Du kan lyssna podden här https://open.spotify.com/show/6uA8MjJloMa8UzP42begbZ
Äänitteen kesto: 26 min
Litterointimerkinnät
[musiikkia]
Haastattelija: Tervetuloa AKEpampaksen Pinnalla -podcastiin. Tänään meillä on vieraana Pirkko Ilmanen, joka on kirjallisuusterapeutti ja työskentelee Lippulaivan kirjastossa Espoossa. Tervetuloa, Pirkko. Haluatko esitellä itseäsi enemmän ja kertoa, mitä kirjallisuusterapia on?
Pirkko Ilmanen: No kiitos. Mä oon siis kirjallisuusterapiaohjaaja, että mul ei oo terapeutin koulutusta. Siin on se ero, että mä käytän siis samoja menetelmiä, mutta en anna terapiaa. Kirjallisuusterapeutti on koulutukseltaan terapeutti, ja sitte hän käyttää monien muiden menetelmien ohessa näitä kirjallisuusterapeuttisia menetelmiä. Siinä on se ero.
Mistäs me alotetaan? Niin, voinhan mä sen kertoo, et mä olin siis sanataideohjaaja jo, ennen ku musta tuli kirjastonhoitaja tossa 15–17 vuotta sitten. Sen sanataideohjaajauran aikana, ku mä jatkoin sanataideryhmiä kirjaston sisällä Entressessä, kun me avattiin. Mul oli siellä monikulttuurinen tyttöjen ryhmä. Niin mä koin, että mun menetelmät ei enää riitä. Siinä oli lapsia, jotka oli ehkä vähän traumatisoituneita. Ja sitte, ku se oli monikulttuurinen ryhmä, ne tulivat hyvin monesta eri kulttuurista ja erilaisista ympäristöistä, jossa toiminnat on vähän erilaisia ku Suomessa. Niin mä jotenkin koin, et mä tarvitsen lisää välineitä. Sillon mä lähdin opiskelemaan sitä kirjallisuusterapiaa, ja mä koen, että sieltä mä löysin tosi paljon myös itselleni, että se oli myös matka itseen, se koulutus.
Mutta sen jälkeen jotenkin mun kirjastonhoitajan ja kirjavinkkarin työ ainaki omasta mielestä muuttu, et mä jotenki paljo rohkeemmin valitsin kirjoja kirjavinkkauksiin ja muuhun. Sitten aivan selvästi aloin valita kirjoja paljon voimakkaammin sen mukaan, että millasia tunteita niissä on. Siellä kirjoittajaryhmässäki sitten niitten lasten kanssa se työskentely jollain tavalla helpotti, kun oli löytäny uusia menetelmiä. Ehkä myös se, että mä olin ammatillisesti itse saanut vahvistua ja henkilökohtaisesti vahvistua tommosen yli vuoden mittasen koulutusmatkan aikana, niin mä näen, että se ehkä oli se kaikkein merkittävin asia, mitä tää kirjallisuusterapiaopiskelu mulle antoi.
Haastattelija: Mitä se kirjallisuusterapia on? Pystyykö sen jotenkin tiivistämään, mitä se pitää sisällään?
Pirkko Ilmanen: No, se on yksi taideterapian muoto. Et jos ajatellaan, että taideterapia on semmonen kattokäsite, niin sen sateenvarjon alle kuuluu musiikkiterapia tai sitte kuvataideterapia, kirjallisuusterapia, ja sit vielä uutena on nää tanssi- ja liiketerapiat. Niin se kuuluu tämmösen taideterapian kenttään. Kirjallisuusterapiassa on keskiössä siis aina sanat, eli joko tekstit, joita luetaan ja joiden kautta sitten itse inspiroidutaan ja kirjotetaan tai keskustellaan, tai sitten itse kirjoitetut tekstit. Eli se on kirjottamista tai lukemista, ja siinä hyödynnetään aina jollakin tavalla tekstejä.
Kirjallisuusterapiassa ajatellaan, että omia ongelmia ja tunteita on paljon helpompi lähestyä kirjoitettujen tekstien kautta kuin suoraa. Et sieltä tekstistä on helpompi ehkä tunnistaa semmosia asioita, jotka on koskettanu itseäki jossaki elämänvaiheessa, ja tunteita. Monesti sieltä voi löytää tunteita, jotka on ehkä jääneet piiloon, ja joille ei aiemmin oo ollu sanoja. Mä oon aivan vakuuttunu, et paljon lukevilla ihmisillä on näitä kokemuksia, että kun he on lukeneet kirjaa tai runoa tai mitä tahansa tekstiä – se voi olla vaikka tieteellinenkin teksti, jossa on tutkittu jotain asiaa, jossa sanallistetaan oma kokemus, jolle ei aiemmin ole ollut sanoja. Ja sitte tulee se elämys: se yleensä tuntuu ihan kehollisena joko vatsassa tai rintakehän alueella, että vau, et nyt osu jonnekin! Että mulle on tapahtunu näin, ja totako se oli, kun mulle kävi silloin vuosia sitten näin, enkä ole pystynyt sitä asiaa millään tavalla käsittelemään, ja yhtäkkiä joku lukko aukee, ja ehkä haluaa sitä sitte työstää eri tavalla.
Niin se on simppeliydessään sitä, että kun ihminen lukee tekstiä, jotain kaunokirjaa vaikka, ja kokee tollasen kokemuksen, sillon on kirjallisuusterapian äärellä ihan face to face! Ja toki se ryhmätyöskentely, ryhmässä työskentely on ehkä parasta. Tai pelkästään ohjaajan kanssa kahdestaankin työskentely, mut mä en oo tehny sellasta ohjausta, et mä tykkään itse, että mä oon ohjaajana sellanen niin kuin kätilö, joka synnyttää sen… auttaa sitä äitiä synnyttämään sen vauvan. Kun ryhmässä luetaan ja kirjotetaan yhdessä ja keskustellaan, niin se vuorovaikutus on siinä sen kaiken a ja o, ja se syntyy niitten ihmisten välillä. Oikeastaan ohjaaja tekee itsensä melkeinpä tarpeettomaksi, et se voi sysätä heitä aina vähän uudelle tielle ja johtaa sitä keskustelua, mut kyl se ryhmä on se, joka tekee siinä sen kirjallisuusterapeuttisen prosessin yhdessä.
Et se on mun mielest tässä työssä kaikkein ihaninta, että varmaan joka kerta saa olla vedet silmissä sillon, kun on tämmösen ryhmän kanssa työskennelly, koska ne oivaltaa niin mahtavia asioita ne ihmiset, ja siellä löydetään yhdessä ihan uudenlaisia näköaloja esimerkiks johonki muutokseen. Tai joku ihminen, joka tuntee olevansa umpikujassa, löytääkin niistä toisten kanssa käydyistä keskusteluista sellasen muutoksen siemenen tai näkee mahdollisuuksia, vaikka aiemmin oli hyvin synkkä ja näköalaton. Se on jotenkin niin sydäntä kouristavaa ja liikuttavaa. Itse asiassa kirjallisuusterapeuttisissa tutkimuksissa on huomattu, että pelkästään jo se kirjottaminen, nii sen on havaittu tehostavan aivojen kykyä käsitellä vaikkapa pelon tunteita tai ylipäätään semmosia vähän vaikeampia tunteita. Niin kun sä kirjotat siitä asiasta, se tietyllä tavalla tehostuu siellä ihan aivofysiologian tasolla ja lieventää sitten – totta kai – niitä ahdistuksen ja pelon tunteita, koska siinä pystyy käsittelemään. Se kädenliike, ja monesti nimenomaan käsin kirjoitettuna, se kädenliike, kun sä kirjotat kynällä, nii se on itsessään jo aika terapeuttista, ihan tutkimusten mukaan.
Se on kaikessa yksinkertaisuudessaan tuota. Ja mä oon aika vakuuttunu, että hyvin moni kirjastonhoitaja Suomessa on tietämättään harrastanut kirjallisuusterapiaa ilman mitään koulutusta, että hyllyjen välissä käydään aivan todella monenlaisia ja monentasosia keskusteluja kirjallisuudesta, että kun löydetään ihmiselle joku kirja, tai asiakas on löytäny jonku tietyn kirjailijan ja kertoo innoissaan siitä, että miten tää niin kosketti mua, ja että onko hän kirjottanu jotain lisää. Sit siinä aina tulee joku palanen hänen elämästään, että tämä kirja auttoi minua avioerossa, et se nosti minut, ja minä löysin jotain aivan uutta ajateltavaa tai jonku uuden näköalan tai uuden polun elämään. Niin musta tuntuu, että näitä on ihan varmasti muillaki ku itsellä ja omilla ystävä-, kirjastonhoitajakollegoilla näitä kokemuksia.
[musiikkia]
Haastattelija: Miten niitä aletaan purkamaan sit, elikkä ihmisellä on joku asia, mitä se haluaa lähtee selvittämään itsensä kanssa, niin ehdotatko hänelle jotain kirjaa, minkä hän lukee ensin, ja hän alkaa sen pohjalta kirjottamaan? Vai onko se suoraan se oma kirjotus ja keskusteluprosessi sitte sen ryhmän kanssa?
Pirkko Ilmanen: Kumpikin polku on mahdollista, mut aina sen ihmisen omista lähtökohdistaan. Et joillekki on helpompaa lukea ja sitte kirjoittaa siitä, mitä sen lukemisen kautta herää. Ja siihenki on erilaisia menetelmiä sit, että jos luetaan, nii sieltä etsitään joku semmonen kohta, mikä oli erityisen koskettava, tai joka avasi sen ahaa-elämyksen tai sen uuden näköalan. Sieltä voi sieltä tekstistä löytää… Esimerkiks käytän paljon silmukointia, eli etsitään semmosia… Mä sanon niitä akupunktiosanoiksi. Eli etsitään semmosia avainsanoja sieltä tekstistä, semmoset tärkeimmät sanat, vaikkapa nyt yheltä aukeamalta. Eli silmukoidaan ne, ympyröidään ne sanat. Yleensä mä otan siitä kopion, ja sitte ympyröidään. Sitten niistä sanoista rakennetaan vaikkapa runo, tai ne kirjotetaan uusiksi lauseiksi. Ja sitä työstetään tavallaan, niitä sanoja. Tää on yks menetelmä. Sit yleensä ihminen löytää sieltä vielä jonku uuden, et se ikään ku kiteytyy siinä se hänen kokemuksensa.
Et tommonen voi olla yks tapa, miten työstetään sitä kirjan tarinaa kirjottamisen avulla. Mutta yleisempää on, että… Suomi on siis kirjottajakansaa: meillä esimerkiks täällä Lippulaivan kirjastossa alotettiin nyt semmonen senioreiden luovan kirjottamisen ryhmä, et se ei oo kirjallisuusterapeuttinen ryhmä, mutta oon kyl käyttäny siellä näitäkin menetelmiä. Niin sinne tuli tuplasti niin paljon väkee, et me jouduttiin luomaan kaks ryhmää nyt. Sillon juttelin näitten ihmisten kanssa, että hirmupaljon on eläkeikäsissä ihmisissä kirjottavia ihmisiä vielä, ja he olivatki huolissaan, että osaako ne nykynuoret enää edes kirjottaa, kun olivat niin kiitollisia, et me saatiin järjestettyä kaksi rinnakkaista ryhmää.
Et Suomi on kirjottavaa kansaa, ainakin vanhat ihmiset vielä, ja sen vuoksi kirjottamisen kautta työstetty tämmönen kirjallisuusterapeuttinen työskentely, nii se on ainakin mulla ollu Kirkkonummella ja täällä Espoossa, Helsingissä, missä oon ryhmiä vetäny, nii se on ollu se pääsuuntaus. Et toki on myös sitte siellä ryhmän sisällä, että vaikka he ovat kirjoittajia, niin me työskennellään totta kai myös valmiiden tekstien äärellä, että mä tuon sinne… Runot on siitä helppo, että ne on lyhyitä käsitellä sillä yhdellä puolentoista tunnin kerralla. Mutta useesti tuon myös erilaisista kirjoista pätkiä, et me ei lueta kokonaista teosta yhdessä, et se ei oo kirjapiiri, mutta työstetään asioita sitten valmiiden tekstien, tekstinpätkien kautta. Novellitki on ihan hyviä: novellin ehtii myös käsitellä yhden tapaamiskerran aikana.
Mut tosiaan se, mitä asiakkaalle, tai siis… no, puhutaan nyt asiakkaasta, niin tarjotaan, nii se on ihan hänestä kiinni, että jos nyt multa joku kysyis, että hei, voitasko työskennellä kahdestaan, et mä haluaisin tämmöstä ja tämmöstä asiaa käsitellä. Ja se riippuis, jos hänellä ois vaikka ollut avioero sillä ihmisellä, niin mä kävisin ensin läpi semmosta kirjallisuutta, mitkä vois siihen auttaa, ja tarjoisin hänelle niitä kirjoi, et haluaisko se lukee jonku näistä. Jos hän sanoo, että kirjat ei oikeen oo mun juttu, et mä tykkään enemmän kirjottaa, nii sit me alotettas siitä kirjottamisesta. Mut jos hän tykkää lukemisesta, niin yleensä kyllä alottaisin sen lukemisen kautta, että hän pääsis siihen moodiin, ja sitte käsiteltäs sitä kirjaa sen kirjottamisen kautta. Että se riippuu aina ihan ihmisestä ja ryhmästä että kumpi edellä mennään, mut molempia käytetään, niin kirjottamista kuin valmiita tekstejä.
Haastattelija: No, kuka voi toimia kirjallisuusterapeuttina tai kirjallisuusterapiaohjaajana?
Pirkko Ilmanen: No, koulutettu henkilö, et se kestää semmosen vuoden se koulutus. Nykyisin siihen on tullut tämmönen koulutuspolku, että ku on huomattu, että sinne hakeutuu myös ihmisiä, jotka ei välttämättä oo kirjallisuutta niin paljon lukeneet, niin siin on ensin tämmönen… Sen voi ihan tarkistaa tuolta kirjallisuusterapiayhdistyksen sivuilta, mut et siin on tämmönen enemmän henkilökohtaisen kasvun polku ensin. Sitte on se varsinainen kirjallisuusterapiaohjaajan koulutus. Se on edelleen se noin vuoden. Ja siihen on tullu jatkona nyt sitten, onks se kaks- vai kolmevuotinen, kirjallisuusterapeutin koulutus. Mut mä oon tosiaan käyny sen kirjallisuusterapiaohjaajakoulutuksen: sillon ei vielä ollut tätä terapeuttikoulutusmahdollisuuttakaan. Nyt just tänä talvena on ne ensimmäiset kirjallisuusterapeutit sieltä valmistuneet, et se on ihan niin uus.
Siinä koulutuksessa meillä oli kirjallisuusterapeutteja ja psykoterapeutteja opettajina, ja se oli erittäin monipuolinen, et me käytiin kyllä paljon myös taideterapiaa läpi. Meil oli taideterapeutti kouluttajana yhdellä jaksolla, missä työskenneltiin ihan siis myös maalaamalla. Ja siinä oli tehty se kynnys matalaksi niille, ketkä eivät jostain syystä pidä maalaamisesta, tai on jotain traumoja kouluajalta, niin kaikki teki vasemmalla kädellä, mikä lievensi sitä suorituspainetta, että pitäis jollain tavalla osata tehdä esittävää taidetta, vaikka siinä sanottiin, että tää on vaan yksi menetelmä tässä kirjallisuusterapiaohjauksen tueksi. Ja mä oon ite, koska rakastan kuvataidetta ja harrastan sitä, niin mä oon itse käyttäny omissa ryhmissä näitäkin kuvataideterapeuttisia menetelmiä, et se on ihan kiva, laajentava juttu.
Yks semmonen harjotus, mistä esimerkiks ihmiset on kovasti tykänny, että tehdään rumasta kaunis. Et ensin tehdään niin ruma maalaus ku ikinä vaan voi tehdä, et sinne laitetaan kaikki rumat tunteet ja inhottavat asiat ja rumat värit. Se on aika hauskaa, että [naurahtaa] moni ihminen sano, että emmä saanut tästä nyt niin rumaa ku mä halusin! Sitte sieltä otetaan sieltä rumasta työstä, se vielä rypistellään sitten lopuks, ja sitte se tehdään… Otetaan sieltä se ruma kohta, kaikista rumin kohta, ja sitä käytetään sitten siinä kauniin teoksen maalaamisessa. Se piilotetaan se ruma pieni palanen johonkin kohtaan sitä kaunista työtä. Ja se on mun mielestä tosi terapeuttista, koska sitähän meidän elämä on, että meillä on niitä rumia ja rosoisia kohtia siellä kaiken kauniin keskellä. Niin ne vaan pitää osata hyväksyä osaksi sitä omaa elämää ja nähdä ne siinä, että tuo oli semmonen vaihe, ja tosta jäi tommonen ruma jälki, ja se kulkee mun elämässä mukana, mutta mä oon sille armollinen.
Niin tosiaan kaikki ei käytä kuvataidetta siinä ollenkaan mukana: kirjallisuusterapia voi puhtaimmillaan olla sitä, että luetaan ja kirjotetaan, mut että itse esimerkiksi käytän. Ja sitte on musikaalisia ihmisiä, jotka käyttää taas sit musiikkia. Mä käytän ainoastaan musiikkia sillä tavalla, et me yhdessä kuunnellaan, mutta en osaa soittaa. Kirjallisuusterapia on hyvin semmonen laaja ja monialainen, et siinä voi käyttää hyvinkin monitaiteellisesti erilaisia menetelmiä. Lasten ryhmissä oon muun muassa leiponut. Ja lasten ryhmissä… Itse en osaa tanssia, mutta mulla oli… Nää maahanmuuttajatytöt oli sellasia erittäin kehollisia ja tanssillisia ihmisiä, niin he hyvin usein tanssivat jonku tarinan sitten, et ne käsitteli sen tanssin kautta tarinoita tai sitä, mitä oltiin itse kirjoitettu. Ja se oli itelle tosi oivaltavaa, et ihanaa, että vaikka mä en itse hallitse tätä formaattia, niin mun viisaat mahtavat, kirjottajalapset, niin ne toivat siihen sen omalla osaamisellaan.
Kirjallisuusterapia voi olla näin laajaa, et lähdetään liikkeelle joko siitä pelkästään tekstistä tai kirjotetaan, mut sit siihen voidaan ottaa mukaan näitä muita taiteenlajeja.
[musiikkia]
Haastattelija: Haluatko vielä lopuksi jollain tapaa kannustaa tai ehdottaa, että kuinka voisi ottaa näitä toimintamallei, vaikka ei itse ole ohjaaja, oman työnsä, esimerkiks lukupiireihin tai lastenlorupiireihin mukaan?
Pirkko Ilmanen: No, nii, siin on se, että ei ehkä ainakaan kauheen… Mä oisin sillä tavalla varovainen, et mä en nyt lähtis ihan sanomaan, et luet vaan kirjasta ja [naurahtaa] alat tekemään. Niin, että siinä kuitenkin tarvitaan sitä ammattitaitoa, että jos ihmisellä herää jotakin niin voimakkaita, ahdistavia tunteita esimerkiks, että sitte pystytään käsittelemään niitä yhdessä, et se pitää aina ottaa huomioon. Mut sillä tavalla, niin sanotusti kevyemmin, niin se kannattaa tiedostaa, että kirjallisuudella on terapeuttisia vaikutuksia.
Et mun mielestä voi sellasesta lähtä liikkeelle, että missä tahansa kirjottavassa tai lukevassa ryhmässä puhuu siitä, että miten kirjallisuudella on tämmönen itseilmaisukykyä ja luovuutta kehittävä vaikutus, ja että kirjallisuutta lukemalla tai kirjottamalla voi lisätä omaa itsetuntoo ja jopa kohottaa sitä omaa itsetuntoa, ja että ristiriitasia tunteita ja vaikeita tunteita voi tutkia ja tarkastella tekstien kautta tai kirjottamalla jotenki helpommin: se on tietyllä tavalla vähän etäännytetty itsestä ne kipeät asiat. Ja se, että lukee paljon tai kirjottaa, ihan siis päiväkirjan kirjottaminen jo on kirjallisuusterapiaa. Niin se, että sillä tavalla voi tutustua omaan itseen ja niihin omiin käyttäytymis- ja ajattelumalleihin. Et jos kirjottaa päiväkirjaa säännöllisesti ja sitten lukee sitä säännöllisesti, mitä on kirjoittanut, niin kyllä sieltä helposti huomaa ne omat ajattelumallit. Varsinkin ne, jos jumiutuu tietynlaisiin tapoihin.
Että mää rohkaisisin kirjastonhoitajia, jotka ohjaa lukupiirejä tai kirjottajapiirejä, rohkaisemaan niitä omia asiakkaita ajattelemaan tätä puolta. Että ei niinkään ehkä ohjaamaan kirjallisuusterapiaa, että tässä nyt niinkun leikitään sellaista, mutta puhua tästä, miten kirjallisuus on itsessään terapeuttista, ja että se voi todella… ja aina auttaa yleensä omien kokemusten jäsentämisessä ja tunteiden tunnistamisessa ja sanoittamisessa. Se sanottaa meiän tunteita ja kokemuksia, koska joku muu on sanottanu ne jo sinne kirjaan. Ja siinä, kun itse kirjoittaa, ja varsinki se ryhmän tuki, varsinki jos ryhmässä kirjoitetaan ja jaetaan niitä tekstejä, niin joku muu on voinut sanoittaa minun tunteeni paremmin kuin minä itse, ja saa jonku oivalluksen.
Sillon ollaan kirjallisuusterapian äärellä, tämmösessä kevyemmässä mielessä. Että vertaistukimielessä kaikki kirjapiirejä ja kirjottamisviirejä ohjaavat kirjastolaiset ovat sen kirjallisuusterapian keskiössä. Eli siihen vertaistukeen ja semmoseen, sanotaanko, ajatusten ja tunteiden akupunktiohoitoon voi osallistua ilman, että on itse kirjallisuusterapiaohjaaja. Mutta lämpimästi suosittelen käymään sen koulutuksen, koska se antaa kyllä välineitä ihan todella monenlaiseen työskentelyyn.
[musiikkia]
Haastattelija: Suuret kiitokset, Pirkko, tää oli erittäin hyvä orientaatio tähän aiheeseen, ja oikein mukavaa jatkoa! Kiitos.
Pirkko Ilmanen: Kiitoksia!
[musiikki jatkuu]
Voit kuunnella jakson täältä https://open.spotify.com/show/6uA8MjJloMa8UzP42begbZ
Äänitteen kesto: 30 min
Litterointimerkinnät
| Anneli: | Haastattelija |
| Petri Ilmonen: | Haastateltava |
| sa- | sana jää kesken |
| (sana) | epävarmasti kuultu jakso puheessa tai epävarmasti tunnistettu puhuja |
| (-) | sana, josta ei ole saatu selvää |
| (–) | useampia sanoja, joista ei ole saatu selvää |
| [ääni] | litteroijan kommentti tai muu kuin puheen ääni |
| , . ? :- | kieliopin mukainen välimerkki tai alle 10 sekunnin tauko puheessa |
[musiikkia]
Anneli: Tervetuloa meidän pinnalla på flytande podcastiin, ja tänään mulla on vieraana Petri Ilmonen, joka tulee kertoo meille vähän näistä AI-sovelluksista ja muust vastaava.
Mutta Petri haluatko kertoo ensiksi itsestäsi? Kuka olet?
Petri Ilmonen: Kiitoksia kutsusta ja mukavaa olla osa teidän podcastianne tänään.
Joo, olen Ilmosen Petri Porvoosta ja taustaltani opettaja‚ kieltenopettajia, ja tällä hetkellä toimin TRYcamps kielikoulussa rehtorina ja aikuiskouluttajana.
Olen aika paljon ja aika monessa kirjastossa käynyt tietysti asiakkaana ensinnäkin, mutta myös kouluttajana ja tässä viime aikoina englantia vetänyt niin tuonne Lahteen kun Imatralle ja verkossa ja myös täällä Uudellamaalla sitte eri Ake-alueille ja siinä suhteessa tämä englanti on kovin lähellä sydäntä. Kaiken kaikkiaan muutenkin kieli ihminen olen ja selkokieli on toinen syy, minkä takia olen tietysti sitten monessa kirjastossa vieraillut.
Taustaltani tosissaan opettaja ja tehnyt sitä työtä peruskoulussa ja myös sitten aikuiskoulutuksen puolella. Ja tällä hetkellä tosissaan täällä TRYcampsillä vedän myös sitten kesäisin kursseja ja on meillä aikuistenkin kursseja.
Et jos oikein innostutte, niin tervetuloa meidän aikuiskurssille vaikkapa Lontooseen. Pääsee shoppailemaan ja oppimaan lisää englantia.
Mut tänään me keskitytään toki sitten tietysti näihin sovelluksiin ja erilaisiin verkkopalveluihin tämän kielen oppimisen ja AI:n ympäriltä.
Ihanaa, Anneli, kun kutsuit. Kiitos.
Anneli: Kiitos, Petri, et tulit.
Mutta lähdetään nyt heti sitten noihin sovelluksiin. Eli käydäänkö ekaksi läpi tämmösiä kielisovelluksia, jotka pohjautuu AI:hin? Eli minkälaisia sovelluksia löytyy?
Petri Ilmonen: Monenlaisia. Sen haluan tietysti tähän heti alkuun sanoa, että jos kieltä haluaa oppia, on se englantia, espanjaa, ranskaa, saksaa tai mitä tahansa, niin jos ei teknologiaa siihen löydy, mitään appsiä tai sovellusta, niin silloin on kyl ehkä hakijassa enemmän vikaa tai ainakin niissä hakusanoissa.
On niin paljon erilaisiin sovelluksia, että meillä ei tässä tää aika tuu riittämään, et jos mä yrittäisin edes murto-osaa niistä kertoa. Että sanotaanko näin, että meillä on niin paljon ilmaisiakin, toki myös paljon maksullisiakin, että niillä oppii vaikkapa ihan kotinurkassa sohvalla istuessa tai tehdessä hyllytystöitä siellä kirjastossa ja pistää vaikkapa kuulokkeen toiseen korvaan ja kuuntelee vaikkapa ääntämisohjeita tai tällaisia, niin löytyy monenlaista.
Ja tähän mä nyt on muutamia valinnut‚ mitä ajattelin ihan tällee heitellä teille ideaksi, et voitte vaikka itse tutustua niihin sitten henkilökohtaisen oman oppimisen kannalta tai sitten niihin työtehtäviin, koska teilläkin varmasti kuulijoissa on monenlaisia ihmisiä‚ ketkä tarttee sitä englantia siellä asiakaspalvelussa ja ehkä myös sitten sitä ääntämistä sieltä suomalaisesta rallienglannista vähän parempaan. Mutta myös sitte sellaisia henkilöt, ketkä joutuu tekemään erilaisia tiedotteita ja erilaisia julisteitakin sitten myös muilla kielillä kuin sillä omalla äidinkielellään suomeksi tai ruotsiksi.
Mä puhun useasti englannista, koska englanti on se mun rakas vieras kieli, mut se ei tarkota sitä‚ etteikö tietysti voisi tehdä niitä juttuja myös muillakin kielillä, et se sanottakoon tässä vaiheessa heti.
Mutta jos me lähetään katsomaan niitä sovelluksia‚ mitä ajattelin teille tässä nyt sitten vähän niinku luetella tai nimetä, niin mulla on täällä erilaisia appejä, joita pitäisi sitten ladata sille omalle älypuhelimelle tai tabletille ja sitten on myös sellaisia, jotka ovat verkkosivuilla olevia palveluita tai ehkä toimivat sekä verkossa että sitten siellä älylaitteellakin. Ja on mulla tossa muutama sosiaalisen mediankin liittyvä tili, jota suosittelen‚ että kannattaa lähteä vaikka seurailemaan ja sitä kautta hakemaan semmosta vähän niinku viihdykkeellista osaamista.
Ja lähdetään liikenteeseen tietysti tästä ihan perinteisestä AI-näkökulmasta, eli meidän ChatGPT peistä ja sitten Microsoftin GoPilotista. Nehän on aivan semmosia mielettömiä työkaluja, joittenka avulla pystyy tekemään oikeastaan mitä vaan. Eli sinne pystyy laittamaan pientä tekstipätkää ja sitä kautta tarkistuttamaan tai pyytämään sitten jopa käännöstä tehtäväksi ja myös sitte parantamaan sitä itse kieliasua siinä ja ehkä me tavallaan lisäämään semmosta natiivin kuuloista tai tuntuista tekstin sujuvuuttakin sinne.
Mutta on hyvä myös muistaa se, että ihan Word ja PowerPointtikin, jos nyt käytetään tämmösiä ehkä meidän perinteisiä työkaluja, joita toimistossa on lähes kaikissa koneissa‚ niin niilläkin pystyy tänä päivänä tarkistuttamaan hyvin ja pyytämään myös kääntämistä‚ että se kannattaa katsoa‚ et jos et oo koskaan napsauttanu sitä käännä -painiketta, joka vaikkapa PowerPointista löytyy‚ niin kannattaa tarkistaa, koska se on yllättävän helppo ihan Suomi–Ruotsi näkökulmassa, mutta vaikkapa sitten siellä englannin ja suomen tai englannin ja saksan välillä. Et jos saat saksalaiselta kollegalta jotakin tekstejä saksaksi, etkä taho ymmärtää, niin kopioi se ja laita Wordiin tai PowerPointtiin ja pyydä kääntämään, niin sekin on aika kiva juttu.
Eli löytyy monenlaista. Mä itse en oo enää niin hirveesti chatGPT:n ystävä. Mä oon siirtyny aika pitkälti GoPilottia käyttämään johtuen siitä, että Microsoftin työkalut on itsellä käytössä ja GoPilottihan tietysti tekee varmasti töitä siellä taustalla myös näissä Wordeissa ja PowerPointissakin, mut sehän on erillinen appi, jonka voi ladata omalle älylaitteelle tai sitten ihan käyttää sitä verkkosivua. Ja nythän GoPilottihan on siirtynyt myös What’sAppiin. Eli jos et ole vielä kuullut, niin sä voit What’sAppissa keskustelemaan illan päästetykseksi sitten vaikkapa GoPilotin kanssa niin, että tulee tavallaan kaveri sinne sun sohvan nurkkaan‚ jolta voi kysellä monenlaisia asioita.
Itse törmäsin siihen‚ että GoPilotti siellä What’sAppissa osaa myös piirtää tai tehdä kuvia. Hiukan vielä, ei ihan ehkä täydellisesti. Eli tulee virheitä sinne kuviin ja kirjoitusvirheitäkin ja se mua ehkä vähän tuossa nauratti ja ainakin näytti olevan vielä viikko sitten 30 minuutin tämmönen maksimi käyttöaika. Eli GoPilotti ei jaksa sun kanssa koko iltaa jutella, et 30 minuuttia oli se raja siellä.
Mutta näähän on niit isoja, mistä varmasti jokainen on enemmän tai vähemmän kuullu tässä viimeisen vuoden puolen vuoden aikana. Joka tuutista tulee chatGPT:tä tai sitten GoPilottia.
Mä itse koen ton GoPilotin siksi vähän paremmaksi, että ainakin Microsoft sanoo niin, että ne eivät tallenna niitä tekstejä, mitä minä sinne laittelen. Eli sillä tavalla mäen itse kouluta sitä oo AI:ta sen GoPilotin takana‚ kun taas sitä chatGPT:ssä tavallaan sinä käyttäjänä koulutat osaksi sitä AI:ta niillä sun teksteillä ja tämmösillä. Mutta tää ei tietysti tarkota sitä, et sinne sais mitä tahansa laittaa, koska kyllähän niitä tekijänoikeuksia pitää silti kunnioittaa.
Mutta monenlaisia muita sovelluksia luonnollisesti on ja lähenkin tästä nyt sitten niitä hiukan purkamaan. Tiedän, että teistä moni on varmasti tehnyt Canvalla erilaisia julisteita ja kortteja ja mainoksia. Canvan taustallehan on nyt tullut oiskohan semmonen vuosi sitten tossa tammikuussa ite törmäsen ekan Canvan Magic-toimintoon ja Canvan Magicillä pystyy tekemään itse asiassa sen jälkeen, kun oot aiheen kirjottanu, niin vaikkapa oman PowerPoint -esityksen siellä Canvassa.
Eli esimerkiksi, jos haluaa tietää Lontoosta jotain perustietoja, niin kirjoitetaan yhdelle Canva-dialle Lontoo ja sen jälkeen pyydetään Canva Magiciä hakemaan mulle perustiedot Lontoosta ja pumps, ihan muutamassa sekunnissa siellä sitten semmonen yksi diallinen tekstiä on. Sitä toki joutuu työstämään, koska me ehkä kaikki ollaan toivottavasti opittu siihen, että ei näihin esitysgrafiikkaohjelmiin kannata 20:tä riviä tekstiä laittaa, vaan se on semmosta nostoja tietyistä aiheista sinne. Vähän otsikkomaisesti tai ainakin luettelomaisesti.
Canva Magic saa tehdä myös videoita ja tehdä kuviakin, mutta siellä on ehkä vähän taas samaa, mistä varmaan teistä moni nyt viikko sitten Nordean osalta kuulikin, kun oli vauvan kuva ainakin Hesarin kannessa ja siellä vauvalla oli vähän liikaa varpaita ja vähän liian paljon sormia [naurahtaa]. Vai oliko toistepäin, että sormia puuttu, mutta varpait oli liikaa. Jotain tämmöset jännää siitä nähtiin, että A:lla oli pientä osuutta tähän.
Canva on tosissaan aika lailla kehittyny ja todella kovasti kilpailee Microsoftin ja sitä kautta tietysti myös sitten isojen tekijöitten kanssa. Ja Microsoftihan julkaisi myös vuosi sitten, ja se tuli huhtikuussa suomeksi tämmönen Microsoft Designer -sivusto, millä pystyy sitten tavallaan ehkä voisin sanoa näin kieliopillisesti tai kielenkin kannalta. Sä kirjotat sinne sen pienen tarinan, mitä sä haluat kuvassa olevan, esimerkiksi englanniksi tai ruotsiksi, ja sitten Microsoft designer ryhtyy piirtämään tätä kuvaa sulle.
Eli tääkin on mun mielestä semmosen kielen oppimisen kannalta aika hauska vaihtoehto, että se jos sä kirjoitat sinne väärän preposition, et jos sä laitat sinne nyt sitten ”in” kun pitäisi olla ”on”, niin tavallaan tietty tavara, mitä saat sitten laittamassa vaikkapa rannalle tai pöydälle, niin se onkin sitten väärässä paikassa. Et kun sen piti olla pöydällä, niin se kirjoitat siihen sitten sen ”in”, joka on ”-ssa” -pääte niin se onkin sitten ihan jossain muualla, siellä pöydän sisuksissa, se tavara, jota oli tais olla laittamassa siihen pöydälle. Et sekin opettaa kielen näkökulmasta aika hauskasti.
Ja sitten ehkä on hyvä muistuttaa teitä kaikkia näistä perinteisissä sanastotyökaluista. Eli meillä on siellä toi Memris. Mä käytän nyt tämmöstä suomalaista lausumista näistä sovelluksista. Eli Memrise ja sitten ehdottomasti Quizlet, joittenka avulla pystyy tavallaan sanastokortteja kääntämällä opettelemaan niin lausumista, kun sitten sen sanaston lisäämistäkin. Erilaisia paketteja sieltä löytyy ja aika moni suomalainen lukiokirjoja ja peruskoulunkin englannin ja ranskan oppikirja sieltä löytyy, et pystyy vaikkapa omille lapsillekin sitten vähän vinkkamaan‚ miten lähtee kehittämään sitä omaa sanastoa. Quizletistä eritoten, mut Memrise on toinen erittäin hyvä vaihtoehto siihen.
Duolingo on varmasti todella monelle teille tuttu. Sehän on tämmönen iso sanaston kehittämisen, kielen alkeiden kehittämisen työkalu, millä päästään toki lausetasollekin ja toki siellä sitten sitä hintalappuakin jonkun verran on, mutta siitä varmasti moni on päässyt sitten Kreikan lomamatkalla toteuttamaan Kreikaksi vaikkapa sitten yksi kahvikupponen ja sokeria mukaan -tyyppisiä lauseita. Et itsekin sillä kehittelin omaa espanjan osaamistani.
Elsa Speak on sitten sellanen sovellus, jota mä itse olen käyttänyt jonkun verran, mutta enemmänkin ehkä jakanu sitä eteenpäin. Eli sillä pystytään itsenäisesti testaamaan sitä, miten sun oma lausuminen toimii. Eli tämä sovellus kuuntelee, mitä sanot, sen jälkeen se antaa sulle palautetta siitä, et miten sun pitäs se lause tai sana sanoa, ja näin sä voit kehittää sitä. Esimerkiksi jos sä r-äänettä väännät vähän väärällä tavalla englanniksi tai ranskaksi, niin se ohjelma sitten auttaa sua siinä ääntämisessä. Elsa toki on maksullinen.
Ja voidaan heittää ehkä tähän väliin nyt ensimmäinen IG, Instagram -juttu. Mä olen kovin innoissani itse BBC learning English Instagram -tilistä, koska siellä saa ilmaista vinkkiä siitä brittienglannista, miten sitä käännetään, miten kielioppia voi kehittää. Eli jos sellaista haluat tavallaan ajatella itsesi kehittämään, niin kannattaa tuo Instagram-tili ottaa haltuun, koska se on ilmaista eikä tarvitse siitä maksaa mitään ja hyvin laadukasta hienosti BBC:n, englannin Ylen, tuottamaa.
Ja otetaan vielä toinen on tämmönen ku American Idioms Slangs ja täältä löytyy sit semmosia kuvallisia kuvia erilaisista idiomeista eli sanonnoista, jotka sitten on kuvalla avattu ja sitten selostettu, koska meillähän on vaikkapa sellainenkin kun it’s raining cats and dogs, jonka varmaan moni teistä on kuullu‚ mutta esimerkiksi fat mama sings, niin mitä se mahtaa tarkoittaa, jos tällaiseen törmää sitten vaikkapa siellä kaunokirjallisuuden puolella.
[musiikkia]
Petri Ilmonen: Apeistä heittäisin teille ehdottomasti tämmösen kun English Articles, Englsih Articles [ääntää kirjoitusasun suomen lausumisen mukaan]. Ja se on Nelly tuottama appi. Se on enemmän kyllä lapsilla suunnattu, mutta tällä apilla pystyy kehittämään sitä ihan omaa lausetasoa, mutta myös sitten kielioppia. Et jos kestää sen, et siel vähän nalle seikkailee, mutta samalla oppii vaikkapa sitä englannin kieltä‚ niin toi English Articles -äppi on tosi hyvä ilmainen. Sinne tulee mainoksia väliin ja sitä kautta sen käyttäminen on kohtuu mukavaa kuitenkin‚ ettei tarvitse siitä sitten lähteä maksamaan.
Jos ja kun lähdette lomamatkalle tai siellä työtehtävissä tulee joku lappunen, jossa on sitten vaikkapa sitä ruotsin kieltä, jos ei siinä ihan loistava ole, tai sitten jotain ihan ulkomaalaistakin kieltä, niin Google kääntäjä -äppi, sehän on aivan loistava, koska siihen pystyy puhumaan. Sillä pystyy myös toki kirjoittamaan, mut siin on myös kamera. Eli sä voit sun omalla kännykälläs osoittaa tavallaan tämän kamerasovelluksen kautta sitä tekstiä siinä paperilla tai vaikkapa purkin reunassa ja se lähtee siihen kuvan päälle kääntämään tätä tuotetta tai sitä tavaraa, mitä sulla siinä paperilla sitten on ja näin saat ainakin semmosen ehkä punaisen langan siitä käsiksi itsellesi.
English Basic Grammar. Eli tämmönen perusteet -äppi on kans erinomainen, jolla pääsee sitten sovelluksen kautta harjoittelemaan. Tämäkin on vähän semmonen ehkä pupuja ja nalleja pomppimassa‚ mut mä ite ainaki sen verran, vaikka 50-vuotias olenkin, että musta ihan hauska katella pupua, kun hän yrittää mulle kertoo, että [naurahtaa] koitas nyt muistaa laittaa ”in” -prepositio sinne eikä ihan jotain muuta. Ja sekin on myös ilmainen mainos tuotteinen sovellus, jonka pystyy sitten lataamaan.
Pakko on sanoa Microsoftilta myös‚ koska teistä moni varmasti käyttää Teams, teil on Teams sinne omille koneillenne asennettu, niin… vois on ehkä puolisen vuotta sitten, tammikuussa mä törmäsin ekan kerran‚ mut puolisen vuotta sitten se julkaistiin Suomessa tämmönen kun Microsoft Reading Coach, reading coach [suomen ääntämyksellä]. Se auttaa nimenomaan myös ääntämisessä. Eli sul on siel teksti, jonka sä luet ääneen, samanaikaisesti tietysti pitää olla kamera päällä, ku Teams käyttää, jollon siellä AI tutkii sitten sitä sun suun liikkeitä se värittää siinä tekstissä olevia sanoja punaiseksi, vihertäväksi, sen mukaan, miten sä niitä lausut ja näin sä saat siitä saman tien sitten palautetta itellesi, miten se oma lausuminen on toiminut. Toimii tosi hyvin, eritoten pienten lasten vaikkapa harjoittelu, mut miksei myös meidän aikuisten, koska meillä se kuitenkin tuolla Teamsin kautta on saatavilla.
Ja se toimii myös ihan sitäkin, et jos teistä osa on vaikkapa ruotsinkielisiä äidinkieleltään ja suomea pitäisi sitten kehittää, niin sieltä tosissaan löytyy nykyään myös pohjoismaiset kielet.
Chromessa, itse selaimessahan, on tietysti taustalla paljon AI:ta ja jos Chrome -selainta käyttää, niin sieltähän pystyy, minkä tahansa sivuston kirjasto vaikkapa ihan arabiemiraateista asti niin kääntämään sitten sen tekstin suomeksi tai ruotsiksi, mille tahansa kielelle, eli sekin kannattaa muistaa, että se helpottaa sitä omaa kirjastotyötä siellä tai omaa tiedonetsintää. Vaikka myös toki lomamatkankin suunnittelua. Semmoista toimenpidettähän ei ole esimerkiksi Safari-selaimessa, mistä sä vaan ihan nopeesti klikkaat ja sitä kautta se koko sivusto kääntyy‚ mutta Google on niin valtava ton Kääntäjä Translate -sivustonsa kautta, että pystyy siihen omassa selaimessaan. Että Google Translatehan on varmasti teille kaikille tuttu sellaisenaan, mutta tosissaan se Google kääntäjä -äppi, sekin kannattaa ladata, koska sinun se kuvamahdollisuus.
Sitten on ehkä voisi heittää tommosen AI-työkalun sinne virallisemmalle työskentelylle. Et jos sun pitää nyt lähtee tekemään sitten jotain vähän isompaa käännöstyötä, jotaki esitettä tai jotaki päätöstä englanniksi tai jollakin muullakin kielellä. Itse taisin käyttää sitä myös ranskaksi tossa muutama viikko sitten. Niin DeepL. Eli Deep L [toistaa ääntämyksen suomen ääntämisen mukaan] -niminen tämmönen äppi/verkkosivu. On äärettömän hyvä käännöstyöhön. Eli jos sä oot jo tavallaan tietyn tekstin luonut sitten ruotsiksi tai suomeksi, sä voit heittää sen tonne DeepL -sovellukseen tai verkkosivulle ja sitten pyytää sitä kääntämään sen tekstin toiselle kielelle.
Samalla tavalla toimii kahdessa laatikossa, kun Google Translatekin, mutta tämä on ehkä mun mielestä vielä toimivampi nimenomaan sen kääntämisen näkökulmasta katsottuna ja sitä muistini mukaan kolmisen kertaa saa kuukaudessa käyttää ilmatteeks. Sitten se on maksullinen seitsemästä eurosta ylöspäin. Mut ihan vaan tommoseksi ajatukseksi, et voi jotakin omia vielä virastokielen juttuja sinne vaikka laittaa tarkastettavaksi.
Ja hyppäänpä semmoseen kuin Babbel. Ja Babbel on sitten taas tämmönen kielen opetusohjelma, missä tavalla sä otat sieltä ihan kurssityyppisesti harjottelua. Et siel on 15 minuutin kielenopiskelu sessioita eli videoita ja harjoituksia. Ja ilmaiseksi pääsee toki sitä kokeilemaan ensiksi ja sen jälkeen sitten pääsee vähän ehkä lompakkoakin availemaan.
Sitten otan tähän vielä tämmösen kun TypeAI. Löytyis ihan sellasenaan verkkosivusto, mutta sitten on erikseen TypeAI keyboard eli toi näppäimistö. Eli TypeAI Keyboard [suomeksi ääntäen].
Ja tota tälläsen sovelluksen pystyy asentamaan omaan puhelimeen ja silloin sulle tulee vähän niinkun suomenkielinen näppäimistö, englanninkielinen, ruotsinkielinen näppäimistö -työkalu sinne omaan puhelimeesi ja mitä ikinä kirjoitat What’sAppissa, tekstiviestejä, sähköpostia, vaikkapa Word-dokumenttia sit sillä omalla puhelimellasi, niin sul on käytössä tämmöinen TypeAI -työkalu siellä.
Ja tämä type AI-työkalu auttaa siis kirjotusvirheissä, mutta sen lisäksi se auttaa sua myös… ei ehkä voi sanoo kääntämisessä, mutta se auttaa semmosen tunnelman muuttamisessa. Et jos sä tiedät vaikka sieltä peruskoulun tai lukion englannin jälkeen, että no kyl mä osaan semmosii peruslauseita kirjottaa, kyl mä osaan ilmaista itseäni ihan kohtuullisesti, mut se ei kuitenkaan ehkä ihan sitä kieltä englantii, ranskaa, ruotsia, mitä sä haluaisit sitten ehkä viedä eteenpäin, niin sä voit valita tästä TypeAI keyboard -sovelluksesta, esimerkiksi humoristinen, akateeminen… tämmönen rakkaudenosoituksellinen -viesti, ja se muuttaa sitä sanastoa, sitä lauserakennetta ja vähän heittelee sinne väliin myös sellasia sitten… ehkä täytesanoja, adjektiiveja, jotka muuttaa sitä tunnelmaa hyvinkin radikaalisti sitten siinä tekstissä.
Mä ite olen käyttänyt sitä ihan myös opettajille demonstroimaan, miten meidän nuorethan osaa hienosti kirjoittaa näillä sovelluksilla ja käyttää niitä oikeastaan paljon paremmin kuin me aikuiset ja sinne kun laittaa vaan ehkä pari hassua sanaa ja pyytää sitten muuttamaan sen tekstin akateemiseksi‚ niin kyl sieltä aika hienoja lauseita saa vaikka esseeseen. Et tässä [naurhataa] vinkkiä niille nuorille, jotka eivät ole sinne vielä eksyneet.
[musiikkia]
Petri Ilmonen: Sit tällanen sovellus Call Annie, Call Annie [toistaa suomen ääntämyksen mukaan] Learnin Languages. Niin tällä kun vähän tuossa sanoin, että What’sAppissa on GoPilot, jonka kanssa pystyy keskustelemaan, ku ei oo ketään kaveria, niin tämä Call Annie ääni keskustelee jopa kasvojen kanssa. Eli se on todellinen AI-kone siellä ja Annie siellä on sitten kuvana ja hän hymyilee sulle ja voit harjoitella vaikka ravintolakäyttäytymistä, kirjaston asiakaspalvelua.
(Lyrics) [0:22:18 äänitteen leikkaus katkaisee nimen] Training. Teistä jokainen on taatusti kuunnellu monenlaisia ulkomaankielellä laulettuja biisejä. Ranskaksi vaikka (- -) [0:22:30] tai sitten tuota vaikkapa Prinsessa Stefanita jossain vaiheessa saksalaista How Much is the Fish -tyyppisiä lauluja. Niin täällä pystyy valitsee minkä tahansa laulun ja sit valitsemaan neljä eri tommosta osaamistasoa, jotka poistaa sieltä laulusta sanoja ja sun pitää tavallaan kuulla se. Eli sä näet siinä näytöllä tämän muusikon kuvan ja sitten hän ryhtyy laulamaan YouTube-linkityksenä sinne. Ihan eli tekijänoikeudet toimii siellä taustalla. Ja sitten kone siihen ryhtyy kirjoittamaan niitä sanoja‚ mitä tämä muusikko laulaa ja sit sieltä puuttuu yksi sana tai viisi sanaa tai vähän sen vaikeustason mukaisesti ja kun sä kuulet hänen lausuvan sen, sun täytyy näppäimistöillä kirjoittaa se sana siihen. Ja jos sä oot aivan liian hidas, niin biisi pysähtyy ja antaa sulle aikaa kirjottaa sen siihen väliin ja sit se taas lähtee lähtee jatkamaan, jos sä osasit kirjoittaa sen kuullun sanan sitten tavallaan oikein. Lyrics training sekä äppi, että verkkosivu. Hauska tapa oppia kieltä.
Mutta tässä ehkä ne kaikkein isoimmat suosikit.
Mites Anneli sulla oli jotain hauskoja kokemuksia jostain? Mä nyt täs oon pöpöttäny, mutta onko sulla jotain semmosia hauskoja kokemuksia jostain tai joku tämmönen kommervenkki tullut esiin vaikka chatGPT kanssa, koska tiedän, et sä oot ainakin sitä käyttäny paljon tai joku muu apin kanssa?
Anneli: Kyllä, joo. Mä oon käyttäen kanssa jotain DeepL:ää, mutta jotenkin se on nyt jääny sen jälkeen, ku mä chatGPT:tä aloin enemmän ja enemmän käyttämään. Niin se, että se totta kai oppii sitä mukaa‚ kun mä käytän sitä, mutta myös se, että mä laitan siihen, että esimerkiksi käännä englannin kielellä ja lokalisoi teksti Englantiin ja puhekieleen, niin se jo tekee sen, että se tekee parempaa tekstiä.
Totta kai aina kannattaa tarkistaa joka ikinen teksti, minkä on tehny AI:lla, mutta mä oon huomannu, että sanajärjestys ja nää muuttuu siinä vaiheessa. Et se ei tee niinku sitä, että kääntää suoraan, vaan se tosiaan käyttää sitä puhekieltä, jolloin se myös vähän kääntää sanajärjestystä ja tekee siitä luettavamman. Niin sen mä oon huomannut.
Petri Ilmonen: Joo, joo. Toi on totta ja siis nimenomaan niillä sun käskyillähän on suuri merkitys, mitä sä sinne AI:lle laitat. Varsinkin näille chatGPT ja GoPilot-tyyppisille sovelluksille. Et jos et saa sieltä ulos ihan sitä, mitä sä haluat, niin se on ehkä sitten osasyynä se, että sä et oo osannu vaatia tai pyytää sitä ihan täysin sieltä. Et sit täytyy yrittää muokata sitä omaa pyyntöä vähän erilaiseksi sinne.
Mutta se mun täytyy tohon sanoa, että mä nimenomaan GoPilotin ja What’sapp version kanssa pyysin häntä piirtelemään mulle, niin kirjoitusvirheitä GoPilotti ei osannut poistaa sieltä kuvista. Et jos mä sanoin, että tuo äskeinen kuva on aivan täydellinen kiitos siitä, mutta siellä lukee vaikkapa TRYcamps nyt vähän väärällä tavalla‚ yksi ylimääräinen kirjain, et poista se, niin siihen se ei kyennyt. Se itse mulle lopulta sanoi tämä GoPilot, että en pysty editoimaan vanhoja kuvia, et joudun aina tekemään tyylin uuden.
Et on siellä vielä tämmösii pieniä kehittämisen paikkoja, mutta tekstillisesti nää on kyl hyviä ja kyl mäkin välillä jotakin oikein virallisia tekstejä, et saatan kirjoittaa sen ensiks sitten heitän sen sinne GoPilottiin ja pyydän, että miten sä sanoisit tyyliin tän, että sano tää vähän toisilla sanoilla ja mä saatan poimii sielt vaan yksittäisiin lauseita tai yksittäisiä sanoja, mitä se sitten synonyymiksi mulle antaa ja tätä kautta mä haluaisin ehkä sanoa sen tähän loppuun vielä ne teistä, ketkä jaksatte tänne asti kuunnella, että vaikka meillä on paljon näitä erilaisia AI:n tukemia kielenoppimisen työkaluja, niin mä en ainakaan vielä itse nää, et se poistaa oppimisen, koska ne antaa vaan uutta vaihtoehtoa. Ne tukee kenties sinua eteenpäin, koska kyl sinne, niinku Anneli äsken sanoit, niin kyl ne pitää ite tarkistaa, kyl niitä pitää vertailla ja katsoa. Et kyl siellä kielitaitoa itselläkin pitää olla. Mut sitte helpottaa, esim. niinku minä tossa sanoin, niin pystyn Espanjassa löytää sen [naurhataa] viilin sijaan oikean kermapurkin sieltä, eikä sitten tarvitse avata sitä siellä tuota kämpillä ja todeta‚ että ei hitto tämä on väärää maitotuotetta meikäläiselle.
Et kyl se auttaa meitä, mut kyl meitä ihmisiä edelleen tarvitaan silleen, että me tehdään se lopullinen ratkaisu siinä. Mutta ei must tuu ikinä vaikkapa korean tai meksikon espanjan puhujaa, mutta tällaisia vaihtoehtoja mulla esimerkki tästä TypeAI keyboardissa on. Että tää luettelo, mitä kieliä se hallitsee on valtava, et jos puhutaan eurooppalaisista kielistä, siel on Suomikin, joka kertoo siitä, että jos Suomi on matkas mukana pienenä kielenä, niin se on jo pitkälle tämä kielisovellus mennyt. Sieltä löytyy hindii, kreikkaa ja thaita. Eli kykenee hyvin erilaisiin kieliin, niin onhan ne aika kivoja. Sillee ainakin mua kutkuttaa niin kuin, et hei, et mä pystyn jotain sanomaan jollekin ihmiselle, vaikka hänen omalla äidinkielellä.
Ehdottomasti ja nyt teistä, joka nyt on kuunnellut tänne asti, niin älä missään nimessä ajattele, et sun täytyy kaikki nuo mainitsemat sovellukset tosta nyt ottaa haltuun ja lähtee niitä kaikki latailemaan ja kokeilemaan. Poimi sielt muutamia ja vähän ehkä sen oman työtehtävän tai oman vapaa-ajan kiinnostuksenki kautta, että tarvitsetko sä tämmöseen vaikkapa Italian reissua varten nyt sitten kauppaan apua siihen, että voit purkkia näyttää ja sitten Googlen ihana äppi tavallaan auttaa meitä sitten kertomaan, mitä se sisältö on. Vai onko sulla tarvetta siihen, että teet niitä julisteita ja tarvitset tukea sitten sen kääntämisessä. Että onhan se järkeä käyttää teknologiaa hyödyksi sen sijaan‚ et sä käytät neljä tuntia vaikkapa jonkun yhden kappaleen kirjoittamiseen sitten toisella kielellä kuin sinun äidinkielesi on. Et kylhän sen pitäs niinku nopeuttaa meidän työskentelyä.
Et totta kai on kiva edelleen kysyä kaveriltakin apua tai kollegalta, et hei kato tää mun teksti. Sekin on mun mies edelleen tärkeitä tiimityöskentelyä. Mut kyl näist monist apeistä tulee suurta apua meille.
Ei ihmisillä pysty olee kymmentä sovellusta, mistä maksat vitosta tai kymppiä. Et se on pakko lähteä hakemaan se oma sieltä ja monessa näissä sovelluksessa kuitenkin on se, et voit käyttää viikon tai seitsemän päivää ilmatteeks. Voi kokeilla, niinku Anneli sano, ja sitä kautta löytää ne omat suosikkisovellukset tai sitte katella niitä mainoksia.
Anneli: Joo, kiitos Petri.
Petri Ilmonen: Moi moi!
[musiikkia]