Yeti-tabletti on iso, noin 50 x 70 cm:n kokoinen tablettilaite. Eli siis ihan tavallinen tabletti, mutta vain paljon tavallista tablettia isommassa koossa. Iso koko antaa uusia mahdollisuuksia tabletin käyttöön etenkin ryhmien kanssa, mutta toimii hyvin myös heille, joilla on vaikeuksia vaikkapa motoriikan kanssa.
Miten siis käyttää Yeti-tablettia kirjastossa? Ryhmien digiopastuksissa iso näyttö toimii todella hyvin. Lapsiryhmien kanssa voidaan käyttää pelejä (muista kysyä Jimmy Pullilta jimmy.pulli@vaasa.fi kun haluat ladata jonkin uuden pelin laitteelle!). Ja mikä ettei peli voi toimia myös aikuisen houkuttimena tutustumaan digimaailmaan. Toimiipa Yeti-tabletti myös näyttelyn digitaalisen osion näyttäjänä, tai vaikkapa hetkellisenä omien palveluiden markkinointikanavana kirjaston tiloissa. Ei muuta kuin omaa esittelyvideota kuvaamaan!
Lukulumo, Polyglutt & Polylino
Luku & Lumo
Olemme saaneet meidän Yeti-tabletteihimme käyttöön myös Lukulumo-, Polyglutt- ja Polylino –sovellukset yhteistyössä ILT Educationin kanssa. Niitä voi tablettien ollessa lainassa käyttää vapaasti asiakkaiden kanssa, tai asiakkaat voivat käyttää niitä itsenäisesti. Sovellukset ovat helppokäyttöisiä, jolloin itsenäinen käyttö onnistuu oikein hyvin. Lukulumo, Polyglutt ja Polylino ovat periaatteessa sama sovellus, niiden kohderyhmät ovat vain hieman erilaiset: Polyglutt palvelee ruotsiksi perheen pienimpiä ja Polylino koululaisia. Lukulumo-nimellä taas löytyvät molemmat versiot suomen kielellä.
Mitä Lukulumo sitten konkreettisesti tarjoaa? Se tarjoaa mahdollisuuden yhdistää kirjojen lukemisen ja kuuntelemisen. Voit siis lukea kirjaa Yeti-tabletin näytöllä ja samalla kuunnella sitä – ihan kuin joskus aikoinaan fyysistä kirjaa luettiin samalla kuin sitä kuunneltiin kasetilta (vanhemmat kollegat voi kertoa enemmän, jos asia ei ole juuri sinulle tuttu ;-)) Sen lisäksi se tarjoaa tämän mahdollisuuden yli 50 eri kielellä. Suomenkielisiä kirjoja on tällä hetkellä tarjolla yli 700. Lukulumon sisältämä kirjallisuus on valittu alle kouluikäisistä aina alakouluikäisille lapsille.
Entä miten Lukulumoa voisi hyödyntää kirjastossa? Oma äidinkieli on iso osa minuutta ja sen rakentumista. Lukulumo tarjoaa hienon mahdollisuuden tukea yhteyttä omaan äidinkieleen. Se voi myös toimia apuvälineenä, kun opetellaan uutta kieltä. Kirjoitetun kielen ja puhutun kielen yhdistäminen auttaa monia hahmottamaan kieltä ja helpottaa oppimista. Erityisesti heille, joilla on lukivaikeuksia, tekstin ja puheen yhdistäminen on usein avuksi.
Esimerkiksi Närpiön kaupunginkirjastossa on järjestetty vieraskielisiä satutuokioita. Mutta entä, jos ette onnistu löytämään ketään rohkeaa satutuokion vetäjää? Voisiko silloin Lukulumo toimia ”satutätinä tai –setänä”? Oheen olisi helppo järjestää muuta ohjelmaa, ja kertoa vaikka vanhemmille kirjaston palveluista. Ja ehkä tilaisuuden aikana löytyisikin se kuuluisa ”joku”, joka tohtisi heittäytyä satutuokion pitämiseen omalla kielellään. Ei ehkä todennäköisin skenario, mutta mahdollinen. Lukulumon käyttäminen voi olla myös lapsen ja hänelle tärkeän aikuisen yhteinen, turvallinen hetki tarinan äärellä. Lapsi voi opastaa aikuista tekniikan kanssa, aikuinen taas jatkaa keskustelua luetusta.
Miten Yeti-tabletti voisi palvella teidän kirjastoa?
Yksi AKEpampaksen alueen yleisille kirjastoille tarjoama palvelu on erilaiset lainattavat laitteet. Tässä sarjassa käymme näitä laitteita lyhyesti läpi, laite tai laitekokonaisuus kerrallaan. Haluatteko jonkin esitellyistä laitteista lainaan juuri teidän kirjastoonne? Ottakaa silloin yhteys Tanjaan tanja.markkula@vaasa.fi tai akepampas@vaasa.fi.
Viikolla 6 pääsimme sukeltamaan huijausten maailmaan Digismartin Linda Mannilan johdolla Paljasta huijaus ja Avslöja bluff -koulutuksissa. Koulutuspäivät antoivat työkaluja paitsi huijausten tunnistamiseen ja välttämiseen, myös sen näyttämiseen asiakkaillemme, että miten helppo huijauksia onkaan tehdä.
Koulutuksissa pohdittiin aika paljonkin sitä, mikä kaikki on – tai voi olla – huijausta. Sen hahmottaminen ei aina ole helppoa, ja joskus ammattilaistakin onnistutaan huijaamaan. Linda kartoittaakin tätä haastetta seuraavasti: ”Nettihuijauksia löytyy laajalta skaalalta moneen eri menoon: söpöistä ja viattomista netissä jaettavista jutuista kalasteluviesteihin ja erilaisiin petoksiin. Samalla kun teknologian kehitys pystyy estämään joitakin huijaustapoja, huijarit keksivät koko ajan myös uusia tapoja ja kanavia. Vaikka kaikki voi tulla huijatuksi, kannattaa myös oppia suojautumaan. Tätä voi tehdä monella tavalla, esimerkiksi tarkistamalla lähteitä ja oppimalla tunnistamaan kalasteluyritysten piirteitä. Tietoisuudella, huolellisuudella ja terveellä järjellä pääsee pitkälle, kun halutaan välttää huijarin haaviin jäämistä.”
Tärkein työkalu huijausten paljastamiseksi on siis sinä itse, maltti ja terve järki. Pysähdy hetkiseksi, ja mieti onko tämä totta, kuka on sen takana ja miksi. Tarkista mahdolliset sähköpostiosoitteet viestissä, ja verkkosivun osoite. Täsmäävätkö ne? Millaista kieltä on käytetty – onko se huoliteltua ja sopiiko se tyylillisesti asiaan? Voit aina käyttää apunasi myös Googlea tai jotain muuta hakukonetta ja etsiä lisätietoa netistä. Kuvien kohdalla voit hyödyntää esimerkiksi Googlen käänteistä kuvahakua, joka kertoo, jos kuvaa on käytetty jossain muuallakin verkossa. Tekstin faktoja voit käydä tarkistamassa esimerkiksi Faktabaarin verkkosivuilla. Englanninkielinen Snopes on myös oikein hyvä työväline. Ja jos haluat nopeasti tarkistaa, mitä tietoturva-asioiden rintamalla juuri nyt tapahtuu, kannattaa käydä kurkkaamassa Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivut. Tietoa on saatavilla, voi vain vaatia hieman töitä löytää se – onneksi meillä kirjastolaisilla on siihen hyvät valmiudet.
Linda vinkkasi monia hyviä sovelluksia, joiden avulla voimme opastaa asiakkaitamme mediakriittisyydessä ja medialukutaidossa. Näitä voi käyttää niin lasten ja nuorten, kuin aikuistenkin kanssa. Miltä kuulostaisi esimerkiksi keksitty lööppi tai sanomalehtiartikkeli? Alempana kuvassa oleva lööppi on tehty Headlines –nimisellä ilmaisella sovelluksella. Tämä sovellus löytyy vain iOS-laitteille (eli Applen laitteille), mutta android-laitteille on vastaavia muita sovelluksia. Myös netissä (eli selaimella) toimivia sovelluksia on useita. Break Your Own News:ssa voit tehdä oman verkkouutisen. Oman sanomalehtiartikkelin voit taas luoda Fodey:ssa tai Newspaper Jaguarpaw:ssa. Tai ehkä haluatkin luoda WhatsApp- tai Facebook-valekeskustelun? Silloin voit käyttää työkaluina Prank me not:a tai FakeWhats:a. Useampikin koulutuksessa mukana ollut oli sitä mieltä, että näitä olisi helppo hyödyntää kouluyhteistyössä näyttämään konkreettisesti sitä, että kaikki kirjoitettu ei todellakaan ole totta. www.breakyourownnews.com
Mikä Lindan mielestä oli näissä koulutuspäivissä erityisen hienoa ja tärkeää? Omien kokemusten jakaminen:
”Minusta keskusteluissa tuli paljon hyviä juttuja, etenkin se, että moni kertoi avoimesti tapauksista, joissa on itse tullut huijatuksi. Tällaista juuri tarvitaan – avoimuutta siitä miten ja missä on tullut huijatuksi, koska sillä tavalla voidaan auttaa muita ihmisiä. Kuka tahansa voi tulla huijatuksi, eikä sitä tarvitse hävetä.”
Vecka 6 ledde Linda Mannila från Digismart oss till en värld av bluff på nätet under två fortbildningsdagar (Avslöja bluff och Paljasta huijaus). Fortbildningsdagarna gav oss verktyg för att både avslöja och undvika bluffar, men även för att visa våra kunder hur lätt det är att bluffa på nätet.
Under fortbildningarna funderades ganska mycket på vad allt som är – eller kan vara – en bluff. Det är inte alltid så lätt att uppfatta och ibland kan även ett proffs bli lurat. Linda kartlägger denna utmaning: ”Det finns en vid skala av olika slags bluffar på nätet: från de söta och ofarliga saker man delar på nätet till nätfiske och olika slags bedrägerier. I takt med att utvecklingen av tekniken lyckas förhindra en del bluffar, upptäcker bluffarna nya saker och kanaler. Även om alla kan bli lurade, lönar det sig att lära sig att skydda sig mot bluffar. Det kan man göra på flera olika sätt, till exempel genom att granska källan och lära sig att känna igen dragen i nätfiske . Med medvetenhet, noggrannhet och sunt förnuft klarar man sig långt då man vill undvika att bli lurad.”
Det viktigaste verktyget för att avslöja en bluff är alltså du själv, ditt lugn och ditt sunda förnuft. Stanna för en stund och tänk efter ifall detta kan vara sant, vem som står bakom och varför. Kolla e-postadressen i mejlet och adressen för webbsidan. Stämmer de exakt? Hur är det med språket – är det välformulerat och passar stilen för ärendet? Du kan även alltid använda Google eller någon annan sökmotor för att söka mera information på nätet. Då det gäller bilder kan du använda Googles omvända bildsökning, som berättar om bilden har använts någon annanstans på nätet. Då det gäller texten, kan du granska dess fakta till exempel med hjälp av Källkritikbyrån. På engelska är Snopes också ett riktigt bra verktyg. Och ifall du snabbt vill kolla vad som händer inom informationssäkerheten/datasäkerheten, kan du kolla Cybersäkerhetscentrets nätsidor på svenska eller på finska (nätsidorna på finska uppdateras oftare). Information finns, det kan bara kräva lite arbete att hitta den – men som tur är, har vi ju inom biblioteksbranschen goda färdigheter för det.
Linda tipsade också om flera bra appar med vilka vi kan hjälpa våra kunder att bli bättre på mediekritik och mediekunskap. Dem kan du använda lika bra med barn och unga som med vuxna. Hur låter till exempel en påhittad löpsedel eller tidningsartikel? Löpsedeln i bilden är gjort med en gratis app som heter Headlines. Den finns endast för iOS-apparater (alltså Apples apparater), men för android-apparater finns också motsvarande appar. Det finns också flera appar som funkar i webbläsaren. I Break Your Own News kan du göra en egen nyhetssida. En tidningsartikel kan du skapa i Fodey eller i Newspaper Jaguarpaw. Eller kanske du vill skapa en falsk WhatsApp- eller Facebook –konversation? Det kan du göra med Prank Me Not eller FakeWhats. Flera av deltagarna i fortbildningen ansåg att de här verktygen kunde vara bra att använda i skolsamarbeten för att konkret visa att allt som är skrivet inte nödvändigtvis är sant.
Vad var speciellt fint och viktigt för Linda under de här två fortbildningsdagarna? Att man delade sina egna erfarenheter:
”Jag tycker att det i diskussionerna kom fram mycket bra saker, speciellt det att många berättade öppet om de tillfällen de har blivit lurade. Det är det som behövs – öppenhet om hur och var man har blivit lurad, för genom det kan man hjälpa andra. Vem som helst kan bli lurad, det är ingenting att skämmas för.”
