Etävierailu Southsean ja Lontoon kirjastoon ti 22.3. klo 13-15 TERVETULOA!

Kirjaston julkisivu

Ota kuppi lämmintä tai kylmää ja tule mukaan mielenkiintoiselle etämatkalle tiistaina 22.3. klo 13-15 Englannin kirjastoihin. Kirjastot ovat eri kuin joulukuussa 2021. Tutustumme nyt pariin kirjastoon ja pääsemme suoralle livekierroksellekin Lontooseen! Petri esittelee Lontoon kirjastoa ja voit pyytää näyttämään jotakin tiettyä kohtaa kirjastossa tarkemmin tai uudestaan. Jos livelähetys on haasteellista tai koemme teknisiä ongelmia, näytämme kirjastoesittelyn Isle of Wight -saarelta. Tällä kirjastomatkalla James haastattelee myös kirjastovirkailijaa sekä pääsemme pikaisesti tutustumaan Southsean kirjastoon, joka on moderni kirjasto keskellä ostoskeskustaa.

 

Klikkaa itsesi matkalle

 

TERVETULOA MUKAAN!

 

Kirjastot ja kulttuurinen moninaisuus 3.12.2021 – yhteistyötä ja raameja

Otsikkokuva_kannettava tietokone raollaan

Kulttuurinen moninaisuus kirjastossa hahmottuu ainakin lainsäädännön, kirjastolaisten jakamien arvojen, työkulttuurin ja kirjallisuuden kautta. Myös viestintä on jälleen avainasemassa tuotaessa esiin toiminnan strategiaa ja taustalla vaikuttavia perusarvoja. Tästä pääset palaamaan aiempaan, tarkemmin strategista viestintää käsittelevän yhteistilaisuutemme blogitekstiin

Osallistuvamman kirjaston maratoni

Matka kohti kaikkien kirjastoa alkaa siitä, että määritellään mistä puhutaan. Moninaisuuden asiantuntija Sara Salmani muistutti päivän alkuun, että monimuotoisuuden, inklusiivisuuden ja yhdenvertaisuuden käsitteistö muuttuu. Käsitteet auttavat tunnistamaan ja nimeämään niin vanhoja kuin uusiakin ilmiöitä osana eri todellisuuksien välistä vuoropuhelua. Keskusteluilla taas tavoitellaan lopulta sellaista tilannetta, että eri termeistä, luokista ja lyhenteistä voidaan jonakin päivänä luopua ja edetä ihmisten väliseen kohtaamiseen. 

Erilaiset rakenteet ja niiden paljastuminen liittyvät muutokseen. Osa ennakkoluuloista on väistämättä tiedostamattomia ja vaikuttaessaan päätöksentekoon ne voivat vahvistaa muita kuin yhdenvertaisia rakenteita. Puhuttaessa syrjivistä rakenteista organisaatioissa ei ole mielekästä ajatella, että työyhteisö olisi lähtökohtaisesti syrjivä. Syrjivän rakenteen muotoutumista ei tulisi käytäntöjä muuttamatta selitellä esimerkiksi työelämään heijastuvina muutoksina maailmassa. 

Osallistuminen keskusteluun inklusiivisemmasta tai osallistuvammasta kirjastosta on ennen kaikkea alku – ja pikajuoksun sijaan maratonille. Kysymys siitä, kuinka tehdä yhdenvertaisuuden kannalta parempia päätöksiä tarvitsee uteliaisuuden ja oppimishalun ohella myös kykyä havainnoida ja problematisoida ääneen vakiintuneita tapoja toimia.

Kotimaisen kirjallisuuden kaanonin kertoma tarina

Tutkija ja tietokirjailija Olli Löytty tarkasteli puheenvuorossaan kirjastojen asiakkaiden ja suomalaisen lukijakunnan monimuotoisuutta kirjallisuuden kaanonin kautta. Kirjallisuuden yhteydessä kaanonia on pikaisesti ajateltuna luontevaa pitää osana kirjastojen kokoelmaa ja keinona jäsentää sitä. 

Mikä oikeastaan on kaanon? Samalla kun kirjallisuutta luetaan osaksi jotakin kaanonia eli tietyssä yhteydessä merkittävinä pidetyiksi teoksiksi, tullaan myös sulkeneeksi kirjallisuutta ulos kirjallisuuspuheessa laajemmin niin mediassa kuin esimerkiksi kirjastoissakin.

Laajennetaan ajattelua: Millaisia kaanoneita kirjastojen työyhteisöissä tai asiakaskunnissa muodostuu? Mitä kirjalliset sisällöt tarjoavat uusin silmin luettuina?

Halu edistää kulttuurista monimuotoisuutta ja sen ilmenemistä kirjastoissa tarvitsee tuekseen myös kotimaisen kirjallisuuden moniäänisyyden näkemistä. Yksikulttuurisen ja -kielisen Suomen tarinaa tarvittiin erityisesti aikana, jolloin koettiin tarpeelliseksi erottautua muista kansoista. Kuinka kirjastosi vastaa sitä, miltä maailma näyttää nyt – kirjallisuuden, työyhteisön tai vaikkapa asiakkaiden osalta? 

Monimuotoisuus ja kulttuurisensitiivisyys osana työhyvinvointia

Työturvallisuuskeskuksen asiantuntija Päivi Rauramo tarjosi lainsäädännöllisen ja työsuojelullisen näkökulman aiheisiin. Tämän ohessa puheenvuoro kannusti pohtimaan, kuinka monimuotoisuus ilmenee oman työyhteisön sisällä. Nähdäänkö monimuotoisuutta helpommin ihmisiä yhdistävien vai erottelevien tekijöiden kautta? 

Monimuotoisuuden ja yhdenvertaisuuden teemoissa lainsäädäntö on työnantajaa velvoittava. Tämän tason päälle muotoutuu organisaatiokulttuuri, joka ilmentää teemoja jokaiselle organisaatiolle yksilöllisellä tavalla. Millaisena monimuotoisuus näyttäytyy sinun kirjastossasi?

Kuka auttaa kirjastoa eteenpäin?

Teemoihin liittyvistä onnistumisista ja kipupisteistä kirjastoissa herätteli paikoin kipeämpiäkin ajatuksia kirjastopalvelujohtaja emerita Tuula Haavisto. Kun kirjastot toiminnallaan pyrkivät auttamaan ihmisiä eteenpäin, voi osasta uusia asiakasryhmiä löytyä myös vähemmän hyödynnettyjä mahdollisuuksia kirjastoille. Kuinka tämä pyrkimys toteutuu vieraista kulttuuri- ja kieliympäristöistä suomalaisten kirjastojen vaikutuspiiriin siirtyvien kohdalla?

Uudet asiakasryhmät eivät ole pelkästään kirjastojen asia, mutta myös kirjastoissa olisi hyvä pysähtyä ajoittain tarkastelemaan toimintatapojen mielekkyyttä väestön moninaistumisen kannalta. Mahdollisiin parannuskohteisiin on kuitenkin olemassa kirjastoille tutuksi ja luontevaksi käytännöksi muotoutunut toiminta, nimittäin yhteistyö ja verkostoituminen – mitään uudelleen keksittävää pyörää ei siis välttämättä edes ole!

Hyvät käytännöt – ole kuin Korsnäs tai Vaasa!

Iltapäivällä kuulimme myös onnistujien omia puheenvuoroja. Hyvät käytännöt tarjoavat mahdollisuuden yhteistyöhön ja palauttavat mieleen kirjastojen merkitystä yhteiskunnallisena palveluna. 

Eeva Keski-Saari kuvasi, kuinka Vaasan kaupunginkirjastossa monikulttuurisuutta kohdataan suuntaamalla sekä kirjastokäyntejä ja kokoelmapalveluja että erilaisia projekteja erityisesti monikielisille asiakasryhmille. Hän nimeää haasteena hankkeissa tuotettujen hyvien käytäntöjen jatkamisen hankkeiden päätyttyä. Pop up -toiminnan on koettu olevan erityisen menestyksekästä. Carola Bäckström kertoi, kuinka Korsnäsin kirjastossa tehdään paljon yhteistyötä ja projekteja, tarjotaan harjoittelupaikkoja sekä järjestetään vieraskielisiä satutuokioita ja muita tapahtumia. Kirjaston perinteiseen toimintaan kuuluvat myös aineistonhankinta vierailla kielillä, yhteistyö Monikielisen kirjaston kanssa sekä palvelut kuten Celia ja Press Reader. 

Lopuksi ratkaisuja jatkoilta

Päivän puheenvuorojen päätteeksi kokoonnuttiin vielä Zoom-jatkoille pohtimaan keskusteluista ja esityksistä nousseita oivalluksia, kirjastoalan vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä keinoja onnistuneisiin kohtaamisiin erilaisissa kirjastoissa.

Jatkoilla moni kirjastolainen jakoi ajatuksen siitä, että kirjastojen moninaistuminen on paitsi uusien käyttäjäryhmien huomioimista, myös henkilökunnan monimuotoisuutta ja erilaisten äänten kuulumista työyhteisössä. Kokonaisuus on suuri ja liittyy kirjastojen uusiin tehtäviin kuten vuoropuhelun ja monilukutaitojen edistämiseen. Kirjastoalan vahvuuksina nähdään erityisesti monipuolinen osaaminen ja kiinnostus osallistuvampaa kirjastoa kohtaan, kehittämiskohteina taas yhteistyötahojen hyödyntäminen ja uskallus toteuttaa kokeiluja ilman selkeää käsitystä niiden lopputuloksista. Onnistuminen muuttuu osallistujien ajatusten mukaan hyväksi käytännöksi, kun sitä on onnistuttu siirtämään osaksi arkityöskentelyä hanketyön päätyttyä. Keinona tähän nähdään yhteistyö ja asioiden jatkaminen yhdessä. Jatketaan siis yhdessä!

Teksti & kuvat: Juliaana Grahn, AKEPiKe, ruotsinkielinen käännös: AKEpampas

Strateginen viestintä kirjastoissa – mitä jäi mieleen viestintäpäivästä 5.10.?

Otsikkokuva_kannettava tietokone raollaan

Lokakuun 4. päivän ilta jäi monen sosiaalista mediaa työkseen ja vapaa-ajallaan käyttävien mieleen kaikuna menneisyydestä – hetkenä, jolloin Facebook, Instagram ja Whatsapp olivat tavoittamattomissa. Käyttökatko toi jotakin käsinkosketeltavaa esiin siitä, kuinka tietoa nykyisin välitetään. Äkilliset muutokset kirjastoa ympäröivässä toimintaympäristössä – esimerkiksi käytettävissä olevissa viestintäkanavissa – vaativat myös viestinnältä suunnitelmallisuutta, tavoitteellisuutta ja yhteyttä sekä toiminnan merkityksiin että toimintaan yhteydessä oleviin ihmisiin. Käyttökatko tuli myös kuin kutsusta konkretisoimaan koulutuspäivämme pohdintoja siitä, kuinka viestinnän sisällöt, tekijät ja roolit erilaisissa yhteyksissä ovat muuttuneet.

Miten strateginen viestintä tukee tulevaisuudessakin menestyvää kirjastoa?

Kirjastojen strategisen viestinnän ja yhteiskunnallisen roolin ymmärtämiseksi on tärkeää tiedostaa kirjastojen yhteys ympäröivään yhteiskuntaan ja maailmassa tapahtuviin muutoksiin. Taru Tujunen viestintätoimisto Ellun kanoista avasi tätä yhteyttä puheenvuorossaan monen yhtäaikaisen muutoksen aikaansaamina rytmihäiriöinä, jotka johtuvat epätahtisuudesta nopean muutoksen ja organisaation uudistumiskyvyn välillä. Maailmaa on kohdannut ensin teknologinen murros tiedonvälityksessä ja sitten ekologiset haasteet. Lohduttavaa tässä rytmihäiriörinnastuksessa onkin, että tarkoittamattomaan lopputulokseen välillä johtava toiminta kertookin hyvien tai huonojen valintojen sijaan vaikeudesta muuttaa totuttua toimintaa muutoksissa.

Rytmihäiriöt-esitysdia murroksista ja megatrendeistä 2010- ja 2020-luvuilla

Politiikka puoluepolitiikkaa laajempana, demokraattisena yhteiskunnallisena instituutiona on muuttunut. Tämä muutos tuo kirjastojakin mukaan tapahtumien keskipisteeseen, sillä siinä missä politiikalla on voitu aiemmin luoda kirjastoille vakaata toimintaympäristöä, nyt politiikka itsessään hakee suuntaa julkisesti käytyjen keskustelujen vaikuttaessa yhä polarisoituneemmilta ja lyhytjänteisemmiltä. Koska mikään ei viittaa vakaamman ajan palaamiseen, olisi kirjastojenkin tärkeä kohdata tämä muutos systeemisellä tasolla ja hyväksyä uudenlaisia odotuksia palveluille myös tulevaisuudessa ja että yhteiskunnallinen osallistuminen muodostaa kirjastojen kanssa parin keskusteluissa. Yhteiskunnallisen osallistumisen murros tarvitsee siis kirjastoa sivistyksen ja ajanvietteen turvapaikaksi, tilaksi käydä keskustelua muutoksista ja toteuttaa muutoksia turvallisesti. Nämä muutokset vaativat loikkia ajattelussa paitsi työntekijöiltä myös asiakkailta, mikä taas luo kirjastoille mahdollisuuksia kirkastaa kirjastojen merkitystä osana väestön sosiaalista todellisuutta ja saada päättäjiin suuntautuvalla vaikuttamistyöllään aikaan myös taloudellisia parannuksia resursointiinsa. Erilaisten merkitysten näkemiseen saa ajatuksia esimerkiksi Kirjastovuosi 2020 -julkaisusta.

Viestintä tekee todeksi nämä mahdollisuudet. Sillä on itsenäisen arvon sijaan strateginen merkitys kertoa, että kirjasto osaa sanoittaa tärkeytensä ja olemassaolonsa. Pitkien dokumenttien sisältöjen jalkauttamisen sijaan sillä tarkoitetaan heittäytymistä mukaan merkityksellisenä koettuun keskusteluun ja vuoropuhelun käymistä yhteiskunnassa – eikä vuoropuheluun osallistuminen ole enää vain organisaatioiden ja viestintäammattilaisten vaan myös yksilöiden aikariippumaton mahdollisuus. Jos kirjaston lainaamoajatuksen nähdään olevan epätahdissa sen kanssa, mitä kirjastoilta odotetaan, ehkä oikea tahti saavutetaan kääntämällä puhe kirjastotilasta kirjastoon yhteiskunnallisena tilana? Tähän tahdistamiseen apua voisi löytyä esimerkiksi AVIn väestökyselystä.

Strateginen viestintä, asiakaslähtöisyys ja asiakkaan kokemuksen ymmärtäminen

Strateginen viestintä voidaan siis nähdä tahdistimena väliaikaisessa epätahdissa, mutta kauanko tahdistinta tarvitaan? Viestintä on Etelä-Suomen aluehallintoviraston viestintäpäällikkö Johanna Koskelan mukaan hyvä nähdä strategisena taitona kirjaston tukiprosessin sijaan, koska jokainen voi toimia vaikuttajana ja kirjaston viestintä kaikkinensa viestii kirjaston tavoitteista ja keinoista saavuttaa näitä tavoitteita. Julkishallinnossa viestintää raamittaa myös lainsäädäntö. Voisiko tätäkin nähdä neutraaliuden ja turvallisen ohella mahdollisuutena – kuinka käytät esimerkiksi kirjastolakia apuna viestintäsi suunnittelussa? Viestinnän strategista ulottuvuutta luonnehtii mahdollisuus pohtia nykyhetken tai tulevaisuuden näkökulmasta, viestitäänkö kirjastopalveluissa lähinnä nykyisille asiakkaille vai pystytäänkö sitä kohdistamaan laajemmin koko väestölle. Viestintä on lopulta sanoja, sekä asiakkaat että työntekijät odottavat niiltä yhteyttä tekoihin: miten monimuotoista viestintä on ja heijasteleeko kirjaston sisäinen diversiteetti ympäröivän yhteiskunnan moninaisuutta – entä mitä tehdä jos viestinnässä ja arvoissa näkee ristiriitoja? Näihin tärkeisiin kysymyksiin ei vielä tarvitse olla vastausta, mutta keskustelu näistä on entistäkin tärkeämpää. Palaamme aiheeseen myös 3.12.2021 toisessa yhteisessä koulutuksessa, Kirjastot ja kulttuurinen moninaisuus!

Esityskuva viestinnän ja viestinnässä toimivien monista rooleista

Entä viestinnän ja maineen yhteys sitten, niin pienissä kuin suurissakin kirjastoissa, verkostoissa kuin itsenäisestikin? Päivässä muistutettiin, että onnistunut ja vaikuttava viestintä koostuu osasista kuten akuuttitiedottamisesta, brändin, mielikuvien, vuorovaikutuksen ja palvelujen käytön ylläpitämisestä. Näitä rakennetaan ja ylläpidetään jatkuvasti, jotta yllättävien muutosten edessä voidaan keskittyä muutoshetkellä asiakkaille olennaisimpiin tarpeisiin. Viestintä on pitkäjänteistä työtä, joka sitouttaa ja auttaa kirkastamaan toiminnan päämääriä. Myös johdon oma viestintä toimii aktiivisena esimerkkinä muille – sekä viestinnän tavoista, riittävästä resursoinnista että yhteydestä käytännön työhön ja asiakasymmärrykseen. Hyvä viesti ei mene kerralla perille ja sitä tulee jalostaa erilaisiksi kohderyhmäkohtaisiksi sisällöiksi. Oikea-aikainen viestintä on myös kirjastoille mahdollisuus toimia ajatusjohtajana – avata ja johtaa keskustelua kirjastoista sekä määrittää sen sävyjä.

Itseluottamus vai asia edellä?

Päivän päätti Svenska Ylen Heidi Finnilän puheenvuoro suhtautumistavoista ja yhteistyöstä toimittajien kanssa käytännön vinkein sekä pikaperehdytyksenä Julkisen sanan neuvoston toimintaan. Yleisradiolla ja kirjastoilla on yhteinen rajapinta työskentelyssä tiedon ja informaation parissa. Tämän yhteisyyden esiin tuomista on aina ilo huomata, mutta kuinka helposti yhteisyyttä ajattelee juuri paikan ja palvelun eikä osaavien ihmisten näkökulmasta? Siinä missä kirjastotyöntekijät ovat alkaneet näkyvämmin irtautua alaan liittyvistä stereotypioista, näitä voi liittyä myös journalismin tekijöitä kohtaan. Mistä nousee ajatus siitä, että median yhteydenotto pelottaa? 

Esityskuva, haastattelu on yhteistyötilanne

Jokaista toimittajan yhteydenottoa voi pitää mahdollisuutena saada omaa ääntä kuuluviin ja toisaalta tiivistää omaa sanomaa ulkopuoliselle. Jos toimittajan kanssa keskustelu vielä tämän puheenvuoron jälkeen arveluttaa, mistä se johtuu? Jotkut ovat toisia alttiimpia miettimään omia viestinnällisiä taitojaan. Olisiko kuitenkin merkityksellisempää hahmottaa, olisiko minulla jotakin sanottavaa siitä, mitä pidän tärkeänä?

Lopuksi

Viestintä on moniselitteinen ja muuttuva asia, aivan kuten niin moni muukin asia nykyisin. On tärkeää, että muutosten ja uudistumiskyvyn ohella puhutaan siitä, huomataanko entisten tapojen reagoida asioihin tarjoavan välillä riittämättömiä ratkaisuja. Vielä tätä puhettakin tärkeämpää on pohtia, mitä tästä oivalluksesta seuraa – uskaltaako toimintaa oikeasti muuttaa ja kokeilla jotakin uutta? Uskallanko käynnistää keskustelua siitä, kuinka kirjasto viestii olevansa inklusiivinen turvapaikka fyysisesti, kognitiivisesti ja sosiaalisesti? 

Mitä päivä tarjosi järjestäjille? Mahdollisuuksia koota yhteen asiantuntijoita ja ammattilaisia keskustelemaan kaikkia käsittävistä ilmiöistä. Käytännön vinkkejä ja uusia ajatuksia. Lisää vinkkejä järjestäjien väliselle omalle yhteistyölle jatkossa tuotettavia yhteisiä sisältöjä ajatellen. Palataan!

Teksti & kuvat: Juliaana Grahn, AKEPiKe, ruotsinkielinen käännös: AKEPampas

Lakepampas-pelikulttuurifestivaali – Pelilukutaitoinen kirjastolainen ja pelikasvattava kirjasto 14.–15.10.2021

Mikä on kirjaston rooli pelikasvatuksen kentällä nyt ja tulevaisuudessa? Lakepampas-pelikulttuurifestivaali on uusi avaus monipuolisen lukutaidon edistämistä tukevien kirjastopalveluiden kehittymiseen. Kaksipäiväinen koulutuskokonaisuus vahvistaa kirjastojen pelikasvatusosaamista sekä esittelee monipuolisesti pelien mahdollisuuksia lukutaidon ja aktiivisen kansalaisuuden tukemisessa. 

Festivaalille on jaossa sekä yhden että kahden päivän lippuja. Valitse ilmoittautuessasi, haluatko osallistua festivaalin molempiin päiviin tai vain jompaankumpaan. Etusijalla ovat Lahden ja Vaasan AKE-alueiden yleisten kirjastojen henkilökunta, mutta päivään voi osallistua myös näiden alueiden ulkopuolelta. 

Festivaali järjestetään kokonaan verkossa. Esitysten tallenteet ja materiaalit tulevat saataville festivaalin jälkeen sopimusten mukaan. 

Ilmoittaudu Lakepampas-pelikulttuurifestivaaliin viimeistään 8.10.2021 täällä. 

poika kokelee leijaa

Festivaaliohjelma ja aikataulu 

LEVEL 1: Pelikasvatuksen perusteet jokaiselle kirjastolaiselle 

Torstai 14.10.2021 klo 8.45–15.15 

Klo 8.45–9.00 Virtuaaliset aamukahvit, tervetuloa Lakempampas-pelikulttuurifestivaaliin! 

Klo 9.00–9.45 Pelikasvatuksen perusteet, Mikko Meriläinen, Tampereen yliopisto 

Klo 9.45–10.00 Tauko 

Klo 10.00–10.50 Lautapelien lainaus – kokemuksia ja kommervenkkejä, Heikki Marjomaa, Helsingin kaupunginkirjasto 

Klo 10.50–11.00 Fortnite-taukojumppa, Ilkka Marjanen ja Päivi Ruuskanen, Hämeenlinnan kaupunginkirjasto 

Klo 11.00–11.30 Lautapelikerhon vetäminen kirjastossa, Vesna Haglund, Vaasan kaupunginkirjasto 

Klo 11.30–12.00 Kirjaston pelidiplomi edistää pelilukutaitoa ja tukee peliharrastusta, Jenna Salo, Lahden kaupunginkirjasto 

Klo 12.00–13.00 Lounas 

Klo 13.00–13.30 Peliviikko 2021 ja Pelikasvattajien verkoston tervehdys, Tommi Tossavainen, Kansallinen audiovisuaalinen instituutti 

Klo 13.30–14.00 Yhteistyö on peli, Timo Nevala, Kurikan kaupunginkirjasto ja Lauri Mäntykoski, Qrikka eSports ry 

Klo 14.00–15.00 Pienryhmät, ohjelma tarkentuu myöhemmin 

Klo 15.00 Kiitokset ja loppusanat 

 

LEVEL 2: Pelit porttina lukutaitoon ja aktiiviseen kansalaisuuteen 

Perjantai 15.10.2021 klo 9.30–15.15 

Klo 9.30–10.00 Virtuaaliset aamukahvit, tervetuloa Lakepampas-pelikulttuurifestivaalin toiseen päivään! 

Klo 10.00–10.45 Moninaisen, yhdenvertaisen ja turvallisen pelitoiminnan järjestäminen, Riikka Lehtinen ja Sonja Ahtiainen, Non-toxic – syrjimätön pelikulttuuri -hanke 

Klo 10.45–11.00 Tauko 

Klo 11.00–11.30 Game Över 2021 – kirjaston ja nuorisopalveluiden yhteinen pelitapahtuma verkossa, Lahden kaupunginkirjasto 

Klo 11.30–12.00 Pelikasvatusta perheen kesken, Timo Kyttä & Poika 

Klo 12.00–13.00 Lounas 

Klo 13.00–13.30 KauhaValhalla – LAN-pelitapahtuma valtaa kaupunginkirjaston, Taneli Tolppanen, Kauhavan kaupunginkirjasto ja Jaakko Erkinheimo, Kauhavan kulttuuritoimi 

Klo 13.30–14.00 Teknikjakten – en rolig och klurig lärupplevelse, Jon Fällström, Umeå kommuns bibliotek 

Klo 14.00–15.00 Pakopelit verkossa, Linda Mannila 

Klo 15.00 Kiitokset ja loppusanat 

Pidätämme oikeudet muutoksiin. 

 

Lakepampas-pelikulttuurifestivaalin järjestävät yhteistyössä Lahden kaupunginkirjasto ja Vaasan kaupunginkirjasto. Festivaalin tunnelmat sosiaalisessa mediassa löydät tunnisteella #lakepampas. 

 

Lisätiedot 

Mediakasvatuskoordinaattori Pasi Kangas, pasi.kangas@lahti.fi, 044 482 6153 

Palvelusuunnittelija Anneli Haapaharju, anneli.haapaharju@vaasa.fi, 040 149 5924