Alueellinen kehittämistehtävä AKEpampas kehittää kirjastoja Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueella. Olemme huomanneet, että alueellamme on monia kirjastoja, joko koulun tai päiväkodin yhteydessä tai niiden välittömässä läheisyydessä, silti kirjastotilojen suunnittelu ei ole tehty lapsilähtöisesti. Voidaksemme lisätä tietoisuutta, miten kirjastotilasta voidaan muokata lapsiystävällinen tila, päätimme hakea apurahaa, minkä avulla pääsimme vierailulle Tanskan Billundissa sijaitsevaan lastenkirjastoon. Aloitimme projektin kirjastovierailulla Billundin monitoimitalossa sijaitsevaan lastenkirjastoon. Kirjastonjohtaja Christian Hansen esitteli kirjastotilan, sekä heidän toimintamallinsa. Monitoimitalo on alun perin valmistunut 1970 –luvulla, mutta kirjasto sai uuden ilmeen sen peruskorjauksessa 2016, tilan suunnitteluun palkattiin Rosan Bosch arkkitehtitoimisto ja tilan teemaksi valittiin aavikko. Lopputulokseen päästiin useiden työryhmien tapaamisten jälkeen, missä alueen asukkaat saivat vaikuttaa tilan sekä toiminnan suunnitteluun. 1 100 neliön kokoisen kirjastotilan remontoiminen maksoin miljoona euroa, josta puolet maksoi alueella toimiva LEGO –konserni, heidän toiveenaan oli toteuttaa kirjasto, mikä on oppimisen ja leikkimisen paikka. Billundissa sijaitsee Legoland ja vesipuisto Laland, koska 7 300 asukkaan kunta on rakennettu pitkälti lasten huvipuistojen ympärille, on samaa teemaa haluttu noudattaa kirjastotilassa. Billundin kunnan alueella on neljä kirjastoa, joista kaksi toimii vapaaehtoisvoimin, pääkirjasto sijaitseen Grindstedin kunnassa 15 kilometrin päässä Billundista, lastenkirjastossa työskentelee viisi kirjastoalan ammattilaista. Billundissa asuu paljon maahanmuuttajia, jotka ovat korkeasti koulutettuja ja muuttaneet paikkakunnalle töiden perässä. Tämä näkyy kuitenkin melko vähän kirjastotiloissa. Tekstit ovat pääsääntöisesti tanskaksi, samoin kokoelma.
Vuonna 2024 lastenkirjastossa oli 75 093 kävijää ja lainoja tehtiin 31 667. Kirjasto käyttää vuodessa 200 000€ fyysisiin kirjoihin ja 110 000€ e-kirjoihin. Kirjastossa on myös lehtiä lainattavissa, mutta niiden hankinta on vähentynyt huomattavasti kuluneiden vuosien aikana. Tanskalla on jo pitkään ollut käytössä valtakunnallinen e-kirjasto ja nykyään käytetään enenevissä määrin rahaa e-aineistoon. Kokoelma on ensisijaisesti lapsille, mutta kokoelmassa on pieni aikuisten osasto. Koko Billundin kunnalla on yhteinen kokoelma, mikä kelluu neljän kirjaston kesken. Kirjavarasto on ainoastaan pääkirjastossa. Lasten kirjaston varastotila on luovutettu alueellisten vapaaehtoisten ylläpitämien kerhojen säilytystilaksi, mitkä tarjoavat monipuolista toimintaa kirjastossa. Tanskan kirjastolaki määrittelee kirjaston tehtäväksi tarjota kulttuuria, kirjallisuutta ja teknologiaa. Tämän vuoksi kirjastoissa kokoontuu vapaaehtoisvoimin käsityökerhoja, tietotekniikkakerhoja ja kunta sijoittaa vuosittain 10 000€ tarjotakseen teatteriesityksiä lapsille kirjastotilassa. Kerhoissa opetetaan mm. Tietotekniikkaa ja digitaalista osaamista sekä verstastoimintaa. Kirjasto omistaa tilassa käytettävistä 3D –tulostimista yhden, loput kaksi on vapaaehtoisten kerhotoiminnan omistamia. Kirjaston toiminnan ydinajatus on, että lapset oppivat leikin kautta, voit lukea siitä lisää täältä . Asiakkaat voivat leikkiä legoilla ja pelata pelejä omatoimisesti aamu seitsemästä ilta kymmeneen. Henkilökunta on paikalla arkisin klo 10-16:00, kerran kuukaudessa lauantaina järjestetään kirjasotn toimesta lastentapahtuma, jolloin henkilökuntaa on myös paikalla. Kirjaston aukioloaikana henkilökunta ei päivystä asiakaspalvelutiskillä, vaan on erikseen kutsuttavissa kellolla. Työpäivänsä aikana he suunnittelevat kirjavinkkauksia, päiväkotiyhteistyötä, verkostoitumista alueen toimijoiden kanssa ja tapahtumia. Kirjastotapahtumat ovat pääosin ulkoisten maksullisten toimijoiden järjestämiä. Kirjaston toiminta painottuu omatoimisuuteen.
Kirjaston aavikko-teema näkyy termiittikeossa, keitaassa, meressä ja vuorilla, mitkä ovat leikki- ja ajanviettokohteita kirjastotilassa. Leikkitilaan on saatu sijoitettua kirjojen esillepano mutkattomasti. Kirjat ovat näkyvä ja tärkeä osa kirjaston sisustusta. Kirjastoon on lahjoitettu myös kaksi arcadia peliä, joiden kunnossapito on lahjoittajan vastuulla.
Meluhaittaa on minimoitu kattoa peittävillää akustiikkalevyillä. Eniten asiakaspalvelussa työllistää asiakaskoneiden läheisyydessä oleva tulostin. Kirjaston avaruus sekä valoisuus on mahdollistettu monilla kattoikkuinoilla, tilan seinustoilla on myös suuria ikkunoita, mikä saattaa aiheuttaa kesäisin lämpöhaittaa. Tilaan on rakennettu paljon tilaa lukemiseen ja vapaaseen ajanviettoon.
Kirjaston henkilökunta kasvattaa lasten lukuintoa satutunneilla, kirjavinkkauksilla, teemakirjakasseilla, mitä kootaan päiväkodeille ja perhepäivähoitajille ja lukupiirein. Kirjaston asiakaskunnassa on myös kotiopetuksessa olevia lapsia, jolloin oppimateriaalia haetaan aktiivisesti kirjastosta. Tanskan jokaisessa koulussa on oma aktiivinen koulukirjastonsa, siitä huolimatta luokat tekevät aktiivisesti kirjastovierailuita, myös yhteistyötä koulukirjastojen kanssa tehdään erittäin tiiviisti. Kirjaston strateginen tavoite on lisätä lainoja sekä lukemista.
Vierailun jälkeen
Järjestimme 17.9.2025 webinaarin Teamsin välityksellä, jossa esittelimme Billundin kirjastoa, kerroimme havainnoistamme kirjastotiloista ja ratkaisuista palvelujen suhteen. Webinaariin osallistui yhteensä 41 henkilöä. Webinaari oli avoin kaikille kirjastoalan ammattilaisille.
Aloitimme webinaarin esittämällä lyhyen videon, jonka kuvasimme vierailumme aikana. Käytimme PowerPoint-esitystä esityksemme tukena, mihin olimme keränneet tiedot kirjastosta, sekä tekemistämme havainnoista. Esitys pohjasi valtaosin vierailumme aikana ottamiimme valokuviin. Esittely herätti kysymyksiä erityisesti kirjamaistiaisista, mitä konseptia on kokeilumuodossa hyödynnetty mm. Helsingin kaupunginkirjastossa, Billundissa ei muuta kirjavinkkausmuotoa hyödynnetä, mikä sai osallistujat pohtimaan, olisiko tämä muoto hyvä hyödyntää jatkuvana toimintamuotona perinteisten kirjavinkkausten sijaan.
Sisustusarkkitehti Päivi Meuronen antoi vinkkejä, kuinka kirjastotilasta voidaan muokata lapsiystävällisempi. Päivi Meuronen käytti esimerkkeinä Turun, Seinäjoen ja Kirkkonummen kirjastoja. Esityksessä jokaisesta kirjastosta tuli tietoa kirjastojen suunnittelusta ja miten niissä pyrittiin luomaan lapsiystävällisiä tiloja kirjastorakennuksissa. Haasteita oli akustiikan kanssa, joita erilaisten ratkaisujen kautta saatiin rajattua, jotta kaikki kovemmat äänet eivät kantautuisi koko kirjastotilaan. Kirjastojen suunnittelussa oli mukana myös kirjastojen henkilökunta, samoin kuin Billundin kirjaston suunnittelussa. Päivi Meuronen vastaili esityksestä nousseisiin kysymyksiin tilojen toteutuksesta, kuinka samaa voisi toteuttaa myös pienemmissä kirjastoissa pienemmällä budjetilla ja kuinka asiakkaat ovat kokeneet tilat.
Yritimme saada Billundin kirjaston suunnittelijat Rosan Boschin arkkitehtitoimista kertomaan kirjaston suunnittelusta, mutta heidän hintatoiveensa ylitti budjettimme ja koimme myös, ettei heidän esityksensä olisi tuonut merkittävää lisäarvoa webinaariin.
Olemme tyytyväisi osallistujamäärään sekä runsaaseen keskusteluun esityksen aikana.
Webinaarilla halusimme innostaa suomalaisia kirjastoja poimimaan onnistuneita toimintamalleja Billundin lastenkirjastosta. Erityisenä kohderyhmänä oli kirjastolaiset, jotka työskentelevät koulujen ja päiväkotien yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä. Tavoitimme runsaasti toivomaamme kohdeyleisöä, myös omalta alueeltamme. Toivoimme tilaisuudesta vastavuoroista, jolloin koimme, ettei tilaisuutta kannata tallentaa.
Opittua ja havaittua hankkeesta:
Vierailulla opimme kuinka Billundin kirjastossa asiakaspalvelijan ei tarvitse olla päivystämässä palvelutiskillä, vaan asiakaspalvelua saa kelloa soittamalla. Tällöin henkilökunnan työaika vapautuu kirjastopalvelujen kehittämistyöhön, jolloin kirjastonkäyttö perustuu vahvasti asiakkaiden omatoimisuuteen. Tästä huolimatta kirjasto tekee paljon
yhteistyötä paikallisten toimijoiden kanssa antamalla tilojaan heidän käyttöönsä, kuten varastoja sekä toimitiloja, näin kirjaston tiloissa voidaan tarjota monipuolista toimintaa kaikille ikäryhmille pienemmällä henkilökuntamäärällä. Kouluyhteistyötä ei tehdä suoranaisesti koulujen kanssa, koska Tanskan kirjastolaki määrittelee, että jokaisessa koulussa on oltava oma koulukirjastonsa. Kirjastovierailuja ja kirjastonkäytön opastuksia kuitenkin toteutetaan jossain määrin alueen lähistöllä olevan kansainvälisen koulun kanssa. Lainattavan materiaalin esillepanoon, sekä kirjastotilojen viihtyvyyteen on panostettu laajasti.
Vaikka kirjastoverkosto toimii samalla tavalla kuin Suomessa, kirjastopalveluissa käytettään lisäksi vapaaehtoisia tarjoamaan palveluja, koska vapaaehtoisilla ei ole pääsyä kirjastojärjestelmään, käy kirjastoammattilainen viikoittain kirjastoissa huolehtimassa kirjastoammatillisista tehtävistä.
Matkan suunniteltu aikataulu käytettiin tehokkaasti hyväksi. Saimme matkalta enemmän kuin odotimme. Suhteessa alueen väkilukuun nähden, kirjastopalveluihin on panostettu paljon. Kirjastoa kulttuuripalveluna arvostetaan paljon, mikä näkyy siinä, että tapahtumatuotantoon panostetaan rahaa paljon.
