Kevättä kohden jo kuljetaan, mutta kehittäminen ei silti vähene. Huhtikuussa on tarjolla vielä useampia koulutuksia. Marika Helovuo vinkkaa senioreille sopivaa kirjallisuutta Seniliinien tapaamisessa 30.4.vinkkaukseen voi osallistua myös muut AKEpampaksen alueen kirjastolaiset. Google sheetsin toimintatapoihin saadaan syventävää koulutusta 9.4.
Vamian harjoittelija Topias oli maaliskuussa apunamme kuvaamassa verkkosivuillemme uusia kuvia ja taltioimassa esittelyvideoita AKEpampaksen lainattavista laatikoista, niihin voi käydä tutustumassa verkkosivujemme materiaalipankista.
Tehostaaksemme palvelujen kohdentamista alueemme kirjastoille paremmin, olemme tehneet selkeämmän tehtävänjaon. Fredrika -kimpan yhteyshenkilönä toimii jatkossa Anneli Haapaharju (anneli.haapaharju (a)vaasa.fi), Anneli vastaa myös kaikesta ruotsinkielisestä koulutuksesta alueellamme ja palaa ÅKE-ryhmään kehittämään palveluita ruotsin kielellä valtakunnallisesti. Eepos -kimpan yhteyshenkilönä toimii Annika Ilmola (annika.ilmola(a)vaasa.fi), Annika vastaa alueemme suomenkielisestä koulutuksesta ja on valtakunnallisissa kehittämistiimeissä mukana kehittämässä suomenkielisiä kirjastopalveluita. Annelilla säilyy LaNu ja Nyfiken kehittämistiimien vetovastuu, Annikalla säilyy senioritiimien ja musatiimin vetovastuu. Kai Lehtinen toimii Anders -kimpan yhteyshenkilönä ja on mukana toiminnassa molemmilla kielillä, hänen vastuullaan on Digitiimi.
Käynnistämme keväällä AKEpampaksen ohjausryhmän, jonka tarkoituksena on lisätä ja vahvistaa vuorovaikutusta ja yhteyttä alueiden kimppoihin sekä ohjata ja kehittää toimintaamme. Ohjausryhmään kutsutaan kimppojen ja AVIn edustajat sekä AKEpampaksen henkilökunta. Ohjausryhmää vetää Vaasan kaupunginkirjaston kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja Sanna Bondas.
AKE-kirjastojen yhteinen vuosittainen linjakokous pidettiin 12.3. Kokouksessa käsiteltiin mm. OKMn, AVIn, Libopin, ÅKE-ryhmän ja valtakunnallisten erityistehtävää hoitavien kirjastojen (Monikielinen kirjasto, Seinäjoen ERTE ja Saamenkielinen kirjasto) ajankohtaisia asioita, AKE-kirjastojen selvitystyön tulokset sekä AKE- ja VAKE-kirjastojen vuoden 2025 toimintaa. Seuraava linjakokous pidetään syksyllä.
Lähde virkailijavaihtoon oppimaan uutta! Järjestämme tänä vuonna virkailijavaihtoja ympäri Suomea, eli mikäli sinua kiinnostaa lähteä tutustumaan toisen kirjaston toimintatapoihin, tai kielikylpyyn ruotsin-, suomen- tai saamenkieliselle alueelle on se mahdollista toteuttaa tänä vuonna. Virkailijavaihdossa et tarvitse vaihtoparia, maksamme matkan ja mahdollisen majoituksen parilta yöltä. Voit lukea aiemmista kokemuksista virkailijavaihtoraporteista verkkosivuiltamme Uutiset – AKEpampas (på svenska Nyheter – AKEpampas). Mikäli kiinnostuit, laita viestiä annika.ilmola(a)vaasa.fi
Kaikkien alueellisten kehittämistehtävien ja Erten yhteisiä Koordinaattoripäiviä vietetään tänä vuonna 3-4.4. Vaasassa. Koordinaattoripäivillä vaihdetaan osaamista, sekä opitaan uusia toimintatapoja.
Huhtikuun Podcast -jakson aiheena on: Kirjaston oikeudet striimaamiseen. Jaksossa Matti Pajarinen kertoo Teoston määritelmiä oikeuksia musiikin jakamiseen kirjaston eri mediakanavilla. Voit kuunnella jakson täältä
Kevät on jälleen tapahtumia täynnä! ÅKE järjestää ruotsinkielisen tapaamisen ruotsinkielisille kirjastolaisille ”Åkes träff om läsfrämjande” Tampereen pääkirjastossa Metsossa 17.3.2025 klo 9-14:45, päivän aiheena on senioripalvelut kirjastotyössä. Smakbitar järjestetään jälleen perjantaina 28.3. klo 10:00.
Olemme lähettäneet kutsun AKEpampaksen yhteiseen Teams -kanavaan. Yhteisen Teams -kanavan kautta viestimme aluettamme koskevissa asioissa, sekä tarjoamme alustan kehittämistiimeillemme yhteiseen keskusteluun ja kehittämiseen. Yhteisen alustan kautta alueemme kirjastolaiset voivat nähdä kanavan omasta kalenterista AKEpampaksen koulutukset ja tapahtumat sekä tehdä itse varauksia lainattavalle materiaalillemme, myös viestiä helposti ja ketterästi toistensa kanssa yli kunta- ja kimpparajojen. Päivitämme edelleen koulutustietomme myös verkkosivuillemme, mutta yhteiseen kalenteriin on mahdollista täyttää oman kirjaston tapahtumat, jolloin näkyvyyttä saadaan oman kunta-alueen ulkopuolelle sekä ideoita jaettua kirjastojen kesken. Lainattavan varauskalenterin löydät tiimin tiedostojen kansiosta, jonne voit laittaa oman varauksesi ja kaikki kirjastolaiset näkevät milloin mikäkin laatikko on vapaana ja missä sijaitsee. Laatikoiden kuljetustilaukset hoidetaan yhä AKEpampaksen kautta.
Toivomme saavamme kaikki alueemme kirjastolaiset mukaan yhteiselle Teams-alustalle, mikäli et ole vielä ilmoittautunut voit tehdä sen laittamalla sähköpostia osoitteeseen kai.lehtinen(at)vaasa.fi.
Musatiimi aloittaa tänä vuonna yhteisen projektin tuottamisen, jossa pyritään löytämään toimiva tapahtuma –toimintamuoto, mikä mahdollistaa monipuolisten musiikkipalvelujen tuotannon kaiken kokoisissa kirjastoissa. Projektin toteutus jatkuu vielä vuonna 2026 ja projekti rahoitetaan AKEpampaksen rahoista.
Seniorpampaksessa on vieraana Marjut Hepokangas, joka kertoo projektistaan, mikä on suunnattu senioripalveluille.
AKEpampaksen vuosi 2024 tilastoina näytti tältä: Järjestimme kaksi lähikoulutusta ja 32 etäkoulutusta sekä tapahtumaa, joihin sisältyy itse järjestämiemme koulutusten lisäksi myös Libopissa ja ÅKE:ssa toteutetut koulutukset sekä webinaarit. Koulutuksista ja tapahtumista 24 toteutettiin suomeksi, kuusi ruotsiksi ja kolme oli hybridinä molemmilla kielillä. Koulutuksiin ja tapahtumiin osallistui yhteensä 969 kirjastolaista, massakirjavinkkauksiin osallistui 5 665 oppilasta. Kehittämisryhmiin osallistuttiin yhteensä 283 kirjastolaisen voimin ja podcast -jaksojamme kuunneltiin 109 kertaa.
Maaliskuussa 19.3. vietetään kirjaston päivää ja kuukaudesta onkin kehkeytynyt oikea kokoelmakuukausi. Järjestämme koulutuksen kokoelman hoidosta sekä varastoinnista 12.3.2025 klo 9-11:00 Linkki koulutukseen .VAKE ja AKE:t ovat yhdessä kehittäneet kokoelmapäivän, mikä on katsottavissa livenä kirjastokaistan sivulta 25.3.2025.
Maaliskuun podcast-jaksossa: Kirjasto kuntapäättäjän näkökulmasta Sanna Bondas keskustelee Ida Jousmäen kanssa mm. Kirjaston päivästä ja kunnallisvaalien roolista kirjastopäätöksissä, voit kuunnella jakson täältä
Vietin joulukuussa 2024 kolme päivää tutustuen Espoon kirjastoihin. Espoossa on 5 isoa,
ns. aluekirjastoa sekä 11 lähikirjastoa. Pääsin tutustumaan Lippulaivan, Ison Omenan ja Entressen isoihin ostoskeskuskirjastoihin sekä Kauklahden lähikirjastoon. Vaikka Espoon kirjastot ovat todella suuri organisaatio verrattuna Seinäjoen kirjastoihin, teemme silti samaa työtä, toki osin eri toimintatavoilla, resursseilla ja erilaisten tilojen puitteissa. Ja yleensä juuri se, erilaisen toimintatavan näkeminen avartaa ja saa pohtimaan omia työskentelytapoja. En ollut aikaisemmin käynyt Espoon kirjastoissa, muuta kuin Sellon kirjastossa asiakkaana.
Ensimmäiseksi sain kuulla, että Espoon kirjastoissa on kehitetty liikkuvan asiakaspalvelun malli. Liikkuva asiakaspalvelu tarkoittaa sitä, että tiskit korvautuivat liikuteltavilla seisomapöydillä, joten tiskin takana ei enää istuta vaan ollaan siellä missä asiakkaatkin, hyllyjen välissä. Tämän lisäksi Espoon kaupunginkirjastoissa on nykyään prosessiorganisaatio, jonka myötä henkilökunta liikkuu enemmän eri toimipisteissä. Heidän mielestään näin ei synny alueellisia omia toimintatapoja, vaan asiakas saa tasalaatuista palvelua jokaisessa kirjastossa. Tavoitteena oli tehostaa myös henkilöstöresurssien käyttöä siten, että voimavarat voidaan laittaa asiakkaan kohtaamiseen ja lukutaidon edistämiseen. Kaikkien töiden palveluprosessit sekä mm. työvuorosuunnittelu on keskitetty. Näin joka kirjastossa kaikkien ei tarvitse hallita ja hoitaa kaikkea, vaan osaaminen ja vahvuudet jaetaan kirjastojen kesken. He kokivat myös, että nyt kehittämistyöhän on enemmän aikaa ja mahdollisuuksia.
Lasten ja nuorten osallisuuden asiakaspalvelupäällikkö Leena Kaunisto Espoonlahden ja Omenan alueen kirjastoista kierrätti minua tutustumassa tarkemmin eri paikkoihin. Minulle oli suunniteltu todella monipuolinen ohjelma ja pääsin kuulemaan laajasti Espoon kirjastojen lasten- ja nuorten kirjastotyöstä, tapahtumista sekä niin kirjastojen välisestä kuin muiden toimijoiden kanssa tehtävästä yhteistyöstä. Useat eri työntekijät kertoivat oman prosessiorganisaationsa työnkuvasta ja toiminnastaan. Vierailuni aikana saatiin hyvin käytyä läpi toimintatapoja ja vaihdettua kokemuksia puolin ja toisin.
Ensimmäisenä päivänä tutustuin Espoon uusimpaan kirjastoon upeaan Lippulaivaan, jossa sain kuulla tarkemmin Espoon lanuprosessista; kehittäjäryhmistä, yhteistyökuvioista eri toimijoiden kanssa ja mm. osaamisen jakamisesta eri kirjastojen kesken. Lisäksi puhuttiin kerhoista, lukulemmikeistä sekä varhaiskasvatuksen kanssa tehtävästä yhteistyöstä.
Toisena päivänä vuorossa oli Ison Omenan kirjasto, joka on osa palvelutoria. Se on julkisten palvelujen palvelukonsepti, josta löytyy siis kirjasto, nuorisopalvelut, neuvola,
terveysasema, mielenterveys- ja päihdepalvelut, Kela, asiointipiste, Hello Espoo- info, Työllisyys Espoo sekä HUS:n laboratorio- ja kuvantamistoiminnot.
Ison Omenan kirjasto
Päivän aikana sain myös kuulla kouluyhteistyöstä Espoossa, tarkemmin heidän KULPS-kirjastopolustansa, jota tarjotaan kaikille luokka-asteille esiopetuksesta toiseen asteeseen. Espoon kirjastot ovat panostaneet lasten ja nuorten lukemisenedistämiseen, mm. kohdennetuilla työntekijäresursseilla sekä esimerkiksi ”Espoon kaupunginkirjaston KULPS-kirjastopolun palvelulupauksena on kohdata jokainen ryhmä kerran lukuvuoden aikana.” Tätä myös seurataan tilastoilla. Jos joitain ryhmiä ei tavoiteta, pyritään selvittämään syy. Pääsin osallistumaan päivän mittaan myös lanujen viikkopalaveriin, jossa mm. jaettiin viikon onnistumiset ja jossa sai vertaistukea sekä yhdessä suunniteltuja keinoja hankaliin tilanteisiin ja kohtaamisiin lanutyössä. Espoon kaupunginkirjasto on saanut valtakunnallisen nuorisotyön tunnustuspalkinnon, sillä se on edistänyt lasten ja nuorten osallisuutta erityisesti Espoon viidessä aluekirjastossa. Näissä kirjastoissa on nyt erikseen nuorille suunnitellut tilat, joissa nuoret voivat hengailla, pelata biljardia tai pingistä ja konsolipelejä. Espoon kirjastoissa työskentelee paljon myös muun alan ammattilaisia: nuorisotyöntekijöitä, sanataideohjaajia, musiikkipedagogeja, yhteisöpedagogeja ja osa heistä on lisäksi käynyt esim. oppisopimuksella kirjastoalan ammattitutkinnon.
Kolmantena päivänä lähdettiin Leenan kanssa aamusta ensin tutustumaan Kauklahden lähikirjastoon, joka oli tiloiltaan lähimpänä omaa työpaikkaani Peräseinäjoen monipalvelukirjastoa. Espoon kaikissa lähikirjastoissa on myös omatoimi. Loppupäivän vietin Entressen kirjastossa, jossa kävimme kirjaston tapahtumakoordinaattorin kanssa läpi kirjastojen tapahtumatoimintaa ja yhteistyötahoja. Espoossa käytännössä kaikki toiminnat on keskitetty ja tapahtumatoimintakin keskittyy isoihin kirjastoihin, niin tilojen vuoksi kuin siksi, että etäisyydet ovat lyhyitä ja alueella on toimiva julkinen liikenne. Kirjastoissa tapahtuvien tapahtumien järjestämisessä tavoite on, että 90 % tapahtumista olisi muiden järjestämiä ja kirjasto toimii mahdollistajana.
Vierailuni lopuksi sain vielä osallistua kirjastopedagogien palaveriin, jossa esiteltiin Espoon kaupunginkirjaston tilaama uusi opinnäytetyö. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Espoon kaupunginkirjaston ja ammattikoulujen välistä verkosto- ja työelämäyhteistyötä ja kartoittaa niiden edellytyksiä, josta tuotettiin ohjeistus kirjaston ja ammattikoulujen verkosto- ja työelämäyhteistyön tueksi. Lisäksi palaverissa käytiin läpi mm. lanujen kevään ja kesän toimintasuunnitelmien ajankohtia ja käytäntöjä.
Voisin kyllä todeta vierailustani, että vau, mitä vieraanvaraisuutta ja osaamisen jakamista koko väeltä. Meidän kirjastolaisten mahdollisuudet tutustua toisten kirjastojen työhön tukevat todellakin palvelujen kehittämistä, verkostomaista toimintaa ja vertaisoppimista. Vierailu virkistää, innostaa kehittämään sekä lisäksi se lisäsi oman työn arvostusta ja auttoi huomaamaan myös oman osaamisen.
Kaija Lepistö kirjastovirkailija
Peräseinäjoen monipalvelukirjasto
Seinäjoen kaupunginkirjasto
Mikäpä olisi parempi tapa viettää ystävänpäivää, kuin tavata oman alueen kollegoja kimppapäivän merkeissä! 14.2.2025 Fredrika -kirjastojen kimppapäivää vietetään Vaasan pääkirjastossa. Kimppapäivässä kuullaan Monika Ahlsvedin ajatuksia Positiivisesta työpäivästä, sekä hänen vetämänsä työpajan kautta voidaan oppia konkreettisia malleja, miten parantaa omaa työpäiväänsä. Päivä päätetään Topaasia-pelien merkeissä, joiden avulla ideoidaan uudenlaisia työskentelytapoja. Päivä toteutetaan ruotsinkielisenä. Jimmy Pullin virkavapaan aikana häntä sijaistaa 1.1.2025-30.8.2026 Anna Pakka. Anna toimii AKEpampaksessa palvelupäällikkönä ja hän voi olla osalle tuttu maakuntakirjastoajoista, kun hän järjesti mm. maakuntakirjastokokouksia alueen kirjastoille. Annan voi tavoittaa osoitteesta anna.pakka@vaasa.fi ja numerosta 040 182 4289.
Seniliineissä saatiin kuulla esittely Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan liittojen yhteisestä Sanataidetta ikäihmiselle -hankkeesta, kun taas Seniorpampaksen vuoden 2025 aloitti Åsa Persson, joka kertoi Ruotsin Soselen kirjaston senioripalveluista. Musatiimi kokoontui tammikuussa suunnittelemaan uudenlaista toimintamuotoa vuodelle 2025.
ÅKE:n järjestämä vuosittainen Bokkarusellen oli jälleen erittäin innostava ja monipuolinen tapahtuma, mikäli et päässyt paikalle, voit katsoa päivän tallenteen kirjastokaistalta. ÅKE:n kokoonpano on muuttunut vuoden vaihteessa ja uusina jäseninä ovat AVI:n Leena Sundström, Kemiön kirjaston Mona Söderblom, Vöyrin kirjaston Ulrika Staffans sekä Marina Sandström Pietarsaaren kirjastosta.
Digitiimi kokoontui 8.1. suunnittelemaan tulevan vuoden toimintaa ja päätettiin, että tapaamiset ovat lyhyitä tietoiskumaisia opastuksia ja perehdytyksiä arkisiin työvälineisiin ja sovelluksiin, sekä syventäviä koulutuksia laajempiin aihekokonaisuuksiin.
Nyfikenin seuraava tapaaminen on 25.3. Lanukkaiden ja Barnpampasten kevään ensimmäinen vinkkauspiiri on 30.1.2025 klo 9:00–11:00 ja aiheina on kirjasomen hitit. Ruotsinkieliset massakirjavinkkaukset ovat 6.2.2025 klo 9:15–10:00, jolloin vinkataan 3–4 luokkalaisille sekä 13.2.2025 klo 9:15–10:00, jolloin vinkataan 5–6 luokkalaisille. Suomenkielinen massakirjavinkkaus on 13.3.2025 klo 9:15–10:00, jolloin vinkataan 3–4 luokkalaisille. Varhaiskasvatuksen liittyviä teemakokoontuminen on 11.2.2025 klo 9:00–11:00.
Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämä selvitys yleisten kirjastojen alueellisen kehittämistehtävän toimivuudesta ja vaikuttavuudesta on meneillään MDI Publicin toteuttamana. Selvityksen on tarkoitus tarjota konkreettisia kehittämissuosituksia, joiden avulla vahvistetaan yleisten kirjastojen toimintaa ja kehittämistehtävän vaikuttavuutta. AKEpampas osallistui työpajaan, mikä järjestettiin Helsingissä 15.1.2025. Työpajassa validoitiin, testattiin ja kehitettiin selvityksessä laadittuja alustavia suosituksia. Työpajassa mukautettiin myös ennakoivaa arviointiviitekehystä, joka tukee kehittämistehtävän jatkuvuutta ja vaikuttavuuden seurantaa.
Valtakunnallinen e-kirjasto on julkaissut mainoksia palveluistaan. Alueellinen kehittämistehtävä teettää niistä julisteita sekä Roll-Uppeja, joita lähetetään alueemme kirjastoihin. Mainoksia on kolmella eri kielillä ja niitä voi laittaa esille kirjastotilaan.
Helmikuun podcast-jaksossamme porvoolainen kieltenopettaja Petri Ilmonen antaa lukuisia vinkkejä, kuinka voit hyödyntää tekoälyä kielenkääntämisessä. Voit kuunnella jaksomme täältä .
Kun sähköpostiin tuli syyskuussa Aken Tiistaikirje, jossa kerrottiin mahdollisuudesta lähteä virkailijavaihtoon, olin heti innoissani. Pienen mietinnän jälkeen päätin, että Kuopio olisi hyvä kohde muutamastakin syystä. Kuopiossa on kokeiltu osallistavaa hankintaa lapsille ja nuorille, Kuopio on Seinäjokea selvästi isompi kaupunki ja olen viimeksi käynyt siellä noin 30 vuotta sitten.
Kuopion Akelaiset ottivat minut iloisesti vastaan ja suunnittelivat monipuolisen ohjelman. Ensimmäisenä päivänä kiersimme pääkirjastoa ja tutustuin kirjaston tiloihin. Pääsin osallistumaan Konsolipelikeskiviikkoon. Joka keskiviikko pääkirjastolla järjestetään pelihetki, jossa pelataan ennalta päätettyä konsolipeliä. Jokainen pelaaja voi varata 15 minuutin vuoron korkeintaan neljä kertaa. Omaa vuoroa odottaessa voi miettiä esimerkiksi omaa ajankäyttöä ja sitä, millainen on kiva pelaaja. Konsolipelikeskiviikkoa vetävä Reetta järjestää myös touhulauantai-tapahtumaa kerran kuukaudessa, jossa aamupäivällä katsotaan elokuva ja iltapäivällä on työpajatoimintaa. Pidättelin Reettaa kysymyksilläni niin kauan, että luultavasti hänen kaikki oikeat työnsä jäivät tekemättä.
Maikin kanssa pääsin juttelemaan Kuopiossa järjestetystä osallistavasta hankinnasta. Etukäteen olin miettinyt osaavatko asiakkaat toivoa hankittavaksi mitään, mitä Kuopion kokoiseen kirjastoon ei hankittaisi. En ollut kovin yllättynyt kun kuulin, että eivät juuri. Toiveiden perusteella hankittiin siis lähinnä lisäkappaleita.
Toinen päivä alkoi satumuskarilla. Kuopion konservatorion opiskelija pitää pääkirjastolla satumuskaria ja tällä kertaa satuiltiin ja musisoitiin jouluisissa tunnelmissa. Lastenosastolla on myös Nepsy-nurkka, josta puhuin pitkään Raijan kanssa. Raija on koonnut Hyvinvointialueen kanssa ja avulla monipuolisen nepsy-tietonurkan, josta löytyi monenlaista selattavaa tai kotiin otettavaa materiaalia. Kaikkien on turha erikseen etsiä tietoa asiasta, kun kirjastosta löytyy siihen ammattilaisia. Iltapäivällä kävin vielä Jynkän ja Puijonlaakson lähikirjastoissa tutustumassa.
Kolmas ja viimeinen päivä alkoi pakopelillä. Mediakriittisyyteen ja median luotettavuuteen liittyvä pakopeli on tehty hankkeena joitain vuosia sitten ja sitä vedetään yleensä toisen asteen oppilaille. Itse en uskaltanut kokeilla, mutta paikalla ollut pieni ryhmä selvisi tehtävästä hienosti. Iltapäivällä pääsin vielä mukaan kokoamaan Kirsi Kunnas 100 -runo-olohuonetta ja änkesin itseni myös katsomaan vahtimestareiden tiloihin palautusautomaattia.
Vaihto oli todella antoisa ja silmiä avaava. Mieleen tuli paljon uusia ideoita, ihan pienistä jutuista vähän isompiin. Esimerkiksi Touhulauantai ja Konsolipelikeskiviikko olivat hyviä ideoita. Erilaiset satutuokiokassit, lastenosastolta löytyvät ”tonttuovet” joulukalenterityyliin ja helppolukuisten hyllyssä olevat tietokirjat antoivat myös inspiraatiota. Kateellisena katsoin opastauluja, joita painamalla pystyi tarkistamaan mistä tietty luokka löytyy. Toisaalta Seinäjoella olen tottunut (lähes) koko kirjaston yhtäaikaisiin kahvitaukoihin, sivareiden työpanokseen, digineuvojaan ja eri osastojen saumattomampaan yhteistyöhön.
Loppujen lopuksi samojen asioiden kanssa painitaan varmaan jokaisella lanu-osastolla: kuinka paljon juoksemista ja meteliä on ok, miten saada tiedotettua kouluja ja päiväkoteja tehokkaasti ja miten saada nuoret osallistumaan kirjaston tapahtumiin.
Kiitos AKE:t Vaasassa ja Kuopiossa, että pääsin vaihtoon!
Oikein hyvää alkavaa vuotta!
AKEpampaksen joulukuu sujahti vielä luetteloinnin ja digilukutaitojen koulutusten parissa, olimme myös luennoimassa SEAMK:in tuleville kirjastonhoitajille tulevaisuuden musiikkikirjastotyön muutoksista ja kasvavista tarpeista.
AKEpampaksen vuoden 2025 toimintasuunnitelma on nyt valmis. AKEpampas painottaa toimintavuoden 2025 aikana kolmea teemaa, jotka huomioidaan esim. koulutuksissa, podcasteissa ja työryhmien työskentelyssä. Teemat ovat:
1. Tulevaisuuden työkalut
2. Kansallinen lukutaitostrategia
3. Kulttuuri- ja työhyvinvointi
Näiden lisäksi vuoden neljäs painopiste on yhteistyön ja erityisesti kimppayhteistyön kehittämisessä.
Libopin vetovastuu siirtyi AKEpampakselle alkuvuodesta ja vastaamme sen toiminnasta seuraavat kaksi vuotta.
Voit lukea toimintasuunnitelmamme kokonaisuudessaan verkkosivuiltamme www.akepampas.fi.
Vinkkauspiiri kokoontuu jälleen 30.1.2025 ja aiheena on Kirjasomen hitit.
Seniliinien tavoitteet vuodelle 2025 ovat sanataiteeseen tutustuminen, senioreille suuntautuvan kirjallisuuden avaaminen, toiminnallisten ideoiden jakaminen ja opastaminen matalan kynnyksen tapahtumien järjestämiseen. Vuoden ensimmäinen tapaaminen on 29.1. SeniorPampasten tavoitteet vuodelle 2025 ovat vapaaehtoistyön aktivoiminen, senioreiden tavoittaminen paremmin, kehittää kotipalvelua (Boken kommer), sekä kerätä kirjalistoja senioreille parhaiten sopivasta kirjallisuudesta. 22.1. SeniorPampasten vieraana on Åsa Persson Soselen kirjastosta Ruotsista, joka kertoo heidän kirjastonsa senioripalveluista. Musatiimi kokoontuu 15.1. vuoden 2025 tavoitteiden suunnittelun merkeissä.
Syyskauden viimeiset johtajakahvitkahviteltiin 4.12. yhdessä Lahden alueellisen kehittämistehtävän alueen monialajohtajien kanssa ja puhujana oli tutkija Eeva Nummi, joka piti luennon dialogisesta johtamisesta.
ÅKE järjestää jälleen Bokkarusellenin, tänä vuonna kokoonnutaan 22-23.1. Helsingin Luckanilla ja kirjastokaista striimaa tapahtuman. ÅKE:n uutena vetäjän aloittaa helmikuussa AVI:n Lena Sundström.
Libopin yhteisille kursseille on nyt käytössä yhteinen salasana, mutta mikäli olet jo ehtinyt aloittaa kurssin vanhalla salasanalla, on se toiminnassa kurssialustalla kurssin loppuun saakka. Vanhat avaimet toimivat vielä tammikuun ajan uusien rinnalla. Alueellisissa kursseissa on edelleen käytössä omat salanansa. Voit tiedustella kurssien salasanoja osoitteesta akepampas@vaasa.fi
Järjestämme alueemme kirjastokimpoille yhteiset kehittämispäivät vuoden 2025 aikana. Kimppapäivät järjestetään eri kuukausina, eli mikäli et pääse oman alueesi kimppapäivään, voit osallistua toisen alueen päivään. Kimppapäivien sisällöt vaihtelevat hieman alueiden toiveiden mukaan, mutta jokaisessa hyödynnämme Topaasia-kortteja, joilla pyritään kehittämään työskentelytapoja.
Tammikuun podcast jakso julkaistaan 15.1.2025, vuoden ensimmäinen aihe käsittelee kirjallisuusfestivaalin toteuttamista kirjastoissa, aiheeseen tutustuttaa Vaasan kaupungin kulttuurituottaja Ilkka Nyqvist, joka on useamman vuoden ajan toteuttanut Littfest -tapahtumaa Vaasassa. Löydät podcastimme Spotifystä nimellä Pinnalla/Flytande.
AKEpampas osallistui lokakuussa Puolan Varsovassa järjestettyyn Baltian maiden kirjastojen Symposiumiin. Symposiumin aiheena oli kirjastojen rooli kulttuuriperinnön vaalimisessa, sekä jakamisessa. Kahden päivän aikana käsiteltiin mielenkiintoisesti mm. Hampurin yleisten kirjastojen mallia ja olikin hauska huomata, kuinka samanlainen toimintatapa heillä on Suomen kanssa. Kirjastotila näytti hyvin samanlaiselta, kuin meillä ja kirjastossa oli käytössä VR-lasit ja robotit. Hampurissa kuljetaan kuitenkin vielä sen verran jäljessä, että heillä on otettu vasta nyt käyttöön omatoimiaika. Latvian kirjastosta oli puhumassa Baiba Ivane. Hän pohti puheenvuorossaan, onko kirjasto epäpoliittinen alue. Baiban puheenvuorossa käsiteltiin kielipolitiikkaa, koska Latvian kielialue on pieni ja lähes puolet väestöstä puhuu venäjää, onko oikein, että kirjastossa palvellaan muulla kielellä kuin latviaksi? Kieli on osa kulttuuria, sekä kulttuuriperintöä, jolloin kielivähemmistön ylläpitäminen omassa maassa on erittäin tärkeää. Kirjastoissa on tehty selkeä linjanveto, että koska maan virallinen kieli on latvia, niin sillä kielellä myös toimitaan paikallisten keskuudessa. Tämä sai pohtimaan Suomen kielipolitiikkaa. Suomen kirjastoissa on kiitettävästi huomioitu maahanmuuttajat, tarjoamalla tietoa sekä palveluita heidän omalla kielellään, mutta suuressa osassa Suomen kirjastoja ei ole mahdollista saada palvelua esimerkiksi saamen kielillä tai edes ruotsiksi.
Toisena päivänä käsiteltiin enemmän tietokantoja, sekä Baltian maiden välistä yhteistyötä historiallisten kulttuurisidonnaisuuksien kautta. Jussi-Pekka Hakkarainen Suomen kansalliskirjastosta kertoi, kuinka kansalliskirjasto on tehnyt valtavasti yhteistyötä Uppsalan yliopiston kirjaston kanssa, sekä Kungliga biblioteketin kanssa, jotta olemme saaneet mahdollisimman paljon digitoitua Turun kirjastopalossa menetettyä materiaalia. Tavoitteena on saada alkuperäinen Fennica-kokoelma digitaalisessa muodossa kaikkien saataville vuoteen 2027 mennessä, jolloin Turun palosta tulee 200 vuotta täyteen.
Senioritiimit kokoontuvat jälleen marraskuussa ja vierailijoina ovat Geir Byrkjeland kertomassa kulttuurikaveritoiminnasta, sekä Pedersören kirjastosta Katarina Barkar esittelee Escaperoomin senioreille ja Mukanettiä tulee esittelemään Anu Koivula.
Järjestämme Lahden AKE:n kanssa kaksiosaiset johtajakahvit 6.11. ja 4.12., joissa käsitellään monialajohtajuutta, sen antia ja haasteita johtajan työssä, vieraana joulukuun johtajakahveilla on Tohtori Eeva Nummi, joka opastaa dialogiseen johtamiseen.
AKEpampas vierailee marraskuussa Vaasan vankilakirjastossa, mikä poikkeaa paljon muista AKEpampaksen alueen kirjastojen toimintamallista ja onkin tämän vuoden viimeinen kirjastovierailukohde.
Musatiimi saa vieraakseen Matti Pajarinen Teostosta, Matti esittelee tekijänoikeuksia kirjastojen tapahtumien sekä julkaisujen näkökulmasta.
Osallistumme myös SEAMK:issa tulevaisuuden kirjastopalveluiden kehittämisen suunnitteluun.
ÅKE- ryhmässä suunnitellaan alkuvuoden Bokkarusellenin ohjelmaa. Keväällä järjestetään ruotsinkielisten kirjastonhoitajien tapaaminen Tampereella. Maaliskuussa pääsee kuulemaan Smakbitaria suomeksi. Kustantajien syystapaaminen järjestetään 22.11.2024. Åke tekee myös Liboppiin ruotsinkielisen lastenkirjastotyötä käsittelevän kurssin, mikä on suunnattu aloitteleville lastenkirjastotyöläisille.
Libopista on nyt löydettävissä Arjen digilukutaidot-kurssi, kirajstopedagogiikka sekä uutuutena on tulossa kKrjallisuusvinkkaus-kurssi yhteistyössä Marika Helovuon kanssa.
LaNu-tiimit päättivät, että massakirjavinkkauksissa jatketaan samaa kaavaa, kuin ennenkin. Suomenkielinen lastenkirjastotyönpäivä järjestetään Seinäjoella 9.5.2025 ja ruotsinkielinen päivä järjestetään 8.5.2025 Närpiössä, molempien teemana on Nuoret ja lukeminen.
Käy kuuntelemassa peleistä kirjastoissa podcastissamme Pinnalla/Flytande | Podcast on Spotify
Kuukausikirje jää nyt joulutauolle, oikein antoisaa loppuvuotta kaikille!
Palvelupäällikkömme Jimmy Pulli siirtyi kahdeksi vuodeksi virkavapaalle ja hänen sijaisenaan toimii 30.9.2024 alkaen Marika Sykkö hänet tavoittaa osoitteesta marika.sykko@vaasa.fi ja puhelinnumerosta 040 198 5667.
Syyskuun kirjastokierroksilla pääsimme tutustumaan viehättäviin kirjastoihin alueellamme, joista yksi oli Karijoen kirjasto, mikä on tehty vanhan elintarvikekaupan tiloihin ja Kaskisten kirjaston väistötiloihin, mikä sijaitsee entisessä kirkossa. Tutustuimme myös Seinäjoen uuteen kirjastoautoon Valoon, Peräseinäjoen ja Ylistaron lähikirjastoihin sekä Mustasaaren pääkirjastoon.
Lähdimme Jyväskylän opintoretkelle reippain mielin jo aamuvarhain, vaikka matka oli pitkä, meni se rattoisasti kollegoiden kanssa tutustuen. Meille osui loistava matkasää, Jyväskylässä oli 26 astetta lämmintä sekä aurinkoista. Osa porukasta ruokaili Toivolan pihalla, jossa pääsimme hypistelemään artesaanituotteita sekä ihania lankoja Titityy -lankakaupassa. Hip hop -kirjastossa pääsimme tutustumaan monipuolisesti uudenlaiseen musiikkikirjastotyöhön, mikä on kohdistettu nimenomaan nuorille ja toteutettu yhteistyössä Kulttuuriyhdistys TUFF:in kanssa vuonna 2013. Kirjaston toimintaan kuuluu työpajatoiminta, mikä on suunnattu nuorille.
Åke järjestää 11.10.2024 klo 9:30-11:00 Valmiustyöpajan ruotsinkielisille alueille. 22.11.2024 on syksyinen tapaaminen kustantajien kanssa klo 10-12:00, jossa esitellään kirjauutuuksia, sekä järjestetään paneelikeskustelu, missä käsitellään tyypillistä suomenruotsalaista lukijaa- millainen käsitys on kirjastonhoitajilla sekä kustantajilla kohderyhmän kiinnostuksen kohteista. Maaliskuussa järjestetään taas Smakbitar.
Libopin vetovastuu siirtyy meille AKEpampakseen seuraavaksi kahdeksi vuodeksi. Tämä vastuu pitää sisällään: Toimikunnan työskentelyn mm. kokouskutsut, toimintasuunnitelman laatimisen, vastuun markkinoinnista sekä AKE:jen ja VAKE:n yhteisestä Liboppi -budjetista. Toimikunta tekee yhdessä kaikki päätökset sekä vastaa kurssien pedagogisista sisällöistä ja kehittää alustaa paremmaksi Turun AKE:n kanssa, joka huolehtii alustan teknisestä ylläpidosta.
Lokakuun Podcast -jaksossa on kuunneltavissa Päivi Litmanen-Peitsalan puheenvuoro tekijänoikeuslain sanoittamisesta ja selventämisestä kirjastotyön näkökulmasta. Voit kuunnella jakson täältä
Digiryhmässä vierailee Esa Riutta 16.10. hän opastaa tekoälyn maailmaan ja antaa vinkkejä tekoälyn hyödyntämiseen kirjastopalveluissa.
10.10. järjestetään LAKEpampaksen yhteistyönä pelipäivä, jonka teemana on Kirjasto pelin ja leikin näyttämönä.
Lanukkaat ja Barnpampasit kokoontuvat jälleen 1.10. päivän ohjelmassa on ERTE:n puheenvuoro, jossa he avaavat toimintaansa.
Seniliinit tutustuivat Seniorsurfin toimintaan Emmaleena Niemen opastamana, tapaamisen pohjalta saatiin käytännön kirjastotyöhön sovellettavaksi seniorien digiopastuksien moninaisuutta. Seniorpampasten vieraina olivat Anna Forsman ja Johanna Nordmyr, jotka kertoivat, miten @geingonlinen madaltaa senioreiden kynnystä asioida verkossa, sekä kuinka verkostoitua verkon kautta.
Musatiimin tapaaminen muuttui Teamsissa järjestettäväksi ja päivän aikana perehdyttiin musiikkipalveluiden monimuotoiseen toteutukseen osana kirjastopalveluja, hyödyntäen studiotoimintaa, sekä mediapalveluita. Päivän kouluttajina toimi Max Bäckman, Geir Byrkjeland ja Timo Nevala.
Lokakuussa on kuultavissa Celian muutoksista 15.10 ruotsiksi ja 29.10 suomeksi. 22.10 voit liittyä linjoille kuuntelemaan AKEPIKE:n ja AVI:n kanssa yhteistyössä toteutettu avustusinfo. 24.10 Kokoonnumme jälleen kuulemaan osaamisen vaihtoa Långfikan -muodossa Ruotsin kirjastojen kanssa. AKEpampas osallistuu lokakuussa myös Puolan Varsovassa järjestettävään Baltian maiden kirjastojen Symposiumiin.
Ennen kuin AKEpampaksessa jäätiin kesälomille, osallistuimme Kuopion kirjastopäiville (kirjastopäivien tunnelmista voit käydä lukemassa täältä), sekä suunnittelimme ja kehitimme syksyn ohjelmaa. Myös AKEpampaksen verkkosivujen ulkoasu sai kesällä uuden ilmeen, verkkosivut on toteutettu alkuvuodesta uusiutuneen visuaalisen ilmeemme mukaan ja niiden uutena ominaisuutena on Materiaalipankki-sivu. Materiaalipankista löydät esittelyt lainattavista esineistämme ja laatikoista. Materiaalipankki täydentyy ajan myötä myös alueellamme toteutetuista hankeraporteista, sekä ideoista ja vinkeistä, joita eri kehittämisryhmämme ovat jalostaneet muille jakoon.
Voit käydä lukemassa toukokuun virkailijavaihdon kokemuksista täältä. Virkailijavaihtoihin on mahdollista osallistua vielä syksyllä. Mikäli jokin vaihtopaikka kiinnostaa sinua, ota rohkeasti yhteyttä meihin.
Kirjastokierrokset jatkuvat kesätauon jälkeen. Vierailemme syyskuussa Lappajärven, Kauhavan, Karijoen, Kaskisten ja Mustasaaren kirjastoissa, sekä Seinäjoen sivukirjastoissa ja kirjastoautossa. Teemme syyskuussa opintoretken Jyväskylän Hip Hop-kirjastoon, sekä yliopiston kampuksen musiikkikirjastoon.
Olemme mukana tekemässä valmiustyöpajaa AVI:n ja muiden AKE-alueiden kanssa. Valmiustyöpajoissa toimii kouluttajana Marko Ojala ja työpajat toteutetaan kahdessa osassa 10. ja 17.9. Valmiusteeman mukainen podcast-jaksomme julkaistaan 11.9. Podcastissa keskustelevat Vaasan kaupungin kulttuuri- ja kirjastotoimen johtaja Sanna Bondas ja palvelupäällikkö Anna Pakka. Voit kuunnella Pinnalla-podcastiamme täältä.
Järjestämme Lahden AKE:n kanssa yhteistyössä syksyn johtajakahvit. Aiheena on monialajohtajuus kirjastoissa. Tapaamiset ovat Teamsissa ja toivomme runsaasti osallistujia niin meidän kuin Lahden AKE:n alueelta. Ensimmäisessä tapaamisessa vaihdamme ajatuksia ja kokemuksia monialajohtajuudesta, toisessa osassa on mukana luennoitsija. Voit ilmoittautua johtajakahveille täältä.
Seniliinien vieraana on Senior surf -toiminnasta kertova Emmaleena Niemi ja Seniorpampasten vieraana on @geing online -toiminnasta kertovat Anna Forsman och Johanna Nordmyr.
Musatiimi kokoontuu Vaasan pääkirjastolla 18.9. ja päivän teemana on Musiikkikirjastotyö mediapalveluna. Max Bäckman ja Geir Byrkjeland kertovat, kuinka studiotoiminta saadaan osaksi kirjastopalveluita, ja Kurikan kirjasto esittelee heidän monipuolista studiotoimintaansa, mikä on saatu käyntiin hankkeiden ja kunnallisen yhteistyön kautta.
Digitiimi kokoontuu 16.10. Digitiimin vieraana on WebOpettaja Esa Riutta puhumassa tekoälystä. Tarkoituksena olisi mainostaa tätä muille AKE-alueille myös.
Suomenruotsalaiset kirjastopäivät järjestettiin Maarianhaminassa 15.–17.5. ja niiden teemana oli Demokratia ja yhteisöllisyys. Mustasaaren kirjastosta meitä oli neljä osallistujaa. Päivien aikana saimme kuunnella luentoja mm. ihmiskohtaamisista ja rinnakkaiselosta kirjastoissa, valmiudesta sekä kulttuurin roolista (korkea)koulutuksessa. Osallistuimme myös shared reading -mallia ja kirjastojen valmiutta koskeviin työpajoihin, ja kirjailijat Jolin Slotte ja Karin Erlandsson keskustelivat selkokielellä kirjoittamisesta. Päivien aikana oli myös mahdollista tutustua useampaan kirjastoon: Maarianhaminan kaupunginkirjastoon, Jomalan kirjastoon ja Ytternäsin koulukirjastoon. Matkan kulinaarinen kohokohta oli päivällinen Smakbyn ravintolassa, jossa Michael Björklund kertoi omista kokemuksistaan työelämänsä aikana.
Kirjastopäivien ohjelmassa oli useampi mainitsemisen arvoinen osio. Muutama meistä kokeili shared reading -mallia koulutetun ohjaajan johdolla. Tekstin sisällön yhdessä pohtiminen oli mielenkiintoinen uusi tapa keskustella lukukokemuksista. Tommi Laition rinnakkaiseloa käsittelevä esitys loi parempaa ymmärrystä siitä, miten eri käyttäjäryhmiä ja heidän erilaisia, ja välillä ristiriitaisiakin, odotuksiaan ja tarpeitaan voi käsitellä. Selkokielellä kirjoittamista koskeva keskustelu muistutti meitä saavutettavien medioiden tärkeydestä, jotta tieto ja kirjallisuus olisi kaikkien saatavilla, rajoitteista huolimatta. Kirjastokäyntien aikana saimme tietoa erilaisista lukemisen edistämistavoista ja uusia ideoita kirjastotilojen käytöstä.
Monipuolisen ohjelman ansioista saimme paljon uusia ideoita kotiin tuotaviksi omiin kirjastoihimme. Oli myös mukavaa ja antoisaa tutustua kollegoihin muista kirjastoista ympäri Suomen, ja lähdemme mielellämme jatkossakin sekä Maarianhaminaan että suomenruotsalaisille kirjastopäiville!
Tina Back, Emilia Lall, Mikaela Lövdahl, Tove Miekk-oja