Marraskuun kuukausikirje 

AKEpampas osallistui lokakuussa Puolan Varsovassa järjestettyyn Baltian maiden kirjastojen Symposiumiin. Symposiumin aiheena oli kirjastojen rooli kulttuuriperinnön vaalimisessa, sekä jakamisessa. Kahden päivän aikana käsiteltiin mielenkiintoisesti mm. Hampurin yleisten kirjastojen mallia ja olikin hauska huomata, kuinka samanlainen toimintatapa heillä on Suomen kanssa. Kirjastotila näytti hyvin samanlaiselta, kuin meillä ja kirjastossa oli käytössä VR-lasit ja robotit. Hampurissa kuljetaan kuitenkin vielä sen verran jäljessä, että heillä on otettu vasta nyt käyttöön omatoimiaika. Latvian kirjastosta oli puhumassa Baiba Ivane. Hän pohti puheenvuorossaan, onko kirjasto epäpoliittinen alue. Baiban puheenvuorossa käsiteltiin kielipolitiikkaa, koska Latvian kielialue on pieni ja lähes puolet väestöstä puhuu venäjää, onko oikein, että kirjastossa palvellaan muulla kielellä kuin latviaksi? Kieli on osa kulttuuria, sekä kulttuuriperintöä, jolloin kielivähemmistön ylläpitäminen omassa maassa on erittäin tärkeää. Kirjastoissa on tehty selkeä linjanveto, että koska maan virallinen kieli on latvia, niin sillä kielellä myös toimitaan paikallisten keskuudessa. Tämä sai pohtimaan Suomen kielipolitiikkaa. Suomen kirjastoissa on kiitettävästi huomioitu maahanmuuttajat, tarjoamalla tietoa sekä palveluita heidän omalla kielellään, mutta suuressa osassa Suomen kirjastoja ei ole mahdollista saada palvelua esimerkiksi saamen kielillä tai edes ruotsiksi.  

Toisena päivänä käsiteltiin enemmän tietokantoja, sekä Baltian maiden välistä yhteistyötä historiallisten kulttuurisidonnaisuuksien kautta. Jussi-Pekka Hakkarainen Suomen kansalliskirjastosta kertoi, kuinka kansalliskirjasto on tehnyt valtavasti yhteistyötä Uppsalan yliopiston kirjaston kanssa, sekä Kungliga biblioteketin kanssa, jotta olemme saaneet mahdollisimman paljon digitoitua Turun kirjastopalossa menetettyä materiaalia. Tavoitteena on saada alkuperäinen Fennica-kokoelma digitaalisessa muodossa kaikkien saataville vuoteen 2027 mennessä, jolloin Turun palosta tulee 200 vuotta täyteen. 

Senioritiimit kokoontuvat jälleen marraskuussa ja vierailijoina ovat Geir Byrkjeland kertomassa kulttuurikaveritoiminnasta, sekä Pedersören kirjastosta Katarina Barkar esittelee Escaperoomin senioreille ja Mukanettiä tulee esittelemään Anu Koivula. 

Järjestämme Lahden AKE:n kanssa kaksiosaiset johtajakahvit 6.11. ja 4.12., joissa käsitellään monialajohtajuutta, sen antia ja haasteita johtajan työssä, vieraana joulukuun johtajakahveilla on Tohtori Eeva Nummi, joka opastaa dialogiseen johtamiseen. 

AKEpampas vierailee marraskuussa Vaasan vankilakirjastossa, mikä poikkeaa paljon muista AKEpampaksen alueen kirjastojen toimintamallista ja onkin tämän vuoden viimeinen kirjastovierailukohde. 

Musatiimi saa vieraakseen Matti Pajarinen Teostosta, Matti esittelee tekijänoikeuksia kirjastojen tapahtumien sekä julkaisujen näkökulmasta. 

Osallistumme myös SEAMK:issa tulevaisuuden kirjastopalveluiden kehittämisen suunnitteluun. 

ÅKE- ryhmässä suunnitellaan alkuvuoden Bokkarusellenin ohjelmaa. Keväällä järjestetään ruotsinkielisten kirjastonhoitajien tapaaminen Tampereella. Maaliskuussa pääsee kuulemaan Smakbitaria suomeksi. Kustantajien syystapaaminen järjestetään 22.11.2024. Åke tekee myös Liboppiin ruotsinkielisen lastenkirjastotyötä käsittelevän kurssin, mikä on suunnattu aloitteleville lastenkirjastotyöläisille. 

Libopista on nyt löydettävissä Arjen digilukutaidot-kurssi, kirajstopedagogiikka sekä uutuutena on tulossa kKrjallisuusvinkkaus-kurssi yhteistyössä Marika Helovuon kanssa. 

LaNu-tiimit päättivät, että massakirjavinkkauksissa jatketaan samaa kaavaa, kuin ennenkin. Suomenkielinen lastenkirjastotyönpäivä järjestetään Seinäjoella 9.5.2025 ja ruotsinkielinen päivä järjestetään 8.5.2025 Närpiössä, molempien teemana on Nuoret ja lukeminen.  

Käy kuuntelemassa peleistä kirjastoissa podcastissamme Pinnalla/Flytande | Podcast on Spotify

Kuukausikirje jää nyt joulutauolle, oikein antoisaa loppuvuotta kaikille!