Tervetuloa tietoon keskittyvään digitapahtumaan etänä Zoomissa 11.11. klo 9-16. Mukana luennoimassa mm. Kai Halttunen! Kuten edellisetkin digitapahtumat, myös tämä tapahtuma on tarkoitettu sekä kirjastohenkilökunnalle, että asiakkaille. Tapahtuma on kaksikielinen. Kaksi viimeistä luentoa on vain kirjastohenkilökunnalle.
Välkommen till digievenemanget på distans i Zoom 11.11 kl. 9-16. Som också tidigare evenemang är också denna både för bibliotekspersonalen och kunder. Teman för dagen är information. Evenemanget är tvåspråkig. Två sista föreläsningar är endast för bibliotekspersonal.
Päivän ohjelma/Dagens program:
Klo 9-10 Kai Halttunen: Mistä löytää luotettavaa tietoa
Kl. 10-11 Mikael Laakso, Hanken: Informationssökning på webben – Hur dra nytta av öppna vetenskapliga källor och unvika fallgropar
Klo 11-11:30 Ruokatauko / Luchpaus
Klo 11:30-12:25 Johanna Björkell: Turvallisesti verkossa; asiakkaan ja informaatikon hauskaa tiedonhankintaa ja lähdekriittisyyttä
Kl. 12:30-13:30 Johanna Björkell: Tryggt på nätet som kund och som informatiker; roligt informationssökning och självkritik
Klo 13:30-14:15Pirjo Hiidenmaa, tietokirjallisuuden professori, dekaani: Tietokirjallisuus, tutkijat ja luotettava tieto
Kl. 14:15-15Timo Tossavainen, ordförande för Suomen Tietokirjailijat ry: Faktalitteratur och läromedel i en digitaliserad värld – utmaningar och möjligheter
Klo 15-15:30 Antti Valkama, Teosto: Musiikki ja tekijänoikeuskysymykset
Klo 15:30-16 Juha Pihlajaniemi, Sanasto: Tekijänoikeuskysymykset
Ilmoittaudu viimeistään 9.11.: https://link.webropol.com/s/tieto
Tervetuloa mukaan kiinnostavaan koulutuspäivään palvelumuotoilun parissa maanantaina 27.9. klo. 9-15!
Oletko koskaan miettinyt miten parhaalla tavalla voisitte ottaa asiakkaiden tarpeet huomioon kirjastopalvelussa? Onko teidän kirjastossanne suunnitelmia kehittää tiettyä osaa palvelusta, mutta ette tiedä miten aloittaa? Silloin palvelumuotoilu voisi olla juuri sinulle.
Tule mukaan oppimaan mitä palvelumuotoilu on ja saamaan ideoita siitä, miten sitä voidaan hyödyntää sinun kirjastossasi! Koulutuspäivän aikana saamme kolmessa luennossa ja työpajassa oppia palvelumuotoilun perusteet ja miten sitä voidaan käyttää kirjastoalalla, sekä saada esimerkkejä siitä, miten sitä on jo käytetty eri kirjastohankkeissa. Työpajassa saamme myös ajatella laatikon ulkopuolelta, kun keskitymme palvelumuotoilun käytännöllisempään näkökulmaan.
Päivän vetäjä on Päivi Jokitalo, ja hän vetää myös työpajan, sekä pitää yhden luennon. Muut luennot pitävät Tuomas Harviainen Tampereen yliopistosta ja Miia Lammi Muotoilukeskus MUOVA:sta. Koulutuspäivä on tarkoitettu yleisille kirjastoille Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla, ja on avoin kaikille jotka haluavat oppia mitä palvelumuotoilulla on tarjottavana. Koulutuspäivä pidetään etänä Zoomin kautta ja on osallistujille maksuton.
Koulutuspäivä aloittaa samalla palvelumuotoilun pilottihankkeen, joka alkaa syksyllä. Jos olette sinun kirjastossasi alustavasti kiinnostuneita osallistumaan hankkeeseen, suosittelemme lämpimästi, että joku henkilökunnasta osallistuu koulutuspäivään, jotta saatte käsityksen palvelumuotoilusta menetelmänä. Osallistuminen koulutuspäivään ei sido teitä mitenkään hankkeeseen, ja voitte myös ilomielin osallistua koulutuspäivään, vaikka ette aio osallistua hankkeeseen.
Koulutuspäivän ohjelma:
9-9:15 Tietoa päivästä ja hankkeesta – juo kahvia samalla kun saat tietoa koulutuspäivästä ja palvelumuotoilun pilottihankkeesta
9:15-10:15 Palvelumuotoilun ytimessä – Mistä palvelumuotoilussa on kysymys? – Miia Lammi
10:15-11:15 Muotoillen mukavampaa asiakkaalle ja ammattilaiselle: esimerkkejä palvelumuotoilusta kirjaston kehittämisessä – Päivi Jokitalo
11:15-12 Lounastauko
12-13 Muotoilun toteuttaminen kirjastoalan vahvuuksilla – Tuomas Harviainen
Aloitetaan palvelumuotoilusta; mitä se oikein on? Palvelumuotoilu on menetelmä, jossa asiakas on keskipisteessä, ja lähtökohtana on asiakkaiden tarpeet ja kokemukset. Menetelmän avulla voidaan kehittää palveluja ja saada ne mahdollisimman käyttäjäystävällisiksi ja oleellisiksi asiakkaille. Tavallisesti palvelumuotoilun työprosessi alkaa ongelmanasettelulla. Sen jälkeen kerätään ja kartoitetaan tietoa asiakkailta, analysoidaan saatua tietoa, kehitetään ideoita ja ratkaisuja, kokeillaan niitä käytännössä, ja lopuksi toteutetaan ideat tai ratkaisut. Palvelumuotoilun avulla voidaan parantaa jo olemassa olevia palveluita tai luoda täysin uusia palveluita. Sen avulla voidaan myös räätälöidä palveluja tietyille asiakasryhmille, kuten esimerkiksi nuorille tai kirjaston ei-käyttäjille.
Palvelumuotoilun mahdollisuudet ovat siis monet. Mutta sopisiko tämä palvelumuotoilun pilottihanke juuri teidän kirjastollenne? Etsimme pilottihankkeeseen useampaa kirjastoa. Erityisesti kutsumme mukaan pieniä kirjastoja, mutta ihan kaikkien asiasta kiinnostuneiden kirjastojen kannattaa olla meihin yhteydessä asian tiimoilta. Tarkoituksena on kehittää ja parantaa rajattua osaa palveluita palvelumuotoilun avulla – koska kaikkea ei vain kerralla pysty tekemään. Pilottihankkeen aikana saatte kuitenkin käyttöönne työkaluja, joiden avulla osaatte myös jatkossa kehittää toimintaanne. Mitä ja miten lähdetään työstämään juuri teidän kirjastossanne, selviää yhteistyökumppanimme – alan ammattilaisen – avulla. Hän on Mikaelan ja Tanjan sekä muiden pilottihankkeeseen osallistuvien kirjastojen ohella tukena prosessissa.
Miten paljon resursseja hankkeessa mukana oleminen vaatii? Tässä vaiheessa on vaikea tietää, kuinka paljon aikaa ja työtä hankkeeseen osallistuminen vaatii, koska se riippuu siitä mihin osallistuvat kirjastot haluavat keskittyä. Hankkeen aikana edellytetään silti, että osallistuvat kirjastot kokeilevat yhtä tai muutamaa erilaista ratkaisua käytännössä. Tällä pyritään välttämään se, että suunnitelmat jäävät vain suunnitelmiksi. Jotta teille on hyötyä hankkeesta, tarvitaan myös asioiden viemistä käytäntöön. Koska hanke on kohdistettu nimenomaan pienemmille kirjastoille, ymmärrämme toki, että resurssit ovat rajalliset ja tämä otetaan huomioon hankkeen aikana.
Tarkoitus on myös, että hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää muissakin kirjastoissa. Siksi onkin tärkeää dokumentoida se, mitä tehdään. Aika moni kirjasto painii samojen asioiden kanssa, ja jonkun toisen tekemät ratkaisut voivat paitsi avata omia silmiä uudenlaisille ratkaisuille, myös antaa suoria vastauksia. Jokaisen ei kannata keksiä sitä pyörää uudelleen, joten autetaan toinen toistamme.
Hanke alkaa virallisesti syyskuussa kahdella koulutuspäivällä ja jatkaa ainakin vuoden 2022 loppuun. Suurin osa työstä tapahtuu vuoden 2022 aikana, mutta alkaa pienemmässä skaalassa jo syksyllä 2021. Hanke ponkaistaan käyntiin Johdatus palvelumuotoiluun –koulutuksella 27.9. klo 9-15 (ruotsiksi 30.9. klo 9-15). Tuon koulutuspäivän aikana saatte hyvän käsityksen siitä, mitä palvelumuotoilu on ja mitkä ovat sen mahdollisuudet kirjastomaailmassa – mitä se voisi tarjota teille. Saatte myös katsauksen palvelumuotoilussa käytettäviin työkaluihin jo tässä koulutuspäivässä. Sen jälkeen voitte rauhassa päättää, haluatteko mukaan pilottihankkeeseen. Tähän koulutuspäivään kannattaa osallistua, aiotte sitten osallistua pilottihankkeeseen tai ette. (Jos harkitsette asiaa, osallistukaa ehdottomasti – tämä koulutus tarjoaa teille tarvittavan tiedon päätöksen tekemiseen ja prosessin aloittamiseen) Lisää koulutuksesta täällä: https://www.akepampas.fi/event/johdatus-palvelumuotoiluun Ilmoittautua voit täällä: https://link.webropolsurveys.com/S/1EEE09D2C64C9CF1 viimeistään 21.9. Koulutus on vain AKEpampas-alueen kirjastoille.
Heräsikö sinulle tai teille kysymyksiä hankkeeseen tai koulutukseen liittyen? Ottakaa siinä tapauksessa rohkeasti yhteyttä joko Mikaelaan (mikaela.lovdahl@vaasa.fi) tai Tanjaan (tanja.markkula@vaasa.fi). Vastaamme mielellämme kysymyksiin!
Liboppi on Suomen yleisten kirjastojen henkilökunnalle luotu Moodle-pohjainen verkko-oppimisalusta, jossa on mahdollista suorittaa erilaisia kursseja itsenäisesti opiskellen. Kuulostaapa hienolta, vai mitä? Kyseessä on kuitenkin ihan arkinen asia, jonka tarkoitus on yksinkertaisesti helpottaa mahdollisuutta ottaa uusia asioita haltuun, omassa tahdissa ja omien tarpeiden mukaan.
Libopissa on kaikille yhteisiä kokonaisuuksia ja alueellisia kokonaisuuksia. Osallistumiseen tarvitaan kurssiavain, joka löytyy AKEpampaksen infokirjeestä (ja Annelilta ja Tanjalta). Kerran avaimen syötettyäsi on kurssi jatkossa sinulle aina ns. auki. Libopissa on paljon kiinnostavaa ja hyödyllistä sisältöä, selkokielestä ja englannin kielestä lastenkirjastotyön sisältöpakkiin ja Lukuluxiin (eli lukemattomien aikuisten ohjaamiseen työkaluja tarjoavaan kokonaisuuteen).
Miltä kurssin suorittaminen Libopissa tuntuu?
Sirpa Tuomisto, erikoiskirjastonhoitaja Kokkolan kaupunginkirjastosta testasi pyynnöstämme Libopin selkokielen kurssia. Kiitos Sirpa sinulle! Sirpan työnkuvaan kuuluu erilaisia kirjoittamishommia, virallisemmista vapaamuotoisempiin teksteihin. Hän kuvaa itse olevansa kapulakielen mestari, jolle hyvin yksinkertainen kieli tuottaa ajoittain haasteita. Selkokieli on hänelle jo ennestään tuttua aiemmista koulutuksista, mutta kuten monessa muussakin asiassa, myös selkokielessä kertaaminen kannattaa. Asiat on taas helpompi muistaa siinä käytännön työssä.
Liboppi ympäristönä tuotti aluksi Sirpalle hieman harmaita hiuksia, mutta käytön myötä siellä liikkumiseen alkoi tottua. Uloskirjautumispainikekin löytyi viimein sieltä yläosan keskiosasta, jonne se omaa nimeä napsauttaessa tulee esiin. Ei siis oikeaan yläkulmaan. Libopissa on siis omat niin sanotut omituisuutensa (niin kuin meillä kaikilla), mutta niihin kyllä tottuu.
Opiskeleminen Libopissa antaa Sirpan mielestä hienon mahdollisuuden oppia uutta omaan tahtiin ja oman työn ehdoilla. Kaikkiin itseä kiinnostaviin koulutuksiin ei vain ihan käytännön syistä ole mahdollista osallistua, ja silloin Liboppi tarjoaa todella hyvän mahdollisuuden kehittää osaamistaan silloin, kun se itselle sopii. Hienoa on myös se, että Liboppia voi käyttää missä vain ja miltä koneelta vain; näin on mahdollista hyödyntää esimerkiksi etätyöpäiviä osaamisen kehittämiseen. Tulevaisuuden työelämä on menossa entistä enemmän siihen, että on jatkuvasti opittava ja opiskeltava uutta. Tähän Liboppi tarjoaa loistavan mahdollisuuden.
Mitä opiskelu Libopissa vaatii?
Libopissa opiskelu vaatii Sirpan mielestä jonkin verran viitseliäisyyttä, aikatauluttamista ja motivaatiota – etenkin, jos haluaa suorittaa kokonaisen kurssin. Se, että kurssit on jaettu osioihin helpottaa työskentelyä paljon, kun voi edetä rauhassa ja selkeästi osio kerrallaan. Myös sen jonkin tietyn asian poimiminen omaan käyttöön koko kurssista on helppoa, kun kokonaisuus on jaettu selkeisiin osiin.
Sirpan vinkit Liboppi-opiskelijalle ovat:
Varaa aikaa opiskeluun!
Kärsivällisyys on valttia!
Varustaudu riittävän hyvillä välineillä, jotta voit seurata esimerkiksi videoita sujuvasti.
Uteliaisuus on hyväksi – eli toisin sanoen tiedonjano. Se toimii myös motivoivana tekijänä. Onneksi meillä kirjastolaisilla tiedonjanoa riittää!
Selkokielen perusteet -liboppikurssi
Selkokielen perusteet -kurssin ensimmäinen osio
Kuten aiemmin todettua, Sirpalla oli jo aiempaa kokemusta selkokielestä. Hän vinkkaakin, että kurssi on hyvää kertausta selkokielen koulutuksille, mutta myös kaikille muille hyvä, kattava ja innostavakin paketti selkokielestä. Videot olivat selkeitä ja Riikka Tuohimetsän esiintyminen luontevaa. Tehtävissä riitti haastetta myös sille, joka on jo hieman tutustunut selkokieleen. Kirjastolaiset ovat usein hyviä kapulakielessä, jolloin selkokielen koulutuksesta on paljon ihan konkreettista apua. Täsmävinkkinä Sirpa muistuttaakin avaamaan käsitteitä tehtäviä tehdessä. Niin, ja kirjavinkkausosio on tosi hyvä, se ainakin kannattaa käydä kurkkaamassa kurssin sisällöstä!
Entä miten kävi oppimisinnon Selkokielen perusteet –kurssin jälkeen? Hyvin – Sirpa löysi seuraavaksi itsensä Microsoft 365 –kurssin parista. Uskallatko sinä kokeilla?
Viikolla 6 pääsimme sukeltamaan huijausten maailmaan Digismartin Linda Mannilan johdolla Paljasta huijaus ja Avslöja bluff -koulutuksissa. Koulutuspäivät antoivat työkaluja paitsi huijausten tunnistamiseen ja välttämiseen, myös sen näyttämiseen asiakkaillemme, että miten helppo huijauksia onkaan tehdä.
Koulutuksissa pohdittiin aika paljonkin sitä, mikä kaikki on – tai voi olla – huijausta. Sen hahmottaminen ei aina ole helppoa, ja joskus ammattilaistakin onnistutaan huijaamaan. Linda kartoittaakin tätä haastetta seuraavasti: ”Nettihuijauksia löytyy laajalta skaalalta moneen eri menoon: söpöistä ja viattomista netissä jaettavista jutuista kalasteluviesteihin ja erilaisiin petoksiin. Samalla kun teknologian kehitys pystyy estämään joitakin huijaustapoja, huijarit keksivät koko ajan myös uusia tapoja ja kanavia. Vaikka kaikki voi tulla huijatuksi, kannattaa myös oppia suojautumaan. Tätä voi tehdä monella tavalla, esimerkiksi tarkistamalla lähteitä ja oppimalla tunnistamaan kalasteluyritysten piirteitä. Tietoisuudella, huolellisuudella ja terveellä järjellä pääsee pitkälle, kun halutaan välttää huijarin haaviin jäämistä.”
Tärkein työkalu huijausten paljastamiseksi on siis sinä itse, maltti ja terve järki. Pysähdy hetkiseksi, ja mieti onko tämä totta, kuka on sen takana ja miksi. Tarkista mahdolliset sähköpostiosoitteet viestissä, ja verkkosivun osoite. Täsmäävätkö ne? Millaista kieltä on käytetty – onko se huoliteltua ja sopiiko se tyylillisesti asiaan? Voit aina käyttää apunasi myös Googlea tai jotain muuta hakukonetta ja etsiä lisätietoa netistä. Kuvien kohdalla voit hyödyntää esimerkiksi Googlen käänteistä kuvahakua, joka kertoo, jos kuvaa on käytetty jossain muuallakin verkossa. Tekstin faktoja voit käydä tarkistamassa esimerkiksi Faktabaarin verkkosivuilla. Englanninkielinen Snopes on myös oikein hyvä työväline. Ja jos haluat nopeasti tarkistaa, mitä tietoturva-asioiden rintamalla juuri nyt tapahtuu, kannattaa käydä kurkkaamassa Kyberturvallisuuskeskuksen verkkosivut. Tietoa on saatavilla, voi vain vaatia hieman töitä löytää se – onneksi meillä kirjastolaisilla on siihen hyvät valmiudet.
Linda vinkkasi monia hyviä sovelluksia, joiden avulla voimme opastaa asiakkaitamme mediakriittisyydessä ja medialukutaidossa. Näitä voi käyttää niin lasten ja nuorten, kuin aikuistenkin kanssa. Miltä kuulostaisi esimerkiksi keksitty lööppi tai sanomalehtiartikkeli? Alempana kuvassa oleva lööppi on tehty Headlines –nimisellä ilmaisella sovelluksella. Tämä sovellus löytyy vain iOS-laitteille (eli Applen laitteille), mutta android-laitteille on vastaavia muita sovelluksia. Myös netissä (eli selaimella) toimivia sovelluksia on useita. Break Your Own News:ssa voit tehdä oman verkkouutisen. Oman sanomalehtiartikkelin voit taas luoda Fodey:ssa tai Newspaper Jaguarpaw:ssa. Tai ehkä haluatkin luoda WhatsApp- tai Facebook-valekeskustelun? Silloin voit käyttää työkaluina Prank me not:a tai FakeWhats:a. Useampikin koulutuksessa mukana ollut oli sitä mieltä, että näitä olisi helppo hyödyntää kouluyhteistyössä näyttämään konkreettisesti sitä, että kaikki kirjoitettu ei todellakaan ole totta. www.breakyourownnews.com
Mikä Lindan mielestä oli näissä koulutuspäivissä erityisen hienoa ja tärkeää? Omien kokemusten jakaminen:
”Minusta keskusteluissa tuli paljon hyviä juttuja, etenkin se, että moni kertoi avoimesti tapauksista, joissa on itse tullut huijatuksi. Tällaista juuri tarvitaan – avoimuutta siitä miten ja missä on tullut huijatuksi, koska sillä tavalla voidaan auttaa muita ihmisiä. Kuka tahansa voi tulla huijatuksi, eikä sitä tarvitse hävetä.”
Vecka 6 ledde Linda Mannila från Digismart oss till en värld av bluff på nätet under två fortbildningsdagar (Avslöja bluff och Paljasta huijaus). Fortbildningsdagarna gav oss verktyg för att både avslöja och undvika bluffar, men även för att visa våra kunder hur lätt det är att bluffa på nätet.
Under fortbildningarna funderades ganska mycket på vad allt som är – eller kan vara – en bluff. Det är inte alltid så lätt att uppfatta och ibland kan även ett proffs bli lurat. Linda kartlägger denna utmaning: ”Det finns en vid skala av olika slags bluffar på nätet: från de söta och ofarliga saker man delar på nätet till nätfiske och olika slags bedrägerier. I takt med att utvecklingen av tekniken lyckas förhindra en del bluffar, upptäcker bluffarna nya saker och kanaler. Även om alla kan bli lurade, lönar det sig att lära sig att skydda sig mot bluffar. Det kan man göra på flera olika sätt, till exempel genom att granska källan och lära sig att känna igen dragen i nätfiske . Med medvetenhet, noggrannhet och sunt förnuft klarar man sig långt då man vill undvika att bli lurad.”
Det viktigaste verktyget för att avslöja en bluff är alltså du själv, ditt lugn och ditt sunda förnuft. Stanna för en stund och tänk efter ifall detta kan vara sant, vem som står bakom och varför. Kolla e-postadressen i mejlet och adressen för webbsidan. Stämmer de exakt? Hur är det med språket – är det välformulerat och passar stilen för ärendet? Du kan även alltid använda Google eller någon annan sökmotor för att söka mera information på nätet. Då det gäller bilder kan du använda Googles omvända bildsökning, som berättar om bilden har använts någon annanstans på nätet. Då det gäller texten, kan du granska dess fakta till exempel med hjälp av Källkritikbyrån. På engelska är Snopes också ett riktigt bra verktyg. Och ifall du snabbt vill kolla vad som händer inom informationssäkerheten/datasäkerheten, kan du kolla Cybersäkerhetscentrets nätsidor på svenska eller på finska (nätsidorna på finska uppdateras oftare). Information finns, det kan bara kräva lite arbete att hitta den – men som tur är, har vi ju inom biblioteksbranschen goda färdigheter för det.
Linda tipsade också om flera bra appar med vilka vi kan hjälpa våra kunder att bli bättre på mediekritik och mediekunskap. Dem kan du använda lika bra med barn och unga som med vuxna. Hur låter till exempel en påhittad löpsedel eller tidningsartikel? Löpsedeln i bilden är gjort med en gratis app som heter Headlines. Den finns endast för iOS-apparater (alltså Apples apparater), men för android-apparater finns också motsvarande appar. Det finns också flera appar som funkar i webbläsaren. I Break Your Own News kan du göra en egen nyhetssida. En tidningsartikel kan du skapa i Fodey eller i Newspaper Jaguarpaw. Eller kanske du vill skapa en falsk WhatsApp- eller Facebook –konversation? Det kan du göra med Prank Me Not eller FakeWhats. Flera av deltagarna i fortbildningen ansåg att de här verktygen kunde vara bra att använda i skolsamarbeten för att konkret visa att allt som är skrivet inte nödvändigtvis är sant.
Vad var speciellt fint och viktigt för Linda under de här två fortbildningsdagarna? Att man delade sina egna erfarenheter:
”Jag tycker att det i diskussionerna kom fram mycket bra saker, speciellt det att många berättade öppet om de tillfällen de har blivit lurade. Det är det som behövs – öppenhet om hur och var man har blivit lurad, för genom det kan man hjälpa andra. Vem som helst kan bli lurad, det är ingenting att skämmas för.”
Koulutus on osa #AKEdigi-hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää henkilökunnan digitaitoja. Koulutus on osallistujille maksuton, mutta osallistujat vastaavat itse matkustus- ja ruokailukustannuksistaan.
Työssä jaksaminen ja työhyvinvointi koostuvat monista tekijöistä. Mikä sinua siinä eniten askarruttaa? Miten jaksat muutoksen keskellä?
Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa työssä jaksamista sekä tarjota työkaluja omaan hyvinvointiin niin työhön kuin yksityiselämään. Perehdymme työelämän muutosten tuomiin mahdollisuuksiin ja etsimme selviytymiskeinoja erilaisten muutosten keskellä toimimiseen. Koulutus kasvattaa ymmärrystä siitä, mitkä tekijät vaikuttavat työssä jaksamiseen. Nykyiset työelämästä tehdyt tutkimukset osoittavat kiistatta, että ihmisen onnellisuuden ja elämänilon kannalta työssä jaksaminen on oleellisen tärkeää.
Koulutuksen aikana sinulle selkiytyy, mihin tekijöihin vaikuttamalla sinulla on mahdollista itse vaikuttaa omaan työhyvinvointiisi sekä opettelet käytännön työkalujen avulla tukemaan kokonaisvaltaista jaksamista niin töissä kuin myös vapaa-ajallakin. Koska jokainen meistä on yksilöllinen, ovat myös työssä jaksamiseen vaikuttavat tekijät hyvin yksilöllisiä.
Tämä koulutus on nyt siirretty etäkoulutukseksi. Koulutus sisältää kahden etäluennon lisäksi ryhmäkeskustelua. Koulutuskertojen välissä on lyhyt välitehtävä, jonka voit tehdä haluamallasi tavalla. Muista ilmoittautua ryhmään, joka sopii sinulle! Koulutuksessa on kaksi erillistä ryhmää ja paikkoja on molemmissa rajoitetusti eli 20 henkilöä/ryhmä. Tule rohkeasti mukaan, sillä kouluttaja on osaava ja antaa paljon vinkkejä!
13.3.2020 klo 12-15 Vaasan kaupunginkirjasto, Essee
Tule tutustumaan Celian palveluihin konkreettisella tavalla!
Työpajan aikana
– Kerrotaan yhdenvertaisuudesta kirjastopalveluissa
– Esitellään Celian palveluita
– Esitellään konkreettisesti Pratsam Readeria
– Tehdään käytännön harjoituksia
Ota mukaan oma tai kirjaston älypuhelin tai tablettilaite. Lataathan laittelleesi valmiiksi Pratsam Reader-sovelluksen. Voit myös lainata AKEn iPadeja. Et tarvitse Celian tunnuksia osallistuaksesi työpajaan. Kouluttajana Celian oma henkilökunta! Maksimi osallistujamäärä on 20.
Koulutus on osa #AKEdigi-hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää henkilökunnan digitaitoja. Koulutus on osallistujille maksuton, mutta osallistujat vastaavat itse matkustus- ja ruokailukustannuksistaan.
Syksyllä on tulossa vastaava koulutuspäivä myös Kokkolassa!
Tuntuuko julisteiden ja esitteiden tekeminen hankalalta ja aikaa vievältä? Tule saamaan uusia ideoita niiden tekemiseen sisällöntuotannon koulutuspäivästä.
Koulutuspäivän aikana opimme
muokkaamaan valokuvia
huomioimaan tekijänoikeuslain ja löytämään internetistä materiaalia, jota saamme käyttää
tekemään julisteita
Ota mukaasi iPad, jos sinulla on sellainen käytössäsi. Kouluttajana toimii TRYcamps:n Petri Ilmonen. Ilmoittaudu viimeistään 4.2. https://webropol.com/s/sisallontuotanto1
Koulutus on osa #AKEdigi-hanketta, jonka tarkoituksena on kehittää henkilökunnan digitaitoja. Koulutus on osallistujille maksuton, mutta osallistujat vastaavat itse matkustus- ja ruokailukustannuksistaan.