De traditionella Barnbiblioteksdagarna ordnas denna gång i Seinäjoki och i Kronoby på ett sätt som respekterar traditioner, dvs. ett informellt möte med en avslappnad atmosfär. Årets tema för den svenskspråkiga dagen är skräck, och vi firar därför en tidig halloween med spökvandring i Torgare. Vi berättar läskiga historier om det vi har gjort eller kommer att göra i biblioteket kring temat skräck och spökerier. Ta gärna med 1-3 böcker på temat som du vill bokprata om eller diskutera med andra bokpratare.
Vi börjar den svenska dagen kl. 9.00 med morgonkaffe. Själva programmet börjar kl. 9.30 och dagens program slutar klockan 15.00. Ett mer detaljerat program kommer att meddelas senare.
Utbildningen är kompletterande skolning för bibliotekets personal och hör till den regionala utvecklingsuppgiften. Utbildningen är gratis för deltagarna men deltagarna ansvarar själva för sina reskostnader. Vi bjuder på lunch och morgon- och eftermiddagskaffe.
Perinteinen lastenkirjastotyön päivä järjestetään tänä vuonna hotelli Almassa, joka sijaitsee ihan rautatieaseman vieressä, joten sinne on helppo tulla julkisilla kulkuneuvoilla. Tuttuun tapaan jaamme päivän aikana kokemuksia ja ideoita. Tänä vuonna teemoina ovat yhteistyö ja jaksaminen. Haluamme mielellämme kuulla, minkälaista yhteistyötä alueemme kirjastoissa tehdään, erityisesti kirjaston ulkopuolisten tahojen kuten esim. yhdistysten, yritysten, järjestöjen tai yksityishenkilöiden kanssa.
Varautukaa siis kertomaan oman kirjastonne yhteistyökumppaneista. Olemme erityisen kiinnostuneita pienempien kirjastojen tekemästä yhteistyöstä, joten ilmoittakaa Annelille, jos teillä on jokin yhteistyömuoto (esim. hanke, tapahtuma), jota voisitte lyhyesti esitellä kaikille osallistujille. Tällä kertaa päätimme jättää vinkkausosion pois, koska Lanukkaiden vinkkauspiiri kokoontuu säännöllisesti.
Aloitamme molempina päivinä kello 9.30 varsinaisella ohjelmalla, mutta voit halutessasi tulla aikaisemmin klo 9 aamukahville, jolloin aloitamme jo vapaalla keskustelulla ja kuulumisilla. Päivä päättyy klo 15.00. Päivän tarkempi ohjelma ilmoitetaan myöhemmin.
Koulutus on alueelliseen kehittämistehtävään kuuluvaa täydennyskoulutusta. Koulutus on osallistujille maksuton, mutta osallistujat vastaavat itse matkustuskustannuksistaan. Tarjoamme lounaan ja aamu- ja iltapäiväkahvit.
Tule mukaan Webinaarin innostumaan robotiikasta. Saat ideoita miten voit hyödyntää robotteja kirjaston toiminnassa. Robotteja voivat olla innostavia ja niitä voi käyttää loogisen ajattelun edistämiselle. Robotteja ovat erinomaisia työvälineitä mielenkiinnon herättämiselle, muun muassa kirjoihin ja lukemiseen. Saat esimerkkejä muutamasta robotista ja miten niitä voi käyttää arjen toiminnassa kirjastossa.
Tekoälyn käyttö ja hyödyntäminen kirjastossa on jo meneillään. Chatbotit kotisivuilla virtuaalisen kävijän auttamisessa, tekstin ja työkaluja tiedonlouhintaan käytetään uusien oivalluksien löytämiseen, ja työkalut datan visualisointiin auttavat käyttäjät löytämään uusia yhteyksiä ja suosituksia. Koneoppimista käytetään jo kuten ääni ja kuvateknologiat. Kirjastot voisivat tarjota ”Insight As A Service” (IAAS). Tekoälyn käyttö asiakaspalveluroboteissa tai -botteissa voisivat viihdyttää, tiedottaa ja auttaa asiakasta. ”Alexa, onko sinulla kirjasuositus minulle?”
Kouluttajat: Johanna Björkell & Linn Österås, Vaasan kesäyliopisto
Webinaariin on rajallinen osallistujamäärä eli max. 95 osallistujaa pääsee mukaan, joten kirjauduthan ajoissa. Muista laittaa myös koko nimesi (etunimi ja sukunimi), kun kirjaudut koulutukseen.
Webinaari on alueelliseen kehittämistehtävään kuuluvaa täydennyskoulutusta ja osallistujille maksutonta.
Somekanalerna förändras hela tiden och påverkas av både utvecklingen och teknologin såväl som förändringarna i användarnas beteende och behov. Många har redan bekantat sig med Facebook och Instagram, men vad kan andra sociala medier erbjuda biblioteket? Vad kan biblioteket t.ex. göra i TikTok och Snapchat? Hur kommer du igång med att skapa TikTok-videor? Vad kan man göra med till exempel Discord, Telegram och Signal?
Välkommen med på ett intressant webbinarium där vi fokuserar på de nyare somekanalerna och utforskar olika funktioner och hur man kan använda dessa tjänster. Under de två timmarna kommer vi att testa TikTok i praktiken, så om du vill pröva att göra egna videon får du gärna installera appen och skapa ett konto på förhand.
Lärare: Linda Mannila, som arbetar som utbildare, forskare och entreprenör på Digismart. Hon har också grundat Make It Finland, vars uppgift är att möjliggöra digital utbildning.
Utbildningen är kompletterande fortbildning för bibliotekets personal och hör till den regionala utvecklingsuppgiften. Utbildningen är gratis för deltagarna. Ange gärna ditt fulla namn (förnamn och efternamn) när du loggar in dig på webbinariet.
Somemaailma muuttuu kokoajan ja siihen vaikuttavat niin kanavien kehitys ja teknologia kuin myös meidän ihmisten muutokset. Moni tuntee jo hyvin Facebookin ja Instagramin, mutta mitä uudemmat somekanavien alustat voisivat tarjota kirjastolle? Mitä kirjasto voisi esim. tehdä TikTokissa ja Snapchatissa? Miten TikTok-videoiden teossa pääsee alkuun? Mitä työkaluja löytyy esim. Discordista, Telegramista ja Signalista?
Tule mukaan mielenkiintoiseen webinaariin, jossa keskitymme nyt uudempiin somekanaviin sekä tutkimme niiden eri toimintoja ja mahdollisuuksia sekä miten näitä palveluita käytetään. Kahden tunnin aikana testaamme mm. TikTokia monipuolisemmin sekä käydään pintapuolisesti läpi Snapchatiä, Discordia, Telegramia ja Signalia. Voit halutessasi jo ennakkoon ladata TikTok sovelluksen ja käydä tekemässä sinne omat tunnukset, niin pääset jo webinaarin aikana tekemään omia videoita.
Webinaariin on rajallinen osallistujamäärä eli max. 95 osallistujaa pääsee mukaan, joten kirjauduthan ajoissa. Muista laittaa myös koko nimesi (etunimi ja sukunimi), kun kirjaudut koulutukseen.
Kouluttaja: Linda Mannila, joka työskentelee kouluttajan, tutkijana ja yrittäjänä Digismartissa. Hän toimii perustajana myös yhdistyksessä Make It Finland, jonka missio on mahdollistaa digitaalista yleissivistystä.
Koulutus on alueelliseen kehittämistehtävään kuuluvaa täydennyskoulutusta ja koulutus on osallistujille maksuton.
Kom med på vår webbinarieföreläsning för att få idéer och inspiration till att använda robotar i biblioteksverksamheten. Robotar kan bland annat användas för att främja logiskt tänkande och väcka nyfikenhet. Robotar kan därför fylla funktionen som ett redskap för att inspirera och väcka nyfikenhet till läsning. Du får exempel på några robotar och hur de kan användas praktiskt i vardagen.
Vi tar även upp hur artificiell intelligens kan tas med i biblioteksverksamheten. Chatbotar på hemsidan för att hjälpa virtuella besökare, text och data mining verktyg för att hitta nya insikter, datavisualiseringsverktyg för att hjälpa användare att hitta oanade kopplingar och rekommendationer. Maskinellt lärande används redan och även ljud och bildteknologier. Biblioteken skulle kunna tillhandahålla “Insight As A Service” (IAAS). Artificiell intelligens i kundservicerobotar eller bottar kan underhålla och hjälpa alla kunder. “Alexa, har du en bokrekommendation för mig idag?”
Lärare: Johanna Björkell & Linn Österås, Vasa sommaruniversitet
Webbinariet är kompletterande fortbildning för bibliotekets personal och hör till den regionala utvecklingsuppgiften. Webbinariet är gratis för deltagarna. Ange gärna ditt fulla namn (förnamn och efternamn) när du loggar in dig på webbinariet.
Anneli Ketonen Oslossa. / Anneli Ketonen i Oslo. Kuva/Bild: Anneli Ketonen
Anneli Ketosen pitkä ja arvostettu ura kirjastotoimen ylitarkastajana aluehallintovirastossa alkaa nyt olemaan takana päin, ja uudet hieman vapaamuotoisemmat eläkeläisen työhaasteet edessä – tai ihan käsillä. Tapasimme Annelin vielä alueemme yhteisillä johtajien kahveilla, ja pääsimme Vaasan kulttuuri- ja kirjastotoimenjohtajan Marita Aholan johdolla kyselemään hieman hänen urastaan ja ajatuksistaan kirjastoalasta.
Annelilla on vahvat kirjastolaisen juuret, joita on kasvatettu ihan nuoresta tytöstä lähtien. Päätyminen kirjastoon töihin oli hänelle luonnollinen suunta. Eikä hän ole päätöstään katunut.
Mutta miten Anneli tuli lähteneeksi juuri näihin tehtäviin, ja millaista työelämä on ollut?
Vuonna 2001 lähdin korkeakoulukirjastosta valtion aluehallintoon, lääninhallitukseen. Olen koko elämäni ajan hakenut haasteita, ja tämä haaste osui juuri oikeaan aikaan. Ensimmäinen, sivistystoimentarkastajan titteli, kuulosti todella komealle! Organisaatiomuutoksia on tullut useampia, ja ne ovat olleet aina aika rankkoja. Vuonna 2010 kirjasto- ja nuorisoväki siirrettiin ELY-keskukseen. Sekin oli hienoa aikaa, vastaanotto oli todella hyvä, vaikka vieressä istuivatkin täysin eri alojen – viennin ja kalatalouden – ihmiset. Vuonna 2014 siirryimme takaisin virastotalolle, aluehallintovirastoon. Noin 20 vuotta on mennä hurahtanut aluehallintotöissä.
Mikä työssäsi on ollut parasta?
Kirjastoihmiset! On ollut mahtavaa työskennellä kirjastolaisten kanssa. Jossain välissä matkustaminen oli upeeta. Mutta kun niitä matkustuspäiviä alkoi olla tajuttoman paljon, yli 70 reissua vuodessa, niin hohto katosi. Pitkiä päiviä, pitkiä matkoja. Tämä etätyöaika oli hyvä eläkkeellesiirtymisvaihe. Työssä on ollut koko ajan uutta ja myös organisaatiomuutokset ovat pitäneet virkeänä. Ihan viimeisinä vuosina, kun on saatu taas rekrytoida, uudet nuoret työkaverit ovat voimaannuttaneet. Opettaminen ja neuvominen on ollut mukavaa, mutta erityisesti näiden henkilöiden tuomat raikkaat ajatukset ja näkemykset ovat antaneet paljon.
Entä työsi huonot puolet?
Liian vähäiset resurssit. Työ on muuttunut sellaiseksi, että tehdään kaikki itse. Se johtaa siihen, että työ on silppua, eikä voi keskittyä kunnolla, kun joka asia hoidetaan itse. Mutta nyt kun on saatu rekryttyä lisää porukkaa, niin se on auttanut. Kirjastoalan resurssit huolettavat yleensäkin.
Miten näet kirjastoalan kehityksen tulevaisuudessa?
Näkyvyyteen on kiinnitettävä huomiota. Mikään asia ei ole itsestään selvää, vaan siitä on kerrottava. Päättäjiin pitää olla yhteydessä. Näkyvyys ja vaikuttaminen työssä on etenkin osa esimiestyötä. Yhteydenpitoa on oltava koko ajan, on kerrottava suunnitelmat ja päivitettävä. Mutta kun tässä asiassa jaksetaan uurastaa, alkaa myös tulosta näkymään.
Kirjastot säilyvät kuten kirja säilyy, sillä lailla en pelkää. Korona-aika osoitti, että kirjastoja tarvitaan. Mutta töitä pitää tehdä, että saadaan ihmiset takaisin. Osa porukasta, erityisesti ne, jotka eivät lainaa vaan ovat käyttäneet kirjastoa muuten, ovat etääntyneet kauemmaksi. Se jengi pitäisi saada takaisin kirjastoon. Myös kirjastoautotoiminta on tärkeä lapsille ja nuorille; kirjastoja ja kirjastoautoja tarvitaan lukemisen edistämistyössä. Päättäjät voisi viedä koulun pihalle silloin, kun kirjastoauto on siellä käymässä, jotta he voisivat nähdä konkreettisesti, miten tärkeä palvelu se on.
Viimeisenä Annelia pyydettiin esittämään itselleen kysymys ja vastaamaan siihen.
Menneisyyden penkominen on turhaa, se on ollutta ja mennyttä. Tärkeämpää on se, mitä tehdään nyt. Eteenpäin, oli Annelin viesti. Ja juuri tässä hetkessä, juuri hänelle; eteenpäin, kohti kesää ja valoa!
Ett inblick i kärriären och biblioteksbranschens framtid
Anneli Ketonen enkelinä Viipurissa. Anneli Ketonen som en ängel i Viborg. Kuva/Bild: Anneli Ketonen
Anneli Ketonens långa och uppskattade karriär som överinspektör för biblioteksväsendet börjar nu vara bakom henne, och nya, lite friare utmaningar för pensionären väntar i framtiden – eller är till hands.
Vi träffade Anneli ännu på den gemensamma kaffestunden för regionens direktörer och kunde fråga om hennes tankar kring sin karriär och biblioteksbranschen i allmänhet, med hjälp av Marita Ahola, kultur- och biblioteksdirektör i Vasa som intervjuade.
Annelis rötter till biblioteksvärlden har vuxit starka redan då hon har varit en liten flicka. Att hon hamnade på jobbet i ett bibliotek var helt naturligt för henne. Och det har hon aldrig ångrat.
Men hur blev det så att Anneli sökte sig till just dessa arbetsuppgifter, och hurdant har arbetslivet varit för henne?
År 2001 fortsatte jag från högskolebibliotek till den regionala myndigheten, länsstyrelsen. För hela mitt liv har jag sökt efter utmaningar, och denna utmaning kom just passligt. Den första titeln, inspektör för bildningsväsendet, lät riktigt fint! Det har varit flera organisationsändringar, och de har alla varit ganska tunga. År 2010 flyttades biblioteks- och ungdomsfolk till NTM-centralen. Det var också en fin tid, vi fick bra mottagning även om bredvid oss satt människor från helt olika branscher – från export och fiskerihushållning. 2014 flyttade vi tillbaka till ämbetshuset, till regionförvaltningsverket. Cirka 20 år har gått hastigt och lustigt i regionförvaltningsarbete.
Vad har varit det bästa i ditt jobb?
Bibbamänniskor! Det har varit häftigt att kunna arbeta med er på biblioteksbranschen. I något skede var det helt underbart att resa. Men när det började bli tokigt för många resedagar, över 70 i året, så var det inte så glamoröst längre. Långa dagar, långa färder. Denna period med distansarbete var egentligen bra för att övergå i pension. På jobbet har det alltid varit någonting nytt, och också organisationsändringar har varit uppiggande. Riktigt under de här sista åren, då rekrytering har åter igen varit möjlig, har nya unga arbetskompisar gett extra styrka. Att jag har fått lära ut dom och ge råd har varit trevligt, men speciellt deras fräscha tankar och åsikter har gett mig mycket.
Och vilka har varit nackdelarna?
För små resurser. Arbetet har ändrat så, att man gör allting själv. Det leder till att helheten och arbetet är splittrat överallt, och man kan inte koncentrera ordentligt på något då man måste sköta allting själv. Men nu då det har rekryterats mera folk, så har det blivit bättre. Resurser på biblioteksbranschen är någonting jag är orolig över annars också.
Hur ser du biblioteksbranschens utveckling i framtiden?
Synlighet måste uppmärksammas. Ingenting är en självklarhet – man måste berätta om allt. Man ska ha kontakt till beslutsfattare. Synlighet och att påverka är en del av arbete speciellt för förmän. Man ska ha kontakt hela tiden, berätta vad man har planerat och uppdatera. Men, då man orkar jobba med detta, så syns det också.
Biblioteken kvarstår, likadant som böckerna kvarstår, på det sättet är jag inte orolig. Corona-tiden visade att bibliotek behövs. Men man måste jobba för att få människorna tillbaka. En del av schacket, speciellt dom som inte lånar men använder biblioteket på något annat sätt, har blivit drivna längre bort från biblioteket. Dom borde man behöva få tillbaka till biblioteket. Också bokbussverksamhet är viktigt för barn och unga; biblioteken och bokbussar behövs i läsfrämjande arbete. Man skulle kunna föra beslutsfattarna på plats till någon skola då bokbussen kommer dit för att konkret visa hur viktig service det är.
Till sist så blev Anneli uppmuntrad att ställa en fråga åt sig själv och svara på den.
Att rota i det förflutna är onödigt, det har viri och firi. Mycket viktigare är det, som görs nu. Framåt, det är Annelis budskap. Och just i denna stund, för henne; framåt, mot sommaren och ljus!
Anneli Ketonen SuomiAreenalla. Anneli Ketonen i SuomiAreena. Kuva/Bild: Anneli Ketonen
Kiitos Annelille kaikesta koko alueen puolesta. Nähärähän!
Tervetuloa Digihankkeen järjestämään kirjastohenkilökunnalle suunnattuun avoimeen Celia-aiheiseen koulutukseen torstaina 29.4. klo 9-10.
Celia on saavutettava ja maksuton kirjallisuuspalvelu kaikille, joille tavallisen kirjan lukeminen on vaikeaa. Koulutuksessa käsitellään Celian palveluiden ja Pratsam Reader -äänikirjasovelluksen käyttöä. Kouluttajina toimivat Lauri Karjalainen ja Heli Pohjanhovi.
Ilmoittautumaan mukaan pääset alla olevasta linkistä:
Huhtikuun puolessa välissä PIKEAKEn ja AKE Pampaksen tarjoamassa työpajassa koottiin musiikkikirjastotyön yhteistä tiekarttaa. Kolmituntisen tavoitteena oli rakentaa sisällysluetteloa kirjastojen tulevaisuuden musiikkiosaamisen käsikirjalle tai oppaalle. Mukana oli osallistuva ja osaava 50-60 ammattilaisen joukko, jonka työskentelyä olin tukemassa.
Aamupäivän aikana vastauksia etsittiin näihin kysymyksiin:
1. Minkälaisia musiikkipalveluita kirjastot tarjoavat tulevaisuudessa? MITÄ
2. Minkälaista musiikkiosaamista edellytetään tulevaisuudessa? KUKA
3. Minkälaisissa kanavissa musiikkipalveluita tarjotaan? MITEN
4. Ketkä ovat kirjastojen musiikkiasiakkaita tulevaisuudessa? KENELLE
5. Miten pienet, keskisuuret ja isot kirjastot tuottavat musiikkipalveluita? KENEN KANSSA JA KUINKA
6. Miten mediamaailman muutos haastaa kirjastojen musiikkiosaamista? TOIMINTAYMPÄRISTÖ
Miten tähän päivään on tultu?
Päivä käynnistettiin palaamalla oman musiikkikirjastouran ensi hetkiin: pienissä ryhmissä muisteltiin, millaisia ja keitä olivat asiakkaat, kollegat. tilat, työkalut, aineistot ja sisällöt, palvelut, työn tavoitteet ja työssä tarvittava osaaminen. Joidenkin osallistujien työkokemus oli vuoden tai parin mittainen, toisten lähtöpiste oli jo 80-luvulla, mikä toi esille myös työssä tapahtuneita muutoksia.
Veteraanien muistoissa korostuivat aineistojen luettelointi, siellä välähtelivät nykynäkökulmasta eksoottisemmat työvälineet ja formaatit kuten mikrofilmit ja LP:n pesulaitteet. Formaateilla on myös ollut vaikutusta toimintaan: cd teki lainaamisesta olennaista. Lainauskameraa poljettiin ja tiedonhaun infra oli hyvin toisenlaista. Tietopalvelukysymykset olivat vaativampia. Osastolla kuunneltiin musiikkia. Moni kommentoi myös, että asiakaskunta oli aikaisemmin nuorempaa. Ovatko nykyiset asiakkaat niitä samoja, jotka ovat kulkeneet mukana teini-ikäisestä saakka? “Kuulosti kiehtovalta”, totesi yksi uudemmista ammattilaisista.
Nykyhetkeen verrattuna kokoelmatyöhön ja aineistojen käsittelyyn oli enemmän aikaa. “Mihinkään ei ole riittävästi aikaa”, aineistoa ei nykyisellään ehdi edes nähdä osastolla, kun se menee suoraan lainaan. Hyllyvarauksia tehdään paljon, aineistoa siis edelleen lainataan, vaikka kirjastojen välillä onkin eroja. Lainaaminen ei kuitenkaan enää ole ainoa, eikä aina edes pääasia. Uutta ovat muun muassa karaokehuoneet ja studiot. Keskusteluissa pohdittiinkin, onko nyt palattu juurille, sisältöjen äärelle.
Tuomas Pelttari varoitti “pysähtyneisyyden uudelleenkäynnistämisestä” ja muisteli lämmöllä, kuinka tuore uusi kirjastolainen sai hyödyntää omaa innostustaan ja sisältöjen tuntemustaan työssään ja tiimissään, mikä on hyvä muistaa, kun itse on se varttuneempi ammattilainen.
Mitä näkyy horisontissa?
Kun osallistujat tähysivät oman uransa pituisen matkan tulevaan, horisontissa näkyi
äänitelainauksen lasku ja fyysisen formaatin kuihtuminen
kirjojen ja painettujen nuottien lainauksen säilyminen
satunnaisten käyttäjien katoaminen
hevijuusereiden pysyvyys
tapahtuminen lisääntyminen ja tapahtumatuotannon vahvistuminen
erityisryhmien korostuminen
Erityisen tärkeänä, toivottavana ja todennäköisenäkin pidettiin tulevaisuuden musiikkikirjastoissa sisältöjen avaamista ja vinkkaamista. Toiminnan ytimessä on jatkossakin informaatio, sen vaaliminen ja välittäminen. Yksi kirjastojen tehtävistä voi olla pienjulkaisujen ja marginaalijulkaisujen tarjonta. Formaattien aaltoliike näkyy kirjastoissa: vinyylit ovat jo palanneet, nyt takaisin ovat tulossa c-kasetit. Muoto muuttuu, palvelu pysyy.
Toimintamuodoista erityisesti musiikin tekijöiden tapaamiset puhuttivat: artistihaastatteluiden yhdistäminen keikkoihin MetsoLIVEN tapaan. Yhteistyö musiikkitoimijoiden kanssa toivottavasti entisestään yleistyy: oppilaitoksia, orkestereita, paikallisia muusikoita ja harrastajia kannattaa lähestyä, ellei sitä vielä ole tehty. Myös kirjastohenkilökunnan osaamisprofiili muuttuu. Musiikkikirjastotyöhönkin palkataan eritaustaisia ammattilaisia.
PopuLappi-tuoteperheen (http://populappi.rovaniemi.fi/) kaltaiset kokonaisuudet ovat varmasti tulevaisuutta, Rovaniemellä jo tätä päivää. Siellä kokonaisuuteen kuuluu tietokanta, äänitekokoelma, klubi, podcast ja tube-kanava. Paikallinen näkökulma on tärkeä.
Oletuksena on, että kohtaamisten merkitys korostuu, kokemuksen jakaminen, yhdessä tekeminen säilyy ja pedagoginen näkökulma vahvistuu. Siitä osallistujat olivat yhtä mieltä, että samanhenkisten tarve ei katoa. Kirjaston tulee olla matalan kynnyksen palvelu, joka tukee yhteisöllisyyttä.
Sisällysluettelosta vauhtia jatkoon
Kun osallistujilla on intoa ja näkemystä, vartissakin syntyy runko sisällysluetteloon. Kuusi ryhmää sai kokoon rakennelman, josta työryhmän on hyvä jatkaa:
aineistot ja sisällöt
palvelutarjonta
tapahtumatuotanto
pedagoginen tarjonta
henkilöstön osaaminen ja sen ylläpito
yhteistyö
markkinointi
resurssit
Näkökulmia on tiedostossa tarkennettu ja niihin liittyy monenlaisia lisälonkeroita kuten yhteistyön eri tasot kirjastojen välillä, kunnan muiden toimijoiden ja ulkopuolisten tahojen kanssa. Asiakkaiden ja asukkaiden yhdenvertaisuus musiikkipalveluiden suhteen eri puolilla maata on osa samaa otsikkoa. Tapahtumien tuotantoon liittyy puolestaan kysymys striimaamisesta, missä siinäkin on osaksi kysymys yhteistyöstä. Mielenkiintoinen oli myös huomio kirjaston suhteesta musiikilliseen improvisaatioon.
Mitä, miten ja kenelle 2030?
Palveluiden tulevaisuus
Tulevaisuuden palveluista työpajailijat nostivat esille soitinlainauksen, tilaisuudet ja tapahtumat sekä näihin (ja muuhunkin toimintaan) liittyvän yhteistyön. Yhteistyökuvioissa nähtiinkin potentiaalia kaikista näkökulmista, niin palveluiden, kanavien kuin kohderyhmien tavoittamisen vinkkelistä. Myös kirjastojen välistä yhteistyötä pohdittiin (annetusta otsikosta riippumatta).
“Eri kirjastot voisivat erikoistua esim. levykokoelmansa puolesta tietylle alueelle, jolloin yhteistyön kautta syntyy pätevä kirjastoverkon välinen kokoelma. Enemmän “speksejä asiakkailta.” Kirjastosta pitää voida löytää “aina uutta ja ihmeellistä kokoelman syvyyden rinnalla”.
Kanavien tulevaisuus
Kaksi ryhmistä mietti tulevaa palvelukanavien näkökulmasta. Hallussa ovat “fyysinen kirjasto, verkkokirjasto, Facebook, Instagram, Twitter, Issuu, Soundcloud, YouTube, Musiikkikirjastot.fi ja muut verkkosivut, Kysy kirjastonhoitajalta, printtimedia ja paikallisradio”. Toinen ryhmä lisäsi listaan tarkennukset Insta live, FB live ja openstage.
Kehitettävää nähtiin mm. kirjaston ulkopuolelle jalkautumisessa ja yhteistyökuvioissa. Haaveissa on valtakunnallinen digitaalinen musiikkikirjasto, jonka rattaisiin tekijänoikeudet pistävät kapuloitaan. Nuorten saavuttamisessa on haasteita ja osittain hallussa, osittain kokeilussa on esimerkiksi Spotify-listojen hyödyntäminen.
Kohderyhmien tulevaisuus
Ketkä ovat musiikkirjastojen käyttäjiä jatkossa, keitä tavoitamme, kuka kaipaa lisähuomiota? Musiikinopiskelijat ja aktiiviset harrastajat ovat tottuneita vakiasiakkaita, joiden tarpeet pitkälle tunnetaan. Eri aineistoilla on myös omat käyttäjäryhmänsä: “CD:t: keski-ikäiset miehet, harrastehuoneiden käyttäjissä monipuolisempi jakauma”. Myös erityisryhmät, musiikinopettajat ja päiväkodit käyttävät musiikkikirjastojen palveluita.
Parempaa huolenpitoa kaipaavat keskustelujen perusteella paitsi nuoret, myös digiesteiset, maahanmuuttajat, erilaiset erityisryhmät kuten kuntoutujat ja aikuiset kehitysvammaiset. Aineiston lainaajatkin on muistettava: on “pidettävä huolta, että aineistoa riittää ja palvelut säilyvät; niin itsestään selvää, että unohtuu. Asiakkaat, joilla ei ole valmiuksia verkkokirjaston tai e-aineistojen käyttöön.” Hyvä huomio oli myös, kuinka “kotipalveluasiakas löytää musiikkiosaston aineistot?”
Useaan otteeseen mainitut nuoret eivät toki ole yksi yhtenäinen ryhmä, kuten aamupäivän aikana todettiin: “toisaalta on nuoria vinyyliharrastajia, jotka käyvät kirjastossa. Alle teini-ikäiset eivät näe fyysisiä äänitteitä. Mikä on suoratoistopalvelujen tulevaisuus? Millä tavalla tai palveluilla nuoria tavoitetaan?” Yksi osavastaus voisi olla esille tullut idea yhteistyöstä lanun kanssa. Kaiken kaikkiaan lähtökohtana voi kuitenkin pitää ryhmä vitosen lohdullista toteamusta siitä, että “asiakkaiden kiinnostus musiikkia kohtaan on loputon”. Tästä on – kuten tavataan sanoa – hyvä jatkaa!
“Usch vad läskigt”
