Mitä on vihreä kirjasto?

Lähikuva virheästä nurkkauksesta; kellertävä nojatuoli, jonka vasemmalla puolella on pöytä ja oikealla puolella kirjahylly. Tilaa rajaa  blogikirjoituksessakin mainittu pellavakangas. 
Närbild av gröna hörnan; gulaktig fåtölj i mitten, och ett bord till vänster och en bokhylla till höger. På bordet finns en jordglob. Bakom finns linne som begränsar utrymmet.
Pietarsaaren kaupunginkirjaston vihreän nurkkauksen lähikuva. En närbild av gröna hörnet i Jakobstads stadsbibliotek. Kuva/Foto: Martin Lövstrand/Jakobstads stadsbibliotek

Aloittaessani hanketyöskentelijänä 1.9.2020 oli vihreä kirjastohanke jo käynnissä. Yksi niistä asioista, minkä halusimme tehdä, oli luoda pysyvä esittelytila kirjastoon. Halusimme myös tarkastella vaikutustamme ympäristöömme vihreän sertifioinnin avulla ja järjestää luentoja ja keskusteluita ympäristöteemalla.

Yksi ensimmäisistä toimista oli vaihtaa kaikki kirjaston lamput LED-lamppuihin, ja sen ansiosta säästämmekin nyt 20 % sähköstä. Puolen vuoden jälkeen voimme todeta, että myös suuri osa muista palasista ovat loksahdelleet paikoilleen.

5.2.2021 vihimme käyttöön pysyvän esittelytilan, meidän vihreän nurkkauksen. Vihreä nurkkaus tehtiin yhteistyössä ammattikorkeakoulu Novian ja sen opiskelijan Camilla Nabbin kanssa. Hänen ehdotuksensa oli puupalkeista muodostettu kuutio, joka sitten sisustettiin. Koska halusimme, että koko tila olisi kestävä ja ympäristöystävällinen, on kaikki kalusteet kierrätettyjä. Päädystä riippuu pellavakangas, jonka kuvion Camilla on itse suunnitellut.

Mikä sitten oikein on vihreä nurkkaus? Olemme ajatelleet, että se voisi jäädä avoimeksi. Se voi olla vähän mitä vain. Se voi olla mukava paikka vain istuskella. Paikka, jossa istua ja lukea lehteä. Tai kirjaa. Ehkä siinä voi istua ja kutoa villapaitaa, tai vain vetää hetken henkeä.

Koronarajoitusten vuoksi emme ole järjestäneet fyysisiä tapahtumia, mutta olemme kuitenkin järjestäneet keskustelutilaisuuden Facebookissa. Tilaisuus sai kiitosta. Keskustelussa oli mukana useita kaupungin poliitikkoja ja vastuuhenkilöitä, ja aiheena oli kestävyys. Keskustelua raamitti myös toinen, ”Oho – olen vaikuttaja” -niminen hanke.

Olemme valinneet motoksi hankkeelle: Jakobstads bibliotek – hållbarheten börjar här (Pietarsaaren kirjasto – kestävyys alkaa täältä). Yksi ajatuksista moton takana on se, että kirjasto voi olla pioneeri jakamistaloudessa. Samat ajatukset muotoiltiin eräässä toisessa blogikirjoituksessa kaksi vuotta sitten, 2019: https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjasto_on_jakamistalouden_suunnannaytt(186091)?fbclid=IwAR1FReW-JbN6gYkeFMGve8__PkMTRfO_sy_MXUmAk7yVFLyZKPnYt6P_QNk  

Mielestäni on tärkeää pitää kiinni kirjaston perimmäisestä tehtävästä, tiedon säilyttämisestä ja jakamisesta sekä lukemisen edistämisestä. Tietoa ja tekstejä on tietenkin monessa eri muodossa. Huolimatta siitä valtavasta tiedon määrästä, jota internet tarjoaa; artikkeleista, elokuvista ja blogikirjoituksista kuten tämä, uskomme pidempään reflektoivaan tekstiin. Paljon voi saada alkunsa vain siitä, että joku lukee kirjan.

Otimme hankkeen sivupolkuna osaa ilmastolukupiiri-kampanjaan. Suomenkielinen ilmastolukupiiri on toiminut netissä, mutta ruotsinkieliseen ilmastolukupiiriin ilmoittautumisia oli ikävä kyllä tällä kertaa niin vähän, että jouduimme perumaan sen. Mutta otetaan sen kanssa uusi yritys syksyllä, kun korona toivottavasti on enää vain haalea muisto.

Kirjat, joita olemme päättäneet esitellä virheässä nurkkauksesssa ovat osaksi itsestään selviä ilmastokirjoja, kuten Jonathan Safran Foerin ”Me olemme ilmasto”. Mutta jos mukana ei olisi myös muunlaisia kirjoja, olisi kokonaisuus liian teoreettinen ja raskas. Sen vuoksi mukana on myös toisenlaisia kirjoja; käytännöllisiä käsikirjoja vaatteiden paikkaamisesta ja valmistamisesta, kasviskeittokirjoja ja kirjoja siitä kuinka korjata polkupyörä tai treenata ja pysyä kunnossa. Haluamme mieluummin välttää sormella osoittelua. Vihreä nurkkaus saa mielellään informoida mutta myös inspiroida.

Haluaisimme jonkinlaisia istutuksia kirjastoon. Ei mitään suurta – meidän päätehtävämme on yhä tieto ja lukeminen – mutta yhtenä polkuna viestiä ulospäin ja edistää kestävyyttä työssämme. Ehkä kesäksi ilmestyykin hydroponinen viljelmä tai muutama yrttiruukku?

Olemme talven aikana yhdessä kolmentoista muun kirjaston kanssa mitanneet hiilidioksidijalanjälkemme. Siinä selvisi, että suurimman hiilijalanjäljen aiheuttavat tilamme ja sähkömme. Sitä emme kuitenkaan jää suremaan. Onhan meidän lämpömme ja sähkömme yhteisiä resursseja, joista kaikkien pietarsaarelaisten on mahdollista hyötyä.  

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, työskentelemme Ekokompassin kanssa, jotta saamme oman vihreän sertifikaatin. Ekokompassi on ympäristöjärjestelmä, joka auttaa tunnistamaan, että minkä asioiden on muututtava, jotta toiminta voi olla mahdollisimman ympäristö- ja ilmastoystävällistä.  Lue lisää ekokompassista:  https://ekokompassi.fi/.

Martin Lövstrand, kirjastonhoitaja, Pietarsaaren kaupunginkirjasto

Vad är ett grönt bibliotek?

När jag började min projektanställning den 1.9.2020 var det gröna biblioteksprojektet redan igång. En av sakerna vi ville göra var att skapa en permanent utställningsyta i biblioteket. Vi ville också se över vår miljöpåverkan med hjälp av en grön certifiering och vi ville ordna föreläsningar och diskussioner med miljötema.

Som en av de första åtgärderna bytte vi ut alla våra lampor mot LED och sparar nu på så sätt 20% elektricitet. Efter ett halvår kan vi konstatera att vi också fått en hel del av de övriga sakerna på plats.

Den 5.2.2021 invigde vi vår permanenta utställningsyta, vårt gröna hörn. Det gröna hörnet utformade vi i samarbete med yrkeshögskolan Novia och en av eleverna där, Camilla Nabb. Hennes förslag var en kub av träbjälkar som vi sedan inredde. Eftersom vi ville att utformningen också skulle vara hållbar och miljövänlig så är alla möblerna enbart andrahandsmöbler. I fonden hänger ett linnetyg med en mönster som Camilla själv designat.

Vihreässä nurkkauksessa on oranssi pyöreä matto, kaksi nojatuolia, lukuvalo ja pieni pöytä. Takana olevassa tummassa pellavakankaassa on vaaleita tyyliteltyjä puun leikkauskuvia. Tilassa on runsaasti viherkasveja. Det gröna hörnet består av en orange rund matta, två fåtöljer, läslampa och ett litet bord. Det mörka linne har ljusa möster som ser ut som en skärd träd med sina årsringar. Det finns mycket grönväxter i gröna hörnet.
Det mysiga gröna hörnet. Viihtyisä vihreä nurkkaus. Foto/Kuva: Martin Lövstrand/Jakobstads stadsbibliotek

Vad är då ett grönt hörn? Vi har tänkt att det kan vara en öppen fråga. Det kan vara lite vad som helst. Det kan vara ett skönt ställe att sitta på.  Ett ställe där man till exempel sitta och läsa tidningen. Eller en bok. Man kanske vill sitta och sticka en tröja eller bara pusta ut en stund.

Vi har på grund av coronarestriktionerna inte haft några fysiska evenemang men vi har i alla fall  anordnat ett diskussionstillfälle via facebook. Det blev uppskattat.  Diskussionen som involverade flera politiker och ansvariga i staden handlade om hållbarhet och skedde inom ramen för ett av våra andra projekt “Hoppsan – jag är en påverkare.”

Vi har valt som motto för vårt projekt: Jakobstads bibliotek – hållbarheten börjar här. En av tankarna med mottot är att biblioteken kan vara en pionjär inom delningsekonomin. Samma tankar formulerades i annan blogg för två år sedan ,2019: https://www.sttinfo.fi/tiedote/biblioteket-ar-delningsekonomins-pionjar?publisherId=60579873&releaseId=69856231.

Jag tror att det är viktigt att hålla fast vid bibliotekens  primära uppgift, att lagra och återvinna information och att verka läsfrämjande. Information och texter finns förstås i många olika format. Trots den oöverskådliga mängd information på nätet, artiklar, filmer och blogginlägg som det här tror vi på den längre reflekterande texten. Mycket kan ta sin början med att en person läser en bok.

Vi deltog som ett led i projektet i kampanjen med klimatbokcirklar. Klimatbokcirkel på finska har pågott på nätet, men tyvärr var det för få anmälningar till den svenskspråkiga klimatbokcirkeln den här gången så vi fick ställa in. Vi får ta nya tag till hösten när coronan förhoppningsvis är ett minne blott.

De böcker som vi har valt att skylta med i det gröna hörnet är till en del de självklara klimatböckerna som “Det är vi som är klimatet”  av  Jonathan Safran Foer. Men det skulle lätt kunna bli för teoretiskt och tungt om inte sådana böcker samsades med andra sorters böcker, praktiska handböcker om stoppning och lagning av kläder, kokböcker för vegetarisk mat och böcker om hur man lagar cykeln eller hur man tränar och håller sig i form. Vi vill gärna undvika pekpinnar. Ett grönt hörn får gärna informera men måste också  inspirera.

Vi vill gärna ha odlingar i någon form på biblioteket. Inget stort – vårt huvuduppdrag är fortfarande information och läsning – men som ett led i vår kommunikation utåt och vårt hållbarhetsfrämjande arbete. Kanske blir det till sommaren något hydroponiskt eller några krukor med kryddor?

Vi har under vintern tillsammans med tretton andra bibliotek runt om i landet gjort en mätning av vårt koldioxidavtryck. Det visade sig att vårt största koldioxidavtryck kommer från våra lokaler och vår elektricitet. Det är inget vi hänger läpp för. Trots allt är det ju så att vår värme och el är gemensamma resurser som kommer alla Jakobstadsbor till del.

Sist men inte minst jobbar för vårt gröna certifikat tillsammans med Ekokompassen, som är ett miljöhanteringssystem som hjälper till att identifiera vilka delar av verksamheten som behöver förändras för att den ska bli så miljövänlig och klimatsmart som möjligt. Läs mera om ekokompassen på:  https://ekokompassi.fi/

Martin Lövstrand, bibliotekarie, Jakobstads stadsbibliotek