Välkommen med på en intressant fortbildningsdag i service design torsdagen den 30.9 kl. 9-15!
Då kan service design vara något för dig.
Kom med och lär dig vad service design innebär och ! Under fortbildningsdagen får vi genom tre olika föreläsningar och en workshop lära oss grunderna i service design och hur det kan utnyttjas i biblioteksbranschen, samt får exempel på hur det redan har använts inom olika biblioteksprojekt. Vi får även tänka boxen när vi under workshopen tar ett mer praktiskt angreppssätt på service design. Dagen leds av Päivi Jokitalo, som också drar workshopen och håller en av föreläsningarna. De andra föreläsningarna hålls av Tuomas Harviainen från Tammerfors universitet och Elina Vartama från Yrkeshögskolan Novia.
Fortbildningsdagen riktar sig till bibliotekspersonal i Österbotten, Mellersta Österbotten och Södra Österbotten och är öppen för alla som är intresserade av att lära sig mer om service design har att erbjuda. Dagen hålls på distans via Zoom och är gratis för deltagarna.
Dagen fungerar samtidigt som inledning på vårt pilotprojekt i service design, vilket startar i höst. Om ni vid ditt bibliotek är preliminärt intresserade av att delta i projektet, rekommenderar vi varmt att någon ur personalen deltar i fortbildningsdagen så att ni får en förståelse av service design som metod. Deltagande i dagen förbinder er inte till projektet på något sätt och ni får även mer än gärna delta i fortbildningsdagen trots att ni inte har för avsikt att delta i projektet.
Dagens program:
9-9:15 Info om dagen och projektet – ta en kaffe medan ni lyssnar på info om fortbildningsdagen och service design-projektet
9:15-10:15 Service design i ett nötskal – Elina Vartama
10:15-11:15 Förbättringar för kundernas och personalens behov: exempel på service design från bibliotekens utvecklingsprojekt – Päivi Jokitalo
11:15-12 Lunchpaus
12-13 Att förverkliga design med hjälp av biblioteksbranschens styrkor – Tuomas Harviainen
Tervetuloa mukaan kiinnostavaan koulutuspäivään palvelumuotoilun parissa maanantaina 27.9. klo. 9-15!
Oletko koskaan miettinyt miten parhaalla tavalla voisitte ottaa asiakkaiden tarpeet huomioon kirjastopalvelussa? Onko teidän kirjastossanne suunnitelmia kehittää tiettyä osaa palvelusta, mutta ette tiedä miten aloittaa? Silloin palvelumuotoilu voisi olla juuri sinulle.
Tule mukaan oppimaan mitä palvelumuotoilu on ja saamaan ideoita siitä, miten sitä voidaan hyödyntää sinun kirjastossasi! Koulutuspäivän aikana saamme kolmessa luennossa ja työpajassa oppia palvelumuotoilun perusteet ja miten sitä voidaan käyttää kirjastoalalla, sekä saada esimerkkejä siitä, miten sitä on jo käytetty eri kirjastohankkeissa. Työpajassa saamme myös ajatella laatikon ulkopuolelta, kun keskitymme palvelumuotoilun käytännöllisempään näkökulmaan.
Päivän vetäjä on Päivi Jokitalo, ja hän vetää myös työpajan, sekä pitää yhden luennon. Muut luennot pitävät Tuomas Harviainen Tampereen yliopistosta ja Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA:sta. Koulutuspäivä on tarkoitettu yleisille kirjastoille Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, ja on avoin kaikille jotka haluavat oppia mitä palvelumuotoilulla on tarjottavana. Koulutuspäivä pidetään etänä Zoomin kautta ja on osallistujille maksuton.
Koulutuspäivä aloittaa samalla palvelumuotoilun pilottihankkeen, joka alkaa syksyllä. Jos olette sinun kirjastossasi alustavasti kiinnostuneita osallistumaan hankkeeseen, suosittelemme lämpimästi, että joku henkilökunnasta osallistuu koulutuspäivään, jotta saatte käsityksen palvelumuotoilusta menetelmänä. Osallistuminen koulutuspäivään ei sido teitä mitenkään hankkeeseen, ja voitte myös ilomielin osallistua koulutuspäivään, vaikka ette aio osallistua hankkeeseen.
Koulutuspäivän ohjelma:
9-9:15 Tietoa päivästä ja hankkeesta – juo kahvia samalla kun saat tietoa koulutuspäivästä ja palvelumuotoilun pilottihankkeesta
9:15-10:15 Palvelumuotoilun ytimessä – Mistä palvelumuotoilussa on kysymys? – Miia Lammi
10:15-11:15 Muotoillen mukavampaa asiakkaalle ja ammattilaiselle: esimerkkejä palvelumuotoilusta kirjaston kehittämisessä – Päivi Jokitalo
11:15-12 Lounastauko
12-13 Muotoilun toteuttaminen kirjastoalan vahvuuksilla – Tuomas Harviainen
Aloitetaan palvelumuotoilusta; mitä se oikein on? Palvelumuotoilu on menetelmä, jossa asiakas on keskipisteessä, ja lähtökohtana on asiakkaiden tarpeet ja kokemukset. Menetelmän avulla voidaan kehittää palveluja ja saada ne mahdollisimman käyttäjäystävällisiksi ja oleellisiksi asiakkaille. Tavallisesti palvelumuotoilun työprosessi alkaa ongelmanasettelulla. Sen jälkeen kerätään ja kartoitetaan tietoa asiakkailta, analysoidaan saatua tietoa, kehitetään ideoita ja ratkaisuja, kokeillaan niitä käytännössä, ja lopuksi toteutetaan ideat tai ratkaisut. Palvelumuotoilun avulla voidaan parantaa jo olemassa olevia palveluita tai luoda täysin uusia palveluita. Sen avulla voidaan myös räätälöidä palveluja tietyille asiakasryhmille, kuten esimerkiksi nuorille tai kirjaston ei-käyttäjille.
Palvelumuotoilun mahdollisuudet ovat siis monet. Mutta sopisiko tämä palvelumuotoilun pilottihanke juuri teidän kirjastollenne? Etsimme pilottihankkeeseen useampaa kirjastoa. Erityisesti kutsumme mukaan pieniä kirjastoja, mutta ihan kaikkien asiasta kiinnostuneiden kirjastojen kannattaa olla meihin yhteydessä asian tiimoilta. Tarkoituksena on kehittää ja parantaa rajattua osaa palveluita palvelumuotoilun avulla – koska kaikkea ei vain kerralla pysty tekemään. Pilottihankkeen aikana saatte kuitenkin käyttöönne työkaluja, joiden avulla osaatte myös jatkossa kehittää toimintaanne. Mitä ja miten lähdetään työstämään juuri teidän kirjastossanne, selviää yhteistyökumppanimme – alan ammattilaisen – avulla. Hän on Mikaelan ja Tanjan sekä muiden pilottihankkeeseen osallistuvien kirjastojen ohella tukena prosessissa.
Miten paljon resursseja hankkeessa mukana oleminen vaatii? Tässä vaiheessa on vaikea tietää, kuinka paljon aikaa ja työtä hankkeeseen osallistuminen vaatii, koska se riippuu siitä mihin osallistuvat kirjastot haluavat keskittyä. Hankkeen aikana edellytetään silti, että osallistuvat kirjastot kokeilevat yhtä tai muutamaa erilaista ratkaisua käytännössä. Tällä pyritään välttämään se, että suunnitelmat jäävät vain suunnitelmiksi. Jotta teille on hyötyä hankkeesta, tarvitaan myös asioiden viemistä käytäntöön. Koska hanke on kohdistettu nimenomaan pienemmille kirjastoille, ymmärrämme toki, että resurssit ovat rajalliset ja tämä otetaan huomioon hankkeen aikana.
Tarkoitus on myös, että hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää muissakin kirjastoissa. Siksi onkin tärkeää dokumentoida se, mitä tehdään. Aika moni kirjasto painii samojen asioiden kanssa, ja jonkun toisen tekemät ratkaisut voivat paitsi avata omia silmiä uudenlaisille ratkaisuille, myös antaa suoria vastauksia. Jokaisen ei kannata keksiä sitä pyörää uudelleen, joten autetaan toinen toistamme.
Hanke alkaa virallisesti syyskuussa kahdella koulutuspäivällä ja jatkaa ainakin vuoden 2022 loppuun. Suurin osa työstä tapahtuu vuoden 2022 aikana, mutta alkaa pienemmässä skaalassa jo syksyllä 2021. Hanke ponkaistaan käyntiin Johdatus palvelumuotoiluun –koulutuksella 27.9. klo 9-15 (ruotsiksi 30.9. klo 9-15). Tuon koulutuspäivän aikana saatte hyvän käsityksen siitä, mitä palvelumuotoilu on ja mitkä ovat sen mahdollisuudet kirjastomaailmassa – mitä se voisi tarjota teille. Saatte myös katsauksen palvelumuotoilussa käytettäviin työkaluihin jo tässä koulutuspäivässä. Sen jälkeen voitte rauhassa päättää, haluatteko mukaan pilottihankkeeseen. Tähän koulutuspäivään kannattaa osallistua, aiotte sitten osallistua pilottihankkeeseen tai ette. (Jos harkitsette asiaa, osallistukaa ehdottomasti – tämä koulutus tarjoaa teille tarvittavan tiedon päätöksen tekemiseen ja prosessin aloittamiseen) Lisää koulutuksesta täällä: https://www.akepampas.fi/event/johdatus-palvelumuotoiluun Ilmoittautua voit täällä: https://link.webropolsurveys.com/S/1EEE09D2C64C9CF1 viimeistään 21.9. Koulutus on vain AKEpampas-alueen kirjastoille.
Heräsikö sinulle tai teille kysymyksiä hankkeeseen tai koulutukseen liittyen? Ottakaa siinä tapauksessa rohkeasti yhteyttä joko Mikaelaan (mikaela.lovdahl@vaasa.fi) tai Tanjaan (tanja.markkula@vaasa.fi). Vastaamme mielellämme kysymyksiin!
Om vi skulle börja från service design; vad är det egentligen? Service design är en metod som lägger kunden i fokus och utgår från dennes behov och upplevelse. Med hjälp av metoden kan man utveckla servicen till att bli så användarvänlig och relevant för kunden som möjligt. En typisk arbetsprocess inom service design börjar med en problemformulering, därefter insamling och kartläggning av information från kunder, analys av informationen, brainstorming av idéer och lösningar, testning och utvärdering av en eller flera lösningar i praktiken, och slutligen förverkligande av lösningen eller idéen. Med service design kan man förbättra en befintlig tjänst eller skapa en helt ny. Man kan också skräddarsy tjänster för specifika målgrupper, t.ex. ungdomar eller bibliotekets icke-användare.
Möjligheterna för vad som kan göras med hjälp av service design är alltså många. Men passar detta pilotprojekt i service design just ert bibliotek? Vi söker flera bibliotek till pilotprojektet. Speciellt önskar vi få med mindre bibliotek, men alla bibliotek som är intresserade ska absolut ta kontakt med oss. Meningen är att med hjälp av service design utveckla eller förbättra en liten del av verksamheten – för allt kan man inte göra på en gång. Under pilotprojektet lär ni er använda sådana verktyg som ni även i framtiden kan använda för att utveckla er verksamhet. Vad ni gör och hur ni börjar projektet i just ert bibliotek får ni hjälp med av vår samarbetspartner – ett proffs inom service design. Hen, samt Mikaela och Tanja och alla andra bibliotek som är med i projektet, stöder er under processen.
Hur mycket resurser kräver projektet? Hur mycket tid och arbete deltagandet i projektet kräver är i det här skedet svårt att säga eftersom det är beroende av vad ni vill fokusera på. Under projektet förutsätts ändå att ni testar en eller flera olika lösningar i praktiken. På det sättet strävar vi efter att undvika situationer där gjorda planer inte blir mer än bara planer. För att ni ska ha nytta av projektet behöver planerna också omsättas i praktiken. Eftersom fokus är på mindre bibliotek är vi dock medvetna om att resurserna är begränsade och detta tas i beaktande.
Meningen med pilotprojektet är också att resultatet ska kunna utnyttjas även i andra bibliotek. Därför är det viktigt att dokumentera det som görs. Det är många bibliotek som kämpar med samma saker. En lösning som något annat bibliotek har kommit fram till kan öppna ögonen för nya möjligheter, men också ge raka svar på problem man har. Det är onödigt att alla uppfinner hjulet på nytt, så låt oss hjälpa varandra.
Projektet börjar officiellt med två innehållsmässigt likartade fortbildningsdagar (en på finska och en på svenska), och fortsätter åtminstone till slutet av året 2022. Största delen av arbetet görs under 2022, men vi börjar i mindre skala redan 2021. Vi startar med fortbildningsdagen Introduktion till service design den 30.9 kl. 9-15 (på finska 27.9 kl. 9-15). Under fortbildningsdagen får ni en klar uppfattning om vad service design är och vilka möjligheter det ger i biblioteksvärlden – vad skulle det kunna erbjuda åt er. Ni får också en överblick över verktyg som används inom service design redan under denna fortbildning. Efter det kan ni i lugn och ro bestämma ifall ni vill vara med i själva projektet. Det lönar sig att delta i fortbildningen, oberoende om ni redan har funderat på att delta i pilotprojektet eller inte (ifall ni funderar på saken, rekommenderar vi absolut att ni deltar – denna fortbildning ger er den information som behövs för att göra det slutgiltiga beslutet och påbörja processen). Mera om fortbildningen kan du läsa här: https://www.akepampas.fi/event/introduktion-till-service-design Och här kan du anmäla dig till fortbildningen: https://link.webropolsurveys.com/S/1EEE09D2C64C9CF1 senast 21.9. Denna fortbildning är endast för AKEpampas-områdets bibliotek.
Väckte detta frågor om pilotprojektet eller fortbildningen? Ta i så fall kontakt med Mikaela (mikaela.lovdahl@vaasa.fi) eller Tanja (tanja.markkula@vaasa.fi). Vi svarar gärna på era frågor!
Liboppi on Suomen yleisten kirjastojen henkilökunnalle luotu Moodle-pohjainen verkko-oppimisalusta, jossa on mahdollista suorittaa erilaisia kursseja itsenäisesti opiskellen. Kuulostaapa hienolta, vai mitä? Kyseessä on kuitenkin ihan arkinen asia, jonka tarkoitus on yksinkertaisesti helpottaa mahdollisuutta ottaa uusia asioita haltuun, omassa tahdissa ja omien tarpeiden mukaan.
Libopissa on kaikille yhteisiä kokonaisuuksia ja alueellisia kokonaisuuksia. Osallistumiseen tarvitaan kurssiavain, joka löytyy AKEpampaksen infokirjeestä (ja Annelilta ja Tanjalta). Kerran avaimen syötettyäsi on kurssi jatkossa sinulle aina ns. auki. Libopissa on paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä sisältöä, selkokielestä ja englannin kielestä lastenkirjastotyön sisältöpakkiin ja Lukuluxiin (eli lukemattomien aikuisten ohjaamiseen työkaluja tarjoavaan kokonaisuuteen).
Miltä kurssin suorittaminen Libopissa tuntuu?
Sirpa Tuomisto, erikoiskirjastonhoitaja Kokkolan kaupunginkirjastosta testasi pyynnöstämme Libopin selkokielen kurssia. Kiitos Sirpa sinulle! Sirpan työnkuvaan kuuluu erilaisia kirjoittamishommia, virallisemmista vapaamuotoisempiin teksteihin. Hän kuvaa itse olevansa kapulakielen mestari, jolle hyvin yksinkertainen kieli tuottaa ajoittain haasteita. Selkokieli on hänelle jo ennestään tuttua aiemmista koulutuksista, mutta kuten monessa muussakin asiassa, myös selkokielessä kertaaminen kannattaa. Asiat on taas helpompi muistaa siinä käytännön työssä.
Liboppi ympäristönä tuotti aluksi Sirpalle hieman harmaita hiuksia, mutta käytön myötä siellä liikkumiseen alkoi tottua. Uloskirjautumispainikekin löytyi viimein sieltä yläosan keskiosasta, jonne se omaa nimeä napsauttaessa tulee esiin. Ei siis oikeaan yläkulmaan. Libopissa on siis omat niin sanotut omituisuutensa (niin kuin meillä kaikilla), mutta niihin kyllä tottuu.
Opiskeleminen Libopissa antaa Sirpan mielestä hienon mahdollisuuden oppia uutta omaan tahtiin ja oman työn ehdoilla. Kaikkiin itseä kiinnostaviin koulutuksiin ei vain ihan käytännön syistä ole mahdollista osallistua, ja silloin Liboppi tarjoaa todella hyvän mahdollisuuden kehittää osaamistaan silloin, kun se itselle sopii. Hienoa on myös se, että Liboppia voi käyttää missä vain ja miltä koneelta vain; näin on mahdollista hyödyntää esimerkiksi etätyöpäiviä osaamisen kehittämiseen. Tulevaisuuden työelämä on menossa entistä enemmän siihen, että on jatkuvasti opittava ja opiskeltava uutta. Tähän Liboppi tarjoaa loistavan mahdollisuuden.
Mitä opiskelu Libopissa vaatii?
Libopissa opiskelu vaatii Sirpan mielestä jonkin verran viitseliäisyyttä, aikatauluttamista ja motivaatiota – etenkin, jos haluaa suorittaa kokonaisen kurssin. Se, että kurssit on jaettu osioihin helpottaa työskentelyä paljon, kun voi edetä rauhassa ja selkeästi osio kerrallaan. Myös sen jonkin tietyn asian poimiminen omaan käyttöön koko kurssista on helppoa, kun kokonaisuus on jaettu selkeisiin osiin.
Sirpan vinkit Liboppi-opiskelijalle ovat:
Varaa aikaa opiskeluun!
Kärsivällisyys on valttia!
Varustaudu riittävän hyvillä välineillä, jotta voit seurata esimerkiksi videoita sujuvasti.
Uteliaisuus on hyväksi – eli toisin sanoen tiedonjano. Se toimii myös motivoivana tekijänä. Onneksi meillä kirjastolaisilla tiedonjanoa riittää!
Selkokielen perusteet -liboppikurssi
Selkokielen perusteet -kurssin ensimmäinen osio
Kuten aiemmin todettua, Sirpalla oli jo aiempaa kokemusta selkokielestä. Hän vinkkaakin, että kurssi on hyvää kertausta selkokielen koulutuksille, mutta myös kaikille muille hyvä, kattava ja innostavakin paketti selkokielestä. Videot olivat selkeitä ja Riikka Tuohimetsän esiintyminen luontevaa. Tehtävissä riitti haastetta myös sille, joka on jo hieman tutustunut selkokieleen. Kirjastolaiset ovat usein hyviä kapulakielessä, jolloin selkokielen koulutuksesta on paljon ihan konkreettista apua. Täsmävinkkinä Sirpa muistuttaakin avaamaan käsitteitä tehtäviä tehdessä. Niin, ja kirjavinkkausosio on tosi hyvä, se ainakin kannattaa käydä kurkkaamassa kurssin sisällöstä!
Entä miten kävi oppimisinnon Selkokielen perusteet –kurssin jälkeen? Hyvin – Sirpa löysi seuraavaksi itsensä Microsoft 365 –kurssin parista. Uskallatko sinä kokeilla?
Liboppi är en Moodle-baserad lärplattform där personalen vid de allmänna biblioteken i Finland kan avlägga olika slags kurser på egen hand. Det låter ju fint, eller hur? Det handlar ändå om något vardagligt som helt enkelt ska göra det lättare att lära sig nya saker, i egen takt och enligt ens egna behov.
På Liboppi finns både allmänna och regionala helheter. För att delta behöver man en kurskod, som finns i AKEpampas infobrev (och fås av Anneli och Tanja). När du har fyllt i koden en gång är kursen så att säga alltid öppen för dig i fortsättningen. På Liboppi finns mycket intressant och nyttigt innehåll, allt från lättläst språk och engelska till ett innehållspaket för barnbiblioteksarbete och verktyget Lukulux för handledning av icke-läsande vuxna. Dom flesta av kurserna är på finska, men det kommer mera innehåll också på svenska.
Hur känns det att avlägga en kurs i Liboppi?
Sirpa Tuomisto, som är specialbibliotekarie på Karleby stadsbibliotek, testade Liboppis kurs om lättläst språk (Selkokielen perusteet) på vår begäran. Tack Sirpa! I Sirpas arbete ingår det att skriva olika slags texter, både officiella och mer fria texter. Hon beskriver sig själv som en mästare på krångelspråk, men kan ibland ha svårt att skriva enkelt. Lättläst språk är bekant för henne från tidigare fortbildningar, men liksom mycket annat lönar sig också det att repetera. Då blir det igen lättare att komma ihåg i det praktiska arbetet.
Allra först gav Liboppi Sirpa en del gråa hår, men småningom vande hon sig vid plattformen. Till och med utloggningsknappen hittade hon slutligen längst upp på mitten, där den dyker upp när man klickar på sitt namn. Alltså inte uppe till höger. Liboppi har alltså sina så kallade egenheter (liksom vi alla), men man blir nog van.
Sirpa tycker att Liboppi är en fin möjlighet att lära sig nya saker i egen takt och på det egna arbetets villkor. Av rent praktiska skäl är det helt enkelt inte möjligt att delta i alla utbildningar som man är intresserad av, och då ger Liboppi en utmärkt möjlighet att utveckla sin kompetens när det passar en själv. Det är också fint att Liboppi kan användas var som helst och på vilken dator som helst; då kan man till exempel använda sina distansarbetsdagar till kompetensutveckling. I framtidens arbetsliv kommer arbetstagarna i allt högre grad att vara tvungna att ständigt lära sig och studera nya saker. Liboppi ger en fantastisk möjlighet till det.
Vad krävs för att studera via Liboppi?
Enligt Sirpa kräver studier via Liboppi en aning företagsamhet, tidsplanering och motivation – i synnerhet om man vill avlägga en hel kurs. Det faktum att kurserna är indelade i avsnitt underlättar arbetet när man kan gå framåt i egen takt, avsnitt för avsnitt. Tack vare den tydliga indelningen är det också enkelt att plocka åt sig just det information som man behöver.
Sirpas tips för Liboppi-studerande är följande:
Reservera tid för studierna!
Tålamod bär långt!
Se till att ha tillräckligt bra utrustning, så att du kan se till exempel videor utan problem.
Nyfikenhet är alltid bra – det vill säga kunskapstörst. Den höjer också motivationen. Tur att vi på biblioteket älskar kunskap!
Liboppi-kursen om lättläst språk
Skärmdump från Liboppi.
Liksom vi redan konstaterade hade Sirpa tidigare erfarenhet av lättläst språk. Hon tipsar om att kursen är bra repetition för den som redan har deltagit i kurser om lättläst språk, men ett bra, heltäckande och inspirerande paket för vem som helst. Videorna var tydliga och Riikka Tuohimetsä uppträdde naturligt. Uppgifterna bjöd på utmaningar också för dem som redan visste en del om lättläst språk. Biblioteksfolk är ofta bra på krångelspråk, så utbildningen om lättläst språk kan vara till stor konkret nytta. Sirpa vill särskilt påminna om att beskriva begreppen när man gör uppgifter. Jo, och boktipsavsnittet är riktigt bra, så åtminstone det lönar det sig att ta en titt på!
Och hur gick det med studieivern efter kursen om lättläst språk? Bra – Sirpa hittade sig själv på en kurs om Microsoft 365. Vågar du prova på?
Tid: 6.5.2021 kl. 9.00-15.30 Webbinariet ordnas i Zoom, möteslänken skickas till de anmälda
Vad berättar kroppsspråket om oss själva? Hur kan vi ta fram vår kreativitet? Och vad händer om vi misslyckas? Kan ett misslyckande bli en framgång?
Med två kända inspiratörer och coacher vill vi ta fram den positiva energin och modet att pröva på nya saker.
Välkommen till samarbetsgruppen ÅKEs vårwebbinarium!
Uppkoppling 10 minuter före.
Del 1: Kroppsspråk – Förståelse – Framgång
Christoph Treier, mental tränare och coach
Innehåll: I sin föreläsning avslöjar Christoph Treier olika signaler som vi så ofta nonchalerar i vardagen och i kontakten med våra kunder. På ett underhållande sätt lär han oss tolka kroppssignaler vi många gånger har undrat över vad de betyder. Är vi beredda att se med nya ögon på oss själva och andra i framtiden?
Del 2: Kreativitet och konsten att misslyckas!
Teaterpedagog Nina Dahl-Tallgren, Wasa Teater
Innehåll: Hur utvecklar vi vår kreativitet? Hur får vi fler idéer och hur utvecklar vi dem? Hur blir våra misslyckanden framgångsrika verktyg?
Innovation och kreativitet är idag de viktigaste och mest efterfrågade egenskaperna. Det handlar om förmågan att våga skapa eller tänka nytt. Kreativitet är något som alla har inom sig, och det är även något som man kan utveckla till sin fulla potential med rätt verktyg. Föreläsningen ger insikt i att kreativitet är ett sätt att tänka som alla kan utveckla, en proaktiv inställning som hjälper oss att hitta lösningar på våra utmaningar. Föreläsningen ger praktiska tips, inspiration, positiv energi och uppmuntrar till mod att våga pröva nya saker.
Länken till webbinariet delas till de anmälda några dagar före tillfället.
Kostnader: Fortbildningen är avgiftsfri.
Arrangör:
Regionförvaltningsverkens svenska enhet för bildningsväsendet. Webbinariet ordnas tillsammans med Svenska samarbetsgruppen för bibliotekens utvecklingsuppdrag (ÅKE).
Viikolla 6 pääsimme sukeltamaan huijausten maailmaan Digismartin Linda Mannilan johdolla Paljasta huijaus ja Avslöja bluff -koulutuksissa. Koulutuspäivät antoivat työkaluja paitsi huijausten tunnistamiseen ja välttämiseen, myös sen näyttämiseen asiakkaillemme, että miten helppo huijauksia onkaan tehdä.
Koulutuksissa pohdittiin aika paljonkin sitä, mikä kaikki on – tai voi olla – huijausta. Sen hahmottaminen ei aina ole helppoa, ja joskus ammattilaistakin onnistutaan huijaamaan. Linda kartoittaakin tätä haastetta seuraavasti: ”Nettihuijauksia löytyy laajalta skaalalta moneen eri menoon: söpöistä ja viattomista netissä jaettavista jutuista kalasteluviesteihin ja erilaisiin petoksiin. Samalla kun teknologian kehitys pystyy estämään joitakin huijaustapoja, huijarit keksivät koko ajan myös uusia tapoja ja kanavia. Vaikka kaikki voi tulla huijatuksi, kannattaa myös oppia suojautumaan. Tätä voi tehdä monella tavalla, esimerkiksi tarkistamalla lähteitä ja oppimalla tunnistamaan kalasteluyritysten piirteitä. Tietoisuudella, huolellisuudella ja terveellä järjellä pääsee pitkälle, kun halutaan välttää huijarin haaviin jäämistä.”
Tärkein työkalu huijausten paljastamiseksi on siis sinä itse, maltti ja terve järki. Pysähdy hetkiseksi, ja mieti onko tämä totta, kuka on sen takana ja miksi. Tarkista mahdolliset sähköpostiosoitteet viestissä, ja verkkosivun osoite. Täsmäävätkö ne? Millaista kieltä on käytetty – onko se huoliteltua ja sopiiko se tyylillisesti asiaan? Voit aina käyttää apunasi myös Googlea tai jotain muuta hakukonetta ja etsiä lisätietoa netistä. Kuvien kohdalla voit hyödyntää esimerkiksi Googlen käänteistä kuvahakua, joka kertoo, jos kuvaa on käytetty jossain muuallakin verkossa. Tekstin faktoja voit käydä tarkistamassa esimerkiksi Faktabaarin verkkosivuilla. Englanninkielinen Snopes on myös oikein hyvä työväline. Ja jos haluat nopeasti tarkistaa, mitä tietoturva-asioiden rintamalla juuri nyt tapahtuu, kannattaa käydä kurkkaamassa Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivut. Tietoa on saatavilla, voi vain vaatia hieman töitä löytää se – onneksi meillä kirjastolaisilla on siihen hyvät valmiudet.
Linda vinkkasi monia hyviä sovelluksia, joiden avulla voimme opastaa asiakkaitamme mediakriittisyydessä ja medialukutaidossa. Näitä voi käyttää niin lasten ja nuorten, kuin aikuistenkin kanssa. Miltä kuulostaisi esimerkiksi keksitty lööppi tai sanomalehtiartikkeli? Alempana kuvassa oleva lööppi on tehty Headlines –nimisellä ilmaisella sovelluksella. Tämä sovellus löytyy vain iOS-laitteille (eli Applen laitteille), mutta android-laitteille on vastaavia muita sovelluksia. Myös netissä (eli selaimella) toimivia sovelluksia on useita. Break Your Own News:ssa voit tehdä oman verkkouutisen. Oman sanomalehtiartikkelin voit taas luoda Fodey:ssa tai Newspaper Jaguarpaw:ssa. Tai ehkä haluatkin luoda WhatsApp- tai Facebook-valekeskustelun? Silloin voit käyttää työkaluina Prank me not:a tai FakeWhats:a. Useampikin koulutuksessa mukana ollut oli sitä mieltä, että näitä olisi helppo hyödyntää kouluyhteistyössä näyttämään konkreettisesti sitä, että kaikki kirjoitettu ei todellakaan ole totta. www.breakyourownnews.com
Mikä Lindan mielestä oli näissä koulutuspäivissä erityisen hienoa ja tärkeää? Omien kokemusten jakaminen:
”Minusta keskusteluissa tuli paljon hyviä juttuja, etenkin se, että moni kertoi avoimesti tapauksista, joissa on itse tullut huijatuksi. Tällaista juuri tarvitaan – avoimuutta siitä miten ja missä on tullut huijatuksi, koska sillä tavalla voidaan auttaa muita ihmisiä. Kuka tahansa voi tulla huijatuksi, eikä sitä tarvitse hävetä.”
Vecka 6 ledde Linda Mannila från Digismart oss till en värld av bluff på nätet under två fortbildningsdagar (Avslöja bluff och Paljasta huijaus). Fortbildningsdagarna gav oss verktyg för att både avslöja och undvika bluffar, men även för att visa våra kunder hur lätt det är att bluffa på nätet.
Under fortbildningarna funderades ganska mycket på vad allt som är – eller kan vara – en bluff. Det är inte alltid så lätt att uppfatta och ibland kan även ett proffs bli lurat. Linda kartlägger denna utmaning: ”Det finns en vid skala av olika slags bluffar på nätet: från de söta och ofarliga saker man delar på nätet till nätfiske och olika slags bedrägerier. I takt med att utvecklingen av tekniken lyckas förhindra en del bluffar, upptäcker bluffarna nya saker och kanaler. Även om alla kan bli lurade, lönar det sig att lära sig att skydda sig mot bluffar. Det kan man göra på flera olika sätt, till exempel genom att granska källan och lära sig att känna igen dragen i nätfiske . Med medvetenhet, noggrannhet och sunt förnuft klarar man sig långt då man vill undvika att bli lurad.”
Det viktigaste verktyget för att avslöja en bluff är alltså du själv, ditt lugn och ditt sunda förnuft. Stanna för en stund och tänk efter ifall detta kan vara sant, vem som står bakom och varför. Kolla e-postadressen i mejlet och adressen för webbsidan. Stämmer de exakt? Hur är det med språket – är det välformulerat och passar stilen för ärendet? Du kan även alltid använda Google eller någon annan sökmotor för att söka mera information på nätet. Då det gäller bilder kan du använda Googles omvända bildsökning, som berättar om bilden har använts någon annanstans på nätet. Då det gäller texten, kan du granska dess fakta till exempel med hjälp av Källkritikbyrån. På engelska är Snopes också ett riktigt bra verktyg. Och ifall du snabbt vill kolla vad som händer inom informationssäkerheten/datasäkerheten, kan du kolla Cybersäkerhetscentrets nätsidor på svenska eller på finska (nätsidorna på finska uppdateras oftare). Information finns, det kan bara kräva lite arbete att hitta den – men som tur är, har vi ju inom biblioteksbranschen goda färdigheter för det.
Linda tipsade också om flera bra appar med vilka vi kan hjälpa våra kunder att bli bättre på mediekritik och mediekunskap. Dem kan du använda lika bra med barn och unga som med vuxna. Hur låter till exempel en påhittad löpsedel eller tidningsartikel? Löpsedeln i bilden är gjort med en gratis app som heter Headlines. Den finns endast för iOS-apparater (alltså Apples apparater), men för android-apparater finns också motsvarande appar. Det finns också flera appar som funkar i webbläsaren. I Break Your Own News kan du göra en egen nyhetssida. En tidningsartikel kan du skapa i Fodey eller i Newspaper Jaguarpaw. Eller kanske du vill skapa en falsk WhatsApp- eller Facebook –konversation? Det kan du göra med Prank Me Not eller FakeWhats. Flera av deltagarna i fortbildningen ansåg att de här verktygen kunde vara bra att använda i skolsamarbeten för att konkret visa att allt som är skrivet inte nödvändigtvis är sant.
Vad var speciellt fint och viktigt för Linda under de här två fortbildningsdagarna? Att man delade sina egna erfarenheter:
”Jag tycker att det i diskussionerna kom fram mycket bra saker, speciellt det att många berättade öppet om de tillfällen de har blivit lurade. Det är det som behövs – öppenhet om hur och var man har blivit lurad, för genom det kan man hjälpa andra. Vem som helst kan bli lurad, det är ingenting att skämmas för.”
Mervi Heikkilä Seinäjoen pääkirjastosta otti rohkeasti vastaan haasteen kirjastolaisten henkilöstövaihdosta ja kävi kielikylvyssä Uudenkaarlepyyn kirjastossa. Mervi kertoo kokemuksistaan vierailustaan suomenruotsalaisesssa kirjastossa:
Seinäjoen kaupunginkirjasto on tämän vuoden alusta lähtien hoitanut Lasten ja nuorten lukemista edistävien kirjastopalvelujen valtakunnallista erityistehtävää. Tehtävä koskee koko Suomea ja sitä hoidetaan kahdella kielellä. Taitavat kirjastopedogit Lena Sågfors ja Anna-Maija Koskimies vastaavat ruotsinkielisestä toiminnasta, mutta mielestäni yksikön vetäjän täytyy myös olla perillä suomenruotsalaisesta kirjastomaailmasta ja tietysti myös ruotsin kielen täytyy olla tyydyttävällä tasolla. Siispä määräsin itseni kielikylpyyn! Onneksi Vaasan kaupunginkirjasto tuki pyrkimyksiäni, sillä AKEPampas kannustaa henkilöstövaihtoon.
Syyskuun 9. ja 30. päivä sain suunnata auton nokan kohti Uuttakaarlepyytä. Olimme jo aiemmin tutustuneet kaupungin kirjastoon koko erten henkilöstön voimin. Pienen kaupungin pitkä historia, merellinen luonto ja kulttuurimyönteinen ilmapiiri olivat minulle ennestään tuttuja, mutta nyt sain tutustua myös uuteen kirjastoon ja ennen kaikkea sen innostuneeseen ja ammattitaitoiseen henkilöstöön.
Annoin kirjastolaisille vapaat kädet kielikylvyn sisällön suunnitteluun. Asiakaspalvelua en ole tehnyt työssäni pitkään aikaan, joten sitä en vaihdossakaan tehnyt. Tavoitteenani oli kuulla ja puhua mahdollisimman paljon ruotsia. Juuri sitä sainkin tehdä. Sain huomata,että kahvipöytä – ja lounaskeskustelut olivat kielen kannalta yhtä tärkeitä kuin esimerkiksi opettaja-kirjasto -kokoukseen osallistuminenkin. Sain oppia uusia termejä, joten esimerkiksi pannstark (ehdottomasti vältettävä asia) sekä stenkoll (aiheuttaa pieniä väristyksiä jopa aikuisissa) tulivat minulle tutuiksi.
Lasten- ja nuortenkirjastotyö Uudenkaarlepyyn kirjastossa oli vilkasta. Yhteys opettajiin oli vahva ja luonteva. Kirjasto vaikutti olevan kouluille tasaveroinen ja arvostettu yhteystyökumppani. Oli hauskaa kuunnella, kun kirjastolaiset ja opettajat vinkkasivat toisilleen hyviä kirjoja ja luentoja. Kateelliseksi tulin myös – nimittäin Topeliuksen synnyin koti Kuddnäs sijaitsee Uudessakaarlepyyssä. Topeliuksen perintö elää kirjastossa vahvana. Joka vuosi valitaan yksi satu, joka modernisoidaan, painetaan pikku vihkoseksi ja esitetään lapsiryhmille esimerkiksi pöytäteatterin avulla. Tämän vuoden teemasatuna oli Musti. Sain kunnian kääntää sen vapaasti suorasanaiseksi suomeksi ja osallistua sen esittämiseen pienelle esikouluryhmälle. Esitys todisti, että puhaltamalla vähän pölyjä pois satumestarin yltä, saadaan hänen hienot tarinansa kyllä kiinnostamaan pientä nykykuulijaa. Puitteet tällaisille pienille esityksille ovat Uudessakaarlepyyssä myös kohdillaan, sillä lastenosaston yhteydessä sijaitsee viihtyisä satuhuone.
Mervi Heikkilä ja Lotta Karlström esittävät Topeliuksen Musti –sadun eskariryhmälle/ Kuva Linda Träisk
Päivien mittaan saimme vieraaksemme läheisen suomenkielisen Metsäkylän koulun oppilaita. Heille vinkkasin ja kerroin kirjailijantyöstäni suomeksi. Nämä tapaamiset olivat minulle henkilökohtaisesti todella antoisia, kuten lasten kohtaaminen aina.
Kaikkiaan päivät Uudessakaarlepyyssä olivat minulle suuri elämys ja olen niistä kiitollinen. Kieliraja Pohjanmaalla on perinteisesti melko jyrkkä, mutta sen ylittäminen kannattaa ehdottomasti. Kielikylpy antaa paitsi kielitaitoa ja rohkeutta kielen käyttämiseen, myös uusia näkökulmia kielikysymykseen. Kaiken lisäksi saa tutustua mitä mahtavimpiin kollegoihin!
Mervi Heikkilä
Kehityspäällikkö
Seinäjoki stadsbibliotek/ Riksomfattande specialuppgift gällande bibliotekstjänster som främjar barns och ungas läsande och läskunnighet
