#vähennämuovinkäyttöäkirjastossa

Kuva: Kruunupyyn kunnankirjasto

Tarvitseeko kaikkia kirjaston kirjoja muovittaa kokonaan? Sitä kysymystä olimme Kruunupyyn kunnankirjastossa henkilökunnan kesken pohtineet jo hyvän aikaa. Että systemaattisesti ja ilman poikkeuksia muovitimme jokaisen kirjastoon ostetun kirjan oli sekä kallista, että aikaa vievää, puhumattakaan siitä ettei se ympäristön näkökulmasta ollut erityisen esimerkillistä.

Se, että ostaisimme valmiiksi muovitettuja kirjoja ei ollut mahdollista koska tilaamme pääasiassa kirjamme Adlibrikseltä joka ei tarjoa tätä palvelua. On olemassa muita sisäänostokanavia, jotka tarjoavat muovitusta mutta pienenä kuntana, tiukilla resursseilla sekä pienillä aineistonhankintaan suunnatuilla määrärahoilla valmiiksi muovitetut kirjat eivät ole mikään halpa ratkaisu.

Keväällä 2019 päätimme yrittää antaa kirjojen mennä lainattaviksi ilman muovitusta. Tulisimme jatkossakin muovittamaan kokonaan lasten kuvakirjat, lasten ja nuorten tietokirjat sekä 6-9 –vuotiaiden kaunokirjat. Kaikki muut kirjat nuorten- ja aikuisten osastolla saisivat vain 7 cm leveän muovisuikaleen selkämyksen etiketin ja kirjan takana sijaitsevan viivakoodietiketin päälle. Mikäli kirjassa oli paperinen kansipaperi, teipattaisiin se sisäpuolelta kiinni kirjan etu- ja takakanteen ja muovisuikale vedettiin selkämyksessä sijaitsevan ja viivakoodietiketin päälle.

Seuraavana keväänä, kun muovin käytön vähentämisen kokeilua oli tehty vuoden verran, antoi henkilökunta yhteisen arvion ja pohdimme yhdessä sitä, miten jatkettaisiin.

Kulunut vuosi oli näyttänyt, että erityisesti se kaunokirjallisuus (luokat 84.31 ja 84.2), jolla oli korkeat lainausmäärät meni huonoon kuntoon; irrotettavat paperikannet muuttuivat rumiksi ja ne saattoivat myös revetä jos kirjat palautettiin palautuslaatikkoon. Nidotut kirjat, joissa oli vaaleat kannet karkeammasta paperista, muuttuivat nopeasti likaisiksi ja ikävän näköisiksi. Yleisesti ottaen oli kuitenkin paljon kirjoja, joihin minimaalinen muovittaminen ei vaikuttanut lainkaan vaan ne näyttivät aivan yhtä tuoreilta kuin sisään ostettaessa.

Kuva muovitusperiaatteet-dokumentista, jossa on ruotsiksi samat asiat kuin kuvatekstissä on suomeksi: 1. Lasten kuvakirjat ja 6-9 -vuotiaiden kaunokirjat: kaikki kirjat muovitetaan. 2. nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuus: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 3. Elämäkerrat: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 4. Muuten:  kirjat, joissa on irtopaperikannet muovitetaan vain, jos on tiedossa että kirjaa tullaan lainaamaan ahkerasti.
1. Lasten kuvakirjat ja 6-9 -vuotiaiden kaunokirjat: kaikki kirjat muovitetaan. 2. nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuus: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 3. Elämäkerrat: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 4. Muuten: kirjat, joissa on irtopaperikannet muovitetaan vain, jos on tiedossa että kirjaa tullaan lainaamaan ahkerasti.

Luotiin uudet periaatteet, joita noudatetaan yhä ja jotka toimivat hyvin. Siitä, että ennen vuotta 2019 muovitimme 100 % sisään ostetusta kirjallisuudesta ja että vuosien 2019-2020 välillä muovitettiin vain noin 20 % olemme nyt päätyneet siihen, että muovitamme kokonaan noin 60 % Kruunupyyn kunnankirjastoon ostetuista kirjoista.

Tänä päivänä muovitamme yhä kaikki lasten kuvakirjat, lasten ja nuorten tietokirjallisuuden ja 6-9 –vuotiaille lapsille suunnatun kaunokirjallisuuden. Nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuus, jossa on irralliset paperikannet, muovitetaan nykyään myös aina.

Muun kirjallisuuden suhteen noudatamme pääperiaatetta, jonka mukaan vedämme vain muovisuikaleen selkämyksen etiketin ja viivakoodietiketin päälle. Mutta käytämme myös järkeämme ja muovitamme kokonaan kirjat, joiden kansissa on käytetty sellaista paperi- tai kartonkityyppiä joka kokemuksemme mukaan ei kestä ahkerassa kierrossa vaan muuttuu kuluneeksi ja rumaksi.

Mielestämme nämä periaatteet toimivat hyvin meidän kirjastossamme. Muovinkulutus on pienentynyt huomattavasti ja kirjat saadaan nopeammin ostosta lainaukseen, kun muovitus sujuu nopeammin.

Katarina Kronlund
Kirjastonjohtaja
Kruunupyyn kunnankirjasto

Toholammin kirjasto hiilijalanjälkeä mittaamassa

Mustat jalanjäljet valkoisella pohjalla. 
Svarta fotavtryck på vit bakgrund.

Viime syksynä (2020) pääsimme Toholammilla mittaamaan oman kirjastomme hiilijalanjälkeä. Kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle -hanke haki hiilijalanjälkimittaukseen mukaan erikokoisia testaajakirjastoja eri puolilta Suomea, ja Toholammilta oli helppo osallistua testaukseen – onhan keskipohjalainen Toholammin kunta profiloitunut ympäristötietoiseksi ja uusia ideoita aktiivisesti etsiväksi kunnaksi. 

Toholammin kuntastrategian nimi on Biolaakso – tulevaisuus Toholammilla. Toholammille on rakenteilla tuulivoimapuisto, ja myös paikalliset yritykset ovat aktiivisesti kehittämässä uudenlaisia toimintatapoja. Paikkakunnalle on suunnitteilla muun muassa uudenlainen ekosysteemi, biokaasuvoimala, jossa elintarviketeollisuus, maatalous ja energiantuotanto tukevat toinen toisiansa. Toholammilla sijaitsee myös Suomen ainoa PET-muovin kierrätyslaitos Pramia Plastic.

Ympäristöasiat siis kiinnostavat kunnassamme. Osallistuimme syksyn 2020 aikana 12 muun pilottikirjaston kanssa työpajoihin sekä tiedonkeruuklinikoihin. Edustimme mittauksessa pientä kirjastoa: Toholammilla on hippasen alle 3 000 asukasta, ja kirjastossamme työskentelee neljä kirjastoammattilasta yhteensä 2,6 henkilötyövuoden verran. Kirjastonjohtaja on yhteinen naapurikaupunki Kannuksen kanssa.

Varsinaisen laskennan ja asiantuntijatyön hiilijalanjäljen mittaamisessa suoritti Positive Impact Finland Oy. Kirjastot osallistuivat tiedonkeruuseen. Mittaus kohdistui muun muassa kirjastojen toimitilojen energiankulutukseen ja jätteisiin, aineistonkuljetuksiin, työmatkoihin sekä aineisto- ja muihin hankintoihin. Suurin osa tiedoista kerättiin vuodelta 2019, jolloin korona-aika ei vaikuttanut vielä esimerkiksi työmatkoihin. Toholammin kirjastossa tietojen kerääminen tapahtui käytännössä kaivamalla tietoja tilastoista sekä kyselemällä lukuja puhelimitse ja sähköpostitse. Pienessä kirjastossa kirjaston tuottaman jätteen punnitseminen onnistui otantaviikon aikana tavallisella henkilövaa’alla.

Ympyräkaavio: hiilijalanjälki yhteensä 33 tuhatta CO2e. Se koostuu seuraavasti: lämpö 42,1 %, sähkö 19,1 %, matkat 18,9 %, aineistohankinnat 6,2 %, muut hankinnat 8,5 %. Lisäksi jäte ja aineistokuljetukset yhteensä 5,2 %.

Cirkeldiagram: koldioxidfotavtryck 33 tusen  CO2e. Den består av: värme  42,1 %, el 19,1 %, resor 18,9 %, materialanskaffningar 6,2 %, andra anskaffningar 8,5 %. Därtill avfall och transport av materialet är tillsammans 5,2 %.
Toholammin kirjaston mitattu hiilijalanjälki

Projektin päätteeksi kukin kirjasto sai oman päästötodistuksen. Toholammin kirjaston hiilijalanjälki vuodelta 2019 oli 33 tonnia CO2e. Luku on kokonaisuudessaan pienten kirjastojen keskitasoa.

Koko projekti oli hyvin silmiä avaava ja innostava. Saimme eväitä ja ideoita ympäristötietoisuuden edistämiseen, ja jatkossa kiinnitämme ilman muuta enemmän myös huomiota siihen, miten me voimme itse vaikuttaa kirjastomme hiilijalanjälkeen. Päästötodistuksessa työmatkoja pidettiin huomattavan suurina. Pitkien välimatkojen maaseutukunnissa tämä on huomionarvoinen mutta liki tekemätön paikka: työmatkat on taitettava autolla. Mahdollisuudet tehdä etätyötä pienentävät onneksi ajokilometrien määrää, ja nykyisin myös kokoukset ja koulutukset hoituvat etäyhteyksin, jolloin liikkumista paikasta toiseen ei enää tarvita entiseen tapaan.

Olemme jo vähentäneet aineiston muovittamista ja suunnitelmissa on sekä vähentää muovittamista edelleen, että siirtyä biomuovin käyttöön. Naapurikirjastossa Kannuksessa on käynnissä muovittamattomuuskokeilu, ja tätä kokeilua seuraamme mielenkiinnolla ja otamme vinkit talteen. Poistokirjoja pyrimme saamaan kiertoon mahdollisimman paljon. Osallistumme Kirjastojen ympäristötietoisuus 2020-luvulle hankkeen järjestämiin koulutuksiin, ja pyrimme edistämään ympäristötietoisuutta kirjastossamme esimerkiksi aineisto- ja somenostoilla, kirjavinkkausten yhteydessä sekä ajantasaisella kokoelmalla.

Suosittelen tutustumaan kirjastojen hiilijalanjälkiseurannan raporttiin! Se löytyy osoitteesta

https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/kirjastot_matkalla_hiilineutraaliin_jakamistalouteen.pdf

Lisätietoja Kirjastojen hiilijalanjälki 2020-luvulle  -hankkeesta sekä koulutuksista löytyy osoitteesta https://www.kirjastot.fi/vihreakirjasto

Satu Kinnari

kirjastonjohtaja, Toholammin kunnankirjasto ja Kannuksen kaupunginkirjasto