Kirjastokierroksemme lähti käyntiin Toholammin kirjastosta. Vanhojen tuttujen lisäksi, meitä oli vastassa myös uusia kasvoja. Kirjastossa on vuoden aikana työn alla kaksi erillistä hanketta Lukeva Lamppi ja Sanomista Lampin malliin. Kirjastossa järjestetään myös hankkeisiin liittyviä tapahtumia tuttujen säännöllisten tapahtumien lisäksi. Kirjaston tilanne on melko vakaa, eikä suurempia muutoksia ole ainakaan toistaiseksi näköpiirissä.
Lestijärven kirjastoon astuessaan tuntuu aina, kuin tulisi juuri remontoituun tilaan. Tilassa on uuden tuoksu, vaikka itse rakennus onkin perinteinen vanha koulurakennus. Kirjastossa meitä oli vastassa vakityöntekijän lisäksi uusi kirjastonjohtaja, jonka kanssa pohdimme millaisia tarpeita kirjastolla olisi jatkoa ajatellen. Kirjastossa on tällä hetkellä enää yksi virkailija töissä 80%, jolloin aika menee pitkälti peruspalveluiden tuottamiseen, sekä kouluyhteistyöhön. Kirjastolla tehdään aktiivista yhteistyötä viereisessä rakennuksessa toimivan koulun ja päiväkodin kanssa. Kirjastotilan olohuonemaiseen lehtienlukusaliin suunnitellaan elokuvahetkiä senioreille. Kirjastossa on myös omatoimiaika.
Halsuan kirjaston henkilökunta on kokenut muutoksen vuoden aikana, kun vakituinen kirjastonhoitaja jäi eläkkeelle ja häntä seuraamaan on valittu koulusihteeri, sekä luokanopettaja viereisestä koulusta. Kirjastossa on henkilökunta paikalla kahtena päivänä viikossa ja kirjasto toimii muuten omatoimella. Kirjaston tapahtumiin ja kouluyhteistyöhön panostetaan vähästä henkilökunnasta huolimatta ja saimmekin tavata ihanan Hilu-lukukoiran vierailumme aikana, kirjaston toiminta painottaa paljon kouluyhteistyöhön, varsinkin kun koulu sijaitsee kirjaston pihapiirissä.
Kurikan vierailulla kohtasimmekin suuria muutoksia. Kirjasto on ollut kesän kiinni ilmastointiremontin vuoksi, viimeisen vuoden aikana muutoksia on tullut palveluihin myös henkilökunnan vähentymisen takia. Kirjasto on luopunut studiotoiminnastaan, sekä verstasvälineistään. Kirjastoauto Saima kulkee edelleen kahden kuljettajan voimin koko Kurikan alueella ja lähikirjastot Jurva ja Jalasjärvi ovat edelleen toiminnassa henkilökunnalla.
Pääsimme tutustumaan Kauhajoen väistötiloihin. Kirjastotila oli sisustettu niin täydellisesti, ettei olisi arvannut olevansa väistötiloissa, tuntui kuin kirjasto olisi tehty siihen rakennukseen. Koko kokoelma oli saatu siirrettyä aikataulussaan, ainoastaan omatoimiajasta oli jouduttu luopumaan, koska tilaa ei voi käyttää siinä tarkoituksessa. Näistä muutoksista huolimatta, kirjastopalvelut toimivat edelleen monipuolisesti asiakaspalvelun edistämiseksi, kirjasto on myös aktiivisesti osallistunut Kauhajoella järjestettäviin isoihin tapahtumiin.
AVI:n Jonna Toukonen tuli kanssamme vierailulle Isojoen kirjastoon. Meidät toivotti tervetulleeksi Isojoen kirjastonjohtaja Minna Saari sekä kulttuurisihteeri Merja Väliviita, joka työskentelee 50% Isojoen kirjastossa. Isojoen kirjaston tilat ovat saaneet uutta väritystä seinien maalaamisen myötä, mikä on tuonut kirjastotilaan modernia tuntua. Kirjasto on ollut mukana myös pyöräilytapahtuman mehutuksessa. Kouluyhteistyön tueksi kirjavinkkauspalvelua kouluille ostetaan Alajärven kirjastosta.
Tutustuimme Närpiön kirjaston henkilökuntaan, sekä kirjastoautoon. Kirjaston satuhuone, ja lastenosasto on remontoitu oikein viihtyisäksi tilaksi, satuhuoneen nurkkauksessa tuntuu kuin astuisi keskelle satumetsää, missä puhtaat suuret koivut kiertävät tilaa. Pirttikylän ja Övermarkin lähikirjastot ovat edelleen toiminnassa. Pääkirjastoa ei voi pitää omatoimella, koska se sijaitsee kaupungintalon yhteydessä, mikä sitoo henkilökuntaa enemmän asiakaspalvelutyöhön. Kirjastoauto kiertää haja-asutusaluetta, sekä koulut ja päiväkodit. Senioritoiminta ja LaNu -työ on aktiivista ja Närpiön kirjaston henkilökunta onkin osallistunut aktiivisesti Barnpampas -toimintaan. Närpiössä on poikkeuksellisen hyvä tilanne alueellamme, koska siellä ei ole tarvinnut tehdä henkilöstövähennyksiä yli vuosikymmeneen.
Kaskisissa tapasimme uuden työntekijän. Kirjasto toimii edelleen väistötiloissa yhden kirjastonhoitajan voimin, joka on aktiivisesti alkanut perehtymään kirjastotyöhön sekä ammatilliseen kehittymiseen. Taloudellisesta tilanteesta huolimatta aineistohankintoja voidaan yhä tehdä ja seutuyhteistyö Eepoksen kesken tuo tukea suuresta kirjastoverkostosta.
Vöyrin kirjasto hyödyntää erittäin aktiivisesti eri rahastoja ja tekee systemaattisesti hankehakemuksia, joiden avulla he voivat kehittää kirjastopalveluja monipuolisemmiksi pienestä vakihenkilökuntamäärästä huolimatta. Kirjasto mainostaa säännöllisesti tapahtumissaan paikallisessa ilmaisjakelulehdessä, kirjasto löytyy myös kunnan virkistystoimintaesitteestä, minkä avulla myös turistit löytävät kirjastopalveluiden luokse. Kirjasto tekee aktiivista yhteistyötä alueen toimijoiden, päiväkotien ja koulujen kanssa. Alueen hajanaisuuden vuoksi kaikki luokat eivät kuitenkaan käytä pääkirjastoa, vaan hyödyntävät Oravaisten ja Maalahden kirjastoja ja kirjastoauto kiertää haja-asutusalueella. Melinda Wörgren tekee kirjastolle seniorityön hanketta seuraavan vuoden ajan ja on aktiivisena jäsenenä Seniorpampaksessa. Uusi kirjastopedagogi ylläpitää monipuolista koulu- ja päiväkotiyhteistyötä.
Isonkyrön kirjaston henkilökuntamäärä on vähentynyt vuoden aikana kahteen täysiaikaiseen ja yhteen 20% työntekijään. Henkilökuntavähennyksestä huolimatta, kirjasto on edelleen neljänä päivänä viikossa kahdessa vuorossa ja lauantait auki. Nuorison vilkkautta on hillitty tilamuutoksilla nuortentilassa, mikä on helpottanut henkilökunnan kuormittumista.
Syyskuu lähti käyntiin seuraavan vuoden strategisten tavoitteiden suunnittelulla niin johtajatapaamisessa kuin AKE-ohjausryhmän kanssa. Toteutimme tämän vuoden viimeiset kirjastokierrokset vierailemalla Toholammin, Lestijärven, Halsuan, Kurikan, Kauhajoen, Isojoen, Närpiön, Kaskisten, Vöyrin ja Isokyrön kirjastoissa. Suuret kiitokset kirjastoille jälleen vastaanottamisestamme! On aivan mahtavaa tavata kasvotusten alueemme rautaisia ammattilaisia. Julkaisemme laajemman raportin kirjastokierroksista verkkosivujemme Uutiset-osiossa lokakuun aikana. Voit myös käydä materiaalipankissamme tutustumassa tekemiimme havaintoihin Billundin kirjastovierailun pohjalta; kuinka soveltaa uudenlaisia toimintamalleja kirjastotilan kehittämiseksi lasten tarpeiden mukaan. Hankeraportti vierailun pohjalta löytyy nimellä “Future libraries of Finland for children”.
Syyskuussa alkoi AVI:n ja AKE:jen yhteistyönä toteutettu koulutussarja “Medialukutaidolla polarisaatiota vastaan”. Koulutussarjan toinen osa “Nuoret” järjestetään 1.10. Teamsissa. Mikäli et pääse osallistumaan, voit ilmoittautua täältä saadaksesi tallenteen.
Toteutamme Lahden ja Tampereen AKE:jen kanssa yhteistyönä loka- ja marraskuussa Johtajakahvit, joissa perehdytään jalkautuvaan asiakaspalvelutyöhön.
Aloitimme syyskuussa Kirjastoautovartit yhteistyönä Lahden ja Porvoon AKE:jen kanssa. Kirjastoautovarteissa perehdytään kirjastoautotyöhön ja sen kehittämiseen, vartteja järjestetään muutaman kerran vuodessa ja niihin ovat tervetulleita kaikki kirjastolaiset.
Senioritiimeissä käsiteltiin vanhustenviikon ohjelmaa kirjastoissa ja vieraina olivat Marjut Hepokangas kertomassa seniorityön hankkeestaan sekä Heli Väisänen opastamassa vapaaehtoistyön koordinoimiseen. Musatiimin syksy kuluu ensi vuoden projektia valmistellessa. Lokakuussa järjestetään jälleen vuosittainen pelipäivä yhdessä Lahden AKE:n kanssa, tule kuulolle 9.10.! Mikäli et pääse seuraamaan päivää, tallenteet ovat jälkikäteen katsottavissa kirjastokaistalla.
Olemme siirtäneet podcastien julkaisut YouTubeen, jotta ne ovat helpommin kuunneltavissa. Loka-marraskuun jaksot julkaistaan vielä myös Spotify-alustalla, mutta jatkossa ne ovat pelkästään kuunneltavissa AKEpampaksen omalla YouTube-kanavalla. Litteroinnit julkaistaan yhä verkkosivuillamme podcast-osiossa. Lokakuun podcastin aiheena on “Tekoälyn monet hyödyt”, jolloin Aleksi Paavola nostaa esiin käytännön vinkkejä, kuinka tekoälystä saa parhaan hyödyn irti. Voit kuunnella jakson nyt myös täältä.
Monikielinen kirjasto juhlii 30-vuotista taivaltaan tänä vuonna, ja tätä halutaan juhlistaa ympäri maan! Juhlakauden aikana nostetaan esille Monikielisen kirjaston kokoelmat ja kirjavalikoiman. Monikielinen kirjasto pyytää teitä järjestämään monikielisen kirjanäyttelyn kirjastossanne loka-marraskuun ajan. Heiltä voi tilata julisteita ja materiaalia tukemaan näyttelyä Täytä lomake tästä linkistä. Lähetämme keskitetysti alueemme kirjastoille Monikielisen kirjaston juhlavuoden julisteita.
Anna-Maija Koskimies
Vietin viikon 38 virkailijavaihdossa Helsingissä ja Espoossa. Tarkoituksenani oli tutustua pääkaupunkiseudun ruotsinkieliseen lanu-työhön ja vankilakirjastotyöhön sekä muihin hakeutuvan kirjastotoiminnan muotoihin kuten kirjaston kotipalveluun.
Vaihtoviikkoni aikana sain olla mukana erilaisissa ryhmissä, esimerkiksi kirjavinkkauksessa, kirjastonkäytön opetuksessa ja satutuokiolla. Tuokioiden jälkeen keskustelimme kollegojeni kanssa siitä, miltä heidän työnkuvansa ja työmääränsä näyttävät ja millaisessa ilmapiirissä ja ympäristössä he työskentelevät. Sain myös tutustua Espoon kattavaan kotikirjastopalveluun sekä Helsingin ja Vantaan vankiloissa tehtävään lukutaitotyöhön.
Virkailijavaihto oli monella tapaa antoisa kokemus. Pääkaupunkiseudun kollegani työskentelevät huomattavasti suuremmissa organisaatioissa kuin missä olen itse koskaan tehnyt töitä. Oli mielenkiintoista verrata näitä keskenään. Sain myös paljon ihan konkreettisia vinkkejä omaan työhöni. Esimerkiksi Helsingissä on otettu käyttöön Ruotsista alun perin tullut puheterapeuttien lukureseptimalli Språktåget, jota olisi mahdollista soveltaa meidänkin käyttöömme. Lisäksi sain paljon hyviä kirjavinkkejä ja ennen kaikkea valtavasti vertaistukea.
Sen lisäksi että vierailin ns. ohjatusti Töölön, Rikhardinkadun, Jakomäen ja Entressen kirjastoissa kävin myös tutustumassa Espoon Lippulaivan ostoskeskuksen kirjastoon ja keskuskirjasto Oodiin. Ehdin myös poiketa Median museo Merkin Peppi Pitkätossun 80 vuotta juhlistavassa Vinksin vonksin -näyttelyssä.
Kaikissa kirjastoissa oli oman aikansa leima. Arkkitehtuurisesti tilat poikkesivat tietenkin valtavasti toisistaan, ja etenkin Töölö, Rikhardinkatu ja Oodi ovat nähtävyyksiä jo itsessään. Lippulaivan kirjasto kutsui ihanaan metsämäiseen ja satumaiseen ympäristöön vihreän sävyisellä, pehmeällä sisustuksellaan ja Entressen kirjastossa vaikutti ja hämmästyttikin valtava nuorisotilan ja nuortenosaston yhdistelmä. Espoon kotikirjaston Muistojen matkalaukku -konsepti ja Helsingin ja Vantaan vankiloissa järjestettävät ääneenlukutuokiot ovat myös konkreettisia esimerkkejä toimintamalleista, jotka nappasin heti mukaani.
Suuri ja lämmin kiitos Anna Söderströmille, Cecilia Erikssonille, Tobias Larssonille, Josefin Ikoselle, Marjo Kemppaiselle, Tiina Rysäselle, Anja Korkalalle och Leena Sallakselle inspiroivista keskusteluista ja vertaistuesta. Kiitos myös Ake Pampakselle rahoituksesta sekä Helsingin ja Espoon kaupunginkirjastojen esihenkilöille avusta vaihtoviikkoni ohjelman kokoamisessa.
Palvelusuunnittelija Anneli Haapaharju osallistui huhtikuussa järjestettyyn EBLIDA-konferenssiin Riikassa. Konferenssin teemoina olivat muun muassa tekoälyn mahdollisuudet kirjastoissa, kestävä kehitys ja kulttuurinen osallisuus. Vierailimme muutamassa latvialaisessa kirjastossa, kuten vaikuttavassa Ulbrokan kirjastossa, joka toimii elävänä kulttuurikeskuksena ja yhdistää taiteen, historian ja yhteisön. Ogren keskuskirjasto puolestaan edustaa modernia ja kestävää arkkitehtuuria, ja se on palkittu ekologisista ratkaisuistaan. Latvian kansalliskirjastossa esillä ollut näyttely Rights to a Library valotti lukemisen merkitystä Latvian identiteetin rakentamisessa. Jokainen kirjasto heijasti omalla tavallaan paikallista kulttuuria, tarpeita ja visioita.
Konferenssissa esittelimme Shared Reading -menetelmää, jossa tekstejä luetaan ja jaetaan ääneen pienryhmissä yhteisen kokemuksen kautta. Tämä luova ja yhteisöllinen lähestymistapa herätti suurta kiinnostusta ja avasi mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön. Yhdessä Mia Karvosen kanssa laadittu laajempi matkaraportti kuvineen julkaistaan syksyllä FSBF:n (Finlands svenska biblioteksförening) jäsenlehden Bibbanin seuraavassa numerossa.
AKEpampas haki ja sai Nordplus Adult -hankerahaa Future libraries of Finland for children -hankkeeseen. Hankkeeseen kuului vierailu Tanskan Billundissa sijaitsevaan lasten kirjastoon, jossa kävivät palvelusuunnittelija Annika Ilmola ja vastaava palvelusuunnittelija Kai Lehtinen. Billund on 7 000 asukkaan kunta, joka on rakennettu pitkälti Lego-konsernin ympärille. Kunnassa sijaitsee myös vesipuisto Laland sekä Legoland. Kirjasto on valmistunut vuonna 2016 ja sen toiminta on suunnattu lapsille. Kirjaston rakentamiseen kului miljoona euroa ja puolet rahoituksesta kattoi Lego-konsernin omistaja. Kirjasto on sisustettu lasten viihtyvyyttä ajatellen ja tilasta on löydettävissä erilaisia rakennelmia, joissa lapset voivat kiipeillä, liukua ja viettää aikaa. Kirjasto on auki omatoimiajalla klo 7-22 ja arkisin henkilökunta on paikalla klo 10-16. Tänä aikana henkilökunta ei kuitenkaan päivystä palvelutiskillä, vaan tekee sisätöitä sekä suunnittelee tapahtumia ja verkostoitumistoimintaa. Henkilökuntaa voi kutsua paikalle soittamalla kelloa. Kirjastossa on omatoimiajalla avoimet ovet eli sisään ei tarvitse kirjautua ja kuka tahansa voi kävellä sisään. Ainoa kirjavarasto on pääkirjastossa, joka sijaitsee 15 kilometrin päässä eli tilassa ei ole lainkaan omaa kirjavarastoa. Kirjastossa painotettiin hyvin vahvasti asiakkaiden omatoimisuutta käyttää kirjastoa harrastamisen sekä oppimisen paikkana. Tästä ja monesta muusta havainnostamme voit kuulla tulevassa webinaarissa, jossa jaetaan vinkkejä, miten Suomessa voitaisiin toteuttaa vastaava malli.
Finlandssvenska biblioteksdagarna järjestettiin 15.–16.5. keväisessä Porvoossa teemalla Människa och maskin. Tapahtuma kokosi ruotsinkielisen kirjastokentän ammattilaisia eri puolilta Suomea pohtimaan tekoälyn ja ihmisyyden yhteyttä kirjastotyössä. Tapahtuma käynnistyi Kulttuuritalo Grandissa, jossa avauspuheenvuorot pitivät FSBF:n puheenjohtaja Mia Karvonen ja Porvoon kirjastopalveluiden päällikkö Malin Hollmén. Avauspäivän keynote-puheessa Kansalliskirjaston Osma Suominen pohti, voiko tekoälyä hyödyntää sivistyneesti, ja haastoi kuulijat tarkastelemaan sen eettistä käyttöä kirjastoalalla. Päivän ohjelma sisälsi monipuolisia työpajoja, jotka vaihtelivat shared reading -hetkistä tekoälyn sovelluksiin ja työelämän tulevaisuuden kysymyksiin. Keskusteluissa nousi vahvasti esiin kirjastojen merkitys kohtaamisen ja yhteisöllisyyden tiloina, ei ainoastaan tiedon jakajina. Mielenkiintoisen päivän päätteeksi jaettiin Årets biblioteksbok -palkinto, jonka voitti Karin Collins teoksellaan Hangötrilogin. Sarja kuvaa koskettavasti sodan jättämää traumaa ja ihmisen selviytymiskykyä vaikeiden kokemusten keskellä.
Toinen päivä alkoi Porvoon kaupunginkirjastossa esityksillä, joissa käsiteltiin kirjastotyön ajankohtaisia teemoja. Nina Rehn toi esityksessään esiin, miten kohdata erilaisia ihmisiä arvostavasti myös haastavissa tilanteissa. Hän korosti rakentavaa otetta asiakaskohtaamisissa ja erityisryhmiin kuuluvien huomioimista eri tilanteissa. Yllätysvieraana esiintyi kirjailijakuvittaja Linda Bondestam, joka esitteli teostaan Chop Chop: En tapper jordbos berättelse ja puhui kuvallisen ilmaisun ja tarinankerronnan merkityksestä teknologian aikakaudella. Hän muistutti, että luovuus on edelleen ihmisen vahva voimavara. Päivän lopuksi vierailimme lukiokirjastossa ja Runebergin kotimuseossa. Näissä kohteissa konkretisoitui, kuinka kirjasto voi toimia siltana menneisyyden perinteiden ja tulevaisuuden mahdollisuuksien välillä käytännön työssä
Koko tapahtuma tarjosi runsaasti inspiraatiota ja uusia näkökulmia kirjastotyöhön. Porvoon kaunis ympäristö ja lämmin sää loivat täydelliset puitteet antoisille päiville.
Syyskuun uusia tuulia
Musatiimi kokoontuu 3.9. jatkamaan tulevan projektin suunnittelua. AKEpampas ostaa projektiin liittyen kiertävän esitystekniikan, jota voi varata varauskalenterimme kautta kirjastoissa järjestettäviin tapahtumiin. Järjestämme myös musiikkiaiheisen koulutuksen ja mahdollisesti kiertävän musavinkkarin niihin kirjastoihin, joista on edustaja musatiimissä.
Seniliinit ja Seniorpampas kokoontuvat myös syyskuussa. Seniliinien vieraana on Marjut Hepokangas kertomassa lukemisen hyvinvoinnin projektistaan ja Seniorpampaksessa vierailee Kirkkopalveluiden Heli Väisänen kertomassa vapaaehtoistyön kehittämisestä.
Seinäjoelta lähtee kaksi kirjastolaista virkailijavaihtoon syyskuun aikana. Vaihtoon on mahdollista osallistua vielä loppuvuoden aikana. Arvioimme kiinnostuksen ja osallistujamäärän mukaan, järjestämmekö seuraavana vuonna virkailijavaihtoa. AKEpampas jatkaa kirjastovierailuja syyskuussa ja vierailemme Toholammilla, Lestijärvellä, Halsualla, Kurikassa, Kauhajoella, Isojoella, Kristiinankaupungissa, Närpiössä, Kaskisilla, Vöyrillä ja Isokyrössä.
Koulutusten kesätauko päättyy syyskuuhun ja ensimmäisenä järjestämme AVI:n kanssa yhteistyössä “Medialukutaidolla polarisaatiota vastaan” kolmiosaisen koulutussarjan, jonka ensimmäinen osa toteutetaan 2.9. klo 9-12. Miia Utriainen kouluttaa Yhteislukemiseen kaksiosaisessa koulutussarjassa, jonka ensimmäinen osa järjestetään 24.9. klo 9-11.
Ensi vuoden toimintasuunnitelmaa valmistellaan alueen johtajien kanssa 12.9. sekä AKEpampaksen ohjausryhmän kanssa 26.9. Seinäjoella. Toimintasuunnitelman sisältöön ja teemoihin vaikuttaa näiden tapaamisten lisäksi mm. AKEpampaksen tuore kysely, ministeriön teettämä AKE-selvitys sekä samaten ministeriön AKE-toiminnan arviointiin luotu uusi arviointimalli.
Syyskuun podcast-jakso julkaistaan Spotifyssä (Pinnalla/Flytande) 17.9. Jakson vieraana on Pirkko Ilmanen, joka kertoo kirjallisuusterapeuttisista menetelmistä kirjastotyössä.
Kiersimme kevään aikana Andersin, Fredrikan ja Eepoksen alueen kirjastoissa. Saimme kokea jälleen monia mukavia kohtaamisia ja tutustuimme uusiin ihmisiin.
Laihia
Laihian kirjasto on remontoitu kauniin valoisaksi ja avaraksi. Lastenosastolla tapasimme Fiini- siilin, joka toimii Laihian kirjaston pehmopäällikkönä ja on valittu kirjaston lapsiasiakkaille järjestettyjen vaalien voittajana. Siili valvoo kirjaston lastenosaston toimintaa, sekä kiertää eri mm. päiväkodeissa edustusmatkoilla, sekä kirjaston tapahtumissa, joista raportoidaan kuulumisia kirjaston asiakkaille. Lapsille järjestettiin toukokuussa myös Lego rakentelutapahtuma. Kulttuuriperinnön jakaminen ja vaaliminen näkyy kirjastotilassa esillä olevan kansallispuvun kautta. Paikallisen taiteilijan maalaamasta linnasta voi löytää kaikki tutut ja rakkaat satuhahmot
Kannus
Kannuksen kirjastovierailulla saimme tutustua aktiiviseen ja osaavaan henkilökuntaan, jotka pyrkivät kehittämään osaamistaan sekä kirjastopalveluita jatkuvalla kouluttautumisella ja kehittämistiimeissä toimimisella. Kirjaston uudella johtajalla on vastuullaan koko kunnan viestintä kirjastotoimenjohtajan tehtävän rinnalla. Kirjastotilassa on tehty muutoksia henkilökunnan työolosuhteiden parantamiseksi ja jo hyvään keski-ikään ehtinyttä rakennusta pyritään mukauttamaan vastaamaan nykyajan tarpeisiin aina uusilla ideoilla. Asiakkaille lainattavat pelit ja liikuntavälineet löytyvät helposti liikuteltavista suurista kasseista. Kirjastovierailuilla on ollut myös ilo huomata, että pienissäkin kirjastoissa, jokaisella työntekijällä on oma työpiste henkilöstötiloissa.
Kokkola
Kokkolan kirjasto häikäisi suuruudellaan ja valoisuudellaan. Kirjasto on saanut vaikutteita eurooppalaisesta luostarista ja sen arkkitehtuurissa on käytetty useaa eri kivilajia. Rappusista voi löytää esihistoriallisia merkkejä, mikä jääkin ainoaksi esihistorialliseksi asiaksi tilan suunnittelussa. Sisustuksessa toistuu luontoteema niin värein kuin kuvituksin. Therese Bastin kuvittamasta lastenosastosta voidaan muokata monipuolinen suuri esitystila liikuteltavien laatikostojen myötä. Kokkolan kirjastossa on lukuisia lukuhuoneita asiakkaiden käyttöön, jotka otetaan tulevan ilmastointiremontin myötä tilapäisesti henkilökunnan käyttöön väistötiloiksi. Kävimme pääkirjaston lisäksi vierailemassa myös hiljattain remontoidussa Koivuhaan lähikirjastossa. Kirjasto sijaitsee palvelutalon yhteydessä ja on suunniteltu kompaktiksi, mutta avaraksi tiedon keitaaksi.
Soini
Soinin kirjastovierailu sujui lämminhenkisessä tunnelmassa ja kirjastotila on ajaton tyyliltään. Tila on otettu hyvin haltuun niin lainattavan materiaalin kuin taidenäyttelyiden kannalta. Soinin kirjastossa toimii hyvin yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa, tarjoten tilat lukuharrastuksiin. Kirjasto on elävä ja toimiva osa kunnan kulttuuritarjontaa, vaikka henkilökuntamäärä onkin niukka, on yhteistyömuodoilla pystytty tarjoamaan monenlaista aktiviteettia. Kirjasto tarjoaa myös koululaisille rauhallisen tilan ajanviettoon. Kirjaston arki toimii omalla painollaan, vahvalla ammattitaitoisella osaamisella.
Ähtäri
Ähtärin kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla koulun ja liikuntahallin välittömässä läheisyydessä. Kirjaston sisustuksessa on myös nähtävillä luontoteema suurissa tauluissa ja lastenosastolla. Kirjastotilassa on suhteellisen suuri oma musiikkiosastonsa ja lainattavissa esineissä on mahdollista lainata useita eri soittimia laajan liikuntavälinetarjonnan lisäksi. Jo edesmenneen paikallisen muusikon Topi Sorsakosken kultalevyt ja elämäkerrat ovat vahvasti esillä. Kirjastoa pyörittää kolme kirjastoammattilaista, jotka ovat myös AKE:n kehittämistiimeissä mukana kehittämässä LaNu- ja senioripalveluja.
Korsnäs
Korsnäsin pienessä kirjastossa työskentelee osa-aikainen kirjastoautokuski ja kirjastonjohtaja. Kirjastoa pyöritetään perinteisin arvoin ilman omatoimea, jotta voidaan panostaa henkilökohtaiseen asiakaskohtaamiseen. Korsnäsin kokoelma on, kuten asiakaskuntakin, lähes täysin ruotsinkielinen. Kesämökkeilijöistä moni käyttää kirjastopalveluja, jolloin kirjastopalveluja tarvitaan ahkerasti myös kesäaikaan. Kirjastoauto kiertää muutaman päivän kuukaudessa tavoittaen kaukaisimmat asukkaat.
Maalahti
Maalahdessa on kirjaston henkilökuntaan nähden monta sivukirjastoa. Kirjastorakennus on valmistunut vuonna 1984, sen seinämää koristaa suuri rantamaisema muraali. Kirjaston lattialla kipittää sinisenä ”Juokseva koira”-kuvio. Lisätilalle olisi tarvetta, jotta tila saataisiin mukautettua nykyajan tarpeisiin. Kirjastorakennuksessa toimii kahvila, jonka tiloihin voisi olla mahdollista jossain vaiheessa laajentaa, päätöksiä asian suhteen ei kuitenkaan olla vielä tehty. Kirjastossa järjestetään vinkkauksia, sekä satutunteja aktiivisesti, mutta kirjastoautopalvelut on jääneet pois säästösyistä.
Seinäjoki
Omatoimisen tutustumiskierroksen jälkeen teimme havaintoja Apila-kirjaston akustiikasta. Aikuisten osaston kirjahyllyillä käyty hiljainen keskustelu jaksoi kantaa uutisalueelle asti, näiden tilojen väliin jäi amfiteatterimainen tila, joka oli täytetty musiikki- ja elokuva-aineistolla. Niin siellä kuin lastenosastolla, oli mahdollista piiloutua pörröisiin onkaloihin, jotka hieman vaimensivat äänimaailmaa. Vaikka kirjasto on pian 15-vuotias, on sen lastenosaston kuutiot ajattomia somisteineen. Seinäjoen kirjaston henkilökunta toimii sujuvasti ristiin eri osastoilla, mikä tuo joustoa palvelutilanteisiin. Kirjasto on myös saanut lainamäärät nousemaan niin musiikissa, kuin muussakin aineistossa. Aukioloaikoja on jouduttu hieman supistamaan säätösyistä, mutta pääkirjasto on edelleen erittäin kattavasti auki henkilökunnalla. Kirjaston tila ei oikein sovellu omatoimeen, jolloin on panostettu laajaan aukioloon. Hauska havainto oli myös huomata, kuinka aikuisten aineiston hyllytys on toteutettu porrastetusti siten, että ylähyllyllä kirjat ovat aivan reunassa ja siitä alemmilla hyllyillä hieman taaempana, jolloin on helpompi nähdä kirjojen selkämykset sekä kirjaan on helppo tarttua.
Ilmajoki
Ilmajoen kirjasto on yhtä vanha kuin Maalahden ja Kannuksen kirjasto. Asiakastilassa on tuotu esiin alkuperäistä oranssia värimaailmaa lattiasta tehostevärinä myös seiniin, lukusalin tuoleihin sekä verhoihin. Ihastuttavat alkuperäiset omenanvihreät tuolit ovat ajattomat muotoilultaan sekä väriltään ja loistavat ergonomiselta muotoilulta. Kirjastotilaan on saatu parempaa näkyvyyttä ja valoisuutta sijoittamalla hyllyt pitkiksi suoriksi käytäviksi. Asiakkaille on myös käytössä hiljainen tila, lukusali, lastenosastoa unohtamatta. Kokoustila on sisustettu muistuttamaan kartanon olohuonetta ja ruokasalia, pitkä pöytä, mitä valaisee kristallikruunu, tekee tilaisuuksista kotoisia, jolloin on tunne kuin olisi ystävien luona vaihtamassa kuulumisia. Ilmajoen kirjaston lainausluvut ovat myös jatkaneet nousuaan hyvää vauhtia. Saimme myös kuulla uuden kirjastoauton persoonallisen soittoääneen, mikä kutsuu luokseen lainaamaan.
Laihia
Laihian kirjasto on remontoitu kauniin valoisaksi ja avaraksi. Lastenosastolla tapasimme Fiini- siilin, joka toimii Laihian kirjaston pehmopäällikkönä ja on valittu kirjaston lapsiasiakkaille järjestettyjen vaalien voittajana. Siili valvoo kirjaston lastenosaston toimintaa, sekä kiertää eri mm. päiväkodeissa edustusmatkoilla, sekä kirjaston tapahtumissa, joista raportoidaan kuulumisia kirjaston asiakkaille. Lapsille järjestettiin toukokuussa myös Lego rakentelutapahtuma. Kulttuuriperinnön jakaminen ja vaaliminen näkyy kirjastotilassa esillä olevan kansallispuvun kautta. Paikallisen taiteilijan maalaamasta linnasta voi löytää kaikki tutut ja rakkaat satuhahmot
Kannus
Kannuksen kirjastovierailulla saimme tutustua aktiiviseen ja osaavaan henkilökuntaan, jotka pyrkivät kehittämään osaamistaan sekä kirjastopalveluita jatkuvalla kouluttautumisella ja kehittämistiimeissä toimimisella. Kirjaston uudella johtajalla on vastuullaan koko kunnan viestintä kirjastotoimenjohtajan tehtävän rinnalla. Kirjastotilassa on tehty muutoksia henkilökunnan työolosuhteiden parantamiseksi ja jo hyvään keski-ikään ehtinyttä rakennusta pyritään mukauttamaan vastaamaan nykyajan tarpeisiin aina uusilla ideoilla. Asiakkaille lainattavat pelit ja liikuntavälineet löytyvät helposti liikuteltavista suurista kasseista. Kirjastovierailuilla on ollut myös ilo huomata, että pienissäkin kirjastoissa, jokaisella työntekijällä on oma työpiste henkilöstötiloissa.
Kokkola
Kokkolan kirjasto häikäisi suuruudellaan ja valoisuudellaan. Kirjasto on saanut vaikutteita eurooppalaisesta luostarista ja sen arkkitehtuurissa on käytetty useaa eri kivilajia. Rappusista voi löytää esihistoriallisia merkkejä, mikä jääkin ainoaksi esihistorialliseksi asiaksi tilan suunnittelussa. Sisustuksessa toistuu luontoteema niin värein kuin kuvituksin. Therese Bastin kuvittamasta lastenosastosta voidaan muokata monipuolinen suuri esitystila liikuteltavien laatikostojen myötä. Kokkolan kirjastossa on lukuisia lukuhuoneita asiakkaiden käyttöön, jotka otetaan tulevan ilmastointiremontin myötä tilapäisesti henkilökunnan käyttöön väistötiloiksi. Kävimme pääkirjaston lisäksi vierailemassa myös hiljattain remontoidussa Koivuhaan lähikirjastossa. Kirjasto sijaitsee palvelutalon yhteydessä ja on suunniteltu kompaktiksi, mutta avaraksi tiedon keitaaksi.
Soini
Soinin kirjastovierailu sujui lämminhenkisessä tunnelmassa ja kirjastotila on ajaton tyyliltään. Tila on otettu hyvin haltuun niin lainattavan materiaalin kuin taidenäyttelyiden kannalta. Soinin kirjastossa toimii hyvin yhteistyö alueellisten toimijoiden kanssa, tarjoten tilat lukuharrastuksiin. Kirjasto on elävä ja toimiva osa kunnan kulttuuritarjontaa, vaikka henkilökuntamäärä onkin niukka, on yhteistyömuodoilla pystytty tarjoamaan monenlaista aktiviteettia. Kirjasto tarjoaa myös koululaisille rauhallisen tilan ajanviettoon. Kirjaston arki toimii omalla painollaan, vahvalla ammattitaitoisella osaamisella.
Ähtäri
Ähtärin kirjasto sijaitsee keskeisellä paikalla koulun ja liikuntahallin välittömässä läheisyydessä. Kirjaston sisustuksessa on myös nähtävillä luontoteema suurissa tauluissa ja lastenosastolla. Kirjastotilassa on suhteellisen suuri oma musiikkiosastonsa ja lainattavissa esineissä on mahdollista lainata useita eri soittimia laajan liikuntavälinetarjonnan lisäksi. Jo edesmenneen paikallisen muusikon Topi Sorsakosken kultalevyt ja elämäkerrat ovat vahvasti esillä. Kirjastoa pyörittää kolme kirjastoammattilaista, jotka ovat myös AKE:n kehittämistiimeissä mukana kehittämässä LaNu- ja senioripalveluja.
Korsnäs
Korsnäsin pienessä kirjastossa työskentelee osa-aikainen kirjastoautokuski ja kirjastonjohtaja. Kirjastoa pyöritetään perinteisin arvoin ilman omatoimea, jotta voidaan panostaa henkilökohtaiseen asiakaskohtaamiseen. Korsnäsin kokoelma on, kuten asiakaskuntakin, lähes täysin ruotsinkielinen. Kesämökkeilijöistä moni käyttää kirjastopalveluja, jolloin kirjastopalveluja tarvitaan ahkerasti myös kesäaikaan. Kirjastoauto kiertää muutaman päivän kuukaudessa tavoittaen kaukaisimmat asukkaat.
Maalahti
Maalahdessa on kirjaston henkilökuntaan nähden monta sivukirjastoa. Kirjastorakennus on valmistunut vuonna 1984, sen seinämää koristaa suuri rantamaisema muraali. Kirjaston lattialla kipittää sinisenä ”Juokseva koira”-kuvio. Lisätilalle olisi tarvetta, jotta tila saataisiin mukautettua nykyajan tarpeisiin. Kirjastorakennuksessa toimii kahvila, jonka tiloihin voisi olla mahdollista jossain vaiheessa laajentaa, päätöksiä asian suhteen ei kuitenkaan olla vielä tehty. Kirjastossa järjestetään vinkkauksia, sekä satutunteja aktiivisesti, mutta kirjastoautopalvelut on jääneet pois säästösyistä.
Seinäjoki
Omatoimisen tutustumiskierroksen jälkeen teimme havaintoja Apila-kirjaston akustiikasta. Aikuisten osaston kirjahyllyillä käyty hiljainen keskustelu jaksoi kantaa uutisalueelle asti, näiden tilojen väliin jäi amfiteatterimainen tila, joka oli täytetty musiikki- ja elokuva-aineistolla. Niin siellä kuin lastenosastolla, oli mahdollista piiloutua pörröisiin onkaloihin, jotka hieman vaimensivat äänimaailmaa. Vaikka kirjasto on pian 15-vuotias, on sen lastenosaston kuutiot ajattomia somisteineen. Seinäjoen kirjaston henkilökunta toimii sujuvasti ristiin eri osastoilla, mikä tuo joustoa palvelutilanteisiin. Kirjasto on myös saanut lainamäärät nousemaan niin musiikissa, kuin muussakin aineistossa. Aukioloaikoja on jouduttu hieman supistamaan säätösyistä, mutta pääkirjasto on edelleen erittäin kattavasti auki henkilökunnalla. Kirjaston tila ei oikein sovellu omatoimeen, jolloin on panostettu laajaan aukioloon. Hauska havainto oli myös huomata, kuinka aikuisten aineiston hyllytys on toteutettu porrastetusti siten, että ylähyllyllä kirjat ovat aivan reunassa ja siitä alemmilla hyllyillä hieman taaempana, jolloin on helpompi nähdä kirjojen selkämykset sekä kirjaan on helppo tarttua.
Ilmajoki
Ilmajoen kirjasto on yhtä vanha kuin Maalahden ja Kannuksen kirjasto. Asiakastilassa on tuotu esiin alkuperäistä oranssia värimaailmaa lattiasta tehostevärinä myös seiniin, lukusalin tuoleihin sekä verhoihin. Ihastuttavat alkuperäiset omenanvihreät tuolit ovat ajattomat muotoilultaan sekä väriltään ja loistavat ergonomiselta muotoilulta. Kirjastotilaan on saatu parempaa näkyvyyttä ja valoisuutta sijoittamalla hyllyt pitkiksi suoriksi käytäviksi. Asiakkaille on myös käytössä hiljainen tila, lukusali, lastenosastoa unohtamatta. Kokoustila on sisustettu muistuttamaan kartanon olohuonetta ja ruokasalia, pitkä pöytä, mitä valaisee kristallikruunu, tekee tilaisuuksista kotoisia, jolloin on tunne kuin olisi ystävien luona vaihtamassa kuulumisia. Ilmajoen kirjaston lainausluvut ovat myös jatkaneet nousuaan hyvää vauhtia. Saimme myös kuulla uuden kirjastoauton persoonallisen soittoääneen, mikä kutsuu luokseen lainaamaan.
Kurikan Saima
Kurikassa otettiin käyttöön upouusi monipalveluauto Saima kesällä 2022. Auto saapui meille kesäkuussa ja kesälomien aikaan elokuussa, se pääsi ensimmäistä kertaa reitilleen. Saima korvasi kaksi vanhaa kirjastoautoa, Präntin ja Puukstaavin, ja liikennöi koko Kurikan alueella. Erityisesti Puukstaavi alkoi olla kirjaimellisesti tiensä päässä, joten uusi auto oli todella odotettu. Niin henkilökunta kuin asiakkaatkin ovat olleet erittäin tyytyväisiä siihen. Saimassa tehdäänkin keskimäärin noin 20 000 asiakaskäyntiä ja 50 000 lainaa vuosittain.
Auto on toteutettu Scanian linja-autopohjalle. Koska auto hankittiin monipalveluautoksi, laitettiin yleiseksi vaatimukseksi monikäyttöisyys ja muunneltavuus, mikä mahdollistettiin taittuvilla tai irrotettavilla hylly- ja kärryratkaisuilla. Monikäyttöisyyttä tukee avara pohjaratkaisu ja mm. auton varustaminen valkokankaalla ja videotykillä. Ohjaamo on äänieristetty ja sitä voidaan tarvittaessa käyttää asiakastapaamisiin pop-up -tyyppisessä yhteistyössä.
Auton ulkoasun on suunnitellut graafikko Kaisa Rekinen. Auton kuvitukseen toivottiin eläinaiheita, erityisesti metsäneläimiä. Autoa onkin kehuttu myös raikkaan ja iloisen ilmeensä vuoksi. Myös avara pohjaratkaisu, takaosan istuinpenkit ja valoisuus ovat keränneet kiitosta. Nimensä Saima sai Kurikan ensimmäiseltä kirjastonhoitajalta Saima Lohikoskelta.
Seinäjoella kuorma-autoalustaiseen kirjastoautoon päädyttiin sen vuoksi, että vuonna 2015 käyttöönotetusta kuorma-autoalustaisesta kirjastoautosta, Ilosta, oli jo saatu hyvät käyttökokemukset. Kirjastoauto valmistui Conlogin tehtaalla Rautalammilla. Kirjastoauton ulkoasun sekä sisätilan sisustuksen on suunnitellut seinäjokinen suunnittelutoimisto InHouse Design. Ulkoasun ideointiin ovat osallistuneet myös Alaviitalan, Aseman ja Kouran koulun 3. ja 4. luokan oppilaat. Kirjastoauton nimi, Valo, valikoitui nimikilpailun kautta.
-Jonna Timonharju
Seinäjoen Valo
Valo lähti liikenteeseen 15.4.2024. Valolla on muutama pysäkki Seinäjoen kantakaupunkialueella, mutta suurin osa sen pysäkeistä sijaitsee Ylistarossa, Nurmossa ja Peräseinäjoella. Valo palvelee myös kahta koulua Isossakyrössä. Seinäjoen ja Kurikan kirjastoilla on myös meneillään yhteinen, aluehallintoviraston rahoittama kirjastoautohanke Kirjastoautoilla kylille monipuolisesti. Hanke jatkuu vuoden 2025 loppuun saakka. Hankkeen tiimoilta osallistumme erilaisiin tapahtumiin ja toteutamme erilaisia palvelukokeiluja kirjastoautoissa.
Ensimmäinen vuosi uuden kirjastoauton kanssa ei ole ollut täysin ongelmaton, ja auto onkin ollut monta päivää pois ajosta erilaisten huoltojen vuoksi. Asiakkaat ovat kuitenkin ottaneet uuden kirjastoauton hyvin vastaan. Tästä kertoo muun muassa kävijä- ja lainamäärien nousu viime vuonna: kävijöitä oli yli 8000 enemmän kuin edellisenä vuonna, ja lainojenkin määrä kasvoi tuhannella lainalla.
-Tytti Koivumäki
Vaasan Hilda
Vaasaan oli toivottu uutta kirjastoautoa jo useampi vuosi ja 2023 rahoitus saatiin varmistettua. Uuden kirjastoauton suunnittelu aloitettiin alkuvuodesta 2024 ja tarjouspyyntöä valmisteltiin huolellisesti. Kirjaston sisäinen työryhmä mietti, millaisia toimintoja uuteen autoon halutaan ja myös asiakkailta kysyttiin ideoita. Vaasan kaupunki suosii sähkö- tai kaasuautoja mutta kirjastoautotallin koko ja se, että talli on kirjastorakennuksen sisällä, esti näiden vaihtoehtojen käyttämisen. Uusi auto valittiin toimimaan biodieselillä.
Kiitokori voitti kilpailutuksen auton valmistamisesta. Kesäkuussa kirjastolaisista perustettu työryhmä pääsi valitsemaan kirjastoauton sisäpuolen värimaailmaa. Hyllyjen, penkkien ja lattian värivalinnat saivat vaikutteita luonnosta ja merestä. Lokakuussa auto oli siinä vaiheessa, että uuden ulkoasun suunnitteluun avattiin portfoliohaku ammattitaiteilijoille. Tästä joukosta laajennettu työryhmä valitsi kolme alueen taiteilijaa jatkoon. Taiteilijat olivat Terese Bast, Päivi Arenius ja Lotta Strandman. Laajennettu työryhmä valitsi finalisteista voittajaksi Terese Bastin suunnitelman.
Kirjastoauton nimestä järjestettiin nimikilpailu marraskuussa. Laajennettu työryhmä valitsi uudeksi nimeksi Hildan. Hildan nimi juontuu Vaasan kirjastotoiminnan kehittäjänä tunnetusta Hilda Hellmanista (1838-1901). Rölliä edeltävät kirjastoautot ovat olleet nimeltään Walther ja Mathilda, ja nämä autot saivat nimensä entisiltä kirjastonjohtajilta.
-Anna Pakka
Ilmajoen Jaakkoo
Ilmajoella päädyttiin valitsemaan auton malliksi perinteinen runko, koska vaihtoehtona oli myös ns. kuorma-autoalustalla oleva mutta emme saaneet siitä meidän ehtojen mukaista tarjousta. Kysyimme Ilmajoelta kotoisin olevalta kuvittaja/graafikko Virpi Talvitieltä että olisiko hänellä kiinnostusta kuvitukseen. Hän innostui heti ja yhdessä mietimme, millaista aihetta haluaisimme. Eli jotain mikä kuvastaa meidän Ilmajokea ja tietenkin kirjastoa. Eli autoon tuli ns. Nikkolan-suora koivuineen eri vuodenaikoina ja kirjavaunut kuvastamaan kirjastoa ja kuljettajamme koira on päässyt myös auton kylkeen. Väritys maanläheinen.
Nimeämistä varten järjestimme kyselyn kuntalaisille ja vaihtoehdoista valitsimme Jaakkoon. Eli Jaakko Ilkastahan tuo Jaakkoo tulee.
Auto kulkee koko kunnan alueella sekä ilta- että aamuvuorossa yhteensä noin 80 pysäkillä.
Me henkilökunta olemme hyvin ylpeitä uudesta autosta ja onhan tuo upea näky värivaloinen kun tuolla tiellä kulkee. Asiakkaat pitävät myös ja kaikki taitavat tuntea jo auton soittoäänenkin, joka soi kun pysäkille Jaakkoo saapuu.
– Kati Välkkilä
Närpiön Lukuonni
Kirjastoatuo otettiin käyttöön tammikuussa 2019. Valitsimme kuorma-automallin, koska alusta on tasainen, mikä mahdollisti suuremman hyllytilan käytön. Automalli mahdollisti myös väljemmän tilan tunteen kirjastoautoon. Suunnittelua helpotti mahdollisuus sijoittaa asiakasovi useampaan eri kohtaan autossa. Kirjastoautomme kulkee monella päiväkodilla sekä koululla (joista kaksi on suurempia koulukeskuksia ) ja myös suurelle osalla aikuisasiakkaita, joten meille on tärkeää voida tarjota suuri sekä monipuolinen kokoelma kirjallisuutta.
Niin henkilökunta kuin asiakkaat ovat ottaneet auton hyvin vastaan, se on hieno liikkuva mainoskyltti kirjastotoiminnasta.
Kuvituksen teki paikallinen taiteilija Sanna Ek. Meillä on ollut jo aiemmin kirjastossa hänen tekemäänsä taidetta ja hänen taiteellinen tyylinsä sopi myös kirjastoautoomme.
Kirjastoauton nimeämiseen järjestimme kilpailun kouluissa, joissa kirjastoauto vierailee. Opiskelijat lähettivät nimiehdotuksia, voittajaksi valikoitui Läslycka -eli Lukuonni. Avajaisiin kutsuttiin voittajanimen keksineen oppilaan luokka ja nimi paljastettiin juhlallisessa tilaisuudessa.
– Magdalena Udd
Toukokuu on toimintaa täynnä. Järjestämme Eepos-kirjastokimpan kehittämispäivän Lapuan kirjastolla 14.5.2025, jossa Harri Sahavirta kertoo Vihreä kirjasto -hankkeesta sekä kirjaston vihreistä valinnoista. AKEpampas osallistuu myös Porvoossa järjestettäviin ruotsinkielisiin kirjastopäiviin ja Musiikkikirjastoyhdistyksen kevättapaamiseen Seinäjoen kirjastossa 5.5.2025. Vuoden ensimmäinen kirjastokierros lähti käyntiin huhtikuun lopulla, kun vierailimme Laihian kirjastossa. Toukokuussa vierailemme Kannuksen, Kokkolan, Soinin, Ähtärin, Ristiniemen, Maalahden, Seinäjoen ja Ilmajoen kirjastoissa.
7.5. Kuullaan Pirkko Ilmasen johdatuksella työvälineitä kirjallisuusterapeuttisiin menetelmiin osana kirjastopalveluita. 8.5. vietetään Barnbiblioteksdagenia Närpiössä ja 9.5. Lastenkirjastotyönpäivää Seinäjoella.
Olemme tehneet muutoksia lainattavaan materiaaliin. Olemme tehneet muutoksia pelilaatikoihin. Nyt löytyy oma pelilaatikko lapsille ja aikuisille. Meillä on myös kahdet VR-lasit, jotka ovat omassa lainattavassa paketissaan. Löydät lainattavan materiaalin varauskalenterin yhteisen Teams -kanavan tiedostoista, verkkosivujemme materiaalipankissa on opastevideo varauksen tekemisestä lainattavaan materiaaliin.
Musatiimi kokoontuu kevään viimeiseen tapaamiseen 28.5. Tapaamisessa viedään vuoden 2026 projektia eteenpäin. Lähetämme myös kyselyt alueemme kirjastoille, minkä avulla pyrimme jatkuvasti kehittämään toimintaamme paremmaksi ja enemmän alueidemme tarpeita palvelevimmiksi. Vastaamalla kyselyyn pystyt vaikuttamaan omalta osaltasi AKEpampaksen toiminnan kehittämiseen!
Podcast -jaksoja tulee poikkeuksellisesti heinäkuuhun asti. Pidämme elokuun taukoa ja jatkamme jälleen syyskuussa. Toukokuussa kuullaan AKEPIKEN tuottamista kirjastoammatillista työtä tukevista julkaisuista. Kesäkuun jaksossa voit tutustua Seinäjoen sekä Rovaniemen ERTE:jen toimintaan. Heinäkuussa voit kuunnella Kirjastoauton elämästä Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisimmissa kolkissa, sekä Vantaan kirjastoautotyöstä. Voit kuunnella jaksot täältä .
Vaasan AKEpampas toivottaa kaikille oikein mukavaa kesää!
Kevättä kohden jo kuljetaan, mutta kehittäminen ei silti vähene. Huhtikuussa on tarjolla vielä useampia koulutuksia. Marika Helovuo vinkkaa senioreille sopivaa kirjallisuutta Seniliinien tapaamisessa 30.4.vinkkaukseen voi osallistua myös muut AKEpampaksen alueen kirjastolaiset. Google sheetsin toimintatapoihin saadaan syventävää koulutusta 9.4.
Vamian harjoittelija Topias oli maaliskuussa apunamme kuvaamassa verkkosivuillemme uusia kuvia ja taltioimassa esittelyvideoita AKEpampaksen lainattavista laatikoista, niihin voi käydä tutustumassa verkkosivujemme materiaalipankista.
Tehostaaksemme palvelujen kohdentamista alueemme kirjastoille paremmin, olemme tehneet selkeämmän tehtävänjaon. Fredrika -kimpan yhteyshenkilönä toimii jatkossa Anneli Haapaharju (anneli.haapaharju (a)vaasa.fi), Anneli vastaa myös kaikesta ruotsinkielisestä koulutuksesta alueellamme ja palaa ÅKE-ryhmään kehittämään palveluita ruotsin kielellä valtakunnallisesti. Eepos -kimpan yhteyshenkilönä toimii Annika Ilmola (annika.ilmola(a)vaasa.fi), Annika vastaa alueemme suomenkielisestä koulutuksesta ja on valtakunnallisissa kehittämistiimeissä mukana kehittämässä suomenkielisiä kirjastopalveluita. Annelilla säilyy LaNu ja Nyfiken kehittämistiimien vetovastuu, Annikalla säilyy senioritiimien ja musatiimin vetovastuu. Kai Lehtinen toimii Anders -kimpan yhteyshenkilönä ja on mukana toiminnassa molemmilla kielillä, hänen vastuullaan on Digitiimi.
Käynnistämme keväällä AKEpampaksen ohjausryhmän, jonka tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa vuorovaikutusta ja yhteyttä alueiden kimppoihin sekä ohjata ja kehittää toimintaamme. Ohjausryhmään kutsutaan kimppojen ja AVIn edustajat sekä AKEpampaksen henkilökunta. Ohjausryhmää vetää Vaasan kaupunginkirjaston kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja Sanna Bondas.
AKE-kirjastojen yhteinen vuosittainen linjakokous pidettiin 12.3. Kokouksessa käsiteltiin mm. OKMn, AVIn, Libopin, ÅKE-ryhmän ja valtakunnallisten erityistehtävää hoitavien kirjastojen (Monikielinen kirjasto, Seinäjoen ERTE ja Saamenkielinen kirjasto) ajankohtaisia asioita, AKE-kirjastojen selvitystyön tulokset sekä AKE- ja VAKE-kirjastojen vuoden 2025 toimintaa. Seuraava linjakokous pidetään syksyllä.
Lähde virkailijavaihtoon oppimaan uutta! Järjestämme tänä vuonna virkailijavaihtoja ympäri Suomea, eli mikäli sinua kiinnostaa lähteä tutustumaan toisen kirjaston toimintatapoihin, tai kielikylpyyn ruotsin-, suomen- tai saamenkieliselle alueelle on se mahdollista toteuttaa tänä vuonna. Virkailijavaihdossa et tarvitse vaihtoparia, maksamme matkan ja mahdollisen majoituksen parilta yöltä. Voit lukea aiemmista kokemuksista virkailijavaihtoraporteista verkkosivuiltamme Uutiset – AKEpampas (på svenska Nyheter – AKEpampas). Mikäli kiinnostuit, laita viestiä annika.ilmola(a)vaasa.fi
Kaikkien alueellisten kehittämistehtävien ja Erten yhteisiä Koordinaattoripäiviä vietetään tänä vuonna 3-4.4. Vaasassa. Koordinaattoripäivillä vaihdetaan osaamista, sekä opitaan uusia toimintatapoja.
Huhtikuun Podcast -jakson aiheena on: Kirjaston oikeudet striimaamiseen. Jaksossa Matti Pajarinen kertoo Teoston määritelmiä oikeuksia musiikin jakamiseen kirjaston eri mediakanavilla. Voit kuunnella jakson täältä
Kevät on jälleen tapahtumia täynnä! ÅKE järjestää ruotsinkielisen tapaamisen ruotsinkielisille kirjastolaisille ”Åkes träff om läsfrämjande” Tampereen pääkirjastossa Metsossa 17.3.2025 klo 9-14:45, päivän aiheena on senioripalvelut kirjastotyössä. Smakbitar järjestetään jälleen perjantaina 28.3. klo 10:00.
Olemme lähettäneet kutsun AKEpampaksen yhteiseen Teams -kanavaan. Yhteisen Teams -kanavan kautta viestimme aluettamme koskevissa asioissa, sekä tarjoamme alustan kehittämistiimeillemme yhteiseen keskusteluun ja kehittämiseen. Yhteisen alustan kautta alueemme kirjastolaiset voivat nähdä kanavan omasta kalenterista AKEpampaksen koulutukset ja tapahtumat sekä tehdä itse varauksia lainattavalle materiaalillemme, myös viestiä helposti ja ketterästi toistensa kanssa yli kunta- ja kimpparajojen. Päivitämme edelleen koulutustietomme myös verkkosivuillemme, mutta yhteiseen kalenteriin on mahdollista täyttää oman kirjaston tapahtumat, jolloin näkyvyyttä saadaan oman kunta-alueen ulkopuolelle sekä ideoita jaettua kirjastojen kesken. Lainattavan varauskalenterin löydät tiimin tiedostojen kansiosta, jonne voit laittaa oman varauksesi ja kaikki kirjastolaiset näkevät milloin mikäkin laatikko on vapaana ja missä sijaitsee. Laatikoiden kuljetustilaukset hoidetaan yhä AKEpampaksen kautta.
Toivomme saavamme kaikki alueemme kirjastolaiset mukaan yhteiselle Teams-alustalle, mikäli et ole vielä ilmoittautunut voit tehdä sen laittamalla sähköpostia osoitteeseen kai.lehtinen(at)vaasa.fi.
Musatiimi aloittaa tänä vuonna yhteisen projektin tuottamisen, jossa pyritään löytämään toimiva tapahtuma –toimintamuoto, mikä mahdollistaa monipuolisten musiikkipalvelujen tuotannon kaiken kokoisissa kirjastoissa. Projektin toteutus jatkuu vielä vuonna 2026 ja projekti rahoitetaan AKEpampaksen rahoista.
Seniorpampaksessa on vieraana Marjut Hepokangas, joka kertoo projektistaan, mikä on suunnattu senioripalveluille.
AKEpampaksen vuosi 2024 tilastoina näytti tältä: Järjestimme kaksi lähikoulutusta ja 32 etäkoulutusta sekä tapahtumaa, joihin sisältyy itse järjestämiemme koulutusten lisäksi myös Libopissa ja ÅKE:ssa toteutetut koulutukset sekä webinaarit. Koulutuksista ja tapahtumista 24 toteutettiin suomeksi, kuusi ruotsiksi ja kolme oli hybridinä molemmilla kielillä. Koulutuksiin ja tapahtumiin osallistui yhteensä 969 kirjastolaista, massakirjavinkkauksiin osallistui 5 665 oppilasta. Kehittämisryhmiin osallistuttiin yhteensä 283 kirjastolaisen voimin ja podcast -jaksojamme kuunneltiin 109 kertaa.
Maaliskuussa 19.3. vietetään kirjaston päivää ja kuukaudesta onkin kehkeytynyt oikea kokoelmakuukausi. Järjestämme koulutuksen kokoelman hoidosta sekä varastoinnista 12.3.2025 klo 9-11:00 Linkki koulutukseen .VAKE ja AKE:t ovat yhdessä kehittäneet kokoelmapäivän, mikä on katsottavissa livenä kirjastokaistan sivulta 25.3.2025.
Maaliskuun podcast-jaksossa: Kirjasto kuntapäättäjän näkökulmasta Sanna Bondas keskustelee Ida Jousmäen kanssa mm. Kirjaston päivästä ja kunnallisvaalien roolista kirjastopäätöksissä, voit kuunnella jakson täältä