyä kunnossa. Haluamme mieluummin välttää sormella osoittelua. Vihreä nurkkaus saa mielellään informoida mutta myös inspiroida.

Haluaisimme jonkinlaisia istutuksia kirjastoon. Ei mitään suurta – meidän päätehtävämme on yhä tieto ja lukeminen – mutta yhtenä polkuna viestiä ulospäin ja edistää kestävyyttä työssämme. Ehkä kesäksi ilmestyykin hydroponinen viljelmä tai muutama yrttiruukku?

Olemme talven aikana yhdessä kolmentoista muun kirjaston kanssa mitanneet hiilidioksidijalanjälkemme. Siinä selvisi, että suurimman hiilijalanjäljen aiheuttavat tilamme ja sähkömme. Sitä emme kuitenkaan jää suremaan. Onhan meidän lämpömme ja sähkömme yhteisiä resursseja, joista kaikkien pietarsaarelaisten on mahdollista hyötyä.  

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, työskentelemme Ekokompassin kanssa, jotta saamme oman vihreän sertifikaatin. Ekokompassi on ympäristöjärjestelmä, joka auttaa tunnistamaan, että minkä asioiden on muututtava, jotta toiminta voi olla mahdollisimman ympäristö- ja ilmastoystävällistä.  Lue lisää ekokompassista:  https://ekokompassi.fi/.

Martin Lövstrand, kirjastonhoitaja, Pietarsaaren kaupunginkirjasto

Vad är ett grönt bibliotek?

När jag började min projektanställning den 1.9.2020 var det gröna biblioteksprojektet redan igång. En av sakerna vi ville göra var att skapa en permanent utställningsyta i biblioteket. Vi ville också se över vår miljöpåverkan med hjälp av en grön certifiering och vi ville ordna föreläsningar och diskussioner med miljötema.

Som en av de första åtgärderna bytte vi ut alla våra lampor mot LED och sparar nu på så sätt 20% elektricitet. Efter ett halvår kan vi konstatera att vi också fått en hel del av de övriga sakerna på plats.

Den 5.2.2021 invigde vi vår permanenta utställningsyta, vårt gröna hörn. Det gröna hörnet utformade vi i samarbete med yrkeshögskolan Novia och en av eleverna där, Camilla Nabb. Hennes förslag var en kub av träbjälkar som vi sedan inredde. Eftersom vi ville att utformningen också skulle vara hållbar och miljövänlig så är alla möblerna enbart andrahandsmöbler. I fonden hänger ett linnetyg med en mönster som Camilla själv designat.

Vad är då ett grönt hörn? Vi har tänkt att det kan vara en öppen fråga. Det kan vara lite vad som helst. Det kan vara ett skönt ställe att sitta på.  Ett ställe där man till exempel sitta och läsa tidningen. Eller en bok. Man kanske vill sitta och sticka en tröja eller bara pusta ut en stund.

Vi har på grund av coronarestriktionerna inte haft några fysiska evenemang men vi har i alla fall  anordnat ett diskussionstillfälle via facebook. Det blev uppskattat.  Diskussionen som involverade flera politiker och ansvariga i staden handlade om hållbarhet och skedde inom ramen för ett av våra andra projekt “Hoppsan – jag är en påverkare.”

Vi har valt som motto för vårt projekt: Jakobstads bibliotek – hållbarheten börjar här. En av tankarna med mottot är att biblioteken kan vara en pionjär inom delningsekonomin. Samma tankar formulerades i annan blogg för två år sedan ,2019: https://www.sttinfo.fi/tiedote/biblioteket-ar-delningsekonomins-pionjar?publisherId=60579873&releaseId=69856231.

Jag tror att det är viktigt att hålla fast vid bibliotekens  primära uppgift, att lagra och återvinna information och att verka läsfrämjande. Information och texter finns förstås i många olika format. Trots den oöverskådliga mängd information på nätet, artiklar, filmer och blogginlägg som det här tror vi på den längre reflekterande texten. Mycket kan ta sin början med att en person läser en bok.

Vi deltog som ett led i projektet i kampanjen med klimatbokcirklar. Klimatbokcirkel på finska har pågott på nätet, men tyvärr var det för få anmälningar till den svenskspråkiga klimatbokcirkeln den här gången så vi fick ställa in. Vi får ta nya tag till hösten när coronan förhoppningsvis är ett minne blott.

De böcker som vi har valt att skylta med i det gröna hörnet är till en del de självklara klimatböckerna som “Det är vi som är klimatet”  av  Jonathan Safran Foer. Men det skulle lätt kunna bli för teoretiskt och tungt om inte sådana böcker samsades med andra sorters böcker, praktiska handböcker om stoppning och lagning av kläder, kokböcker för vegetarisk mat och böcker om hur man lagar cykeln eller hur man tränar och håller sig i form. Vi vill gärna undvika pekpinnar. Ett grönt hörn får gärna informera men måste också  inspirera.

Vi vill gärna ha odlingar i någon form på biblioteket. Inget stort – vårt huvuduppdrag är fortfarande information och läsning – men som ett led i vår kommunikation utåt och vårt hållbarhetsfrämjande arbete. Kanske blir det till sommaren något hydroponiskt eller några krukor med kryddor?

Vi har under vintern tillsammans med tretton andra bibliotek runt om i landet gjort en mätning av vårt koldioxidavtryck. Det visade sig att vårt största koldioxidavtryck kommer från våra lokaler och vår elektricitet. Det är inget vi hänger läpp för. Trots allt är det ju så att vår värme och el är gemensamma resurser som kommer alla Jakobstadsbor till del.

Sist men inte minst jobbar för vårt gröna certifikat tillsammans med Ekokompassen, som är ett miljöhanteringssystem som hjälper till att identifiera vilka delar av verksamheten som behöver förändras för att den ska bli så miljövänlig och klimatsmart som möjligt. Läs mera om ekokompassen på:  https://ekokompassi.fi/

Martin Lövstrand, bibliotekarie, Jakobstads stadsbibliotek

Mervi Heikkilä Seinäjoen pääkirjastosta otti rohkeasti vastaan haasteen kirjastolaisten henkilöstövaihdosta ja kävi kielikylvyssä Uudenkaarlepyyn kirjastossa. Mervi kertoo kokemuksistaan vierailustaan suomenruotsalaisesssa kirjastossa:

Seinäjoen kaupunginkirjasto on tämän vuoden alusta lähtien hoitanut Lasten ja nuorten lukemista edistävien
kirjastopalvelujen valtakunnallista erityistehtävää. Tehtävä koskee koko Suomea ja sitä hoidetaan kahdella kielellä. Taitavat kirjastopedogit Lena Sågfors ja Anna-Maija Koskimies vastaavat ruotsinkielisestä toiminnasta, mutta
 mielestäni yksikön vetäjän täytyy myös olla perillä suomenruotsalaisesta kirjastomaailmasta ja tietysti myös ruotsin kielen täytyy olla tyydyttävällä tasolla. Siispä määräsin itseni kielikylpyyn! Onneksi Vaasan kaupunginkirjasto tuki pyrkimyksiäni, sillä AKEPampas kannustaa henkilöstövaihtoon.

Syyskuun 9. ja 30. päivä sain suunnata auton nokan kohti Uuttakaarlepyytä.
 Olimme jo aiemmin tutustuneet kaupungin kirjastoon koko erten henkilöstön voimin. Pienen kaupungin pitkä historia, merellinen luonto ja kulttuurimyönteinen ilmapiiri olivat minulle ennestään tuttuja, mutta nyt sain tutustua myös uuteen kirjastoon ja ennen kaikkea sen innostuneeseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön.

Annoin kirjastolaisille vapaat kädet kielikylvyn sisällön suunnitteluun. Asiakaspalvelua en ole tehnyt työssäni pitkään aikaan, joten sitä en vaihdossakaan tehnyt. Tavoitteenani oli kuulla ja puhua mahdollisimman paljon ruotsia. Juuri sitä sainkin tehdä. Sain huomata,että kahvipöytä – ja lounaskeskustelut olivat kielen kannalta yhtä tärkeitä kuin esimerkiksi opettaja-kirjasto -kokoukseen osallistuminenkin. Sain oppia uusia termejä, joten esimerkiksi pannstark (ehdottomasti vältettävä asia) sekä stenkoll (aiheuttaa pieniä väristyksiä jopa aikuisissa) tulivat minulle tutuiksi.

Lasten- ja nuortenkirjastotyö Uudenkaarlepyyn kirjastossa oli vilkasta. Yhteys opettajiin oli vahva ja luonteva. Kirjasto vaikutti olevan kouluille tasaveroinen ja arvostettu yhteystyökumppani. Oli hauskaa kuunnella, kun kirjastolaiset ja opettajat vinkkasivat toisilleen hyviä kirjoja ja luentoja. Kateelliseksi tulin myös – nimittäin Topeliuksen synnyin koti Kuddnäs sijaitsee Uudessakaarlepyyssä. Topeliuksen perintö elää kirjastossa vahvana. Joka vuosi valitaan yksi satu, joka modernisoidaan, painetaan pikku vihkoseksi ja esitetään lapsiryhmille esimerkiksi pöytäteatterin avulla. Tämän vuoden teemasatuna oli Musti. Sain kunnian kääntää sen vapaasti suorasanaiseksi suomeksi ja osallistua sen esittämiseen pienelle esikouluryhmälle. Esitys todisti, että puhaltamalla vähän pölyjä pois satumestarin yltä, saadaan hänen hienot tarinansa kyllä kiinnostamaan pientä nykykuulijaa. Puitteet tällaisille pienille esityksille ovat Uudessakaarlepyyssä myös kohdillaan, sillä lastenosaston yhteydessä sijaitsee viihtyisä satuhuone.

Päivien mittaan saimme vieraaksemme läheisen suomenkielisen Metsäkylän koulun oppilaita. Heille vinkkasin ja kerroin kirjailijantyöstäni suomeksi. Nämä tapaamiset olivat minulle henkilökohtaisesti todella antoisia, kuten lasten kohtaaminen aina. 

Kaikkiaan päivät Uudessakaarlepyyssä olivat minulle suuri elämys ja olen niistä kiitollinen. Kieliraja Pohjanmaalla on perinteisesti melko jyrkkä, mutta sen ylittäminen kannattaa ehdottomasti. Kielikylpy antaa paitsi kielitaitoa ja rohkeutta kielen käyttämiseen, myös uusia näkökulmia kielikysymykseen. Kaiken lisäksi saa tutustua mitä mahtavimpiin kollegoihin! 

Mervi Heikkilä

Kehityspäällikkö

Seinäjoki stadsbibliotek/ Riksomfattande specialuppgift gällande bibliotekstjänster som främjar barns och ungas läsande och läskunnighet

Digiloikka otettu kirjastoissa ~ Bibborna har tagit digiskuttet

Olemme aktiivinen työyhteisö, vaikka sosiaalinen etäisyys ja eristyneisyys onkin raskasta ja kirjastoille uusi tilanne. Kirjastolaiset ovat opetelleet uusia työtapoja ja ottaneet haltuun monia verkon työkaluja. Etätyö on lisääntynyt ja sen myötä myös verkkopalaverit sekä verkon kautta tapahtuva etäkoulutus on tullut monelle tutuksi.

Trots det sociala avståndet och isolering under dessa undantagstider, så har arbetsgemenskapen på biblioteken varit stark. Biblioteken har snabbt reagerat och tagit ibruk nya olika kanaler som den virtuella världen erbjuder, både för att nå ut till varandra och till kunder. Undantagstillståndet har lärt oss att delta i virtuella möten och träffar och en mängd nya mötesappar har blivit bekanta.

Digipalveluja ja tapahtumia verkkoon

Kirjastot ovat tuottaneet erilaisia videoita palveluistaan ja julkaisseet niitä somekanavillaan. Tässä muutama poiminta alueemme kirjastoista:

-Eepos -verkkokirjaston e-aineiston lainaaminen/ opasvideo: https://www.youtube.com/watch?v=4r3eEYY5aDg&t=

-lukuvinkkejä e-kirjakokoelmasta Seinäjoen kaupunginkirjaston facebook: https://www.facebook.com/sjkkirjasto/videos/890067771493305/

-kirjavinkkejä Kauhavan kirjaston tapaan : https://www.youtube.com/channel/UCEXEzXZ8iqYLSvElmmHmV-A

-free e-books websites for children, Vaasan kaupunginkirjaston esittely: https://www.youtube.com/channel/UCEXEzXZ8iqYLSvElmmHmV-A

Verkkoon on myös siirtynyt kirjaston tapahtumia:

-live lähetyksiä kuten Vapun etkot, Kurikan kirjaston ja vapaa-aikatoimen Kurikka live youtube.com/kkkkirjasto

-iltasatu, Kokkolan kaupunginkirjasto https://www.youtube.com/watch?v=BfNC_t8x978

-moni kirjailijavierailu on myös siirtynyt kirjaston youtube-kanavalle, kuten Vaasan kaupunginkirjaston sarja ”Kirjailijat karanteenissa” https://www.youtube.com/watch?v=TsT5JyNr1LI

Evenemang på distans och tjänster flyttade till nätet

Biblioteken har även tagit i bruk olika kanaler för att nå kunder på nätet, här några plock från regionens bibliotek:

-många nya instruktionsvideon: t ex Korsholms bibliotek tipsar hur börja använda appen Biblio: https://www.facebook.com/korsholmsbibliotek/videos/644985602713628/

-biblioteken har satsat på sociala medier, såsom tiktok à la Nykarlebys bibliotek: https://www.facebook.com/nykarleby.stadsbibliotek/videos/148196383298183/

-biblioteken sagostunder samt håller distanslektioner, såsom bokprat för skolklasser

– bibliotekens instaflöden berättar om vardagen utan kunder: t ex Larsmo instagram https://www.instagram.com/p/B-wkQ2JgDDA/

Med andra ord: biblioteken har tagit digiskuttet under denna långa tid med undantagstillstånd.

Kuusi viikkoa poikkeusaikaa takana ja digiloikka on otettu kirjastoissa!

Yhdeksän alueellista kehittämistehtävää tekevää kirjastoa teki yhteysen posterihakemuksen IFLA WLIC 2020 -tapahtumaan aiheella Creating, operating, learning and developing TOGETHER. Hakemus meni läpi ja tapahtuma järjestetään Dublinissa elokuun puolivälissä. Emme vielä tiedä mikä tilanne silloin on koronaviruksen kanssa, mutta toivottavasti tapahtuma järjestetään elokuussa tai myöhemmin syksyllä. IFLAan lähtee posteria esittelemään kaksi AKE-kirjastoa eli Kuopio ja Vaasa. Heillä on nyt myös posterintekovastuu.

Lisää tietoa IFLAsta löydät https://2020.ifla.org/

De nio bibliotek i Finland som sköter den regionala utvecklingsuppdaget gjorde en gemensam poster ansökan till IFLA WLIC 2020 med temat Creating, operating, learning and developing TOGETHER. Ansökan gick igenom och evenemanget ordnas i Dublin i mitten av augusti. Vi vet ännu inte hur läget med koronavirus kommer att vara då men förhoppningsvis kommer evenemanget att ordnas i augusti eller senare på hösten. Två AKE-bibliotek, Kuopio och Vasa, har nu ansvaret för att postern blir gjort i tid och dessa två bibliotek kommer också att presentera postern i IFLA.  

Mera info om IFLA hittar du från https://2020.ifla.org/

Poster Description:
Public libraries must provide equal services to residents everywhere in Finland. To help libraries develop their activities, the legislation provides for the national and regional development of these activities. A library with a national development task is responsible for the development and maintenance of shared online services as well as communications and promotion of the joint activities of libraries.

The nine Finnish libraries tasked with the regional development responsibility are in charge of joint activities and developing the skills of library personnel within their region. They operate in three languages; Finnish, Swedish and English. All public libraries in Finland are reaping the benefits of this system in many ways, including workshops, webinars, virtual meetings and coffee breaks, gaming, podcasts, conferences, workplace exchange and study trips to other libraries and enterprises, workplace learning and other forms of education. They also create possibilities for networking with libraries in Finland and other countries.

The regional development network is constantly striving to better meet the rapidly changing and diversifying demands of modern library work, and is well worth presenting on international venues as well.

Seinäjoen kaupunginkirjasto on alkanut tammikuun alussa hoitaa lasten ja nuorten lukutaitoa ja lukemista edistävien kirjastopalvelujen erityistehtävää, eli lyhennettynä erte. Tähän liittyen toivomme ehdotuksia jäseniksi kahteen erten neuvostoon: Lanu-neuvostoon sekä ruotsinkieliseen lasten- ja nuorten ryhmään (BU-gruppen) sekä vastaamaan alkukartoitusta koskevaan kyselyyn. Nedan finns texten på svenska.

LANU-NEUVOSTO 

Ake-alueemme suomenkielisten kirjastojen toivotaan nimeävän edustajan perustettavan lasten ja nuorten lukemista edistävän yleisten kirjastojen valtakunnallisen neuvoston jäseneksi. Jäsenen toivotaan tekevän aktiivista lasten ja nuorten lukemisen edistämistyötä käytännössä.  Ilmoittakaa ehdokkaanne sähköpostilla sari.seitamaa-svenns@vaasa.fi 13.2.2020 mennessä. 

BU-GRUPPEN  

Kaksikieliset kunnat muodostavat ruotsinkielisen lasten ja nuorten lukemista edistävän neuvoston, BU-gruppenin. Fredrika-kirjastot, Anders-kirjastot, Eepos-kirjastot ja Vaasa ilmoittavat kukin oman kaksikielisen ehdokkaansa BU- gruppeniin sähköpostilla lena.sagfors@kronoby.fi 6.3.2020 mennessä.   

KYSELY

Toiminnan alkukartoistusta varten löytyy kysely, johon toivotaan vastauksia kuntien kirjastopalveluista vastaavien henkilöiden näkemyksiä lasten ja nuorten lukemaan edistämisestä. Vastauksianne toivotaan 21.2.2020 mennessä. 

Kyselyyn pääset tästä:

Lue lisää ertestä: Ylen uutisjuttu 24.1.2020 Lasten ja nuorten lukemiseen keskittyvä yksikkö aloitti, mutta kirjastojen tilanne huolettaa: ”Joissain kunnissa työ alkaa olla mahdotonta”.

Rikssomfattande specialuppgift Seinäjoki stadsbibliotek har sedan början av januari hand om specialuppdraget att främja barns och ungas läsande och läskunnighet, förkortad till erte. Med anledning till detta ber vi er om förslag på medlemmar till två erte råd: Barn -och ungdomsrådet samt till BU-gruppen samt besvara enkäten angående verksamhetens kartläggning.

BARN OCH UNGDOMSRÅDET

Vår Ake-region kommer att representeras av en medlem i det riksomfattande rådet. Rådets medlemmar ska helst vara sådana som vid biblioteken rent praktiskt arbetar med att främja barns och ungas läsande och läskunnighet.  Skicka in era förslag per e-post till sari.seitamaa-svenns@vasa.fi senast 13.2.2020.

BU-GRUPPEN  

De tvåspråkiga kommunerna grundar en svenskspråkig grupp, BU-gruppen, som ska jobba med barns och ungas läsfrämjande. Fredrika-biblioteken, Anders-biblioteken, Eepos-biblioteken samt Vasa meddelar var och en sin representant till gruppen per e-post till lena.sagfors@kronoby.fi  senast 6.3.2020.

ENKÄT OM KARTLÄGGNING

För att kunna betjäna biblioteken så bra som möjligt, behöver erte få kommunernas ansvariga för barn- och ungdomsbibliotekstjänster att delge sina visioner för läsfrämjande verksamheter. Svar önskas före 21.2.2020.  Här hittar du enkäten:

Läs mera om erte i artikeln i biblioteken.fi

Infografiikka alueellisen kehittämistehtävän viime vuoden toiminnasta

Regionala utvecklingsuppdragets verksamhet från ifjol som infografik

Alkuperäinen infografiikka löytyy täältä / Här finns länken till originalversion

Oodi – uuden ajan kirjasto

Helteinen Helsinki helli yli 70 hengen kirjastolaisryhmää, joka oli saapunut toukokuisena perjantaina alueellisen kehittämistehtävän järjestämälle tutustumisvisiitille uuteen keskustakirjasto Oodiin. Ja olihan siellä paljon nähtävää!

Uusi kirjastorakennus on valtaisan suosittu: toukokuun alussa jo yli 1 200 000 kävijää ja päivittäin siellä vierailee   8 000 henkilöä. Kirjastossa on tehty yli 10 000 kirjastokorttia. Kirjastolla onkin hulppeat aukioloajat: viikolla se on auki klo 8 – 22 ja viikonloppuisin klo 10 – 20. Tapahtumia onkin tarjolla viikon jokaiselle päivälle; näyttelyistä lastentarvikkeiden vaihtopisteeseen ja kirjailijavierailuista vaalipaneeleihin.

Viime vuoden joulukuun alussa avattu kirjasto toimii uudenlaisella konseptilla ja kirjaston kolme kerrosta olivatkin kovin erilaisia keskenään. Jokainen kerros tarjosi omanlaisensa miljöön ja eri toiminnot.

På första våningen finns infopunkter, återlämningsautomater, bestsellers, restaurangen samt Nationella audiovisuella institutets biograf Kino  Regia.

 

Kalteva sisäkatto vaimensi puheensorinan, eikä ravintolasta kantautunut oikeastaan mitään ääntä aulaan infopisteen viereen.

 

 

 

DNA -kierreportaat olivat itsessään jo taideteos ja rappusista saikin bongata erilaisia sanoja, jotka kuvasivat keille kaikille kirjasto oli omistettu.

 

 

 

Toisessa kerroksessa oli talon kantavat rakenteen näkyvillä ja näiden lomaan oli sijoitettu mm. ryhmähuoneita. Muuten kerroksesta huokui tekemisen meininki kun sinne oli sijoitettu kaupunkiverstas: ompelukoneita, saumureita, vinyylileikkureita, suurkuvatulostin, multimediakoneita ja 3D-tulostimia.

 

Leveän, kaltevan seinän alle sijoitettu oleskeluportaikko on suosittu hengailupaikka.

 

Tapahtumatila Kuutio sisälsi uusinta uutta tekniikkaa; älylasiseiniä kosketusnäyttöominaisuudella. Kuutiota voidaan jatkossa käyttää immersiivisena tilana ja hyödyntää liikkuvaa kuvaa ja ääntä.

 

 

Kerroksessa oli myös hiljainen lukutila ja sen vieressä  rauhalliseen oleiluun viherseinä muhkeine tuoleineen.

Tredje våningen: Bokhimlen

Trots låga ljusa bokhyllor och högt till tak, så var ljudnivån dämpad i biblioteksvåningen. Andra guidade grupper rörde sig i översta våningen och också vi gick runt från barnens samt föräldrarnas utrymmen i aktern till tidningsläsesalen invid förens utsiktsplats.

 

 

Det kändes det nog som om man stigit på ett skepp då man försiktigt kikade ut ur förens fönstervägg.

 

 

 

 

 

Oodissa oli otettu kellutus käyttöön paria päivää ennen vierailuamme.  Helsingin kaupunginkirjasto otti käyttöönsä tekoälypohjaisen kirjaston aineiston kellutus- ja logistiikkajärjestelmän ja tämä järjestelmä pitäisi tunnistaa missä kirjastossa olisi tyhjiä hyllymetrejä, johon lähettää ao. aineistoa.

 

 

 

 

 

 

Esteettömyyteen on pyritty jo suunnitteluvaiheessa ja mietitty sekä fyysistä että psykkistä turvallisuuden tilaa rakennuksessa liikkujalle.

 

Tack Ode, för att vi fick komma!

Stort tack även till våra guider!

 

Kiitos mukana olleille! Tack för trevligt sällskap!

Viherpeukalot kirjastossa

Monelle kirjastolle on ehkä tuttua järjestää näin keväisin yhteistyössä esimerkiksi aikuisopistojen, marttojen tai paikallisten puutarhayhdistysten kanssa tapahtumia, joissa taimet vaihtavat omistajaa.

Plantloppis är ett ev de populära evenemangen, som många bibliotek redan ordnar om vårarna, i samarbete med olika lokala aktörer.

 

Tiesitkö että puutarhakirjojen lisäksi, kirjastot lainaavat kasvien siemeniä asiakkailleen?

Pohjanmaalla on muutama kirjasto, joka on aloittanut siemenkirjastotoiminnan. Idea on rantautunut Ruotsista ja USA:sta ja toiminnan perusajatuksena on, että asiakkaat tuovat kirjastoon syksyllä omien viljelykasviensa siemeniä, joita he tallettavat siemenkirjastoon.

Keväällä siemenkirjastosta voi käydä lainaamassa muiden tallettamia siemeniä ja näin saada uusia kasveja puutarhaansa.

 

 

Kuinka päästä alkuun?

Jepuan kirjastossa, joka on yksi Uudenkaarlepyyn sivukirjastoista, idea siemenkirjastosta tuli asiakkaalta; paikkakunnalla oli innokkaita kotipuutarhureita joten asiakaskuntaa siemenkirjastolle varmasti riittäisi. Asiakas oli kuullut, että Mustasaaren kirjastossa oli jo toiminnassa siemenkirjasto ja esitti kirjastolle toiveen sellaisen perustamisesta.

Så här berättar Johanna om hur de började: ”Korsholms bibliotek skickade information om låneblanketter, utlåning och gav praktiska anvisningar för hur starta upp med verksamheten. Med hjälp av råden kunde vi då i Jeppo utarbeta egna låneblanketter samt fröpåsar”.

Jepuan kirjastossa järjestettiin maaliskuun lopulla tapaaminen uuden siemenkirjaston aloittamisesta ja kymmenkunta kiinnostunutta osallistui.

Tapaamisen jälkeen siemenkirjasto alkoikin ottaa vastaan siemeniä; nyt valikoimassa on monenlaista tomaatinsiementä, kukkien, eri salaattilajien sekä hieman eksoottisempien lajien kuten kiwanon, jouluruusun (julros) ja tuoksuampiasyrtin (turkisk drakblomma) siemeniä asiakkaiden lainattavaksi.

Näin Tina kertoo Mustasaaren siemenkirjaston alkutaipaleesta: ”Toiminta alkoi vuonna 2017 yhteistyössä kunnan aikuisopiston kanssa. Siemenkirjaston toimintaperiaate lyhyesti:

1. lainaa siemenet kirjastosta
2. viljele
3. ota talteen siemeniä kasvista ja tuo siemenkirjastoon/ tai tuo siemeniä jostain toisesta kasvista

Siemenkirjasto ottaa vastaan kaikenlaisten kasvien siemeniä. Viime vuonna tehtiin 45 lainaa 15 lainaajan toimesta. Tällä hetkellä siemenkirjaston valikoimassa on siemeniä noin 38 eri kasvista”.

 

Lue lisää siemenkirjastosta / Läs mera om fröbiblioteken:

Tietoa Mustasaaren siemenkirjastosta

Tietoa Jepuan siemenkirjastosta

Information om Korsholms fröbibliotek

Information om Jeppo fröbibliotek

 

Kiitos Johanna ja Tina vastauksistanne  ~ Tack Jeppo och Korsholm för era bilder!

Mobiililaitteella pelaamista kirjastossa     ~       mobilt spelande i biblioteket

 

Tämä on dekkarimysteeri, jota pelaat ja ratkaiset omalla mobiililaiteellasi 

Det här är ett deckarmysterium som du spelar och löser på din egen mobil

 

Kirjastosi voi lainata ja testata 7 erilaista mobiililaitteella pelattavaa interaktiivista mysteeripeliä. Pelit ovat englanninkielisiä.

Låna och testa någon av våra 7 interaktiva mobila mysterie -spel.  Spelen går på engelska.

 

Auta etsivää ratkaisemaan arvoitus /  Hjälp detektiven att lösa gåtan

The curse of the Redwood Rubies – Lady Ruby Redwood lies dead at the foot of a grand staircase, a strange mark upon her neck, while her husband lies gravely ill upstairs. Did the Lady fall down the stairs, was she pushed, or what happened?

Death comes to Donnington – What caused Austin Healy, world class racing driver, to suddenly lose control of his car during the Donnington race, with fatal results?

Filmstar Fatality – What killed Helen Hartwell, one of the film word´s A-list leading ladies – murder or misadventure?

The Auction house Atrocity – Charles Christoby, senior partner of prestigious Auction House, Christoby´s, lies dead in his office, the antique gun that killed him clutched in his own hand. Was this murder, or suicide?

 

Murder at the Manor – Mr Ed Boddy is found dead in his study during his famous fundraising house party, attended by the cream of London society. Who could have killed such a pillar of the community, and why?

 

Master chef mystery – Senior judge Gaston DuChamps suddenly collapses during a tasting at the final of the Gourmet Chef of the World competition. Was it sabotage, negligence, or murder? It is up to you to decide.

 

The case of the Mummy´s curse – Struck down by a mystery illness at the moment of his triumph, the famous Egyptian explorer Lord Frederick Carlton, needs your help to identify what ails him before it is too late. Has he fallen victim to the Mummy´s Curse, or is there a deeper mystery to unravel?

 

Näin peli toimii

Peli aloitetaan lataamalla mobiililaitteelle sovellus Sleuth IT joko iOS App storesta tai Google Play storesta.

Kirjastoon sijoitetaan 6 lähetintä, joita pelaajat etsivät mobiililaitteillaan. Joka lähettimen luona aukeaa uusi vihje ja vihjeet latautuvat automaattisesti pelaajan mobiililaitteelle, kun hän lähestyy seuraavaa vihjepaikkaa. Lähettimen taajuus on noin 10 metriä.

 

Såhär fungerar spelet 

Börja med att ladda ner appen Sleuth IT på mobilen i antigen iOS App store eller i Google Play store.

Runtom i biblioteket placeras 6 basstationer, som spelarna söker med sin mobilapparat.  Vid varje basstation öppnas nya ledtrådar, som automatiskt laddas ner i mobilen då spelaren närmar sig dem. Sändaren har en radie på ca 10 meter.

Lue lisää mysteeripeleistä – läs mera om mysteriespelen på: https://sleuthit.com/

Ota yhteyttä niin kerron lisää peleistä!

Ta kontakt för att höra mera om spelen!

• sähköposti/ e-post sari.seitamaa-svenns (at) vaasa.fi
• puh / tel 040 144 7835

Läslycka heter Närpes nya bokbuss  –  Lukuonni on Närpiön uuden kirjastoauton nimi.

Närpes nya bokbuss invigdes onsdagen 23.1.2019 och den börjar köra på sin rutt i slutet av januari.  Namnet Läslycka var det vinnande namnförslaget,  som gavs av elev från en av lågsdtaskolorna som bokbussen kommer att besöka.

Kirjastoauton suurimmat asiakasryhmät löytyvät kouluista sekä  päiväkodeista, joissa  kirjastoauto vierailee aamupäivisin. Iltapäivisin ja iltaisin tarvitaankin erityyppistä aineistoa ja aineiston vaihto hoituukin näppärästi  siirreltävillä hyllyillä.

Närpeskonstnären Sanna Ek designade bokbussens illustrationer.  Kirjastoauton kuvitus on närpiöläisen taitelijan, Sanna Ekin käsialaa.

Bild från bokbussens insida.

Tältä näyttää kirjastoauto sisältä.