Ekolokisuuren tähären

Seinäjoen pääkirjasto Apila. Kuva: Mädsen, CC BY-SA 3.0

Seinäjoen kaupunginkirjaston ekotiimi perustettiin vuonna 2018 muutaman aiheesta innostuneen ja kiinnostuneen kirjastolaisen voimin. Halusimme pohtia kirjaston toimintaa ekologisesta näkökulmasta ja tuoda uusia toimintatapoja kirjaston arkeen. Lähdimme liikkeelle pienin askelin, jotta ekoteot voisivat olla helppo osa kirjaston arkea. Kerromme tässä bloggauksessa tähän mennessä toteuttamistamme teemoista ja tulevaisuuden suunnitelmista.

Jätteiden lajittelun edistäminen ja muu ekologisuuden huomioiminen arjessa

Ekologisuus kirjaston arjessa oli ensimmäisiä pohdittavia kokonaisuuksia. Lisäsimme henkilökunnan taukotilaan kierrätyspisteet muoville ja pahville. Aiemmin tilassa oli astiat sekajätteelle, biojätteelle, metallille ja lasille. Henkilökuntaa on lisäksi kannustettu miettimään esimerkiksi paperin käyttöä tulostamisen osalta. Jos tulostaminen on tarpeen, niin sitä voi tehostaa vaikka kaksipuoleisilla kopioilla tai tulostamalla sivun pienemmässä koossa.  Kuittipaperiakin voi säästää esimerkiksi lähettämällä eräpäiväkuitin asiakkaalle sähköpostiin. Tulevaisuudessa olisi tarkoitus kampanjoida sen puolesta, että asiakkaat tulisivat kirjastoon esimerkiksi pyörällä tai joukkoliikennevälineillä. Lisäksi asiakastiloihin on suunnitteilla jätteiden lajittelun mahdollistavat roska-astiat.

Tänä kesänä meille on puistotoimen kautta tulossa asiakkaiden lainattaviksi roskapoimureita. Lainattavia esineitä on tarkoitus hankkia jatkossa lisää kirjaston kokoelmiin, sekä kirjaston omista määrärahoista että yhteistyössä kaupungin muiden toimijoiden kanssa. Esineiden yhteiskäyttö on hyvä tapa edistää kestävää kulutusta.

Kellutusta ja viestintää

Ensi vuoden alusta lähes koko Seinäjoen kaupunginkirjaston aineisto lähtee kellumaan. Kelluttaminen on yksi tapa toteuttaa ekologista ajattelua kirjastossa, sillä se vähentää tutkitusti aineistokuljetuksia sekä turhia hankintoja ja aineiston kulumista.

Ympäristönäkökulmaa pyritään pitämään esillä myös viestinnässä ja kirjaston aineistonäyttelyissä. Ekotiimi on kertonut toiminnastaan kirjaston blogissa ja paikallislehdessä, aiheeseen liittyviä aineistonäyttelyitä kootaan esimerkiksi erilaisten teemaviikkojen ja -päivien yhteydessä (Earth Hour, Luonto lainassa -viikko, maailman ylikulutuspäivä) ja aihetta nostetaan esiin myös somepostauksissa.


Ilmastolukupiiri ja ekohyllyt

Seinäjoen pääkirjaston ekohylly, jossa on esillä uusia ilmastonmuutokseen ja ekologisuuteen liittyviä kirjoja.
Ekohylly Seinäjoen pääkirjastossa. Kuva: ekotiimi.

Kevään 2021 aikana pääkirjastossa kokoontui Ilmastolukupiiri, jossa luettiin ilmastonmuutokseen liittyvää kirjallisuutta ja keskusteltiin siitä. Piirissä luetut tietokirja, matkakirja ja romaani antoivat osallistujille uusia näkökulmia aiheeseen ja sen käsittelyyn. Ilmastolukupiiri oli valtakunnallinen tapahtumakokonaisuus, johon Seinäjoen kaupunginkirjasto halusi lähteä mukaan antaakseen asiakkaille tilaisuuden keskustella tästä tärkeästä ja paljon mediassa esillä olevasta aiheesta.

Ilmastonmuutokseen ja ekologisuuden aihepiireihin liittyvää kirjallisuutta on kirjastossa useammassa eri luokassa. Seinäjoen pääkirjastoon on perustettu ekohylly, johon kootaan näihin aiheisiin liittyvää uutta kirjallisuutta, niin että asiakkaat löytäisivät sen helpommin. Eepos-kirjastojen e-kirjapalvelussa on virtuaalinen ekohylly, johon on koottu näitä aiheita käsitteleviä e-kirjoja ja e-äänikirjoja https://www.ellibslibrary.com/fi/eepos/0?sort=custom_185 .

Ympäristöystävälliset hankinnat

Kirjaston ympäristöystävällisiä hankintoja ohjaavat jo osaltaan kaupungin hankintaohjeistukset, joissa yhtenä isona teemana on ekologisuus. Seinäjoen kaupunki on mukana Kohti hiilineutraalia kuntaa (HINKU)
-verkostossa, jonka tavoitteena on hiilidioksidipäästöjen reilu vähentäminen vuoteen 2030 mennessä. Kirjasto voi osaltaan olla toteuttamassa tähän tavoitteeseen pääsyä.

Opinnäytetyö kirjastojen ympäristötyöstä ja suhtautumisesta ekologiseen kestävyyteen

Tänä kevään Eepos-alueen kirjastolaiset ovat saaneet vastata SeAMKin kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijan ympäristöaiheiseen opinnäytetyökyselyyn. Opinnäytetyössä tarkastellaan Eepos-kirjastoissa tehtävää ympäristötyötä ja suhtautumista ekologiseen kestävyyteen sekä sen mahdollista yhteyttä työn merkityksellisyyteen. Työn tarkoituksena on myös koota koko Eepos-kimpalle tarkoitettu ekovinkkiopas tai muu ympäristötyötä tukeva työväline, joka on helppo ottaa käyttöön erikokoisissa kirjastoissa. Tämän opinnäytteen tuloksia odotamme mielenkiinnolla ja sovellamme niitä, kun suunnittelemme Seinäjoen kirjaston ympäristötyön suuntaviivoja.

Ympäristöystävällisen tapahtuman järjestäminen

Seinäjoen kaupunginkirjastossa järjestetään satoja tapahtumia vuodessa, jonka takia teimme muutama vuosi sitten ohjeet ympäristöystävällisen tapahtuman järjestämiseen https://kirjasto.seinajoki.fi/asiointi/tapahtumayhteistyo/ymparistoystavallinen-tapahtuma/. Varsinkin pääkirjaston tapahtumista useita järjestetään yhteistyössä jonkin muun tahon kanssa. Järjestäjiä kehotetaan miettimään, miten voi markkinoida tapahtumaa ympäristöystävällisesti, mitä jätettä tapahtumassa syntyy ja miten sen voi kierrättää ja voiko tapahtuman yleisöä ohjata ottamaan huomioon ympäristöseikat. Myös mahdollisissa tarjoiluissa kehotetaan ottamaan ekologisuus huomioon.

Lopuksi

Ympäristönäkökulma ja kestävän kehityksen ajatus ovat varmasti tulleet kirjastoihin jäädäkseen. Vaikka kirjaston idea jo itsessään pohjaa yhteiskäyttöön ja lainaamiseen, mielestämme kirjastoissa voidaan osallistua ympäristötyöhön monin eri tavoin. Kirjastojen ympäristötyö on noussut esille erityisesti kuluneen vuoden aikana, esimerkiksi Vihreä kirjasto -hankkeen myötä. Yhdessä voimme tehdä paljon ympäristön hyväksi.

Elina Kortesmäki, Hanna Kotila ja Johanna Saarela
Seinäjoen kaupunginkirjasto

#vähennämuovinkäyttöäkirjastossa

Kuva: Kruunupyyn kunnankirjasto

Tarvitseeko kaikkia kirjaston kirjoja muovittaa kokonaan? Sitä kysymystä olimme Kruunupyyn kunnankirjastossa henkilökunnan kesken pohtineet jo hyvän aikaa. Että systemaattisesti ja ilman poikkeuksia muovitimme jokaisen kirjastoon ostetun kirjan oli sekä kallista, että aikaa vievää, puhumattakaan siitä ettei se ympäristön näkökulmasta ollut erityisen esimerkillistä.

Se, että ostaisimme valmiiksi muovitettuja kirjoja ei ollut mahdollista koska tilaamme pääasiassa kirjamme Adlibrikseltä joka ei tarjoa tätä palvelua. On olemassa muita sisäänostokanavia, jotka tarjoavat muovitusta mutta pienenä kuntana, tiukilla resursseilla sekä pienillä aineistonhankintaan suunnatuilla määrärahoilla valmiiksi muovitetut kirjat eivät ole mikään halpa ratkaisu.

Keväällä 2019 päätimme yrittää antaa kirjojen mennä lainattaviksi ilman muovitusta. Tulisimme jatkossakin muovittamaan kokonaan lasten kuvakirjat, lasten ja nuorten tietokirjat sekä 6-9 –vuotiaiden kaunokirjat. Kaikki muut kirjat nuorten- ja aikuisten osastolla saisivat vain 7 cm leveän muovisuikaleen selkämyksen etiketin ja kirjan takana sijaitsevan viivakoodietiketin päälle. Mikäli kirjassa oli paperinen kansipaperi, teipattaisiin se sisäpuolelta kiinni kirjan etu- ja takakanteen ja muovisuikale vedettiin selkämyksessä sijaitsevan ja viivakoodietiketin päälle.

Seuraavana keväänä, kun muovin käytön vähentämisen kokeilua oli tehty vuoden verran, antoi henkilökunta yhteisen arvion ja pohdimme yhdessä sitä, miten jatkettaisiin.

Kulunut vuosi oli näyttänyt, että erityisesti se kaunokirjallisuus (luokat 84.31 ja 84.2), jolla oli korkeat lainausmäärät meni huonoon kuntoon; irrotettavat paperikannet muuttuivat rumiksi ja ne saattoivat myös revetä jos kirjat palautettiin palautuslaatikkoon. Nidotut kirjat, joissa oli vaaleat kannet karkeammasta paperista, muuttuivat nopeasti likaisiksi ja ikävän näköisiksi. Yleisesti ottaen oli kuitenkin paljon kirjoja, joihin minimaalinen muovittaminen ei vaikuttanut lainkaan vaan ne näyttivät aivan yhtä tuoreilta kuin sisään ostettaessa.

Kuva muovitusperiaatteet-dokumentista, jossa on ruotsiksi samat asiat kuin kuvatekstissä on suomeksi: 1. Lasten kuvakirjat ja 6-9 -vuotiaiden kaunokirjat: kaikki kirjat muovitetaan. 2. nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuus: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 3. Elämäkerrat: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 4. Muuten:  kirjat, joissa on irtopaperikannet muovitetaan vain, jos on tiedossa että kirjaa tullaan lainaamaan ahkerasti.
1. Lasten kuvakirjat ja 6-9 -vuotiaiden kaunokirjat: kaikki kirjat muovitetaan. 2. nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuus: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 3. Elämäkerrat: vain kirjat joissa irtopaperikannet muovitetaan. 4. Muuten: kirjat, joissa on irtopaperikannet muovitetaan vain, jos on tiedossa että kirjaa tullaan lainaamaan ahkerasti.

Luotiin uudet periaatteet, joita noudatetaan yhä ja jotka toimivat hyvin. Siitä, että ennen vuotta 2019 muovitimme 100 % sisään ostetusta kirjallisuudesta ja että vuosien 2019-2020 välillä muovitettiin vain noin 20 % olemme nyt päätyneet siihen, että muovitamme kokonaan noin 60 % Kruunupyyn kunnankirjastoon ostetuista kirjoista.

Tänä päivänä muovitamme yhä kaikki lasten kuvakirjat, lasten ja nuorten tietokirjallisuuden ja 6-9 –vuotiaille lapsille suunnatun kaunokirjallisuuden. Nuorten ja aikuisten kaunokirjallisuus, jossa on irralliset paperikannet, muovitetaan nykyään myös aina.

Muun kirjallisuuden suhteen noudatamme pääperiaatetta, jonka mukaan vedämme vain muovisuikaleen selkämyksen etiketin ja viivakoodietiketin päälle. Mutta käytämme myös järkeämme ja muovitamme kokonaan kirjat, joiden kansissa on käytetty sellaista paperi- tai kartonkityyppiä joka kokemuksemme mukaan ei kestä ahkerassa kierrossa vaan muuttuu kuluneeksi ja rumaksi.

Mielestämme nämä periaatteet toimivat hyvin meidän kirjastossamme. Muovinkulutus on pienentynyt huomattavasti ja kirjat saadaan nopeammin ostosta lainaukseen, kun muovitus sujuu nopeammin.

Katarina Kronlund
Kirjastonjohtaja
Kruunupyyn kunnankirjasto