Voit kuunnella jakson täältä https://open.spotify.com/show/6uA8MjJloMa8UzP42begbZ
Äänitteen kesto: 19 min
Litterointimerkinnät
[alkumusiikki]
Max: Tervetuloa seuraamaan podcast-jaksoa. Aiheena LittFest. Minä olen Max Bäckman kulttuuripalveluiden tapahtumakoordinaattori, ja vieraana on Ilkka Nyqvist. Tervetuloa Ilkka.
Ilkka: Kiitos kiitos, Max.
Max: Ilkka toimii kulttuurituottajana kulttuuripalveluissa, ja tekee monenlaisia asioita. Mut se, minkä takia hän on nyt tässä, hän tuottaa myös LittFest-kirjallisuustapahtumaa. Kertoisitko vähän enemmän LittFestistä? Mitä se on?
Ilkka: Joo, LittFest on tosiaan kirjallisuusfestivaali. On järjestetty kohta 30 vuotta Vaasassa. Ihan siitä alkuajoista mul ei oo kauheesti itse asias tietookaan. Mutta konsepti on pysyny samana aika pitkälle. Kirjailijavieraita laidasta laitaan, ja suomi ja ruotsi. Ku Vaasas ollaan, ni on ollu keskiössä, että pidetään kakskielisyys vahvasti mukana. Sillä kulmalle vieläki elellään.
LittFestissä on kantavana teemana semmosia asioita, että yritetään ottaa osaa ajankohtaisiin asioihin ja diskurssiin, löytää mielenkiintoisia uusiakin kirjailijoita meidän ajasta, ja ehkä sillai tutkia eri aiheita meijän teemojen kautta. Tänä vuonna esimerkiks meijän teema on tila, mikä mahdollisti aika monia erilaisia näkökulmia. Pyritään niitten teemojen kautta sitte tutustua itte siihen kirjallisuuteen festivaalin aikana.
Max: Onko LittFest suunnattu nimenomaan ihmisille, jotka muutenkin lukee kirjoja paljon?
Ilkka: No oletettavaa on, että ne on eniten kiinnostunu. Mutta itte en kuvailisi itseäni esimerkiks mikskään himolukijaksi, mutta on erittäin mielenkiintosia ja älykkäitä keskusteluja. Niin niistähän ei tarvi olla kirjafani, että pystyy nauttimaan.
Muutenki semmonen filosofia ja ajatustenvaihto on aika sellasta, en mä nyt sanois pois jäänyttä mitenkään populaarikulttuuris, mut ei se ainakaan kauheen pinnalla oo. Tämmönen, mikä se nyt olis, semmonen korkeakulttuuri tavallaan kirjallisuuden, ja tämmönen akateeminen tutkimus ja keskustelu ja semmonen sivistynyt ajatustenvaihtoa. Niin sil on kyllä ilman muuta paikkansa, ja se on semmonen vastavoima tietyl tapaa tällaista kertakulutus- ja halpatuotantoviihdettä vastaan.
Max: Minkälaisella budjetilla LittFestiä noin yleensä tehdään?
Ilkka: Littfestiä tukee Vaasan kaupunki tietyllä summalla, mikä on vähän vaihdellu vuosien varrella, mutta sanotaan 10 000 euroon aika vakiintunut. Sitte toinen kymppitonni me haetaan sitte kentältä apurahojen muodossa.
Sitten ihan rahan arvosta tavaraa saadaan myös yhteistyöllä. Me tehdään aika paljon eri kaupungin instanssien kanssa ja kirjallisuuden toimijoiden kanssa, kustantamojen ja järjestöjen kanssa yhteistyötä. Niin sillai me saadaan pienellä budjetilla aika kiva kokonaisuus rakennettua.
Max: Minkälaisia kävijämääriä LittFestissä on? Sehän on kumminkin useamman päivän tapahtuma, eikö vaan?
Ilkka: Kyllä. Meillä on tapahtumapäivät torstaista lauantaihin. Siinäkin on kokeiltu perjantaista sunnuntaihin, mut se sunnuntai on aina ollu aika semmonen hiljainen päivä yleensä. Niin tää on varmasti se paras kolmen päivän sauma, mihin ollaan nytte tultu. Vähän vaihtelee kans kävijämäärät, mutta koko festivaalilla sellasta 2 000 kävijää, ja yksittäistilaisuuksissa voi olla 10–200.
Max: No sanoit, että teette yhteistyötä eri toimijoiden kanssa kaupungissa. Järjestetäänkö nää tilaisuudet aina pelkästään kirjaston tiloissa tai onko niitä muuallakin? Ja jos on, niin missä päin?
Ilkka: Joo, ollaan kyllä levittäydytty aikasempina vuosina vähän enemmänki ympäri kaupunkia. On ollu tilaisuuksia ravintoloissa, kuppiloissa, kahviloissa. Alman tai aikuisopiston tiloissa on järjestetty luentoja.
Mutta sitten näistä yhteistyökuvioista, niin ehkä sellaset vakiintuneimmat tässä kohtaa on orkesteriyhteistyö. Meillä nyt on ollu, onko nyt neljättä vuotta putkeen orkesterin kanssa kirjallisuusaiheinen tai läheltä liippaava ainakin konsertti.
Sitten teatterin kanssa, silloin kun heillä on hyvää sopivaa ohjelmistoa, niin ollaan järjestetty yhteistyötä. Esimerkiks yks vuosi oli Hanna Brotherus, joka piti ensin taiteilijatapaamisen LittFestin tiimoilta, ja sen jälkeen sai mennä katsomaan sitte teatteriin hänen koreografioimaansa ohjelmaa.
Max: Kerroit, että orkesterin kanssa on tehty myös yhteistyöstä. Kerro vähän tarkemmin, mitä se on. Mitä se piti sisällään?
Ilkka: Joo, no taustalla on semmonen tavoite tavallaan tavoittaa uusia yleisöjä kummalleki. Se on se kantava idea siinä. Ne kokonaisuudet on ollu aika oikeestaan monipuolisiakin. Yks vuosi meil oli viulistiduo, joka säesti sitte lausuntaa. Yks vuosi oli sähkökitara, ja sitten Janne Saarikivi tai Peter Lerche oli se kitaransoittaja.
Sitte tänä vuonna tulee sitten Jari Sinkkonen kertomaan taiteilijoista tauteineen. Tämmönen vähän erilainen erilainen konsertti sitte. Siinä yhdistyy ne luonto-osuudet sitte klassiseen musiikkiin, jossa viis tais olla soittajaa. Mutta instrumentteja en kyllä nyt ulkoa muista, mitä oli, mutta klassisia instrumentteja, ku viulu ja sello ja tällasta.
Max: Kuulostaa mielenkiintoselta. Onko nää tämmöset, esimerkiks just tää orkesterin kanssa tehty tapaus, niin onko se ollut ainutlaatuinen, ja tehty vaan pelkästään sitä tilaisuutta varten? Onko siinä sitten kustannukset päässy kans kasvamaan, vai kuinka se on hoidettu?
Ilkka: Joo, ne on kaikki ollu ainutlaatuisia, paitsi tää Jari Sinkkosen juttu, mikä on tänä vuonna, niin se on toteutettu myös muissa kaupungeissa. Se oli semmonen ostettu konsepti sillä lailla.
Yhteistyöhän on ollu meijän puolesta tosi antoisaa ja kiitollista, että orkesteri on maksanu näitten musiikkiosuuksien kulut. Että niille varmasti jäi se tavallaan lyhyempi korsi siinä, jos euroja miettii. Mutta myös on jäänyt sitten ne lipputulot, että vaikka niitä nyt ei välttämättä oo hirveästi tullut jokasesta konsertista, ainakaa plussan puolelle. Mutta se on musta semmosta hyvää toimintaa ja järkevää kaupunginki rahankäyttöö, että pistetään vähän samaan koriin niitä roposia.
Max: Jees. Kuinkas te ootte saanut tällasia ainutlaatuisia konsertteja esimerkiks, jotka on ainutkertaisia? Ootteko te täältä ollu, sinä yhteydessä näihin taiteilijoihin, vai kuinka se on edenny?
Ilkka: Se on edenny ihan orkesteri-intendentin kanssa keskustellen. Ensin ollaan kartoitettu vähän vaihtoehtoja, et ketä vois olla kiinnostavia esiintyjiä. Sitten mietitty se musiikki siihen kaveriks. Sillä tavalla se on menny, ne meijän itte järjestämät. Orkesterin intendentti on sen musiikkipuolen oikeestaan valinnut, ja sitten yhteistyössä ollaan mietitty näitä kirjailijanimiä siihen kylkeen.
[välimusiikki]
Max: Sä oot kumminkin muutamia kerinnytkin järjestää, vaikka ei alkutaipaleella ollutkaan mukana. Niin onko sulla jäänyt erityisesti mieleen jotain sellasia merkittäviä kirjailijavieraita tai keskustelutilaisuuksia?
Ilkka: No, ehkä sanoisin noi meijän ruotsalaiset vieraat on jääny tietyllä tavalla mieleen. Ku aina ku tulee ulkomailta joku, niin liittyy joistain syyst semmonen erityinen jännite. Siinä vähän edustaa koko maata tahtomattaan samalla. Että okei, nyt hän on tullut Suomeen vieraaksi, ja että yritetään pitää tietysti erityisen hyvää huolta kauempaa tulleista. Niin sellaset tapaamiset aiheen tiimoilta, ni ne jää sitten mieleen, kun ne on vähän latautuneita.
Mutta sisältöpuolesta, ni ne on kaikki niin hyviä, et mul on vaikee sillee nostaa ylitse muiden ehkä tästä suorilta jotaki. Mutta se, mistä mä oon ite tykännyt tossa ohjelmistossa on, että miten laaja kirjo erilaisia sisältöjä. On aivotutkijaa tai just muusikkoa tai jotai lavarunoilijaa ja muuta. Että miten paljon mahtuukaan kirjallisuuskontekstissa festivaaliin. Niin sit niit on kans myös vähän vaikee verrata sitten, jotain tietokirjailijaa ja runoilija. Ne oli molemmat hyviä.
Mutta justiin, on ne vaikuttavia, ne runoesitykset. Niist on jääny semmonen tunnejälki, vaikkei nyt sanoja muistakaa. Tulee semmonen fiilis siitä, että mitä on sanottu lavalla, niin tarttuu. Ehkä semmoset on mieleenpainuvia vaan sen elämyksen takia erityisesti. Sitten ne faktapohjaiset, että oppii uutta. Vieläkin välillä voi lainata, jossain keskustelussa sitte, että kuulin LittFest-lavalla, kirjailija kertoi näin. Tommosia juttuja ehkä.
Max: Onko näitä kirjailijoita tai vieraita tähän tapahtumaan vaikea saada paikalle vai meneekö se suhteellisen helposti?
Ilkka: No mä sanoisin kyllä, et suhteellisen helposti. Mä oon tosiaan nyt, tä on varmaan kuudes kerta, ku mä järjestän. Niin ehkä ihan vaan siis kourallinen on ollu, et ei oo halunnu tulla. Sitten yleensä se este on, et on buukattu johonki muualle.
Että semmonen tahtotila kirjailijoilla mun mielestä on erittäin kunnioitettava. Ne haluaa tietenkin kertoo töistänsä ja sillain puffata itteensä. Mutta myös, että ne haluaa osallistua niihin keskusteluihin, ja olla ajankohtaisia ja läsnä sitten siellä, missä ihmiset on. Niin siin on heille sitä motivaatiota.
Kumminki ne palkkiot on tosi vaatimattomia. Niittenhän peräs ne ei kyllä varmasti juokse. Ku joku saa siis satasia siitä, että se käyttää kaks päivää työaikaa, ni ei se korvaus varmasti oo se vetovoimatekijä kirjailijoille. Mut se on tosi hienoa, että näistä taiteellisista ja ehkä tollasista filosofisistakin ja aatteellisista arvoista kumpuaa tommonen halu osallistua.
Max: Joo, hieno juttu. Muistan itse, olin kuvaamassa videolle yhden pätkän, jossa Jake Newman oli kirjailijavieraana. Hän oli silloin tehnyt kirjan kielletyistä levyistä, ja soitti myöskin näitä. Silloin kirjaston draamasali oli täynnä. Itse asiassa kaikki edes mahtunut sisään.
Sä kerroit tuossa, että näitä järjestetään eri kokoisissa, eri lailla, eri paikoissa tässä Vaasassa. Minkä kokoisissa paikoissa niitä on järjestetty, jos ajatellaan kävijämääriä? Sä tähän muutamia jo heitit, mutta vähän tarkennusta, jos sais.
Ilkka: Joo. No meijän pääpaikka ilman muuta on meidän oman pääkirjaston draamasali, mikä on tommonen esiintymistila, mitä käytetään oman talon tapahtumissa. Se vetää semmonen 150 meidän tuoliasetteluilla. Se on, sanoisin, et useimpiin riittävä. Että just Jake oli yks, mikä meni täyteen, ja muutamia muitaki. Aina ku tulee joku oikein iso nimi, niin saattaa olla, et on sali täynnä. Mutta hyvin harvoin jää rannalle. Sit siellä on justiin kivasti, että ei tuu semmonen olo kellekään, että ei viitti mennä tukkimaan tai muuta. Se on sopiva tila ollu.
Sitten myös se Alman, missä ollaan oltu, ni sinne me saatiin ottaa 80, niin se oli aina riittävä. Että se on tota luokkaa. Alle satasen venuet, niin on toiminut oikein hyvin meidän tarkoituksiin. Sitte juhlasalissa kaupungintalolla, mikä vetää lähemmäs 400, niin se on sitten nois konserteis ollu sitte vähän sillain yliampuva. Mutta se tila on niin mahtava, ja se jo tekee vaikutuksen sekä yleisöön että esiintyjiin. Niin se ei haittaa tunnelmaa, vaikka siellä muutama takarivi on tyhjänä.
Max: Vaasassa järjestetään kirjailijavieraita pitkin vuotta, mutta sinä tuotat kirjallisuusfestivaalia. Miksi se?
Ilkka: Joo. Se mikä ero on tietenkin, että useet kirjastot Suomessa järjestää tällaisia kirjailijavierailuja. Se on tosi hyvä, ja ajaa sen kulman siitä meijän festivaalistakin, mutta se, mikä festivaalin etu on, että siinä saa niin paljon kerralla ja niin monipuolisesti. Että ehkä sitten, jos ympärivuotta on vaikka viis tai vaikka kymmenenkin kirjailijavierailua, niin niissä ei oo sellasta punaista lankaa. Eikä pysty tutkimaan jotain justiin teemaa tai läpikäymään jotain aihetta välttämättä niin syvällisesti.
Ja sitten se yleisön kosketus siihen tilaisuuteen on tosi semmoinen hetkellinen ja ohimenevä ehkä helpommin. Ku sitte festivaali antaa isomman sisällön tietenki, mutta myös sitten toivottavasti antoisamman kokonaisuuden kävijälle. Että saa ison kattauksen kaikenlaisia juttuja kuulla. Niin se yksinkertasesti kiinnostavampi, ku sitte yksi ihminen olis yksinään.
Tollaset asiat sitä puoltaa. Ja sitte myös se, että kun ottaa tollasia pistokeikkoja, niin sitten jokainen täytyy markkinoida erikseen, ja tuottaa matkat ja kaikki erikseen sitten. Mutta festivaalilla, ku tekee kootusti sen markkinointityön, niin siinäkin sitte tulee tietysti säästöjä. Sen sijaan, että markkinoidaan 20 vierailua, ni yhdellä julisteella saa sitte kaikki ympättyä siihen. Se on semmosta vähän keskittämistä ja tiivistämistä. Vähä sama ku kaupunki versus maaseutu ajatus, että siksi ku on enemmän ihmisiä yhdessä, niin sitä yhteen törmäilyä ja ajatuksenvaihtoa, se on myös intensiivisempää.
Max: Tuossa mainitsitkin tuosta kaupunki versus maaseutu. Kuinka laajalta alueelta tänne LittFestiin tulee yleensä vieraita, nimenomaan siis kuuntelijoita?
Ilkka: No mä sanoisin, et kuuntelijat on kyllä suurilta osin, varmaan 99 prossaa paikallisia. Ei olla tehty mitään kyselyitä, mutta se nyt näkyy ja tuntuu siinä tilassa, että voi nähdä tuttuja sen verran, että voi jo tehdä jotain arvioita. Ja niin, että tämmönen sisältö sitten voi olla, et se ei oo semmonen, minkä takia tekee jonku matkan kauempaa, että yöpyisi.
Mutta ihan tästä lähikunnista tulee kyllä, ja varsinkin ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta, niin aika paljon asiakkaita löytää meidät. Se on varmasti just siksi, että tarjotaan sitä ruotsinkielistä sisältöä tällä tavalla.
Ja meillähän on ilmaset sisällöt, mikä on semmonen, mistä haluisin pitää kiinni hamaan loppuun asti. Koska se on yks semmonen demokratiatekijä, saavutettavuustekijä, että ei se pääsylipun hinta ainakaan jätä ketään rannalle sitte, joka haluis nauttia kulttuurista.
Max: Tähän loppuun, jos vielä sanoisit muutamilla sanoilla, että kuinka helppoa tai vaikeaa, haastavaa on järjestääki tämmöstä kirjallisuusfestivaalia?
Ilkka: Joo. Eihän se mitään oikeesti kovin helppoa oo sinänsä. Koska siihenhän liittyy hyvin paljon asioita, ja koko tapahtumatuotanto on oma ammattikenttänsä. Niin siinä varmasti, jos tulee niin sanotusti vihreenä toimimaan, niin oppii paljon uutta. Että ei se oo ehkä ihan sellaselle. Tai sille pitää varata resurssit ja aikaa sille työlle. Et se ei oo vaikeaa, mutta siin on paljon hommaa.
Ja just sellasta, mitä ei välttämättä kylmiltään pysty edes kuvittelemaan, mitä kaikkea liittyy siihen, kun järjestetään tämmönen. Ihan luvista ja tekniikasta ja justiin matkoista, ja milloin, ja aikataulutus. Se on sellasta isoo palapeliä, mitä saa siinä sitten rakentaa. Tai tietenkin tapahtuman koosta riippuen, kuinka iso se palapeli on. Mut se on ehkä se haaste siinä.
Sitten kans kirjastoissa usein, tai voi olla semmonen hyvä tilanne, et on tapahtumatuottaja, oma kirjastolla, joka tietenkin sitten helpottaa sitä työskentelyy. Mutta että jos kirjastovirkailijajohtosesti tekee sitä, niin sit se on varmasti esimiesten tehtävä sitten varata sitä työaikaa myös tälle työskentelyyn, ettei se joudu oman työn ohella sitä ratkaisemaan, näitä asioita.
Kyllä mä silti kannustaisin kaikkia kokeilemaan ihan niitä hullujakin ideoita, että kaikkihan alkaa jostaki. Yleensä se on joku semmonen idea, mistä sitte paketoidaan jonkinlainen toimiva konsepti. Ihan rohkeasti vaan järjestämään erilaisia tapahtumia. Mä nään niissä suuren arvon. Sitä ihmiset haluaa, sellaista yhteenkuuluvuutta, sosiaalisia tilaisuuksia, ja tuntea sen, et on osa yhteisöä. Niin tollasiin asioihin pystyy kirjasto vastaamaan hyvin tapahtumien kautta.
Max: Okei. Kiitos paljon, Ilkka.
Ilkka: Kiitos, Max.
[loppumusiikki]
Oikein hyvää alkavaa vuotta!
AKEpampaksen joulukuu sujahti vielä luetteloinnin ja digilukutaitojen koulutusten parissa, olimme myös luennoimassa SEAMK:in tuleville kirjastonhoitajille tulevaisuuden musiikkikirjastotyön muutoksista ja kasvavista tarpeista.
AKEpampaksen vuoden 2025 toimintasuunnitelma on nyt valmis. AKEpampas painottaa toimintavuoden 2025 aikana kolmea teemaa, jotka huomioidaan esim. koulutuksissa, podcasteissa ja työryhmien työskentelyssä. Teemat ovat:
1. Tulevaisuuden työkalut
2. Kansallinen lukutaitostrategia
3. Kulttuuri- ja työhyvinvointi
Näiden lisäksi vuoden neljäs painopiste on yhteistyön ja erityisesti kimppayhteistyön kehittämisessä.
Libopin vetovastuu siirtyi AKEpampakselle alkuvuodesta ja vastaamme sen toiminnasta seuraavat kaksi vuotta.
Voit lukea toimintasuunnitelmamme kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme www.akepampas.fi.
Vinkkauspiiri kokoontuu jälleen 30.1.2025 ja aiheena on Kirjasomen hitit.
Seniliinien tavoitteet vuodelle 2025 ovat sanataiteeseen tutustuminen, senioreille suuntautuvan kirjallisuuden avaaminen, toiminnallisten ideoiden jakaminen ja opastaminen matalan kynnyksen tapahtumien järjestämiseen. Vuoden ensimmäinen tapaaminen on 29.1. SeniorPampasten tavoitteet vuodelle 2025 ovat vapaaehtoistyön aktivoiminen, senioreiden tavoittaminen paremmin, kehittää kotipalvelua (Boken kommer), sekä kerätä kirjalistoja senioreille parhaiten sopivasta kirjallisuudesta. 22.1. SeniorPampasten vieraana on Åsa Persson Soselen kirjastosta Ruotsista, joka kertoo heidän kirjastonsa senioripalveluista. Musatiimi kokoontuu 15.1. vuoden 2025 tavoitteiden suunnittelun merkeissä.
Syyskauden viimeiset johtajakahvitkahviteltiin 4.12. yhdessä Lahden alueellisen kehittämistehtävän alueen monialajohtajien kanssa ja puhujana oli tutkija Eeva Nummi, joka piti luennon dialogisesta johtamisesta.
ÅKE järjestää jälleen Bokkarusellenin, tänä vuonna kokoonnutaan 22-23.1. Helsingin Luckanilla ja kirjastokaista striimaa tapahtuman. ÅKE:n uutena vetäjän aloittaa helmikuussa AVI:n Lena Sundström.
Libopin yhteisille kursseille on nyt käytössä yhteinen salasana, mutta mikäli olet jo ehtinyt aloittaa kurssin vanhalla salasanalla, on se toiminnassa kurssialustalla kurssin loppuun saakka. Vanhat avaimet toimivat vielä tammikuun ajan uusien rinnalla. Alueellisissa kursseissa on edelleen käytössä omat salanansa. Voit tiedustella kurssien salasanoja osoitteesta akepampas@vaasa.fi
Järjestämme alueemme kirjastokimpoille yhteiset kehittämispäivät vuoden 2025 aikana. Kimppapäivät järjestetään eri kuukausina, eli mikäli et pääse oman alueesi kimppapäivään, voit osallistua toisen alueen päivään. Kimppapäivien sisällöt vaihtelevat hieman alueiden toiveiden mukaan, mutta jokaisessa hyödynnämme Topaasia-kortteja, joilla pyritään kehittämään työskentelytapoja.
Tammikuun podcast jakso julkaistaan 15.1.2025, vuoden ensimmäinen aihe käsittelee kirjallisuusfestivaalin toteuttamista kirjastoissa, aiheeseen tutustuttaa Vaasan kaupungin kulttuurituottaja Ilkka Nyqvist, joka on useamman vuoden ajan toteuttanut Littfest -tapahtumaa Vaasassa. Löydät podcastimme Spotifystä nimellä Pinnalla/Flytande.
Åkes vårwebbinarium
Må bra på jobbet
Tisdag 30.5 kl. 12:30-16
Snart har vi alla jobbat och stått i igen en hel termin. Men innan vi går på grönbete, inbjuder Samarbetsgruppen Åke hela bibliotekspersonalen till sitt vårwebbinarium med välmående som tema.
Vi får höra Ronnie Grandell inleda om självmedkänsla som en grundsten för ork och välmående. Ronnie Grandell är arbetshälsopsykolog och ledarskapscoach och har skrivit flera fackböcker, bland annat om självmedkänsla.
Vi får också bekanta oss med hur man skriver sig lugnare och friskare. Med papper och penna i handen kan vi enligt forskningen skriva oss lugnare, friare, lyckligare och till och med få ett starkare immunförsvar och en förbättrad sårläkningsförmåga, men är det sant? Kom och prova själv. Johanna Björkell, universitetslärare i pedagogik, forskare och coach, ger praktiska tips och visar hur man gör.
Vi får också höra om en enkätundersökning om unga anställda på bibliotek och deras motivation och välmående. Och mitt i programmet får vi koppla av med meditation och andningsövningar.
Kom med på ett annorlunda webbinarium! Ta med penna och papper.
Anmäl dig senast 26.5.2023.
PROGRAM
12:30 Välkommen
12:35 Självmedkänsla – en grundsten för ork och välmående
Ronnie Grandell, arbetshälsopsykolog på Mehiläinen, ledarskapscoach och fackboksförfattare
13:15 Paus
13:20 Din handstil kan förändra ditt liv
Johanna Björkell, universitetslärare i pedagogik, forskare och coach
14:45 Avkopplande meditation med andningsövning med Nina Sjöström på Jooga Porvoo.
15:00 Paus
15:05 Johanna Björkell fortsätter
15:40 Arbetstillfredsställelse och välmående bland unga anställda på bibliotek (på finska, ppt på svenska)
Aija Laine, specialplanerare, nationella utvecklingsuppdraget vid Helsingfors stadsbibliotek
16:00 Avslutning
Arr. Den svenska samarbetsgruppen för bibliotekens utvecklingsuppdrag Åke
Olemme vihdoinkin saaneet yhteisen alueellisen sijaispankin avattua. Lista on vielä hyvinkin suppea, joten nyt kaipaamme sijaispankkiin henkilöitä, jotka haluavat ilmoittautua sijaisiksi Pohjanmaan, Etelä- ja Keski-Pohjanmaan alueen kirjastoihin (lomakkeella on myös mahdollisuus ilmoittautua vain tietyn alueen kirjastoihin). Kaikki kiinnostuneet voivat ilmoittautua, mutta erityisesti toivomme harjoittelijoita, opiskelijoita, määräaikaisia sekä jo nyt sijaisuuksia tekijöiden hakemuksia. Lista ei ole julkinen, vaan listaa voi kysyä nähtäväksi vain meiltä AKEsta.
Täältä löydät linkin lomakkeeseen. Lomakkeen linkkiä saa jakaa kaikille kiinnostuneille sekä alla myös qr-koodi lomakkeeseen
Lomakkeen täyttämiseen menee jonkin aikaa, riippuen kuinka hyvin haluaa täyttää mm. työ ja koulutushistorian yms. Muutama kohta on palkollinen, kuten yhteistiedot, jotta kirjastojen on helpompi tavoittaa haluamansa henkilön, mutta muuten lomake on hyvin vapaasti täytettävissä.
Nu har vi äntligen öppnat en gemensam regional vikariepool. Listan är ännu ganska begränsad, så nu söker vi personer som vill anmäla sig som vikarier till biblioteken i Österbotten, Södra- och Mellersta Österbotten (på formuläret finns också möjligheten att anmäla sig endast till några bibliotek). Alla intresserade kan anmäla sig, men vi önskar särskilt ansökningar från praktikanter, studerande, visstidsanställda och från dem som redan nu vikarierar på området. Listan är inte offentlig och man kan fråga efter den endast från oss som arbetar på AKEpampas.
Här finns länken till formuläret Länken till formuläret får gärna delas med alla intresserade och nedan finns också en QR-kod till formuläret.
Det tar en stund att fylla i formuläret, beroende på hur väl man vill fylla i arbets- och utbildningshistoriken, osv. Några fält är obligatoriska, t.ex. kontaktuppgifter, så att biblioteken lättare kan nå den önskade personen, men annars är formuläret ganska fritt att fylla i.
ÅKE-gruppen ordnar en träff för alla som jobbar med barn- och ungdomsböcker på bibliotek
to 27.4.2023 kl. 13-14
Vi pratar böcker och kanske lite annat också! Ta gärna med dig en bok som du pratat mycket om detta läsår. Eller en som annars gjort dig förundrad, förbryllad eller förtjust. Fakta eller fiktion. En nykomling eller en gammal goding. Det är inte heller fel att ta med en kopp kaffe eller te.
Delta i träffen via denna Teamslänk!
Välkommen med!
Arrangör: Svenska samarbetsgruppen för utvecklingsuppdrag (ÅKE)
Mitä tarkoittaa turvallisen tilan periaate? Kuinka järjestän kiinnostavaa mediakasvatustoimintaa omassa kirjastossani?
Näihin kysymyksiin voit saada vastauksen Mediasiltoja rakentamassa-kurssikokonaisuuden parissa!
Mediametka ry:n Mediasiltoja rakentamassa-verkkokurssi on nyt julkaistu Liboppi- verkko-opiskeluympäristössä. Samannimisessä hankkeessa luotu kurssi sisältää tietoiskun mediasta ja mediakasvatuksesta, sekä teksti- ja videosisältöä liittyen ylisukupolviseen, sekä kulttuurisensitiiviseen mediakasvatukseen. Mukana on myös tuntisuunnitelmia omien mediatyöpajojen järjestämiseen kaikille taustasta ja ikäryhmästä huolimatta.
Kurssin sisällöt on luotu hankekumppaneiden Kansanvalistusseuran ja RT-Documentaries Oy:n kanssa. Pohjan kurssille tarjoaa Turun AKE. Kuvituksen on luonut taitava Evianna Korhonen.
Mediasiltoja rakentamassa -verkkokurssi on kaikille avoin. Ja kertaukseksi vielä, Liboppi on kirjastolaisten yhteinen verkko-oppimisympäristö, jonne voi itse tehdä tunnuksen ja tutustua kurssisisältöihin. Jos et ole vielä rekisteröitynyt Liboppiin, se onnistuu liboppi.fi -etusivulla kirjaudu-painikkeen takaa.
Lisätietoja: Johannes Repo , Turun AKE
Tid: Onsdag 8.3. kl. 13-15.45
Plats: Teams
Som en del av den omfattande digitaliseringen flyttar nu allt mera av litteraturen över till digitala plattformar. Detta kan ha stora inverkningar på bibliotekens utbud och verksamhet. Är digital läsning ett hot eller en möjlighet? Hur främjar man litteratur och läsning i digital form? Hur blir förlagens utgivning tillgängligt för biblioteken? Och hur går det med innehållet om formatet är ett annat?
Programmet inleds av Julia Pennlert vid Högskolan i Borås, universitetslektor med inriktning mot läsning och läsfrämjande. I sin forskning har hon intresserat sig för litteraturens, läsningens och litteraturförmedlingens villkor i det samtida digitala medielandskapet.
Vi får också höra om en inspirerande podcast med boktips som görs i Luleå, hur man på Schildts & Söderströms satsar på ljudböcker och hur det nationella e-biblioteksprojektet framskrider. Möjlighet till frågor och diskussion!
Är vi i valet och kvalet med e-materialet?
PROGRAM
13.00 Välkommen!
13.05 Är digital läsning ett hot eller en möjlighet för biblioteken?
Julia Pennlert, universitetslektor vid Högskolan i Borås
13.40 Diskussion: Hur kan vi främja e-material och läsning?
14.20 Paus
14.30 Bokspanarna, en podcast från folkbiblioteken i Luleå
Julia Åhl Kunto, bibliotekarie vid Hertsöns bibliotek
14.50 Format, innehåll och utgivning av ljudböcker
Susanna Sucksdorff, marknadschef på Schildts & Söderströms
15.10 E-kirjastohankkeen kuulumisia/Aktuellt om e-biblioteksprojektet
Representant från det nationella e-biblioteksprojektet
15.30 Diskussion
15.45 Avslutning
Anmäl dig senast 6.3.2023 här.
I valet och kvalet är en tredelad webbinarieserie som arrangeras av den svenska samarbetsgruppen för bibliotekens utvecklingsuppdrag Åke med fokus på bibliotekens beståndsarbete och -utveckling.
Information: Susanne Ahlroth, tfn 0295 018 762 eller Anneli Haapaharju, tfn 040 149 5924
VÄLKOMMEN!
I takt med att verksamheter digitaliseras förändras också den digitala tryggheten. Vi lever idag i ett informationssamhälle där information lagras, bearbetas och kommuniceras i större omfattning än tidigare. Både på vår arbetsplats och i vårt privatliv hanterar vi dagligen stora mängder information. Med internet och sociala medier har vi möjlighet att enkelt kommunicera och umgås med människor från hela världen. Men med alla rubriker om nätbedrägerier och ID-kapningar som vi ser eller hör, är det lätt att bli skrämd. Kanske väljer man också att undvika den digitala världen, för att inte bli utsatt för brott.
Under en inspirerande timme får du handfasta tips och råd som gör att du kan bli tryggare och säkrare på nätet. Du kommer också att få kunskap om säker informationshantering. Kom med på vårt webbinarium. Du kan se den live på Bibliotekskanalen
Samarbetsgruppen ÅKE ordnar ett webbinarium i samarbete med Bibliotekskanalen. Läraren för webbinariet är Linda Mannila, som arbetar som utbildare, forskare och entreprenör på Digismart.
Webbinariet är en del av den nationella Mediekunskapsveckan och riktar sig både till bibliotekspersonal och allmänheten. Biblioteken kan marknadsföra det på sina egna kanaler. Webbinariet är gratis för deltagarna.
Vi sätter fart på Bokkarusellen!
Bibliotekspersonal från olika delar av Svenskfinland bokpratar om böcker som utkommit år 2022. Kom och hör favoriter! Är de samma som dina – eller helt nya och oväntade?
Karusellen går:
tisdag 24.1 kl. 12.30-16 (barnböcker)
onsdag 25.1 kl. 13-16 (ungdoms- och faktaböcker)
torsdag 26.1 klo 13–16 (vuxenböcker)
Tag plats i Bokkarusellen på Bibliotekskanalen www.bibliotekskanalen.fi/live
Inträde gratis.
Arr. Svenska samarbetsgruppen för utvecklingsuppdrag ÅKE (Borgå, Helsingfors, Vasa och Åbo stadsbibliotek samt Regionförvaltningsverket) i samarbete med Kirjastokaista – Bibliotekskanalen och Erte (Det riksomfattande specialuppdraget som främjar barn och ungas läsande och läskunnighet).